"Kuten tiedämme, kansan enemmistö sota-aikaan oli SDP tai maalaisliiton, eli maltillisen vasemmiston tai poliittisen keskustan kannattajia. Heitä oli tietenkin myös enemmistö rintamamiehistä."
Kuten tiedämme, Suomessa oli yleinen asevelvollisuus. Se ei sisältänyt poliittista jaottelua. Rintamamiehet olivat koko kansasta.
"Jos sitten tarkastelemme pientä oikeistolaisten joukkoa, niin heistä todellakin yllättävän moni oli takalinjoilla."
Oikeistolaisiksi voidan katsoa lähes puolet kansasta, sillä maalaisliitto oli tuolloin vahvasti maanpuolustushenkinen ja muodosti suojeluskuntien jäsenistön enemmistön maaseudulla.
" Nimittäin suojeluskuntaupseerit, papit ja kantaupseerit, jotka miehittivät huoltoportaita, äänestivät yleensä kokoomusta. "
Hölynpölyä. Päällystön suuri enemmistö palveli rintamajoukoissa. Nehän olisivat muuten olleet toimintakyvyttömiä.
"Ylemmässä upseeristossa, joka vietti sotansa lähinnä lounastaen ja muutenkin siisteissä sisäolosuhteissa usein jopa pommituksilta suojassa, oikeisto oli selvästi yliedustettuna."
Ylempi upseeristo oli johtajatehtävissä tehtävissä alkaen Päämajasta ja muita valtakunnallisista johtoportaista ja päätyen rintamajoukkojen komentajistoon. Siellä oli heistäkin pääosa.
"Niinpä ollen voimme päätellä, että etulinjassa oikeistolaiset olivat melkoisen harvassa ja sielläkin yleensä komppanianpäälliköitä tai siitä isompia pamppuja, joilla oli omat lähetit ja sotilaspalvelijat."
Etulinjassa olivat kaikki sotilaita, ei puoluemiehiä.Ilman johtajia ja komentajia ei olisi kyetty toimimaan.
"Niinkuin niin monta kertaa, sosialistit ja maalaiset pelastivat Suomen."
Suomen pelastivat koko kansan ponnistelut,ei stallarien valeet.
Kuten tiedämme, Suomessa oli yleinen asevelvollisuus. Se ei sisältänyt poliittista jaottelua. Rintamamiehet olivat koko kansasta.
"Jos sitten tarkastelemme pientä oikeistolaisten joukkoa, niin heistä todellakin yllättävän moni oli takalinjoilla."
Oikeistolaisiksi voidan katsoa lähes puolet kansasta, sillä maalaisliitto oli tuolloin vahvasti maanpuolustushenkinen ja muodosti suojeluskuntien jäsenistön enemmistön maaseudulla.
" Nimittäin suojeluskuntaupseerit, papit ja kantaupseerit, jotka miehittivät huoltoportaita, äänestivät yleensä kokoomusta. "
Hölynpölyä. Päällystön suuri enemmistö palveli rintamajoukoissa. Nehän olisivat muuten olleet toimintakyvyttömiä.
"Ylemmässä upseeristossa, joka vietti sotansa lähinnä lounastaen ja muutenkin siisteissä sisäolosuhteissa usein jopa pommituksilta suojassa, oikeisto oli selvästi yliedustettuna."
Ylempi upseeristo oli johtajatehtävissä tehtävissä alkaen Päämajasta ja muita valtakunnallisista johtoportaista ja päätyen rintamajoukkojen komentajistoon. Siellä oli heistäkin pääosa.
"Niinpä ollen voimme päätellä, että etulinjassa oikeistolaiset olivat melkoisen harvassa ja sielläkin yleensä komppanianpäälliköitä tai siitä isompia pamppuja, joilla oli omat lähetit ja sotilaspalvelijat."
Etulinjassa olivat kaikki sotilaita, ei puoluemiehiä.Ilman johtajia ja komentajia ei olisi kyetty toimimaan.
"Niinkuin niin monta kertaa, sosialistit ja maalaiset pelastivat Suomen."
Suomen pelastivat koko kansan ponnistelut,ei stallarien valeet.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Talvisodassa+olivat+suojeluskuntalaiset.+Heitä+oli+20-30+%+taisteluyksiköistä,+aliupseerien+enemmistö.+Reserviupseerien+suuri+enemmistö+oli+sk-taustainen.+Se+oli+myös+nuoremmalla+aktiivipäällystöllä.Lisäksi+heistä+huomattava+osa+palveli+sk-järjestössä.
Suojeluskunnista oli ennen talvisotaa yritetty tehdä 'koko kansan järjestöjä', vaikka demarien jäsenyyden evääminen luonnollisesti esti tämän. Demari pääsi Suojeluskuntaan vasta talvisodan jälkeen.
Onhan se tietysti hieman omituista, että toisilla on äänioikeuden lisäksi myös ase varmistamassa vaalivoittoa. 1920-luvulla pääministeri Tanner ehdotti suojeluskunnan pakkojäsenyyttä kaikille. Presidentti Relander (itse sk-miehiä) hylkäsi idean, koska siinä olisi demarien lisäksi tullut jäseniksi kommunistitkin.
Vaaleissa laskettiin vain äänet, ei aseita. Demarit olivat suurin puolue kaikissa kunta- ja eduskuntavaaleissa. Presidentit olivat porvareita.
Suojeluskunnan jäsenyys anottiin, ei sitä määrätty.
Demarit ja kommunistit sitä eivät voineet anoa.
Tanner oli erittäin suojeluskuntavastainen ja osallistui duojeluskunnan juhlaan Helsingissä 1928 vain virkansa puolesta. Tannerin suosio demareissa perustui suojeluskuntien kritisoimiseen. Suojeluskuntalaiset mielsivät demarit yleensä virheellisesti kommunisteiksi. Poliittisen murhien kohteeksi joutuivat äärioikeiston ja äärivasemmiston taholta lähinnä sosiaalidemokraatit.
Natsihenkinen valkoinen Suomi oli ruotsalaisen rahavallan työkalu. Vain suomalaisuuden pitkää linjaa edustava Paasikiven-Kekkosen-linja eli paineen alla ja vapautuessaan 1944 nosti suomalaisen viisauden ja oikeudenmukaisuuden kansakunnan ohjaimiin. Vasta kun militarismi ja sotarikolliset on tuomittu voi suomalaisuus vapautua siirtomaavuosisatojen henkisestä taakasta. Mutta natsiaktivitetti tälläkin palstalla rasismeineen ja kallonmittuksineen osoittaa - vapaustaistelu jatkuu yhä....
Kieliriita vaikutti haitallisesti suhteisiin Ruotsin kanssa. Sinä luupää et saa edes yhtä asiaa oikein.
Rokkakin oli maalaisliiton miehiä, ei missään tapauksessa punikki SDP.
"Miksi sitten nämä malttiliset oikeistot ja vasemmistolaiset vastustivat viimeiseen asti Suomen armeijan varustamista puolustuskykyisieksi? "
He eivät uskoneet edes NL:a niin hulluksi, että se alottaisi sodan. Eivät osanneet ennakoida MR-sopimusta.
"Väinö Tanner (SDP), Juho Niukkanen (Maalaisliitto), Risto Ryti (edistykselliset) ym. "
Niukkanen kyllä oli maapuolustusmies. Tanner ja Ryti uskoivat järjen voittoon.
"Ei pidä myöskään unohtaa pääministeri Cajanderin kuuluisaa lausetta siitä että ei tilattu aseita varastoon vanhenemaan. Sota oli jo syttynyt Euroopassa ja Cajander oli tietoinen N-liiton aluevaatimuksista."
Pötyä. Cajander piti tyhmän puheensa elokuussa -39. Sota syttyi 1.9. 39.
Tannerin ajatus oli kyllä se, että 'Äiti olla jotain mitä puolustaa'. Jälkiviisaasti ei voida sanoa kohdennettiinko valtion vähäisiä varoja oikein. Tanner ja Niukkanen olivat molemmat oikeassa.
Korjaus. Tanner sanoi 'Pitää olla jotain mitä puolustaa'. Harvaanasutussa maatalousvaltaisessa maassa ei toisaalta ollut järkeä käyttää hirvittäviä summia sosiaalipolitiikkaan Stalinin ollessa naapurissa.
teki taloudellinen kehity s Suomen puolustamisen arvoiseksi myös työväelle. Tosin demarit olivat siihen valmiita muutenkin.
Vuoden 1938 määrärahat olisi pitänyt myöntää 1935.
Talouden nousu ei koskaan ulottunut pohjoiseen. Haanpään, Kiannon ja Päätalon kirjat kuvaavat minkälaista helvettiä se enemmistölle oli. Neuvostoliitolla oli aluksi enemmän joukkoja pohjoisessa kuin Kannaksessa. Pohjoiden pelasti syvä uskonnollisuus ja ihmisten mitätön maaomaisuus. Ryysyrantakin on omaisuutta josta ei mielellään vieraalle maalle anna palaakaan. Pohjoisen olot paranivat vasta Kekkosen aikana. Tannerin yritys parantaa työläisten elintasoa riitti juuri ja juuri saamaan kaupunkien työväestön Rytin, Kallion ja Mannerheimin puolelle. Kainuussa syötiin talvisodan jälkeen pettuleipää.
Äiti olla se jotain mitä puolustaa. Hihii!
Cajanderin puhe Viipurin Espilässä 12.8.1939
Cajanderin puhe Viipurin Espilässä 12.8.1939 pidettiin ennen NL:n ja Saksan solmimaa hyökkäämättömyyssopimusta, joka tuli muuttamaan poliittista asennoitumista ja aikana, jolloin kukaan ei voinut tietää sodan syttyvän 1.9.1939
s. 442: "Vain harvat kuulivat puheen ja vielä harvemmat ovat lukeneet sen."
A. K. Cajander tarkastelee puheensa aluksi itsenäisen Suomen kahden ensimäisen vuosikymmenen taloudellista kehitystä.
Tässä on sen puheen kaikkein eniten polemiikkia herättänyt kohta:
s. 459: "Jos meidän olisi ollut pakko alusta alkaen kiihdyttää varustelujamme, olisimme epäilemättä nyt köyhä kansa. Emme ole vieläkään mikään varakas kansa, kaukana siitä, mutta meidän vaurautemme on nyt, pulavuosistakin huolimatta, kokonaan toisenlainen kuin oli v. 1918. Nyt on kansallisvarallisuutemme sellainen, että olemme jaksaneet ja jaksamme sotatarpeitakin hankkia vallan toisella tavalla kuin silloin, sekä voimme huomattavaksi osaksi niitä valmistaa omassa maassamme, mihin silloin ei ollut mahdollisuuksia olemassa. Ja lisäksi, mitä silloin olisimme hankkineet esim. lentokoneita, ilmatorjuntavälineitä, tankkeja y.m. olisivat nyt jo suurelta osalta vanhentuneita, ehkäpä romutettaviakin. Sitäpaitsi mahdollisuutemme kestää pitkäaikainenkin sota, on toinen kuin silloin, koska talouselämämme on, kuten äsken osoitin, voimakkaasti kehittynyt ja paremmin mobilisoitavissakin.
Meillä on syytä eräässä toisessakin suhteessa olla tyytyväisiä siihen, että meille on ollut suotu hengähdysaikaa. V. 1918 me olimme kahtia jakaantunut, rikkinäinen kansa, jonka vastustuskyky vakavaa ulkonaista vaaraa vastaan olisi ollut verrattain rajoitettu. Nyt olemme suurin piirtein eheä kansa, jonka suunnilleen jokainen jäsen tuntee Suomen yhtäläisesti omaksi isänmaakseen ja on yhtäläisesti sitä valmis puolustamaan. tämän seikan merkitystä ei tosin ole yliarvioitava mutta ei myöskään aliarvioitava. Yksimielinenkään kansa ilman aseita ei pitkälle pysty, mutta hampaisiinkaan aseistettu ei ulkoista painoa kestä, jos siltä puuttuu sisäinen yhteenkuuluvaisuuden tunto."
Lainaukset otettu Annikki Kalelan kirjasta Isäni A. K.Cajander, Kirjayhtymä 1985. Kirjassa on luku Puhe Viipurin Espilässä, s. 441-443 ja liitteenä kirjan lopussa on koko puhe sivuilla 458-462.
-
Risto Ryti oli myöskin eräs syypää huonoon varustilanteeseen 1939. Hän vastusti ankarasti rahan haaskaamista aseisiin ja tässä on hänen paljon puhuva kommenttinsa vuodelta 1938.
Suomen pankin pääjohtaja Risto Ryti lausui valtiovarainvaliokunnassa keväällä 1938 näin:
"Emmehän voi hankkia patruunia, terästä ja lentokoneita sillä, mitä meidän lapsemme mahdollisesti ansaitsevat."
Nämä molemmat lainaukset otettu Annikki Kalelan kirjasta Isäni A. K.Cajander, Kirjayhtymä 1985.
"Vielä syyskesällä 1939 Aimo Cajander kertoo yrittäneensä painostaa Rytiä, jotta voitaisiin saada huomattavampaa luottoa puolustustarkoituksiin. - Vaikuttaa siltä, ettei Ryti yrittänytkään hankkia lainaa. lainan vastustajiin kuului myös Tanner. Molemmat rahamiehet olivat sangen mielissään siitä, että Suomen talous vaikean pula-ajan jälkeen nyt oli erinomaisessa kunnossa, eivätkä he olleet mitenkään halukkaista heikentämään sitä ottamalla lainoja, ei edes siviilivarastojen hankkimiseen."
Sellaisia isänmaan ystäviä meillä oli ja Cajanderia aina vain moititaan!
Molotov-Ribbentrop-sopimus on osoitus että Stalin suurena valtiomiehenä näki tulevaisuuden ja optimoi NL:n voimat tulevaa voimankoetosta varten. Suomen natsismi vielä talvisodan jälkeenkin maksoi miljoonien hengen pitkittämällä Hitlerin elinaikaa... Mannerheimin paikka olisi ollut hirressä.
MR-sopimus oli Stalinin suurimpia virheitä. Se mahdollisti Hitlerin valloitukset Euroopassa ja aikanaan Barbarossan.
Liittyminen länsivaltoihin olisi johtanut Hitlerin kahden rintaman sotaan ainakin kaksinkertaista ylivoimaa vastaan. NL ja muukin Eurooppa olisi säästynyt paljolta.
Stallari: "Suomen natsismi vielä talvisodan jälkeenkin maksoi miljoonien hengen pitkittämällä Hitlerin elinaikaa... "
Suomessa ei ollut natsismia ennen eikä jälkeen Talvisodan. Kommunismia kyllä vastustettiin. Hitlerin elinaikaa pitkitti nimenomaan Stalin MR-sopimuksellaan.
"Mannerheimin paikka olisi ollut hirressä."
Niinpä tietenkin. MIeshän torjui armeijallaan Stalinin yrityksen vallata Suomi. Hirteenhän sellainen stallarin mielestä joutaa...
Natsit sai sen torjuntavoiton.
Mikä oli malli Cajander ja miksi niin oli? Sanonnalla pyritään kuvaamaan Suomen armeijan puutteellista varustetasoa Talvisodan alkaessa. Cajander viittaa ennen Talvisotaa vaikuttaneeseen Cajander III hallitukseen (12. maaliskuuta 1937 – 1. joulukuuta 1939).
Useinkin tähän liitetään mielikuva, että Suomen puolustusmenot olivat pienet ja riittämättömät välttämättömiinkin hankintoihin. Sotaan lähteville miehille oli antaa vain kivääri, kokardi ja vyö.
Tämä(kään) myytti ei taida kuitenkaan pitää yhtä todellisuuden kanssa. On pitkälti totta, että jalkaväen miehille oli tarjolla puutteellinen varustus, mutta se ei johtunut pienistä sotilasmenoista. Taustalla oli hankintojen kohdentaminen toisaalle.
Asia tulee esille Jari Elorannan artikkelista ”Paljonko on paljon, perspektiivejä Suomen sotilasmenojen kehitykselle maailmansotien välisellä ajalla”. Artikkelin mukaan ”Suomessa panostettiin maanpuolustukseen varsin mittavasti, oli kyseessä sitten mikä mittari hyvänsä. Esimerkiksi aikakauden tärkeimmän asiantuntijakomission tavoitteet ylitettiin selvästi”.
http://www.sodanjaljet.fi/talvisota/malli-cajander/
Juho Niukkanen kirjassaan Talvisodan puolustusministeri toteaa Suomen varustautuneen täysillä päinvastoin kuin on myöhemmin oletettu. Suhteessa kansantuloon prosenttimäärä oli suurimpia Euroopassa, mutta Suomihan oli köyhä maa eikä sekään auttanut. Talvisota alkoi muutaman kuukauden liian aikaisin sikäli, että silloin oli pian tulossa armeijalle vahvaa aseistusta ennättämättä avuksi sotaan, mutta kyllä sitten Jatkosotaan. Niukkanen ei kirvulaisena voinut mitenkään etukäteen vähätellä sodan mahdollisuutta, mutta hän kertoo kuinka eräät ministerikaverit eivät vielä Talvisodan syttymispäivänäkään uskoneet sodan mahdollisuuteen. Niukkasta kismitti karjalaisena Rytin ja Tannerin Talvisodan päättyessä venäläisille tekemä ehdotus karjalaisten jäämisestä paikoilleen. Venäläisethän eivät tuota ehdotusta hyväksyneet.
Niukkanen näyttäisi olleen oikeassa!.
P.S. Niukkasen kirjan mukaan Talvisodan ammustilannekin oli tykistön ammusten osalta sodan lopussa paljon parempi kuin sen alussa...
"P.S. Niukkasen kirjan mukaan Talvisodan ammustilannekin oli tykistön ammusten osalta sodan lopussa paljon parempi kuin sen alussa..."
Niukkasen muistelmien omakehu ylittää reiluti tavanomaiset rajat. Hän oli kyllä erityiseN taitava poliitinen juonittelija ja pätevä puolustusministeri, mutta ei sotilasasiantuntija,
Oleellista on kai, että sodan aikana oli jo parin viikon kuluttua kova puute ammuksista.
Tietenkin yritettiin pitää vara, etteivät kranut aivan kesken loppuisi. Sodan päättyessä oli jäljellä lähinnä kevyen tykistön kranaatteja, joilla ei talvioloissa ollut suurtakaan tehoa. Raskaille kaliipereille oli ammuksia muutamaksi päiväksi.
》Niukkasen muistelmien omakehu ylittää reiluti tavanomaiset rajat. Hän oli kyllä erityiseN taitava poliitinen juonittelija ja pätevä puolustusministeri, mutta ei sotilasasiantuntija,《
Siis ihan normi maalaisliittolainen eli nykyisin normi kepulainen peluri, joka olisi halunnut puolustusministerinä Talvisodan jatkuvan täydelliseen armeijamme romahtamiseen asti. Kekkonen oli toinen samanmoinen, vaan ei enää sisäministerinä sodan loppuessa, vain 1.12.1939 saakka.
Kekkonen vastusti talvisodan rauhaa. Tollisko olet sinä.
Suomi oli köyhä maa joka selvisi ruotsalaisilla aseilla. Venäläiset valehtelivat kauppakumppaniensa Wall Streetilla ja muualla Yhdysvalloissa aseistaneen Suomen. Amerikkalaisia aseita saatiin vasta helmikuussa.
"Amerikkalaisia aseita saatiin vasta helmikuussa."
Ei saatu. Ennen sodan päättymistä taisi muutama Brewster-hävittäjä saapua Suomeen.
Kenraali Nenonen toi välirauhan aikana laivakuorman raskaita haupitseja ja muita tykkejä ammuksineen Petsamoon.
"Talvisota alkoi muutaman kuukauden liian aikaisin sikäli, että silloin oli pian tulossa armeijalle vahvaa aseistusta ennättämättä avuksi sotaan, mutta kyllä sitten Jatkosotaan."
Oli kai tuossa saamattomuudessa oma syynsä Hitler-Stalin -paktillakin, vaikka Göring Ruotsin välityksellä Suomea ase-avittikin talvisodan aikana, ja tuskin nyt sentään sitäkään ilman Johtajan lupaa tai vähintään sivuun katsomista.
Kesästä 1940 alkaen tilanne oli tietysti jo muuttunut kokonaan kun Berliinin suunnitelmat idän hyökkäykseen saivat lähtölaukauksensa.
Kuten tuosta linkkaamastasi Jari Elorannan artikkelista ilmenee, niin merivoimien varustaminen ja Pietari Suuren merilinnoitusten "uudelleen rakennus" veivät melkoisen palan puolustusvoimain yhteisestä kakusta, ja mitä tulee niiden vaikutukseen, niin ainakin yksi seuraus oli se, että ne haluttiin Neuvostoarmeijan strategikkojen ja Kremlin toimesta mieluusti eliminoida vähintään toiselta rannikolta.
