Kajaanin lahtareiden valkopesu käynnissä?

Puhuuko Westerlund pötyä vai mikä tämä Niirasen juttu lahtarin valkopesusta oikein on?

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135310?show=full

"Matti Niirasen pro gradu on henkilöhistoriallinen tutkielma Elja Rihtniemestä. Tutkielmassa selvitetään Rihtniemen vapaus- ja heimosotakokemuksia sekä hänen poliittista ajattelua ja mentaliteettia. Tutkielman painotus on Suomen sisällissodassa, mutta myös muut Rihtniemen elämänvaiheet käydään pääpiirteittäin läpi."

Elja Rihtniemen vapaussotakokemukset sekä toiminta Suomen itsenäisyyden ja heimokansojen puolesta

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272826

Gradua ei kuitenkaan olekaan saatavilla!

-

"Viipurin valtauksessa Kajaanin sissirykmentti oli mukana reilun yhden vuorokauden ajan, jolloin se otti haltuunsa kaupungin asevarastoja ja vangitsi kaupungin länsipuolella noin 600 punaista. Käytetyn aineiston avulla päädytään tulokseen, että Kajaanin sissirykmentillä ei ollut osallisuutta punaisten ja venäläisten kuolemantuomioiden täytäntöönpanoon Viipurissa tai Varkaudessa. Kajaanin sissirykmentti osallistui myös Haminan valloittamiseen 4.5.1918."

Myös Viipurin valtaukseen osallistuneen Kajaanin Sissi-rykmentin historiikissa todetaan: “Kun valkoiset joukot sitten yöllä 29 p:vää vasten hyökkäsivät kaupunkiin, ei vastustuksesta enää ollut puhettakaan.” 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kajaanin_sissirykmentti

K. SISSI-R. (KAJAANIN SISSI-RYKMENTTI)
PIIRTEITÄ KAINUUN OSUUDESTA SUOMEN VAPAUSSOTAAN
Kirjoittanut O. STENIJ, joka myöhemmin tunnetaan nimellä Otto Korpijaakko

UUSINTAPAINOS KAJAANI 1979, KAINUUN SANOMAIN KIRJAPAINO OY

https://fi.wikipedia.org/wiki/Otto_Korpijaakko

-

Mainittu Ekström oli Vaasan rykmentin komentaja Martin Ekström.

Mitä Westerlund ei mainitse on, että ko Martin Ekström on riikinruotsalainen. Ylipäänsä maininnat ruotsalaisista puuttuvat sotasurmaraportista ja suomenruotsalaisiakin on mainittu vain yksi punainen. Sen sijaan venäläisiä, puolalaisia, saksalaisia, suomalaisia jne on lukuisia.

Vielä 1931 Martin Ekström oli Vaasan suojeluskunnan päällikkö ja ilmoitti voivansa koota seitsemän suomenruotsalaista pataljoonaa kukistamaan Ruotsissa Ådalissa syntyneitä lakkolevottomuuksia.

30-luvulla Ekström oli ruotsalaisen kansallissosialistisen puolueen johtaja.

http://sv.wikipedia.org/wiki/Martin_Ekström

https://fi.wikipedia.org/wiki/Martin_Ekström


VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA VUOSINA 1914–22 Osa 2.2.

http://docplayer.fi/28084201-Osa-2-2-sotatapahtumat.html

Tuolta löytyy koko teos pdf-formaatissa ja tekstinä. Lue sivulta 97 alkaen koko Viipurin synkkä tapahtumasarja!

VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA VUOSINA 1914–22 Osa 2.2.

http://docplayer.fi/28084201-Osa-2-2-sotatapahtumat.html

Tuolta löytyy koko teos pdf-formaatissa ja tekstinä. Lue sivulta 97 alkaen koko Viipurin synkkä tapahtumasarja!




