Katolilaiseksi Itä-Suomessa?

Piti sanoa vielä se, että me emme ole "roomalaiskatolinen" kirkko emmekä "roomalaiskatolilaisia", vaikka noita vääriä käsitteitä käytetään yleisesti mm. englanniksi. Me olemme yksinkertaisesti katolilaisia.

Katoliseen kirkkoon kuuluu myös monia ns. idän kirkkoja, jotka ovat liturgialtaan ja perinteiltään erilaisia eivätkä ollenkaan "roomalaisia".

Lisätietoja katolisen kirkon elämästä:

https://katolinen.fi

Yksi kirjaus: katolista messua vietetään Kajaanissa, ei Kuhmossa.

Papin voi tavata myös tällaisilla paikkakunnilla, mutta kannattaa soittaa ao. seurakuntaan etukäteen ja sopia kunnon keskustelusta, jotta pappi tietää varata sille aikaa.

Korjaus, ei varmaan sentään kirjaus?

Toki korjaus - kiitos!

"Itse en sen sijaan menisi missään tapauksessa osallistumaan ortodoksiseen enkä varsinkaan luterilaiseen jumalanpalvelukseen."

Jos asuisin kaukana seurakunnasta jonka vuoksi säännöllinen osallistuminen katoliseen messuun olisi lähes mahdotonta niin todellakin ottaisin pyhän kommuunion vastaan ortodoksisen jumalanpalveluksen yhteydessä eikä minun katolinen identiteettini siitä kärsisi. En haluaisi elää pitkiä aikoja ilman pyhää kommuuniota jos ei olisi pakko. Sakrametit ja pappeus kun tunnustetaan vastavuoroisesti niin tämä on itseasiassa Suomessa luvanvaraisesti ihan tavallista. Jossain toisessa valtiossa taas toisinpäin että ortodoksit käyvät ehtoollisella katolisessa seurakunnassa.

Luterilainen jumalanpalvelus on tietysti aivan eri asia, sinä ja minä tiedämme molemmat miksi joten en ala siitä sen kummemmin kirjoittamaan. Haastan kuitenkin täällä kirjoittelevia ihmisiä puhumaan varovaisesti ja kunnioittaen luterilaisuudesta koska luterilaiset ovat joka tapauksessa kristittyjä. Nyt ennen kuin joku sormet syyhyten odottaa että pääsee sanomaan vastapalloon luterilaisuuden olevan eri asia kuin luterilaiset niin sorry, tuotan pettymyksen ja olin askeleen edellä. Tietysti on eri asia aivan samalla tavalla kuin katolilaisuus on eri asia kuin katolilainen mutta milläpä todellisuudella uskotte jonkun luterilaisen kiinnostuvan katolilaisuudesta jos menette möykkäämään tyyliin: "Luterilaisuus on saatanallista ja Luther oli rappiojuoppo" ja kuinka paljon moinen jutustelutyyli kirkastaa Kristusta? Olisiko kuitenkin parempi ja kristillisempi vaihtoehto pitää mölyt mahassa ja puhua niinkuin kristityn ja katolilaisen kuuluu, rakkaudellisesti ja tähtäimenä hyvän tavoittelu Jumalan kunniaksi eikä oman egonsa pönkittämiseksi? Olen tässä muutamia ketjuja lukenut ja minulle on useista kirjoituksista tullut mieleen Matteuksen evankeliumin 23 luku jossa nuhdellaan ihmisiä ulkokultaisuudesta ja hengellisestä ylpeydestä. Luen itsekin aina välillä tuon kohdan jotta pysyisin nöyränä.

Mitä sitten kirkko opettaa suhtautumisesta ei katolilaisiin kristillisiin yhteisöihin? Otetaanpa katekismuksesta ja jokainen täällä kirjoittava voi omassa mielessään pohtia ja sydämessään tuntea miten onnistuneesti on kirkon opetusta toteuttanut. Katekismuksen kohdasta 818 alkaen: ”Niitä nykyään eläviä ihmisiä, jotka ovat syntyneet tällaisista repeämistä alkunsa saaneihin yhteisöihin ja siellä oppineet uskomaan Kristukseen, ei kuitenkaan voida syyttää jakautumisen synnistä. Kirkko kohtelee
heitä veljellisellä arvonannolla ja rakkaudella. … Vanhurskautettuina uskon kautta, jonka he ovat saaneet kasteessa, heidät on liitetty Kristuksen ruumiiseen ja heillä on täysi oikeus kantaa kristityn kunnianimeä, ja syystä katolisen kirkon lapset tunnustavat heidät veljiksi Herrassa.

