Onko kenelläkään tietoa jatkosodan aikaisesta polttoainehuollosta? Olen etsinyt netistä ja kirjastoista huonolla tuloksella. Saksa lienee ollut suurin toimittaja mutta onko tietoa määristä ja muista toimittajamaista (Ruotsi?)?
Polttoainehuolto jatkosodassa
Bensaa
7906
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Häkäpöntöt ja höyryveturit söi polttoaineena pilkkeitä ja halkoja ja pollet puri heinää. Ne tais olla pääolttoaineet ja ehkä siksi arkistoista löytyy vähänlaisesti tietoja ulkomaisista polttoainetoimituksista.
Saksalaisilta varikoilta (Suomessa sijainneilta) taidettiin saada lentokoneitten, panssareiden ja ylimpien upseereiden henkilöautojen polttoaine ja muut öljytuotteet ja varsinaista omatoimista tuontia ei sitten juuri ollut.
Tämä on enempi valistunut arvaus kuin faktaa.
..Itseäkin kiinnostamaan, että mistä mahdettiin saada Lapin sodan aikana ja sen jälkeen bensaa, kun Saksan hanat olivat kiinni?
Ruotsi oli puolueeton ja kauppalaivat liikkuivat välillä Ruotsi maailma. Kauppalaivat liikkuivat pieninä saattueina ja ilmoittivat erittäin tarkasti sekä liittoutuneille että saksalaisille milloin, missä ja mitkä laivat olivat tulossa ja mitä reittiä ( saavat tulla? )
Laivat oli valaistu kuin joulukuuset ja isot ruotsinliput maalattu pitkin laivaa. Vain rahtilaivat, ei matkustajalaivat.
Sodan aikana oli myös kuriirilentokone Tukholmasta-Englantiin, ja sen reitti ilmoitettiin tarkasti sodan eripuolille. Saksan kautta Ruotsi oli yhteydessä Sveitsiin ja sieltä Espanjaan, molemmat puolueettomia. Aikamoista pukkihyppelyä ja tavaroille tuli hintaa.
Suomikin osti kulutustavaroita Ruotsista ja hinta oli kamalan korkea. Kahvi ja normaalit tuotteet liikkuivat salakuljetettuina pitkin Tornionjoen vartta. Taisi siinä olla suomalaisiakin tullimiehiä "juonessa" mukana.
Riittikö ruotsalaisilla polttoainetta myyntiin asti? Sehän oli heillekin tuontitavaraa ja sielläkin taidettiin ajaa häkäpyttyvoimalla.
Muistelen jostain lukeneeni, että ruotsin armeijalla on häkäpyttyjä edeellnkin varastossa kriisin varalle. Ovat jopa kuulemma kehittäneet sen tekniikkaa. SA taas olisi hävittänyt 80-luvulla häkäpyttyvarastonsa. Osaako joku sanoa pitävätkö muisteluni paikkaansa?
Luulen Ruotsin myöneen Suomelle vain rajoitetun määrän polttoaineita. Myös heille oli eduksi se, että Suomi oli puskurina heidän ja NL:n välissä. Mieluummin Suomen lippu rajoilla, kuin NL:n punainen sirppi ja vasara lippu.
Lisäksi Ruotsin tärkeä kauppakumppani oli Saksa. Saksaan Kiirunan malmia ja kauppatavarana takaisin Ruotsin tarvitsemaa materiaalia ja varmasti myös öljyä. Sitä taas saatiin mm. Romaniasta.
Ruotsin kauppaa natsi-Saksan kanssa, mielenkiintoista luettavaa.
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9704/970418/9704180346.html
Tässä paljonkin "hyötyjiä", loppupuolella teksiä ruotsalaisten Wallenbergien bisneksistä natsien kanssa. Raha ja kulta ei tunne politiikkaa...
http://www.kristitynfoorumi.fi/hitlerintuki.htm
Raha ja kulta ei tosiaan tunne moraalia, ja puolueettomuuskin oli joustava käsite. Saksalaisillahan oli vapaa kauttakulku pohjois-Ruotsin läpi sodan aikana. No moraalista tai ei, niin omaa napaansahan sitä jokainen viimekädessä tuijottaa, ja Rutotsi selvisi hyvin. Eivät joutuneet sotimaan, rahaa ja vaurautta tuli ja jostain kumman syystä kilpikin pysyi kirkkaana.
Polttoainehuollosta löytyy numerotietoja Suomen Sota 1941-45 sarjan 11. osasta. Nopea silmäily ei paljastanut nesteiden alkuperää, mutta sotasaaliin lisäksi se lienee ollut yksin Saksa.
Kulutus säännösteltiin niin pieneksi, että yhdellä tankki-aluksella koko maa pärjäsi monta kuukautta. Aika-ajoin siviileille ei nestemäisiä polttoaineita jaettu lainkaan. Tavaraliikennettä hoidettiin höyryvetureilla, häkäpönttöautoilla ja hevosilla. Lapin sodan aikana pärjättiin vanhoilla varastoilla.
Hihasta vetäen oletan, että sota-aikana bensiiniä ja öljyä kulutettiin 1/100 tai 1/1000 tähän päivään verrattuna.