Täälä palstalla on monen monta kertaa haukuttu maan rakoon toista naista. Haluaisin kertoa oman kantani asiaan.
Kyllä, minä olen paheellinen toinen nainen. Miksi?
Olen käynyt rankan avioeron (mies välivaltainen juovuksissa) lävitse. Toipumiseen meni muutama vuosi. Kummallisesti sitä rupesi kaipaamaan toisen ihmisen läheisyyttä. Kokeilin seurustelua vapaan miehen kanssa, mutta en kuitenkaan ollut valmis sitoutumaan, tuomaan häntä lasteni elämään. Mies olisi halunnut perustaa yhteistä pesää. Erilaisten näkemyksien vuoksi tämä viritelmä kaatui.
Työmatkalla ajauduin perheellisen kaverin kanssa samaan petiin. Tästä lähtien meillä on ollut tiivis seksisuhde, johon sisältyy mm. yhteisiä matkoja/harrastuksia.
Mitä tästä hyödymme?
Hänellä säilyy perhe/koti, minä saan kaipaamani läheisyyttä ja haluni tyydytettyä ilman vakavampia sitoumuksia. Nautimme molemmat seksistä, kun tunnemme toisemme toiveet ja tarpeet. Lisäksi pelkään lasteni reaktioita "uuteen isi"-ehdokkaaseen.
Sinä vaimo, minä en ole miestäsi vienyt, itse hän on etsinyt ulkopuolista suhdetta. Miestäsi en edes halua omaksi, kuka hänestä nyt uskollisen kumppanin saisi?
Kyllä, minä olen paheellinen toinen nainen. Miksi?
Olen käynyt rankan avioeron (mies välivaltainen juovuksissa) lävitse. Toipumiseen meni muutama vuosi. Kummallisesti sitä rupesi kaipaamaan toisen ihmisen läheisyyttä. Kokeilin seurustelua vapaan miehen kanssa, mutta en kuitenkaan ollut valmis sitoutumaan, tuomaan häntä lasteni elämään. Mies olisi halunnut perustaa yhteistä pesää. Erilaisten näkemyksien vuoksi tämä viritelmä kaatui.
Työmatkalla ajauduin perheellisen kaverin kanssa samaan petiin. Tästä lähtien meillä on ollut tiivis seksisuhde, johon sisältyy mm. yhteisiä matkoja/harrastuksia.
Mitä tästä hyödymme?
Hänellä säilyy perhe/koti, minä saan kaipaamani läheisyyttä ja haluni tyydytettyä ilman vakavampia sitoumuksia. Nautimme molemmat seksistä, kun tunnemme toisemme toiveet ja tarpeet. Lisäksi pelkään lasteni reaktioita "uuteen isi"-ehdokkaaseen.
Sinä vaimo, minä en ole miestäsi vienyt, itse hän on etsinyt ulkopuolista suhdetta. Miestäsi en edes halua omaksi, kuka hänestä nyt uskollisen kumppanin saisi?
Vastaukset 60
Vanhimmat
Uskon, että jokainen SYDÄMELTÄÄN ÄITI haluaa kasvattaa lapsensa ns. yhteiskuntakelpoiseksi kansalaiseksi, joka sisäistää yhteiskunnan nomit ja moraalin niin yksityis- kuin myöhemmin työelämässään. Kasvatusvastuu tässä asiassa on ensisijaisesti kodilla, vanhemmilla.
Mitä sinä äitinä opetat lapsillesi? Näinkö sinut kasvatettiin? Haluatko kenties, että jos sinulla on tytär, hän on joku pävä kenties se petetty vaimo? Tai jos sinulla on poikia, niin optatko heidät siihen, että aina löytyy heidän äitinsä kaltaisia naisia, joille omien tarpeiden tyydytys riittää? Opetatko sen, että omassa elämässä koetut kolhut on oikein siirtää jonkun toisen kärsittäväksi?
Mutta jos todella olet noin tunteeton ihminen, niin ymmärrän hyvin, miksi miehestäsi tuli alkoholisti. Hänkin pakeni yhteen addiktioon. Ja saman kuvion sinä opetat lapsillesi; ongelmia ei selvitetä, vaan ne peitetään jollain muulla toiminnalla.
Tiedän, että sinulle ei kannata edes yrittää vdota mihinkään inhimilliseen; inhimillisyys kun on epäitsekkyyttä ja sinulta se puuttuu. Lisäksi varmaan sanot, että lapsesi eivät tiedä suhteesta, mutta jossain vaiheessa tulevat tietämään. Salaisuus ei koskaan ole sailaisuus, jos sen tietää enemmän kuin yksi. Ja entä jos lapsesi koulukaverit saavat tietää asiasta? Tiedät varmaan, että aikuiset mielellään juoruavat toistensa asioista ja lapsilla on ihmeellinen kyky kuulla kaikki. Koulussa sinun kaltaisen äidin lapsilla tulee silloin olemana todella vaikeaa, sillä lapsille oma perhe on todella tärkeä ja nuoret tuomitsevat - onneksi! - pettämisen todella jyrkästi. Mutta mitäpä sinä siitäkään välität.. Aivan sama, miten lapsiasi tullaan kohtelemaan, kunhan sinun tarpeet tulee tyydytettyä.
Olethan työelämässä? Tiesitkö, että maksamistasi veroista suurin siivu kohdennetaan sosiaali- ja terveyspalveluihin? Tiesitkö, että perheiden pahoinvointi on lisääntynyt Suomessa hälyyttävästi ja lasten psykiatrinen hoidontarve myös? Uskallatko miettiä, minkälaiset asiat saattavat olla em. asioiden takana?