ME ODOTIMME TEITÄ VAPAUTTAJINA JA TE TOITTE KUOLEMAA

Viipurin valloituksen yhteydessä teloitetut venäläiset

Lars Westerlund ............................................................................................................... 97

Lars Westerlund sivulta 97 alkaen

Etupäässä jääkäripataljoonista koostuva Itäarmeija valloitti kenraalimajuri Ernst
Löfströmin johdolla Viipurin 28.–29.4.1918. Kaupunkia valloitettaessa teloittivat
jääkärijoukot arviolta vähintään 360–420 Viipurissa asuvaa tai oleskelevaa venäläistä.
Venäläissurmat Suomessa, s. 135: "Teloituksen jälkeen sissit ampuivat vielä suuren määrän armonlaukauksia (sic, lue lopetuslaukauksia päähän!) ja tarkistivat ruumiit ottaen talteen vainajien arvoesineet ja käyttökelpoiset vaatekappaleet. Myös vaasalaiset ottivat tähän osaa, mutta aloite tuli selvästi Kajaanin sissien johtajilta."

-

Westerlund päätynyt 29.4.1918 teloitusten osalta johtopäätökseen:

Iltapäivällä 29.4.1918 toimeenpantu joukkoteloitus oli käytännön hankkeena niin laaja ja henkilövaroja edellyttävä teko, että sen järjestämiseen on tarvittu sekä toimintasuunnitelma ja päätöksenteko yhteistoiminnasta että toteutuskelpoinen järjestö. Joukkoteloituksen alustava suunnitelma on todennäköisesti hahmoteltu jo aamupäivällä 29.4.1918, kun alkoi kertyä yhä enemmän vangittuja venäläisiä rau- tatieasemalle. Jossain vaiheessa ovat joukkoteloitusta suunnitelleet päällystöhenkilöt neuvotelleet asiasta ja päässeet yhteisymmärrykseen toteuttamistavoista ja eri sotilasyksiköiden edustajien osuudesta tapahtumiin. Suunnitelmasta toteutukseen siirryttiin puolenpäivän jälkeen, kun rautatieasemalle tuotuja ja tietynlaisiin ryhmiin jaettuja vankeja ruvettiin kuljettamaan etukäteen määrättyihin paikkoihin. Marssikäskyn antoi majuri Ekström, joka lienee joko osallistunut teloitussuunnitelman laatimiseen tai joka tapauksessa toiminut sen mukaisesti.
-
Keskisarja ja Westerlund (s. 151) kirjoittivat Löfströmin 26.4.1918 määränneen, että "taistelevat venäläiset sotilaat ovat lain ulkopuolella ja heitä kohdellaan sen mukaisesti".

Määräys on annettu 3 päivää ennen Viipurin vallien teloituksia. Luultavasti jo aikaisemmin oli Löfström määritellyt punaisten johtajat ja venäläiset “lain ulkopuolelle”. Tuo maininta on Westerlundin kirjassa sivulla 197.

Mielenkiintoinen kysymys, jota en ole koskaan nähnyt pohdittavan on, että mikä sotilaallinen merkitys oli vankien (punaisten ja venäläisten) teloittamisilla. Moni valkoisten joukoissa taistellut varmaan kuoli siksi, että valkoisen armeijan johto kehoitti teloittamaan vangit, minkä seurauksena punaisten oli taisteltava loppuun asti, koska antautuminen johtaa teloittamiseen.

Omien ja vastustajien miestappiot eivät tunnu liikuttaneen valkoisen armeijan johtoa yhtään.

Ja nerolla on edelleen se wikipedia lähteenä. Olet sinä ääliö. Viipurissa Vaasan rykmentti hoiti enemmistö teloituksista.

Kekkonen oli Kajaanin Sissien kanssa Viipurissa Vappuna 1918 lahtaamassa ihmisiä.


Sisällissodassa, hiihtoretkillä, Tamminiemessä: Näin Urho Kekkonen vietti vappua - katso harvinaiset kuvat

01.05.2018 klo 8:36

17-vuotiaana Urho Kekkonen vietti vappua sisällissodan melskeessä. Myöhemmin moni vappu kului hiihtoretkillä ja ystävien seurassa.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/201804292200911361

Vappuna 1918 Kekkonen oli sodassa.

Vappu Viipurissa

Kekkonen oli liittynyt Kajaanin suojeluskuntaan 1917, ja olisi halunnut päästä myös jääkärikoulutukseen Saksaan. Hän oli kuitenkin liikkeellä liian myöhään.

Tammikuussa 1918 hän liittyi Kajaanin sissirykmenttiin. Jo helmikuun alussa Kekkonen lähti Kuopion valtaukseen, jättämättä edes vanhemmilleen hyvästejä.

