Erosimme vuosi sitten 10v pitkästä liitosta. Asumme nykyisin eri paikkakunnilla.
Joka viikko lähetämme toisillemme viestejä. Pikku kertomuksia miten menee ja mitä kuuluu. Kumpikaan ei kysy toiselta mitään. Välillä tapellaan ja kirotaan, toisinaan lohdutellaan. Yleensä niitä näitä.
Taitaa olla kun niin kauan yhdessä elää että ei oikein riitaisan eronkaan jälkeen voi vaan jättää toista. Poistaa sitä elämästään kokonaan.
Takaisin en häntä halua, eroon oli syy. Monta hyvää vuotta oli kuitenkin yhdessä.
Joka viikko lähetämme toisillemme viestejä. Pikku kertomuksia miten menee ja mitä kuuluu. Kumpikaan ei kysy toiselta mitään. Välillä tapellaan ja kirotaan, toisinaan lohdutellaan. Yleensä niitä näitä.
Taitaa olla kun niin kauan yhdessä elää että ei oikein riitaisan eronkaan jälkeen voi vaan jättää toista. Poistaa sitä elämästään kokonaan.
Takaisin en häntä halua, eroon oli syy. Monta hyvää vuotta oli kuitenkin yhdessä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
...mutta kannattaisi mielummin jutustella ystävien kanssa, kuin roikkua siinä exässä.
Oikeasti joskus huvittaa, kun ollaan eron jälkeen NIIN ystävää että. Miksi sitten erottu alunperinkään, kun niin kivaa vielä on.
Kun jommallekummalle astuu kuvioihin uusi rakas, ei varmaan ole hänestä mukavaa tuollainen viikoittainen entisen kanssa tekstailu.
Jostain syystä minulla ei ole mitään asiaa exälleni, vaikka takana 20 v yhteistä aikaa ja sopuisa ero. Annamme toisillemme rauhan rakentaa uutta suhdetta tahoillamme.
Mä en oo kertaakaan soitellut eron jälkeen, tavattu on lakimiehen läsnäollessa. se on soittanut muutaman kerran käytännön raha-asioissa. Ei muuta. En kaipaa.
Joissain tapauksissa lienee ihan ok pitää yhteyttä ex-kumppaniinsa, etenkin pitkän liiton jälkeen. Kyseessä on kuitenkin yksi (tähänastisen) elämäsi tärkeimmistä ihmisistä. Oma suhteeni kesti 4 vuotta, ja eron jälkeen yhteydenpito tyrehtyi täysin. Yritin pitää yhteyttä, mutta vaimo ei halunnut. Ymmärrän sen kyllä täysin. Itselleni olisi ollut helpompaa olla edelleen ainakin jollain tavalla yhteydessä tähän minulle edelleen tärkeään ihmiseen. Kysellä kuulumisia, niitä näitä. Ehkä saada vielä jollain erikoisella tavalla vahvistus (huom, ei riitelemällä!) sille, että ero oli oikea ratkaisu.