On äärettömän helppoa arvostella kasvotonta yritystä, joka irtisanoo satoja ihmisiä sillä seurauksella, että veromarkat vähenevät inhimillisitä kärsimyksistä puhumattakaan. Mutta tiedätkö, kuinka paljon maksaa yhteiskunnalle jokainen avioero? Yhteiskunnan varoilla kutannamme lapsilisään yksinhuoltajakorotuksen, asumistuet menevät pääsääntöisesti yksinhuoltajaperheille. Kuinka moni työstää vielä eroa ja siihen liittyneitä osatekijöitä - kuten esim. rinnakkaissuhteet, alkoholismi jne. - erilaisissa yhteiskunnan kustantamissa terapioissa?
Mutta mitä sinä tuollaisia miettimään? Sehän ei ole mitään siihen rinnastettavaa, että sinä joutuisit kohtuuttomaan inhimilliseen kärsimykseen: tarpeesi eivät tyydyttyisi tai joutuisit opettelemaan luomaan ihmissuhteen vapaaseen ihmiseen kuunnellen sekä omia että toisen lähtökohtia, tarpeita.
Todella hyvä mielipide joka on vielä aivan totta!
kommentoida tota tekstii, mut en osannu. Aloin ite oikeesti mietti vasta tosta sitä, että miten paljon tosissaan maksaa ihmisten pahoinvointi meille kaikille. Sit se menee silleen, että onnettomien vanhempien lapsista ei tuu onnellisia ja toi kierrehän on ihan loputon!
Mä en tajuu, miksi on niin paljon helpompaa vetää ihmistä henkisesti turpaan kuin että ois vaan ihminen ihmiselle. Mulla ei ikää vielä kauheesti, mutta kyllä on tulevaisuus ladattu pelkillä peloilla. Ja se on ihan totta, että nuoret tosissaan arvostaa perheitä ja seurustelusuhteissa uskollisuutta. Kaveriporukasta lentää nopeesti, jos alkaa parien väliin yrittää.
Ite en ainakaan haluais, että mun äiti olis tollanen. Olis pikkasen noloo elellä ja kaikki ajattelee aina niin, että jos vanhemmat on vaikka juoppoja, niin lapset kans. Sama yleistys vanhemmista lapsiin joka asiassa.
onpa outoa, kun et kelpaa vapaille miehille, vaan korvikkeeksi perheellisille miehille. Taidat olla luonnevammainen, kun ei-vapaat vaan käyttävät hyväksi. Kukaan kelpuuta sinua vakituisesti elämäänsä.. hahaa...
Luultavasti miehellä, jota tapailet, on muitakin naisia kuin sinä! Mies on ilmeisesti syntynyt pettäjäksi. Olet typerän sinisilmäinen hu...!
Otahan uusiksi ja lue vähän hitaammin, jos se vaikka auttaisi. Kommentoit asioita, joita tekstissä ei ole. Ei sanottu, että kirjoittaja ei kelpaisi vapaille eikä mitään muuttakaan, mihin vastasit. Hölmö.
Ymmärsin kyllä kirjoituksesi aivan oikein. Kirjoituksesi perusteella se olet kyllä sinä, joka ei ymmärrä mikä on oikein ja mikä väärin!
Sinä olet perheenrikkoja. Ja sinähän vamppaat varattuja miehiä-->et kelpaa vapaalle miehelle elämänkumppaniksi!! =)
Miestäsi en edes halua omaksi, kuka hänestä nyt uskollisen kumppanin saisi?
Juuri tämä omistaminen kaikessa alentaa ihmisarvoa, alentaa tavaranarvoa????
Sinäkin, ensin kehut, kuinka hyvä tilanne on ja sitten yhtäkkiä sylkäiset sen kaiken päälle, kun alat miettiä sitä, kuka miehen omistaa tai haluaisi omistaa. Suorastaan kauhistella täytyy tätä. Jos omistaminen on noin vastenmielistä, niin kannattaisi siitä tehdä joitain muitakin johtopäätöksiä elämässä. Siis ei omaksi - mutta lainaan ja väliäkö sitten sillä, miten "lainatavaraa" käytetään, kun ei omistaakaan osaa.
Ei ihmisiä voi omistaa. Hyvässä parisuhteessa ollaan ihan vapaaehtoisesti. Kunpa sen oppisi useampi.
Ihmetyttää tämän tyyppiset kirjoitukset.
Joku rassaa selvästi, kun vaivaudut tänne.
Itselleni on kyllä täysin vieras ajatus alkaa seurustella naimisissa olevan kanssa, vaikka eronnut olenkin.
Joku siinä tökkii ja pahasti.
En näe sellaisessa miehessä mitään, joka on valmis suhteeseen kun kotona on vaimo ja lapset.
Koet kuitenkin tekeväsi oikein palveluksen, kun miehellä säilyy perhe/koti.
En näe sinun äidinmallissasi mitään ylpeyden aihetta.
Onhan niitä vapaitakin ihmisiä, jotka ovat valmiita pelkkään seksisuhteeseen.
Etkö tunne mitään myötätuntoa miehen vaimoa/perhettä kohtaan? Mielestäni olet yhtä syyllinen kuin pettävä mieskin. Tiedän kokemuksesta, kuinka paljon pettäminen satuttaa toista ihmistä. En todellakaan ymmärrä naisia, jotka lähtevät suhteeseen naimisissa olevan miehen kanssa. Oletpa todella "rankan" avioeron käynyt läpi! Etkö yhtään ajattele, että joku muukin voi toimintasi takia käydä vielä rankemman eron läpi. Kannattaisiko keskittyä vapaisiin miehiin?
