Ei onnistu, MÄ EN KESTÄ!!!

Laihduttamisesta ei tuu yhtään mitään, mä en pääse edes alkuun. Painoindeksi on 33,9, kiloja on viimeisen puolen vuoden aikana tullut n. 10. Ennen pystyin sentään edes yrittää laihdutusta mutta nyt ei onnistu millään. Jo pelkästään se että ajattelen alkavani laiduttaa saa aikaan kaamean ahmimis-reaktion. Psykologini käski mun tehdä pieniä, huomaamattomia muutoksia ruokavalioon (siirtyä mahdollisimman kevyisiin tuotteisiin yms), mutta sekin aiheuttaa saman ahmimisen. Jos yhden päivän pystyn terveellisempää ruokavaliota noudattaa, seuraavana päivänä kontrolli on taas poissa. Loppuvuodesta päätin ottaa rennosti ja unohtaa koko laihduttamisen, koska ajattelin et se voisi auttaa, mutta parin kuukauden välinpitämättömyys laihduttamisen suhteen toi vaan enemmän lisäkiloja tullessaan. MITÄ TÄSSÄ VOI ENÄÄ TEHDÄ???!!!
71288
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

googleta, sana argiini, se laihduttaa. Ihme aine.

Äänestä

Nou hätää allergioista. Itse onnistuin ja vielä pysyvästi ja hyvällä vauhdilla, kun aloin vegaaniksi.
Etsin netistä paljon vegaanien ruokaohjeita ja tein itselleni kahdeksitoista viikoksi ruokalistan ohjeineen ja kauppalistoineen. Oli iso työ suunnitella kerralla kahdentoista viikon ruoat, mutta vaiva kannatti. Tein joka viikolle myös valmiiksi suunnitelman valmistettavista herkuista.
Nyt teen aina lauantaisin kauppalistan seuraavalla viikolla tarvittavista ruoka-aineista, käyn lauantaina illalla kaupassa ja aloitan jokaisen aamun valmistamalla sen päivän ruoat.
Paljon paljon kasviksia ja hedelmiä. Viljoista voi valita kaikkea, mikä sopii, eli jopa leipä tulee tosi nopeasti jauhot sekaisin ja kaikki taikina pannulle ja uuniin tyylillä.
Valmiina en osta yhtään mitään. Enkä tosiaan ole mikään super energinen ihminen, vaan minulla on diagnosoitu krooninen masennus, ja silti selviydyn tästä ohjelmasta itse.
Paino on tippunut todella runsaasti ja saan syödä ihan normaaliin sokeriin valmistamani makeiset ihan rauhassa painon silti tippuessa.
Huolellinen alkusuunnittelu oli työläin osio ja sitten kaikki on sujunut kuin itsestään. Syön nykyään tosi paljon ja tosi hyvää ja aina on herkkuja kaapissa, ja silti kolmen hengen perheeltämme kuluu ruokaan vain n. 70€/viikko.
Suosittelen todella lämpimästi tekemääni muutosta kaikille kilojensa kanssa painiville. Alkusuunnittelu ja siinä pysyminen on kaiken ydin. Sit tarvii käydä vain kerran viikossa kaupassa ja kaikki on hyvää ja sallittua sen jälkeen niistä tuotteista, mitä kotona on.
Jos joku kiinnostuu, niin laitan tähän perään hyviä vinkkejä, mistä saa erinomaisia ruokaohjeita ja omatekoisia makeisia on suomi24 makeisia keskustelu sivuilla.
Siis ruokaohjeita, joilla varmasti laihtuu:
http://www.oikeuttaelaimille.net/foorumi/index.php?s=5c 1e00b7188937158bab8cd5711e00fd&showforum=5
http://www.nettilinja.fi/~merta/kasvisruoka.html
http://www.lapsiperhe.net/kasvisperheet/resepti.php3
http://www.animalia.fi/kasvissyonti/resepteja/vegepalst alta.htm
http://groups.msn.com/Kasviskasari/_homepage.msnw?pgmar ket=fi-fi
http://www.vegaaniliitto.fi/kokki.html
Tossa ainakin aluksi ja tsemppiä kovasti! Jos minäkin olen onnistunut, niin kuka tahansa voi onnistua:)
P.S. Meilläkin on moniallerginen koululainen perheessä ja tää homma toimiin hyvin sillekin.

Äänestä

Tarvit mielestäni ammattiapua. Hyvä, että olet käynyt jo psykologilla. Ahmimishäiriöön on olemassa serotoniini-johdannaisia lääkkeitä -läheinen ystäväni on saanut merkittävän hyödyn lääkityksestä. Ota yhteys lääkäriin ja kerro ongelmastasi. Yksin voi olla liian vaikeaa saada muutosta alulle.

Kaikkea hyvää sinulle!

Äänestä
  • Mä innostuin yhdessä vaiheessa, et näillä kiloillahan voin saada vaikka niitä laihdutuslääkkeitä lääkäriltä, mutta psykologilta selvis, että koska mä käytän tällä hetkellä masennuslääkkeitä, en voi sitä ruokahalun poistavaa lääkettä ainakaan käyttää (en tiedä olisko siitä ollut apuakaan). Tuntuu kyllä että psykologini ja lääkäri joka masennuslääkkeet määräsi, eivät pidä mun syömistä mitenkään ongelmallisena...