819: Sitä paitsi katolisen kirkon näkyvien rajojen ulkopuolella ”esiintyy monia pyhityksen ja totuuden aineksia”:”kirjoitettu Jumalan sana, armon elämä, usko, toivo ja rakkaus sekä muita Pyhän Hengen sisäisiä lahjoja ja näkyviä aineksia.” Kristuksen Henki käyttää näitä kirkkoja ja kirkollisia yhteisöjä pelastuksen välikappaleina. Ne saavat voimansa siitä armon ja totuuden täyteydestä, jonka Kristus on uskonut katoliselle kirkolle. Kaikki nämä hyvyydet ovat peräisin Kristuksesta, johtavat hänen luokseen ja itsessään kannustavat ”katolista ykseyttä kohti”.

Siispä tästäkin lähtien sen sijaan että toteaisin "minähän en protestanttien kekkereihin lähde" ja äyhään epäsivistyneesti totean että yhdyn kaikkien kristittyjen kanssa mielelläni rukoukseen ja arvostan, kunnioitan ja rakastan heitä veljinä ja sisarina Kristuksessa oman katolisen uskoni pitäen ja identiteettini säilyttäen. Minä tunnen valtavan määrän hyviä luterilaisia kristittyja ja joitain teennäisiä, suorittavia katolilaisia jotka eivät vielä ole ymmärtäneet apostoli Paavalin kirjoitusta "Suurin niistä on rakkaus".

Pax et bonum!

En oikein ymmärrä mitä tahdot sanoa ja suorastaan nuhdella. Lopputervehdyksesi selittää, että taidat olla fransiskaanimaallikko.

Niin kauan kuin muistan, luterilaiset ovat puhuneet pelkästään pahaa katolisesta kirkosta, yrittäneet ajaa meidät yhteiskunnan marginaaliin, pitää meidät "ekumenian" pannassa, hiljentää meidät ja esiintyä ikään kuin itse aidosti katolilaisina. Pitäisikö tästä olla oikein kiitollinen? Muualla ekumenia on paljon pidemmällä kuin täällä meillä.

Hiljattain luin Iltalehdestä artikkelin 9-vuotiaasta tytöstä, joka oli Syyrian ortodoksina tullut maahamme pakolaisena. Vajaassa vuodessa tästä tytön perheestä oltiin leivottu luterilainen ja nyt tyttö jakoi ehtoollista jossakin Helsingin luterilaisista seurakunnista. Monissa tapauksissa on tullut esille, että nimenomaan luterilaiset ovat yrittäneet hyväksikäyttää hädänalaisten asemaa houkutellakseen heidät kutistuvaan kirkkokuntaansa. Pitäisikö tätä oikein arvostaa?

Ilmeisesti sinulle kaikki kirkkokunnat ovat "samaa" ja lopulta yhdentekeviä. Niin emme katolilaiset usko.

VeljenneTampereelta kirjoitti:

"Itse en sen sijaan menisi missään tapauksessa osallistumaan ortodoksiseen enkä varsinkaan luterilaiseen jumalanpalvelukseen."

Jos asuisin kaukana seurakunnasta jonka vuoksi säännöllinen osallistuminen katoliseen messuun olisi lähes mahdotonta niin todellakin ottaisin pyhän kommuunion vastaan ortodoksisen jumalanpalveluksen yhteydessä eikä minun katolinen identiteettini siitä kärsisi. En haluaisi elää pitkiä aikoja ilman pyhää kommuuniota jos ei olisi pakko. Sakrametit ja pappeus kun tunnustetaan vastavuoroisesti niin tämä on itseasiassa Suomessa luvanvaraisesti ihan tavallista. Jossain toisessa valtiossa taas toisinpäin että ortodoksit käyvät ehtoollisella katolisessa seurakunnassa.

Luterilainen jumalanpalvelus on tietysti aivan eri asia, sinä ja minä tiedämme molemmat miksi joten en ala siitä sen kummemmin kirjoittamaan. Haastan kuitenkin täällä kirjoittelevia ihmisiä puhumaan varovaisesti ja kunnioittaen luterilaisuudesta koska luterilaiset ovat joka tapauksessa kristittyjä. Nyt ennen kuin joku sormet syyhyten odottaa että pääsee sanomaan vastapalloon luterilaisuuden olevan eri asia kuin luterilaiset niin sorry, tuotan pettymyksen ja olin askeleen edellä. Tietysti on eri asia aivan samalla tavalla kuin katolilaisuus on eri asia kuin katolilainen mutta milläpä todellisuudella uskotte jonkun luterilaisen kiinnostuvan katolilaisuudesta jos menette möykkäämään tyyliin: "Luterilaisuus on saatanallista ja Luther oli rappiojuoppo" ja kuinka paljon moinen jutustelutyyli kirkastaa Kristusta? Olisiko kuitenkin parempi ja kristillisempi vaihtoehto pitää mölyt mahassa ja puhua niinkuin kristityn ja katolilaisen kuuluu, rakkaudellisesti ja tähtäimenä hyvän tavoittelu Jumalan kunniaksi eikä oman egonsa pönkittämiseksi? Olen tässä muutamia ketjuja lukenut ja minulle on useista kirjoituksista tullut mieleen Matteuksen evankeliumin 23 luku jossa nuhdellaan ihmisiä ulkokultaisuudesta ja hengellisestä ylpeydestä. Luen itsekin aina välillä tuon kohdan jotta pysyisin nöyränä.