Koittaisit selvittää itsellesi oman erosi. Voisit päästä eroon katkeruudestasi. Voihan sitä elää noinkin -etsien virheellisiä, sitoutumattomia miehiä. Saat kerättyä itsellesi todistusaineistoa miesten paskuudesta. Elämä ja rakkaus on hyppy tuntemattomaan. Ole hyppäämättä jos tahdot, mutta lupaan että kadut sitä myöhemmin. Koita korjata katkeruudesta vääristynyt maailmankuvasi -se onnistuu kyllä.
Huom!
Hänhän EI halua sitoutua elämänsä tuossa vaiheessa ja siksi juuri varattu on turvallinen "leikkikaveri".
Miksi ei, sillä tarjokkaista 85% on varattuja! Kenen puolisoita?
Näiden surkimusvaimojen, jotka täällä huutavat, nimittelevät, haukkuvat ja vaahtoavat sekä puolustavat sitä namiskikkelimiestään, jossa ei löydy moitteen sijaa.. Heheh!
Vaimot ja vauhkoavat pikku missukat, äkkiä mars mars tutkimaaan parisuhdeoppaita ja viihdyttämään niitä "hylättyjä" miespoloisiaan, jotka joutuvat pian hakemaan elämäänsä lohdutusta ja lämpöä vieraasta sylistä.
Tämänkin ajan, jonka näillä palstoilla uhoatte ja puratte sitä omaa pahaa oloanne voisitte "antaa" hellyydellä miehellenne.
Tunnetusti nämä palstat ovat kaksinaismoralistien pyhättöjä. Täällä jokainen huökkää päälle kuin yleinen syyttäjä, tietämättä kuinka lähellä itsekullakin on samanlainen tilanne.
Kun ero on totuus ja mies lähtee "hoitamattomasta" liitosta lopullisesti, niin jopa alkaa parkuminen...
Taitaa vieläpä olla niin, että lähes jokaisella löytyy menneisyydestä tai sitten hänellä on jo hyvinkin lähellä uhkaamassa aika, jolloin "sortuu" varattuun....Kun huijareitakin on maa puolillaan, niin vaikeaa voi olla siltä säästyä.
Harva nainen tai mies todella taitaa sunnitelmallisesti iskeä varattua kumppania...se on kyllä harhaa!
Uskottelet onneton itsellesi miten teidän ns. järjestely toimii.Miksi kuitenkin aistin yksinäisyyden ja huonommuuden tunteen viestistäsi? Haetko hyväksyntää? Jokainen aikuinenhan jo sen tietää että nämä salajutut eivät merkitse miehille mitään.Naiset usein näkee päiväunia vaikka väittääkin muuta.Etkös odotakkin hänen "vapautumistaan".NOh,ehkä se päivä vielä paistaa sinunkin risukasaan.
Olen mies ja olen juuri tuollaisessa salasuhteessa. Suhteessa jossa kumpikaan ei ole
vapaa.
Miksi,me molemmat elämme aikatavalla kylmässä liitossa, jossa toisessa on sellaista tyhjää perusseksiä ja toisessa ei seksiä ollenkaan.
Kummassakaan liitossa ei ole sellaista läheisyyttä, jota ihminen kaipaa, siis jos joku
ei sitä tiedä niin läheisyyttä on sellaistakin johon ei edes välttämättä seksiä kuulu. Toki aikuiseen suhteeseen seksikin kuuluu, muttei pääasiana..
Kummankin liitto on kokonaisuudessaan kuitenkin sen verran toimiva, ettei ero ole kummankaan mielessä.
Jos et omaa liittoasi tuossa suhteessa saa toimimaan ja kuitenkin kaikenlainen toisen ihmisen läheisyys on merkittävää edelleen, niin
kertokaapa nyt viisaat ja kaiken tietävät millä
tavalla asian hoitaisitte.
Tämä ystäväni merkitsee minulle paljon enemmän kuin pelkkää panoa. Ja kaippa minäkin hänelle.
Kumpikin tietää, ettei tästä suhteesta sellaista
lopunikää kestävää kai koskaan tule. Mutta siinä on mukana kuitenkin tunnetta ja toisen kunnioittamista.
Ja rehellisyyttä sillä tavalla että kumpikaan ei
toiselle lupaa enempää kuin mahdollista on.
Jonkun nirppanokan mielestä varmaan omien tunteiden ja läheisyyden tarpeet pitäisi kuolettaa ja tyytyä siihen mitä kotona on.
Ainakin minä koen tämän sellaisena voimavarana, jolla jaksan arkista elämää jollakin tavalla elää. Ja kun olemme ystäväni kanssa yhdessä niin
en todellakaan voi sanoa ettei se minulle mitään merkitse ja molemmat tunnemme saavamme paljon enemmän kuin te tuomitsijat koskaan osaatte kuvitellakkaan.
liitto; siis totesit. Ja hetken päästä: . Kuulostaa siis aivan muulta kuin "toimivalta" liitolta. Siis mikä teillä toimii? Toisen kusetus?! Kumppanien nöyryytys? Omien tarpeide huolehtiminen?!
Siis mikä ihme pitää yhdessä?! Eikös siellä kotona sitten ne toisetkin - siis kahdessa kodissa - jää ilman "tarpeiden tyydytystä"? Vai onko teillä parinvaihto menossa?