Kekkonen toimi sodassa rintamakirjeenvaihtajana Kajaanin Lehdelle, minkä vuoksi hän pääsi liikkumaan rykmentin kaikkien komppanioiden parissa.

- Vapaussodan vappua Viipurissa valaisi kirkas päivänpaiste. Kirkas ja reipas oli mieliala myös vapautuneiden viipurilaisten keskuudessa, kun kaupungin ottivat valtaansa valkoiset valloittajat, kertoi kirjeenvaihtaja Kekkonen ”Vappuna Viipurissa” -nimisessä kirjoituksessaan.

Kekkonen kuvaili kirjoituksessa, kuinka Viipuri oli verrattain hyvin säilynyt sodan tuholta.

- Vankeja on kovasti joka paikassa, hän jatkoi.

Kirjoituksessa hän kertoi kenraali Mannerheimin saapuneen myös vapuksi Karjalan vallattuun pääkaupunkiin.

Mielessä painoivat myös omat tappiot, sillä juuri kajaanilaisiin Viipurin valloitus oli osunut kovasti.

- Nyt lähdemme Säkkijärvelle ja sieltä Haminan kautta Kouvolaan punaisen hirmuvallan tähteitä puhdistamaan. Pian kai saamme viettää vapausjuhlaa Suomen puhdistamisen johdosta, hän päätti kirjoituksensa.

Haminan teloittaja

Viipurin jälkeen Kekkonen oli mukana valtaamassa Haminaa, jonne hän jäi sodan päättymiseen asti.

Toukokuun kuudentenatoista hän pääsi osallistumaan valkoisten voitonparaatiin Helsingissä, josta palasi vielä Haminaan todistamaan sodan jälkinäytöstä.

Hän johti ryhmää, joka teloitti yhdeksän punaista Haminan valleilla.

- 25.-26.5.18 Yöllä ammuttiin 9 pääpunaista. Olin johtamassa ryhmää, joka sen toimitti, hän oli kirjannut muistiinpanoihinsa.

Seitsemäntoistavuotiaasta Kekkosesta tuli teloittaja.

Paavo Haavikon kirjoittamassa, Kekkosen kirjoituksiin perustuvassa muistelmateoksessa Tämä minun ankara Vuosisatani maalataan kuva yllätyksestä:

- Äkkiä seison teloitusryhmän päällikkönä antamassa ampumiskäskyä. Vangit ovat jo kohtaloonsa alistuneita. Miksi juuri minä?

- Oliko tämän tehtävän saanut menettänyt hermonsa niin, että kun toimenpidettä ei enää voitu siirtää, oli miestä vaihdettava äkkiä ja niin, että valittu hoitaisi luottamustehtävänsä loppuun saakka?

Saman muistelmateoksen ensimmäisessä laitoksessa Kekkonen kertoi, että Haminan tapahtumat vaikuttivat myöhemmin hänen poliittisiin kannanottoihinsa.


https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Viipurin_puhdistus_1918


"Viipurin puhdistus oli valkoisten Suomen sisällissodan loppuvaiheessa huhti-toukokuussa 1918 Viipurissa suorittama etninen puhdistus, jonka yhteydessä surmattiin vähintään 360 kaupungissa ollutta venäläistä sekä ainakin 30 muiden maiden kansalaista, joista 327:n henkilöllisyys on tiedossa. Heistä vain muutamilla oli kytköksiä punakaartiin, sen sijaan suurin osa uhreista oli avoimesti valkoisten puolella. Pääosa teloituksista tehtiin heti valkoisten vallattua kaupungin 28.–29. huhtikuuta, mutta viimeinen toimeenpantiin vasta yli kuukausi sodan päättymisen jälkeen 16. kesäkuuta 1918.
Pyhän Annan kruunu -linnoituksen valleilla suoritettiin suurin yksittäinen puhdistus 29. huhtikuuta, jonka muistoksi paikalle on pystytetty muistomerkki."

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Viipurin_puhdistus_1918#/media/Tiedosto:Viipuri_2.5.1918.jpg

Mallihan oli opittu venäläisiltä. Venäläisthän teki joukkoteurastuksia, jopa 30 km rannikolta määrättiin tuhottavaksi