Mitä sitten kirkko opettaa suhtautumisesta ei katolilaisiin kristillisiin yhteisöihin? Otetaanpa katekismuksesta ja jokainen täällä kirjoittava voi omassa mielessään pohtia ja sydämessään tuntea miten onnistuneesti on kirkon opetusta toteuttanut. Katekismuksen kohdasta 818 alkaen: ”Niitä nykyään eläviä ihmisiä, jotka ovat syntyneet tällaisista repeämistä alkunsa saaneihin yhteisöihin ja siellä oppineet uskomaan Kristukseen, ei kuitenkaan voida syyttää jakautumisen synnistä. Kirkko kohtelee
heitä veljellisellä arvonannolla ja rakkaudella. … Vanhurskautettuina uskon kautta, jonka he ovat saaneet kasteessa, heidät on liitetty Kristuksen ruumiiseen ja heillä on täysi oikeus kantaa kristityn kunnianimeä, ja syystä katolisen kirkon lapset tunnustavat heidät veljiksi Herrassa.

819: Sitä paitsi katolisen kirkon näkyvien rajojen ulkopuolella ”esiintyy monia pyhityksen ja totuuden aineksia”:”kirjoitettu Jumalan sana, armon elämä, usko, toivo ja rakkaus sekä muita Pyhän Hengen sisäisiä lahjoja ja näkyviä aineksia.” Kristuksen Henki käyttää näitä kirkkoja ja kirkollisia yhteisöjä pelastuksen välikappaleina. Ne saavat voimansa siitä armon ja totuuden täyteydestä, jonka Kristus on uskonut katoliselle kirkolle. Kaikki nämä hyvyydet ovat peräisin Kristuksesta, johtavat hänen luokseen ja itsessään kannustavat ”katolista ykseyttä kohti”.

Siispä tästäkin lähtien sen sijaan että toteaisin "minähän en protestanttien kekkereihin lähde" ja äyhään epäsivistyneesti totean että yhdyn kaikkien kristittyjen kanssa mielelläni rukoukseen ja arvostan, kunnioitan ja rakastan heitä veljinä ja sisarina Kristuksessa oman katolisen uskoni pitäen ja identiteettini säilyttäen. Minä tunnen valtavan määrän hyviä luterilaisia kristittyja ja joitain teennäisiä, suorittavia katolilaisia jotka eivät vielä ole ymmärtäneet apostoli Paavalin kirjoitusta "Suurin niistä on rakkaus".

Pax et bonum!

Lue lisää

"Haastan kuitenkin täällä kirjoittelevia ihmisiä puhumaan varovaisesti ja kunnioittaen luterilaisuudesta koska luterilaiset ovat joka tapauksessa kristittyjä."

Oletko ihan varma? Näiden usko perustuu 1500-luvun rappiomunkki, vihasaarnaaja, kansankiihottaja, juutalais- ja naisvihaaja Martin Lutherin yksityisiin, sekaviin ja ristiriitaisiin raamatuntulkintoihin, jopa siinä määrin, että Raamatusta moiset ovat poistaneet osia, koska ne eivät sopineet Lutherin pikku tulkinnoille. Tällaisen pupun uskominen on synti Pyhää Henkeä vastaan. Aivan kuin Henki olisi mukamas erehtynyt 1500 vuoden ajan, kunnes Saksanmaalla jokin korruptoitunut henkipatto löysi "totuuden".

"....milläpä todellisuudella uskotte jonkun luterilaisen kiinnostuvan katolilaisuudesta jos menette möykkäämään tyyliin: "Luterilaisuus on saatanallista ja Luther oli rappiojuoppo" ja kuinka paljon moinen jutustelutyyli kirkastaa Kristusta?"

En jaksa olla erityisen kiitollinen siitä, että ruotsalaisten tänne valtiollisella väkivallalla tuottama saksalainen uususkonto pakkoluterilaisuus kielsi katolilaisuuden maastamme yli 500 vuoden ajaksi ensin kuolemantuomion, sittemmin elinikäisen maastakarkoituksen ja aina meidän päiviimme asti yhteiskunnallisen vainon ja sorron uhalla. Tätä kaikkea luterilaiset eivät ole koskaan edes kunnolla tunnustaneet saatikka pyytäneet anteeksi.