Ei kukaan jaksa enää tosissaan ottaa 60-luvun ajatuksia siitä, että erota ei voi. Mutta teidän tapauksessa - onnea any way - kaksi samanlaista selittelijää on kohdannut. Sanoit olevasi mies.. Kovin on akkamaista selitteleyä ;)
oma kertomukseni.
Olen löytänyt monta vuotta sitten ihanan kumppanin, jonka kanssa voi jakaa kaikki ilot ja surut, hellät hetket. Tiedän, miltä sinusta tuntuu.....
Juuri te raivoavat ja roikkuvat akat siellä kotona estätte miestäkin nauttimasta elämässään, varsinkin jos tiedätte jo toisesta naisesta.
Olette raatelevia naarasleijonia, jotka hyökkäätte puolustamaan omaa reviiriänne...mutta miestänne, puolustatte häntä just, jota ette halua viihdyttää ainakaan sängyssänne puhumattakaan muista aviollisista velvotteista.
Toisellekaan ette häntä anna. Se on varma!
Kannattaisi katsoa peliin siellä kotonakin, sillä ei kukaan mies yksin parisuhteessa halua elää, kuten ei nainenkaan...Aina suhteessa on kolmannen mentävä aukko, jos siihen pääsee vieras soluttautumaan.
Liiton ulkopuolisissa suhteissakaan kukaan ei ota ketään väkisin vaan aikuiset ihmiset toimivat ihan oman halunsa ja mahdollisuutensa mukaan.
Harva mies alkaa herkästi hajoittaa kotiaan vaikka elämä siellä olisi p******ä. Mieluummin hän sitten hakeutuu ymmärtäväiseen syliin, jotta kulissi säilyy vielä ainakin jonkun aikaa.
Harvat tuskin sunnittelevat edes alkaessaan sivusuhdetta, että se pitäisi johtaa johonkin vakavampaan ja suurempaan. Ehkä nuoret sinkkunaiset on poikkeus, joilla jo biologinen kello tikittää..
Kypsät aikuiset ajattelevat aivoillaan ei alapäällään!
Ja sitten on tuollaisia Salmeja***, joille kelpaa mikä vaan. Jopa mies, joka käy vain silloin kun sopii.
Sääliksi käy
Luuletko tosiaan, että tilanne säilyy tuollaisena.
Voin kertoa sinulle jatkon:
Toinen nainen alkaa miettiä kuinka onnellinen on sinun kanssasi kertoo miehelleen ja laittaa eron vireille. Jompikumpi kertoo sinun vaimolle ja hän laittaa eron vireille. Tässä vaiheessa on jo riidelty puolin ja toisin ja kaikki ovat niin vittuuntuneita, että sinä jäät ihan yksin.
Miksette eroa, jos kumpikin on kerran onneton omassa suhteessaan, jossa perustarpeet jäävät tyydyttämättä? Ei varmaan ole kovin onnellista puolisoidennekaan elämä kylmissä liitoissanne, kenties he jo pohtivatkin eroamista tai pettävät omilla tahoillaan.
Miksi tehdä noin monen ihmisen elämä vaikeaksi salailulla ja valheilla, kun erota voi? Kerran se kirpaisee. Vai siitä salailusta ja "kielletystä hedelmästäkö" se salasuhteen viehätys tuleekin?
Ymmärrän kyllä, että oma suhde voi mennä kriisiin tai kumppanistaan voi kasvaa erilleen, ja silloin rakastuu helposti toiseen. Mutta itse olen sellaisessa tilanteessa reilusti eronnut. Ei ole oikein puolisoaan kohtaan elää kaksoiselämää - mikset voisi antaa hänellekin hänen vapauttaan?
Sori, elän ihanassa parisuhteessa!
Pakko tuottaa sinulle SUURI pettymys. Jaana, Jaana, kuinkahan oma suhteesi juuri nyt jaksaa?:))
Kunhan vain kerroin asiaan mieliteeni, koska lähipiirissäni on todella monta ja surkeaa tapausta.
tähtiluokitus.. Laskusuunnassa, minkä kyllä tekstistäkin näkee =)))
Juupa juu..ei voi yleistää,ei aina vika ole vaimon.Kyllä pettäminen on itsekkäiden ihmisten omahyväinen teko,oikeastaan siitä pitäisi langettaa rangaistus niin pettäjälle kuin sille parisuhteen kuokkavieraalle.
On se ihana kun sinun elämässäsi on tällainen tosi rakkaus.On aivan toisarvoista että tämä ihanan rakkautesi kohteen perhe kärsii toisaalla sinun ihanan rakkautesi ja itsekkyytesi tähden.Onnea jatkossakin rakkauteen!!!!
En ole koskaan pettänyt kumppaniani tai mitään muutakaan sellaista, mutta haluan sanoa että ymmärrän sinua!!
Kaikki kauhistelijat, ettekö nyt ymmärrä että kyseinen toinen nainen juuri selitti syyn toiminnalleen ja teki selväksi ettei hänellä ole aikomustakaan "viedä" miestä vaimolta. Kyllä se on se mies joka suhteeseen on hypännyt, vaikka sitä ei kukaan halua itselleen myöntää.
Annetaan tämän katkeroituneen vampyyrin elää pikku elämäänsä. Keskitytään me onnelliset ihmiset hyvään parisuhteeseemme sekä perhe-elämäämme ja jätetään nämä tällaiset tapaukset omaan arvoonsa...=)
Onnellisia oloja muillekin onnellisessa avioliitossa eläville immeisille=)
idiootteja löytyy joka lähtöön. Aivan sama vaikka perhe kärsii- huoh!