    Äänestä

  • sika-läski kirjoitti:

    Mä innostuin yhdessä vaiheessa, et näillä kiloillahan voin saada vaikka niitä laihdutuslääkkeitä lääkäriltä, mutta psykologilta selvis, että koska mä käytän tällä hetkellä masennuslääkkeitä, en voi sitä ruokahalun poistavaa lääkettä ainakaan käyttää (en tiedä olisko siitä ollut apuakaan). Tuntuu kyllä että psykologini ja lääkäri joka masennuslääkkeet määräsi, eivät pidä mun syömistä mitenkään ongelmallisena...

    Voihan olla että masennuksesi oireilee mm. ahmimisena, jolloin on tärkeää hoitaa itse masennusta... Tosin serotoniini-lääkkeitä käytetään niin masennuksen kuin ahmimishäiriön/bulimian hoidossa.

    Äänestä

Kuulostaa kyllä huolestuttavalta, mutta älä luovuta. Ehkä et vain ole löytänyt tarpeeksi vahvaa motivaatiota?

Itse oli aivan samanlainen, lisäksi varsinainen tunnesyöjä; söin iloon, suruun, huoleen, stressiin, kiukkuun, mihin tahansa! Mies kun vielä tyytyväisenä taputteli ja kehui "uhkeita" muotoja, niin oli helppo antaa itsensä paisua. Olen aina ollut normaalipainoinen, mutta satuinpa sitten kerran vilkaisemaan takamustani pelkkien stringien verhoamana. TSiisus! Se herätti kertaheitolla ja siitä alkoi elämänmuutos. Ensin lisäsin liikuntaa, mutta en muuttanut ruokatottumuksiani. Sillä sain pirteämmän ja terveemmän olon ja ihan kuin itsestään aloin kaipaamaan rasvaisen ja makean mässäilyn tilalle kuitupitoista ja terveellistä ruokaa. Kukapa sitä viitsisi salitreenin jälkeen Hese-ruokaa syödä?

Muutin lopulta ruokailutottumukseni melko radikaalisti, lisäsin motivaatiota vielä erinäisillä hankinnoilla; uudet urheiluvaatteet ja kengät (en kyllä aiemmin omistanut yksiäkään!), points -ohjelma, kuntosalikortti. Nuukana ihmisenä haluan ottaa niistä kaiken mahdollisen irti!

Minun oli pakko miettiä, mikä juuri minua kannustaa eteenpäin. Sitä kautta olen oppinut tuntemaan itseäni paremmin kokeiltuani erilaisia tapoja tsempata itseäni. Jotkut toimii, jotkut ei. Ei vain saa luovuttaa. On aina parempi syödä edes sen yhden kerran viikossa terveellisesti, kuin ei ollenkaan. On aina parempi käydä edes kerran kuussa lenkillä kuin ei ollenkaan. Jokainen karkki, josta kieltäydyt, on pieni askel eteenpäin...

Kannattaa myös kokeilla sitä, että pitää itsensä kiireisenä. Minulla urheiluharrastus on auttanut iltasyömisiin, kun ei yksinkertaisesti tule sellaista tylsyyttä, jota pitäisi täyttää napostelemalla. KAupassa käyn vain listan kanssa, enkä osta muuta. Silloin kotona ei ole mitään heikkoja hetkiä varten ja matkalla kauppaan ehtii miettiä mielitekoaan kahdesti... Olen hiljalleen pyrkinyt eliminoimaan houkutustekijät; kaupassa valitsen sen reitin, joka ei kulje karkkiosastojen ohi tai käyn kaupassa lounastunnilla, jolloin en kiireessä ehdi mättää herkkuja mukaan.

Älä luovuta, vaan etsi itsellesi sopiva tapa HALLITA PAINOASI (siis ei laihduttaa).

Äänestä

Hei!

Lähde mun kaveriksi pudottamaan painoa. Kävin just katsomassa oman painoindeksini ja se oli järkyttävä 45.2. Tehdään se yhdessä.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


sika-läski kirjoitti:

Laihduttamisesta ei tuu yhtään mitään, mä en pääse edes alkuun. Painoindeksi on 33,9, kiloja on viimeisen puolen vuoden aikana tullut n. 10. Ennen pystyin sentään edes yrittää laihdutusta mutta nyt ei onnistu millään. Jo pelkästään se että ajattelen alkavani laiduttaa saa aikaan kaamean ahmimis-reaktion. Psykologini käski mun tehdä pieniä, huomaamattomia muutoksia ruokavalioon (siirtyä mahdollisimman kevyisiin tuotteisiin yms), mutta sekin aiheuttaa saman ahmimisen. Jos yhden päivän pystyn terveellisempää ruokavaliota noudattaa, seuraavana päivänä kontrolli on taas poissa. Loppuvuodesta päätin ottaa rennosti ja unohtaa koko laihduttamisen, koska ajattelin et se voisi auttaa, mutta parin kuukauden välinpitämättömyys laihduttamisen suhteen toi vaan enemmän lisäkiloja tullessaan. MITÄ TÄSSÄ VOI ENÄÄ TEHDÄ???!!!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu