Koroljov: "Vasta Pietari Suuri ja keisarinna Elisabet vapauttivat Viipurin ja yhdistivät Karjalan. "
Viipuri vallattiin ja yhdistettiin valtioon, jossa oli ehdoton yksinvalta ja maaorjuus. Karjala jaettiin mielivaltaisesti. Maita annettiin aatelisille, jotka tekivät väestöstä maaorjia.
"Suurimmalle osalle Karjalan oikeauskoisista se tiesi vuosisadan kestäneen vainon ja vihan ajan loppua."
Vallattu alue oli pääasiassa luterilainen.
"Kun ajattelee myöhempää historiaa ja Suomen Pietarille muodostamaa uhkaa, juontuu mieleen kysyä, tekikö Aleksanteri I kenties virheen liittäessään Viipurin kuvernementin osaksi perustamaansa Suomen suuriruhtinaskuntaa. "
Suomi ei koskaan uhannut Pietaria. Mannerheim harkitsi 1818-19 sotaretkeä sinne, mutta ei saanut kannatusta kotimaasta, eikä muualta.
"Mutta ei Aleksanteri voinut arvata suomalaisten sata vuotta myöhemmin kiittävän keisarin lahjasta kääntymällä emämaataan vastaan."
Ehkä Aleksanteri ei myöskään arvannut Venäjän alkaneen tuhota Suomen autonomiaa täysillä jo 1890 alkaen.
Ei Suomi kääntynyt emämaata vastaan, vaan emämaa rikkoi Aleksanterin lupauksen.
Viipuri vallattiin ja yhdistettiin valtioon, jossa oli ehdoton yksinvalta ja maaorjuus. Karjala jaettiin mielivaltaisesti. Maita annettiin aatelisille, jotka tekivät väestöstä maaorjia.
"Suurimmalle osalle Karjalan oikeauskoisista se tiesi vuosisadan kestäneen vainon ja vihan ajan loppua."
Vallattu alue oli pääasiassa luterilainen.
"Kun ajattelee myöhempää historiaa ja Suomen Pietarille muodostamaa uhkaa, juontuu mieleen kysyä, tekikö Aleksanteri I kenties virheen liittäessään Viipurin kuvernementin osaksi perustamaansa Suomen suuriruhtinaskuntaa. "
Suomi ei koskaan uhannut Pietaria. Mannerheim harkitsi 1818-19 sotaretkeä sinne, mutta ei saanut kannatusta kotimaasta, eikä muualta.
"Mutta ei Aleksanteri voinut arvata suomalaisten sata vuotta myöhemmin kiittävän keisarin lahjasta kääntymällä emämaataan vastaan."
Ehkä Aleksanteri ei myöskään arvannut Venäjän alkaneen tuhota Suomen autonomiaa täysillä jo 1890 alkaen.
Ei Suomi kääntynyt emämaata vastaan, vaan emämaa rikkoi Aleksanterin lupauksen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ne oli teknisesti ottaen melko lähellä maaorjuutta. Virolaisen ja venäläisen maaorjan asemassa ei suomalainen talonpoika ome ollut koskaan. Suomen maatalousjärjestelmä oli muonamiehineen, torppareineen, mäkitupalaisineen ja renkeineen Ruotsilta peritty. Minun käsittääkseni Linnan sankarikseen väittämä Ivar Lo-Johansson ei järkimiehenä koskaan kutsunut torpparia maaorjaksi. Virolaiset ja venäläiset perivät maatalousjärjestelmänsä saksalaisilta ja mongooleilta. Suomessa ja Ruotsissa maaorjan asemaa lähelle pääsivät huutolaiset joista Harry Martinson, Kalle Päätalo ja Pentti Haanpää ovat kirjoittaneet. Ruotsissa huutolaisesta Fredrik Vilhelm Thorssonista tuli valtiovarainministeri samana vuonna kuin huutolaisuus kiellettiin. Viron ja Venäjän ihmisoikeuksia ei voida verrata edes Suomeen ja Ruotsiin.
Katsopas nyt karttaa. Kummalla puolella rajaa on Karjala ja se ihana Viipuri? No, oikealla!
todellisesti vasta Vapaussodassa.
Sen jälkeen Viipuri nousi kukoistukseen valkoisessa Suomessa.
NL/Venäjän vallan alla se on vain rappeutunut.
kun suurvallan hyökkäystä väitetään vapauttamiseksi?
Oliko sitä myös NL:N yritys 1939-40. Saivathan ne Viipurin silloinkin, vaikka eivät kyenneet valtaamaan edes miljoonan miehen voimin.