Miksi naiset retkahtavat varattuihin? Koska he ovat rakastuneita! Silloin järki sumenee eikä miehen perheellä ole väliä. Kai te moralistinaiset ymmärrätte sentään rakastumisen päälle vai harmittaako itseänne kun ei ole aikoihin saanut tuntea sitä tunnetta? Väitän että kun se osuu kohdallenne, unohdatte kaiken tuomaroinnin mitä täällä harrastatte.
Minulla on toinen nainen ja hän tekee kaiken siksi, että on epätoivoisesti rakastunut minuun. Ymmärrän häntä ja mielestäni se ei ole suunnitelmallista pettämistä. Ei hän halua vahingoittaa ketään tarkoituksella, niin vain tapahtuu.
Tällainen tilanne on kieltämättä hankala kaikille osapuolille mutta se kuuluu elämään. Muuten ei tällaisia palstoja tarvittaisi, eikä muutakaan "romanttista lääkettä viihteen muodossa". Siten ei teidänkään kuuluisi roikkua täällä, kun te kerran olette yksiavioisuudessanne niin onnellsia. Myöntäkää uteliaisuutenne ja elämän realiteetit.
Toisen ihmisen hyvinvoinnista huolehtiminen voi olla myös rakkautta. Ihmisellä, jolla itsetunto kohdallaan, rakastaa itseään terveellä tavalla, ei lienee mitään syytä olla osasyyllisenä kenenkään kipuun.
Olenko siis vanhanaikainen vai se moralisti, kun en usko siihen, että niin kaunista asiaa kuin seksi ja rakastelu kekisttiin satuttamaan ketään? Tai jos uskon todellakin siihen, että minua ei tehty tähän maailmaan loukkaamaan ketään?
Naisena olen kyllä törmännyt muutamaan varattuun, jotka kertovat, kuinka kotona ei ole enää seksiä tai se on niin arkipäiväistä. Yksi pieni huomio: en minäkään halua sitä samaa arkipäiväistä seksiä kuin sillä miehellä siellä kotona.. Tai jos hänelle ei vaimo anna, niin kaipa siihenkin on syy..?
Ehkä olet myös vanhanaikainen ja moralisti, mutta maailmankuvasi on aivan varmasti naiivi. Katso ympärillesi ja ajattele elämää ilman miehen ja naisen välistä draamaa. Ei olisi sinulla romanttista elokuvaa ja tv-sarjaa katsottavana eikä mitään lukemista aiheesta, jos kaikki olisi lapsellisen maailmankuvasi mukaista.
Mutta niin kauan kuin on mhdollisuus sekstailla sinkku miehen kanssa, niin sitten olen naiivi. Jos sinkut jonain päivänä totaalisesti loppuu/kuolee sukupuuttoon, niin täytyneen laittaa uudelleen harkintaan..
Olen yhdestä pitkästä suhteesta (13 v) selvinnyt ilman pettämistä, kumppanista en tiedä; todennäköisesti seikkaili, koska miehet "kyllästyvät" niin erilailla kuin naiset.
Eniten ihmettelen sitä, että samaan aikaan kun ihmiset toitottavat elävänsä vain kerran, niin miksi ihmeessä se ainoa elämä sitten kärvistellään suhteessa, joka ei tyydytä luonnollisia perustarpeita? Vai onko sittenkin niin, että ihmiset ymmärtävät joka suhteeseen arjen tulevan samalla tavalla?
Syy kärvistelyyn johtuu perheestä. Sen vuoksi jaksaa. Arki tulee myös uudessa suhteessa, siksi on tärkeää että vaihtaa edes parempaan. Itse en ole vaihtanut lopullisesti, vaikka uusi on parempi seksissä. Vaimo on toisaalta hieno ihminen, mutta hyvä seksi on minulle tärkeää sinänsä.
noin paljon vihata lapsiaan! On taatusti lapsilla joku päivä kiva tajuta, että isi kärvisteli suhteessa ja voi huonosti heidän takiaan. Ja että hyvään seksiin ei tarvitse edes pyrkiä omassa suhteessaan, kun sen voi ottaa muualta..
Mutta ehkä vaimosikin saa hyvää seksiä muualta.
Kiitos aikuisista ja realistista mielipiteistäsi!
Mistä maasta nämä naiset ovat tänne eksyneet kirjoittelemaan kaksinaismoralistisia mielipiteitään? Muka asiantuntevasti!
Tuomioitaan nämä jakelevat yksi toisensa perään ymmärtämättä elämän tosiasioita.
Jokaisella on ihan ikioma syynsä jatkaa jopa "kuolleessakin" liitossaan. Ja ne syyt eivät koskaan kuulu ulkopuolisille.
Aivan yhtä syyllisiä nämä tuomitsijat ovat siksi, että he yleensä vieläkin huolivat sen pettävän puolisonsa kerta toisensa jälkeen sänkyynsä. Kyllä pitää olla onnettomia ihmisiä maailma puolillaan!
Kun noin tarmokkaasti tuomitsevat ne kakkosnaiset ja ulkopuoliset suhteet, niin luulisi heidän ensimmäiseksi potkivan sen "likaisen" miehensä sängystään ja elämästään.
