Tuolla alempana oli juttua isommilla autoilla ajelevista, liikennettä häiritsevistä "tien kunkuista".
Ei se näemmä auton koosta aina ole kiinni. Sattuipa erään kerran Heinola-Mikkeli välillä tapaus iäkkäämmällä viitos-rellulla ajelevan kaverin kanssa.
Ajelimme puolison kanssa normaalia rajoitus 5 km/h -vauhtia, ja saavutimme edessä ajavan pikku-rellun. Kaverilla oli vauhtia noin 80 km/h, eli reilusti alle rajoituksen. Hiljensin vauhtia ja jättäydyin normaalin turvavälin verran odottamaan sopivaa ohituspaikkaa. Kun sellainen sitten tuli, lähdin ohittamaan ihan tavalliseen tapaan.
Rinnalle ehdittyämme rellukuski ryhtyy kiihdyttämään, mutta sen verran myöhään että ehdimme ohi ja palaamaan omalle kaistalle. Vauhtia oli juuri sopivasti satasen verran. Rellu kuitenkin jäi roikkumaan ihan perään, ja lopulta meni ohi. Itse pidin vauhdin koko ajan samana - niinpä siis ajattelin että kaverille tulikin yht'äkkiä kiire.
Ohi päästyään kaveri kuitenkin hiljentää vauhdin kuuteen kymppiin ja ryhtyy viittilöimään. Tässä vaiheessa aloin tajuta mistä on kyse, ja jättäydyin reilun 50 metrin päähän köröttelemään.
Rellukuski piti vauhdin sitkeästi kuudessa kympissä. Taaksemme alkoi jo kertymään jonoa, ja joku lähti ohittamaan. Rellukuski lähti tietysti kisaamaan ohittajan kanssa, joten letkan vauhti nousi hetkellisesti. Ohittajan päästyä ohi rellukuski taas hiljensi vauhtia.
Lopulta kantti kuitenkin alkoi pettää, sillä rellu ajoi lähemmäs reunaa ja rupesi viittilöimään takana olevia ajamaan ohi. Tiesi siis itsekin koko ajan käyttäytyneensä ääliömäisesti!
Mystistä ajattelutoimintaa. Mitäköhän tuollaisella käyttäytymisellä sitten on tarkoitus saavuttaa?
Ei se näemmä auton koosta aina ole kiinni. Sattuipa erään kerran Heinola-Mikkeli välillä tapaus iäkkäämmällä viitos-rellulla ajelevan kaverin kanssa.
Ajelimme puolison kanssa normaalia rajoitus 5 km/h -vauhtia, ja saavutimme edessä ajavan pikku-rellun. Kaverilla oli vauhtia noin 80 km/h, eli reilusti alle rajoituksen. Hiljensin vauhtia ja jättäydyin normaalin turvavälin verran odottamaan sopivaa ohituspaikkaa. Kun sellainen sitten tuli, lähdin ohittamaan ihan tavalliseen tapaan.
Rinnalle ehdittyämme rellukuski ryhtyy kiihdyttämään, mutta sen verran myöhään että ehdimme ohi ja palaamaan omalle kaistalle. Vauhtia oli juuri sopivasti satasen verran. Rellu kuitenkin jäi roikkumaan ihan perään, ja lopulta meni ohi. Itse pidin vauhdin koko ajan samana - niinpä siis ajattelin että kaverille tulikin yht'äkkiä kiire.
Ohi päästyään kaveri kuitenkin hiljentää vauhdin kuuteen kymppiin ja ryhtyy viittilöimään. Tässä vaiheessa aloin tajuta mistä on kyse, ja jättäydyin reilun 50 metrin päähän köröttelemään.
Rellukuski piti vauhdin sitkeästi kuudessa kympissä. Taaksemme alkoi jo kertymään jonoa, ja joku lähti ohittamaan. Rellukuski lähti tietysti kisaamaan ohittajan kanssa, joten letkan vauhti nousi hetkellisesti. Ohittajan päästyä ohi rellukuski taas hiljensi vauhtia.
Lopulta kantti kuitenkin alkoi pettää, sillä rellu ajoi lähemmäs reunaa ja rupesi viittilöimään takana olevia ajamaan ohi. Tiesi siis itsekin koko ajan käyttäytyneensä ääliömäisesti!
Mystistä ajattelutoimintaa. Mitäköhän tuollaisella käyttäytymisellä sitten on tarkoitus saavuttaa?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuo tommoinen "en päästä ohi"-asenne lähtee huonosta itsetunnosta. Tyyppi käy läpi sellaisen tunteen kun olisi kassajonossa. Eli näin. Jos kaupassa on kaksi kassaa, ja toinen on kiinni. Tyyppi seisoo avoimen kassan pitkässä jonossa. Sinä olet hänen takana. Yhtäkkiä suljettu kassaa avautuu, ja sinä menet nopeasti siihen. Tyyppi tuntee itsensä kiilatuksi (huonommaksi), ja päässä alkaa kiehumaan, hän ei kuitenkaan huonon itsetunnon takia voi tehdä asialle mitään. Liikenteessä sensijaan hän voi, siellä hänen ei tarvitse henkilökohtaisesti kohdata ohittajaa, joten hän voi tehdä asialle jotain - hän voi painaa kaasua, ja ajatella "nyt mun ohi ei kylläkään mennä, p*rk*le!".
Toi nyt oli yksi esimerkki, miksi ihmiseltä voi palaa piirit aivoista, ja käyttäytyy kuten selitit. Huono itsetunto on voinut saada alkunsa mistä vaan, mutta yleensä lapsuudesta, tai sitten esimerkiksi jos hänellä on pieni penis, ja naiset ovat nauraneet hänelle siitä - syitä voi olla monia.
Tuollaiselle kuskille ei voi paljoakaan tehdä. Jos itse alkaa tuntua tyhmältä roikkua moisen perässä on turvallisen kohdan tultua paras paahtaa ohi tuhatta ja sataa, tai sitten kääntyä bensikselle juomaan limpparia ja antaa tyypin mennä menojaan. Kisaaminen tms ei auta, se vaan pahentaa tyypin käytöstä, ja samalla vaarantaa kaikkien tielläliikkujien henget...
Monesti pahimmat kiilaukset ja kiusanteot tulevat pappojen ja miksei muorikuskienkin taholta. Itse ajelen osapuilleen sääntöjen mukaan mutta ennen kaikkea vallitsevan tilanteen vaatimalla tavalla. Mutta kyllä nää ikäihmiset usein koukkivat miten sattuu. Kai siihenkin pitäisi osata varautua, mutta ei pirullakaan voi kauempaa nähdä, kuka autoa ajaa. Samaa minä ensin -töykeyttä ja tuuppimista näkee kassajonoissa, bussipysäkeillä, kaupoissa ja kaduilla. Varsinkin jotkut mummot ovat tosi etuilevia. Sitten ihmetellään kun nuoret ovat epäkohteliaita. Mistä saavat oppinsa, kysyn vaan.
Höh!
Nuorten mielestä vanhat ajavat huonosti,
vanhojen mielestä nuoret ovat huonoja kuskeja.
Naisten mielestä miehet, miesten mielestä naiset.
Aina se ryhmä on huono, johon ei itse kuulu.
- Nuorvanha naismies
(kaikkien mielestä huono)