Vuonna -44 yritys sentään onnistui. Viipuri "vapautettiin", mutta yhtään suomalaista asukasta ei jäänyt.
jonkinlainen NL:n sankarikaupunki. Taitaa olla vieläkin.
Aika erikoista,kun Talvisodassa sitä ei kyetty valtaamaan. Jatkosodassa suomalaiset miehittivät sen taistelutta. Kesällä -44 Puna-Armeija säikäytti puolustajat pakokauhuun lähes taistelutta.
Onhan siinä sankaruutta yhdelle kaupungille.
Toisaalla stallarit väittävät, ettei Venäjä ole koskaan hyökännyt Suomen alueelle.
Eikö näitä "vapauttamisia" lasketa? Vai oliko ne vapaaehtoisia stallarien mielestä.
Maaorjuus Venäjällä oli yksinomaan kehitysmaalaisten N1c- mongoloidikääpien saatua valtaa rusien ja finnougrien populaatioissa. Puolimongoloiditsaarien "yhdenmukaistamispolitiikassa" finnougripopulaatioita massamurhattiin ja raiskattiin "yhdenmukaisiksi" eli vinosilmäisiksi puoli-idiooteiksi poronpurijoiksi.
Vinosilmille telttapaimentolaisille jaettiin maa-alueita palkkioksi raiskaamisistaan, mutta bolshevikkien paras saavutus oli, että nämä vinosilmäaateliset lähetettiin Siperiaan. Suomessa on vieläkin näiden kehisten siittämiä rumia "demokraattisia", kuten kataiset, soinit, pipilät, koivistot, lindströmit ja keitä niitä onkaan siellä.
Ikävä kyllä, noiden mongoloidi-invaasiot aikojen jäljet näkyvät karulla tavalla edelleenkin Suomen N1c- väestössä. Mutta Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille euripideille! Eurooppa euripideille!
Aika surkeaa trollausta! Säälittävää, mutta toki hyvää joulua sinullekin hyvä mongooli!
Suomessa on maaliman kauneimmat mongoolit.
Niinpä!Venäjän Tiltut, mutta enimmäkseen rumia!
Nykyinen totuus on kyllä se että Neuvostoliiton Puna-armeija valloitti aika helposti niin Karjalan kuin Viipurinkin murskaavalla ryntäyksellään pakenevilta suursuomen sotureilta joilta osalta oli saappaatkin hävinneet pakojuoksusprinteissä halki kannaksen, eiks je?
on se, että Puna-Armeija ei 1944 päässyt lähellekään tavotteitaan, vaikka Viipurin valloittikin.
Puna-armeija kärsi taisteluissa ennen Viipuria noin puolet koko Kannaksen operaation tappioistaan.
Kyllä siellä taisteltiin, joskin rintama repeili ajoittain pahasti ja Kannaksen joukot uuvahtivat 18-19. 6. Pääosa pelastui VKT-asemaan 20.6.
Pääsi, koska tavoite oli nykyisen rajan tienoilla, Säkkijärvi-Lpr-Imatra. Neuvostoarkistoissa tappiot olivat 105 000, joista kaatuneina 22 000 miestä, joka on uskottavampi kuin suomalaisarviot.
Tavoite oli 23.6. 44 annetulla käskyllä Lappeenranta-Kymijoki linja, jolle oli määrä ryhmittyä puolustukseen. Itä-Kannaksella oltiin yli 100 km päässä, eikä lännessäkään kyetty ylittämään Viipurinlahtea.
Suomalaisten ilmoittamat tappioluvut on laskettu Puna-armeijan arkistoista 1994. Ne ovat samat kuin venäläisen historioitsijan Bair Irinchejevin ilmoittamat. Hän
tosin pitäytyy NL/Venäjän virallisessa tulkinnassa, että hyökkäyksen tavoite oli Viipuri, joka saavutettiin.
Kuitenkin jo huhtikuussa annetussa käskyssä oli tavoitteena tasa Lappeenranta-Säkkijärvi, jolloin Suomen armeija olisi tuhottu ja maa valmis antautumaan.
Stalin keskeytti hyökkäyksen 12.7. ja määräsii lähettämään varsinaisten hyökkäysjoukkojen pääosat pois rintamalta. Komentajat saivat jatkaa hyökkäystä, mikäli katsoivat sillä olevan onnistumisen mahdollisuuksia. Tämä selittää mm. rajut taistelut Vuosalmella ja hyökkäyksen Ilomantsiin.