Mutta ei, vaan alkaa armoton syyttely sitä toista naista kohti. Pelko, että nyt se ukkorähjä taitaa sittenkin vaihtaa parempaan. Kannattaako siitä pitää edes kynsin hampain kiinni? Ei kukaan terve ja järkevä nainen tee niin. Sorry naiset!
Itsetunto-ongelmaisia vaimoraukkoja on nämä forumit täynnä. Jos oma elämä on kunnossa, niin miksi noin katkeria purkauksia?
Sori, vastaus tuli väärään paikkaan!
Se siitä sun älystä..
Mutta mielenkiintoinen veto.. En minä miehestäni muuten enää, mutta raha kiinnostaa. Ja se saastainen pettäjä raasu tietää sen, että kun tämä huonolla itsetunnolla varustettu vaimo parka lähtee, niin menee siinä firmakin.. Mutta sehän on pientä.. Ja siinä ei tunnetta mukana =)
Olen avoliitossa, enkä tosiaan huolisi pettävää puolisoa sänkyyni, ainakaan jos pettäminen olisi jatkuvaa. (Ja tälle palstalle tulin tänään ensimmäisen kerran ihan uteliaisuuttani, en epäile mieheni pettävän minua.) En kuitenkaan tuomitse toiseen rakastumista, enkä edes huonoon liittoon jäämistä, mutta en hyväksy epärehellisyyttä.
Jokaisella on oikeus omaan elämäänsä ja onneensa, eikä toiseen rakastumiselle mitään voi, mutta mielestäni rinnakkaissuhteesta pitäisi informoida puolisoaan. Tämän tulisi saada tietää esim. riskistä saada sukupuolitauti ja oikeus etsiä myös itse läheisyyttä muualta tai ottaa ero. Ei ole oikein, että toinen ehkä sinnittelee uskollisena kuolleessa suhteessa vailla lämpöä ja seksiä (ja tukahduttaa kenties omat ihastumisensa muihin), samalla kun puoliso hakee niitä surutta muualta. Samat oikeudet pitää olla kummallakin. Jos petetty osapuoli sitten ehdoin tahdoin jää petettäväksi, on se hänen tietoinen oma valintansa. Mutta se valinnan mahdollisuus pitää jokaisella olla.
Pettäjät ovat usein pelkureita, jotka haluavat pitää kaikki mahdollisuudet avoinna, eivätkä uskalla tehdä rehellisiä ratkaisuja puoleen tai toiseen. Se ei ole ymmärrettävää nyky-Suomessa, jossa eron saa helposti ja jossa kukaan tuskin joutuu syrjityksi tai menettää työtään pelkän eron takia (ellei sitten ole jonkun syvästi uskonnollisen yhteisön jäsen). Jos itse rakastun toiseen, seison tunteitteni ja tekojeni takana ja teen mahdollisimman nopeasti jonkun ratkaisun. Joko jään nykyiseen suhteeseeni tai lähden.
Hei olit oikeassa, omien tunteiden takana on
seistävä.
Olin itse tilanteessa n. 2 vuotta sitten ja
salasuhteemme jatkui noin vuoden ajan!
Lopulta molemmat erosimme puolisoistamme,
koska emme nähneet muuta mahdollisuutta selviytyä
tilanteesta- ainoa keino rehellisyys jokaista osa-
puolta kohtaan.
Oma eroni meni hyvin ja olen edelleen väleissä
exäni kanssa, mutta toisen osapuolen tilanne
todella huono (jatkunut jo 7kk)- hänen entinen
vaimonsa tekee kaiken mahdollisen tuhotakseen
tämän miehen elämän, ja tietysti samalla minun.
Joskus mietin olemmeko todella niin pahoja, että
jopa ansaitsemme tämän, mutta olisiko ollut parempi nähdä salaa ja jatkaa pettämistä?
ihmisen elämä elokuvaa tai tv-sarjaa???
Käsitit väärinpäin mitä sanoin. Noin juuri ihmiset ajattelevat että elämä on tv-sarjaa. Ihmisten käsityskyky maailmasta on niin hämärtänyt, että he jäljittelevät tv-sarjojen käyttäytymistä, vaikka asian on toisinpäin. Tv-sarjat, elokuvat, kirjat ym. saavat aiheensa elämästä.
Kiitti kannatuksesta.
Osin samaa mieltä. Kertominen on tärkeätä, mutta vain jos toinen haluaa kuulla. Kaikki eivät halua kuulla kakkosista, vaikka niitä olisikin. Jotkut naiset kenties ajattelevat, että nekin ovat osa elämän realiteetteja. Mene ja tiedä. Ennemmin tai myöhemmin asiat kuitenkin tulevat ilmi.
Jos yhdistät lasten vihaamisen ja pettämisen, olet elämästäsi aivan pihalla. Kaikkea sitä kuulee. Järkesi ei riitä tälle palstalle.
kasvaa kodissa, jossa vanhempien välinen suhde on valehtelua, pettämistä ja suoraan sanottuna kusetusta?! Eipä ihme, että Suomessa huostaanottojen määrä lisääntyy ja lasten psykiatrisen hoidon tarve! On se kumma, että ei mene järkeen se, että vanhempien keskinäinen suhde on lapsen psyykken kasvualusta.
Ukkelin järki ei riitä edes isänä olemiseen. Mutta sen hän jo itsekin viestissään paljasti. Kukaan ei ole niin sairas, että haluaa kasvattaa lapsensa patologisiksi valehtelijoiksi, jotka ajattelevat vain omia tarpeitaan ja onnellisuuttaan.
Lapsilla on lasten mielipiteet, koska omat kokemukset vasta kasvattavat näkemään asiat laajemmin.