Panssarilaivoilla ja sukellusveneillä ei ollut talvisaikaan Suomenlahdella ja yleensäkään Suomen rannikolla mitään sotilaallista käyttöä.
Tanner uskoi järjen voittoon - ja oli väärässä.
Elämmekö nyt vähän samanlaisia aikoja?
Suomi oli erittäin köyhä nousussa oleva maa. Sodan lopputuloksena ratkaisi suomalaisten halu olla vapaita eikä venäläisten orjia. Venäläiset uskoivat Suomen olen 'maailman kapitalismin' aseistama. Sodan jälkeen kaikista typeristä valheista luovuttiin turvallisuuden takia. Miten sodasta elossa selvinneet haisulit järkeilivät Hangon hyödyttömyyden Leningradin turvallisuudelle vuonna 1948 on asia erikseen.
Suomessa oli kalliilla rakennettu Väinämöinen ja Ilmarinen suojelemaan rannikkoruotsikkoja. Haanpään mukaan pohjoisessa ei juuri joulukuussa pst-aseita nähty. Haanpään ja muut vanhat äijät tappelivat pohjoisessa sohjoilla ahvenanmaalaisten ollessa poissa rintamilta.
Suomen pelasti Haanpään kuvaama biologinen reviiriajattelu, vaikka Kiannon mielestä jotkut pohjolan rusakkapirteistä olivat muuttuneet herraskaisiksi. Lapin oloissa keskiluokkaa ollut sukulaiseni lähti sotaan puhtaasti metsiään ja muuta omaisuuttaan puolustamaan. Päätalo väitti iaverinsa ampuneen itsensä keskiaikaisen kidutuskammion simputuksesta hieman ennen talvisotaa. Pettuleipää jyrsivien vaurastuminen ja reviiriajattelu pelastivat Suomen ainakin pohjoisessa.
Ja imperialistinen sortovaltio ei näyttänyt suomalaisista houkuttelevalta! Moni oli salaa hiipinyt paremman elämän toivossa Neuvostoliittoon ja pettynyt katkerasti! Kyllä sana siitä kiiri!
Miten sana kiiri ku kaikki oli tapettu mutta huanosti hauvattu
KOSKAAN ei kaikkia saada tapetuksi ja sana kiertää! Usein jälkeen jäi vaimo tai ainakin lapset!
Siksi toiseksi: ennen Stalinin vainoja, jotkut loikkaisvat myös takaisin länteen oloihin pettyneinä!
1939-1945 täysin toisenlainen ajattelu kuin nykyään. Suomea ja omaa demokratiaa oltiin valmiit puolustamaan kuolemaan asti.
Nyt ollaan tällä palstalla valmiita valehtelemaan ja mustamaalaamaan Suomea ilman mitään estoja.
”Nyt ollaan tällä palstalla valmiita valehtelemaan ja mustamaalaamaan Suomea ilman mitään estoja.”
Vain pieni, mutta äänekäs stallarilauma, joiden idolina ollt neukkula romahti ja nyt he fanittavat Venäjää!
Antti Rokka pelasti Suomen 1939-1945.
Ykköspelastaja oli kuiteski Lauri Törni. Pelasti sitte monta monituista kertaa Larry Thornena Ämerikan täydelliseltä häpeältä.
Voi voi sentään äiskän pikku soldier-boy. Tappaja törni sai korkeimmassa oikeudessa 21.5.1947 kuuden vuoden kuritushuonetuomion maanpetoksesta eli siirtymisestä vihollisen vastarintaliikkeeseen, joka tuntui viehättäneen monia muitakin pikkunatsejamme waffen-ss:ssä kuin sontakasa sontiaisia.
Onneksi tökkyrä sattui valitsemaan juuri oikean helikopterin Vietnamissa, jossa jenkit pommittivat silmittömästi mm. napalmilla lapsia, vanhuksia ja naisia sekä polttivat siviilikyliä. Riisiviljelmien myrkyttäminen B52-pommareilla kuului myös asiaan.
Moni häpeää edelleen Vietnamin rikollista sotaa.
Syvärilläkö Suomi pelastui 1941-44??