Aikuisilla ja pitkään parisuhteissa eläneillä on ainoastaan oikea totuus asiaan.
Olin itse 35v, kun vanhempani erosivat ja se oli kuin pieni maailmanloppu. Vaikka olikin silloin jo oma perhe ja elämä. Jokaiselle omat vanhempansa ovat pyhät!
Minullekin selvisi vasta jonkun vuoden kuluttua koko totuus äidin ja isän avioliitosta.
Silloin olin sitä mieltä, että miksi kaksi noin erilaista ihmistä oli kiusannut toisiaan 40v jo?
Jos olisin nähnyt tilanteen kokonaisuudessaan aikaisemmin, niin toki olisin kannustanut eroamaan.
Kyllä lapsetkin näkevät ja vaistoavat paljonkin vanhempiensa parisuhteesta, mutta tarkoituksella ummistavat silmänsä. Huono asia sinänsä, mutta lapsi haluaa miellyttää molempia vanhempiaan ja olla hiljaa, että sopu säilyisi kodissa.
Lapsen harteille vanhemmat kasaavat liian suuren taakan ihan tietämättömyyttään tai itsekkyyttäänkin.
Meillä lopputulos äidin ja isän avioerosta oli, että äiti pystyi antamaan isälle pettämisen ja eron anteeksi vasta vuoden päästä isän kuolemasta.
Se synnytti meissä lapsissa kyllä hyvin paljon erilaisia ajatuksia...Koska näimme syitä myös äidissä sitten, kun halusimme ne nähdä.
Pitäis olla enemmän. ihmisiä jotka ajattelevat. Omaa itseensä, omaa tilannettaan. Syyttämättä toisia osapuolia omasta tilanteestaan.
Kuunteleminen ja sen ymmärtäminen on kyllä
joskus yllättävän vaikeaa, ja eihän tässä
tilanteessa ole kysymys kuin rahasta, ja siinähän
sitten ratsastetaan myös lasten kustannuksella.
Joskus toivon etten olisi tavannut edes miestäni-
hänen elämänsä olisi jatkunut omaa rataansa, ja olisi edes saanut tavata lastaan.
En vihaa hänen ex-vaimoaan, mutta haluaisin että
myös hän voisi jatkaa omaa elämäänsä ja keskittyä
olennaisiin asioihin.
No parempi että pysyttelen taustalla hiljaa ja ihmettelen, miten aikuiset ihmiset jaksavat riidellä!!
Sen olen oppinut- älä tuomitse ketään- jokaisella
syynsä tehdä niinkuin tekee.
Et taida tietää oikeasta rakkaudesta yhtään mitään,tuo on vaan tuollaista "teini tason ihastumista"jolla ei monestikaan ole tulevaisuutta.Olet vaan räähkälintu joka elää toisten jätteillä!
Niinpä niin naiset, katsokaa vain lisää saippuaoopperoita, lukekaa cosmopolitania ja horoskooppeja. Sieltähän se todellinen elämä ja kohtalo löytyy. Tärkeintä on löytää SE OIKEA! Kun OIKEA TOSI RAKKAUS kävelee vastaan, niin millään muulla ei ole väliä. Ei moraalilla, ei muiden ihmisten kärsimyksellä, ei avioliittolupauksilla ei rehellisyydellä. Ollaan itsekkäitä ja häikäilemättömiä! Mantramme olkoon: minäminäminäminä!
olet täysi itsekeskeinen LEHMÄ!!!
Sulla on tällä hetkellä toimiva tilanne, ole siihen tyytyväinen. Turha tässä on kenenkään mestaroida, itse tiedät, mikä on sinulle parasta. Jonain päivänä taas ehkä kaipaat sitoutumista, aikansa kutakin, mutta se on sitten taas toinen juttu.
Kävin mielenkiinnolla katsomassa aiheuttamaani vastausryöppyä. Oikeastaan tiesin, että näin käy. Lyhyesti voisin heittää muutamia ajatuksia mitä heräsi...
Yritin kirjoituksellani vain kertoa, miksi tilanne elämässäni on tällä hetkellä tämä. Nautin seksistä, enkä halua etsiä seuraa baareista/netistä. Haluan viettää aikaa lasteni kanssa, en pongailla kumppaneita. Enkä halua tuoda isäkandidaatteja lasteni elämään.
Tosiaan mies itse on tehnyt valinnan. Ja niin omatunnoton en ole, etten välillä potisi huonoa omaatuntoa. Enkä kuvittelekaan, että hänellä "menisi kotona huonosti" ja odota kieli pitkällä hänen eroansa. Välillämme on selkeät sopimukset: kotioloista ei puhuta.
Jotkut täällä mesosivat, siitä että tieto kulkeutuisi lasteni korvii. Tämänkin olen varmistanut. Mies asuu eri paikkakunnalla.
Tämä on vain minun kantani asioihin.
Ja kuten sanotttu, kun lapseni ovat isompia, olen valmis etsimään elämänkumppania, johon haluan panostaa, ja jolle minulla on enemmän aikaa annettavana.
Kelpaatko jollekkin todelliseen suhteeseen, kun selviää, että puuhastelet varattujen kanssa?
Miehet ovat huomattavasti tarkempia kumppnien valinnassa kuin panoseuran.. Onneksi!
Minkälainen "viaton enkeli" tuollaistakin suoltaa suustaan nykyaikana, kun tuntuu että sivusuhteet ovat enemmän sääntö kuin poikkeus? Mistäköhän johtuneekaan?
Milloin ko. asia on vaikuttanut "uuden" miehen valintaan naisesta?
Lähimenneisyys varmasti aina kerrotaan, enkä usko ettei mies hyväksyisi suhdetta, samoin kuin minkä hyvänsä vakituisen ex-suhteen. (yleensä asia tietysti kerrotaan)
Mies on solidaarinen toiselleen! Erilaisia suhteita on maailmassa yhtä paljon kuin meitä ihmisiäkin.
muilta kysele miksi ja miksi?Kyllä jokaisen henkilön perusperiaatteisiin pitäisi kuulua että tietää mikä on itselle paras ratkaisu,täysin muilta kyselemättä.
Suurin ongelma ei ole että muut eivät hoida omia asioitaan vaan suurin ongelma on ettei useimmat osaa hoitaa edes omia asioitaan.Sinullekin riittää vallan mainiosti kun hoidat omasi,itseäsi parhaimmalla tavalla tyydyttävästi.Tämä kyllä sataprosenttisella varmudella riittää vallan mainiosti.Muut kyllä sitten hoitavat omansa.
Tyhmyys on jo melko olennaista siinä vaiheessa kun pistää toisten päättämiskyvyn omassa elämässään kyseenalaiseksi.
Tämä onkin ollut viestin pohjimmainen tarkoitus.
En ole kysellyt keneltäkään tääällä lupaa tai siunausta. Toin vaan oman kantani asioihin julki. Palstaa silloin tällöin seuranneena olen huvittuneena lukenut joidenkin ihmisten erittäin ahdasmielisiä vuodatuksia ja toisten ihmisten herjaamisia. Joku ystävällinen kirjoitti alkupäässä, että jotain on vialla, kun täällä riehun. Mielestäni en ole niin tehnyt. Jokainen elää omaa elämäänsä, elämäntilanteita voi olla erilaisia. Itse sen tietää parhaiten miten on tyytyväinen elämäänsä. Eniten uskon siihen että tyytyväinen ja onnellinen vanhempi antaa lapsilleen enemmän kuin onneton.
Ja taas yksi heitto, minkätakia omaa historiaa tulee kertoa uudelle kumppanille rivi kerrallaan? Menneisyydet on menneitä. Jokaisella meistä on oma historiansa. Enemmin ihmettelisin, jos ikäiseni (n. 40) olisi elänyt vailla minkäänlaista kumppania. Ja mitä ne minulle kuuluisikaan, siinä hetkessä nykytilanne o0n tärkeämpi. Se että molemmat ovat valmiita sitoutumaan ilman menneisyyden taakkaa.
Täällä foorumissa parhaimmat provot ovat tuollaisia: olen se toinen nainen.. Aloittaja jo tietää, että tuollaisen viesin tarkoitus ei ole jakaa elämnkokemusta vaan saada parisuhteessa elävät takajaloilleen. Ja aina onnistuu yhtä hyvin.
Mutta nainen tämänkin aloittaja oli ja tyypillinen sellainen; yksikään "toisena naisen" kirjoittanut ei ole pystynyt, eikä pysty kirjoittamaan viestiä, jossa ei haukkuisi vaimoa, suoraan tai epäsuorasi. Tässä viestissä se on viimeinen lause.
Mutta tämän osion alkupäässä on jälleen sama ihmettelyn aihe: mikä helvetin hinku naisilla on satuttaa toisiaan?! Samalla he mainostavat rakastavansa lapsiaan jne.! Kyllä nainen nolaa itsensä kakkosena esiintyessä ja piikitellessään ao. parisuhdetta: happamia, sanoi kettu..
Oikeasti toinen nainen, jos hän on fiksu ja kypsä aikuinen EI koskaan kirjoittaisi tälläisille palstoille yhtään mitään.
Ihan yhtä naurettavia ovat nuo ykköset, jotka hyökkäävät täällä..:=)
Ei siis yhtään fiksumpaa heiltäkään!
Niin kyllä olet aivan oikeassa,tavallaan.´Kuka ymmärtää loukattuja aviovaimoja-miehiä jos ei halua lähteä koston tielle.Voi sitä tuskan ja itkun määrää joka aiheutuu näiden kakkos naisten ja miesten ja petturi puolisoiden tekojen vuoksi.Niin ja mikä pahinta yleensä syytön kärsii,eli petetty!Ei aina liitto ole huono vaikka siinä jompi kumpi pettää vaan sillä joka pettää on ongelmia joita hän on kykenemätön purkamaan.Sitten joku vara-reikä luulee olevansa pelastuksen enkeli vaikka onkin ihan päinvastaista!
Tutustuin todella miellyttävään mieheen netin kautta ja tiesin hänen olevan varattu jo tapaamisen lähtiessä. Tulimme todella hyvin juttuun ja jossain mieleni sopukoissa kyti ajatus siitä, että alan hänen kanssaan suhteeseen, MUTTA en alkanut. Hän tuntui hakevan ihan "vakavissaan" elämäänsä naista ystäväksi jne..., mutta minulla omatunto alkoi soimaamaan kun pohdin hänen vaimoa ja lapsiaan enkä halua olla se kakkosnainen, jolle aikaa on silloin kun sitä perheeltä liikenee. En silti moiti teitä jotka kakkosnaisen "virkaa" hoidatte, sillä se on kaikkien oma asia. Olen aina ollut pettämistä vastaan ja siksi annoin asian osaltani olla, mutta tiedän että joku hänellä jo on ja säälin vaimoa :(