"Olisiko kuitenkin parempi ja kristillisempi vaihtoehto pitää mölyt mahassa ja puhua niinkuin kristityn ja katolilaisen kuuluu, rakkaudellisesti ja tähtäimenä hyvän tavoittelu Jumalan kunniaksi eikä oman egonsa pönkittämiseksi? "

Totuuden puolustaminen on todellista rakkautta. Kaikki muu on todellakin "oman egon pönkittämistä". Siitä harvinaisen surullinen esimerkki on Luther itse.

Olet muuten tyyppiesimerkki sellaisesta "katolilaisesta", joka kyllä palaa suomalaisten esi-isiensä uskoon, mutta ei pääse koskaan eroon luterilaisuudestaan eikä tavallaan tule koskaan aidosti katolilaiseksi. Katolilaisina sitten moiset "ihailevat" luterilaisuutta ja yrittävät tieten tahtoen nähdä sen ihanuuksia, jollaisia todellisuudessa ei juuri ole. 500 pakkoluterilaisuus-vuoden jälkeen tämä maa kun kuuluu kristillisen maailman pakanallisimpiin.

Katolinen_rouva on oikeassa, sinä väärässä.

JohannaÄllä kirjoitti:

"Haastan kuitenkin täällä kirjoittelevia ihmisiä puhumaan varovaisesti ja kunnioittaen luterilaisuudesta koska luterilaiset ovat joka tapauksessa kristittyjä."

Oletko ihan varma? Näiden usko perustuu 1500-luvun rappiomunkki, vihasaarnaaja, kansankiihottaja, juutalais- ja naisvihaaja Martin Lutherin yksityisiin, sekaviin ja ristiriitaisiin raamatuntulkintoihin, jopa siinä määrin, että Raamatusta moiset ovat poistaneet osia, koska ne eivät sopineet Lutherin pikku tulkinnoille. Tällaisen pupun uskominen on synti Pyhää Henkeä vastaan. Aivan kuin Henki olisi mukamas erehtynyt 1500 vuoden ajan, kunnes Saksanmaalla jokin korruptoitunut henkipatto löysi "totuuden".

"....milläpä todellisuudella uskotte jonkun luterilaisen kiinnostuvan katolilaisuudesta jos menette möykkäämään tyyliin: "Luterilaisuus on saatanallista ja Luther oli rappiojuoppo" ja kuinka paljon moinen jutustelutyyli kirkastaa Kristusta?"

En jaksa olla erityisen kiitollinen siitä, että ruotsalaisten tänne valtiollisella väkivallalla tuottama saksalainen uususkonto pakkoluterilaisuus kielsi katolilaisuuden maastamme yli 500 vuoden ajaksi ensin kuolemantuomion, sittemmin elinikäisen maastakarkoituksen ja aina meidän päiviimme asti yhteiskunnallisen vainon ja sorron uhalla. Tätä kaikkea luterilaiset eivät ole koskaan edes kunnolla tunnustaneet saatikka pyytäneet anteeksi.

"Olisiko kuitenkin parempi ja kristillisempi vaihtoehto pitää mölyt mahassa ja puhua niinkuin kristityn ja katolilaisen kuuluu, rakkaudellisesti ja tähtäimenä hyvän tavoittelu Jumalan kunniaksi eikä oman egonsa pönkittämiseksi? "

Totuuden puolustaminen on todellista rakkautta. Kaikki muu on todellakin "oman egon pönkittämistä". Siitä harvinaisen surullinen esimerkki on Luther itse.

Olet muuten tyyppiesimerkki sellaisesta "katolilaisesta", joka kyllä palaa suomalaisten esi-isiensä uskoon, mutta ei pääse koskaan eroon luterilaisuudestaan eikä tavallaan tule koskaan aidosti katolilaiseksi. Katolilaisina sitten moiset "ihailevat" luterilaisuutta ja yrittävät tieten tahtoen nähdä sen ihanuuksia, jollaisia todellisuudessa ei juuri ole. 500 pakkoluterilaisuus-vuoden jälkeen tämä maa kun kuuluu kristillisen maailman pakanallisimpiin.

Katolinen_rouva on oikeassa, sinä väärässä.

Lue lisää

Sinä asetat olettamia kuten että olisin syntyjään luterilainen vaikket tiedä asian todellista laitaa (mites se 8. käsky menikään?) ja ajattelet asioita putkiaivoisesti ja vihalla ja häpäiset itsesi tällä foorumilla. En tiedä mistä seurakunnasta olet mutta koska koet olevasi jotenkin enemmän oikeassa ja kristillisen ja katolisen totuuden ääressä kuin minä niin haastan sinut näyttämään papillesi näitä viestejäsi joita olet tänne viime aikoina kirjoitellut ja kysymään hänen mielipidettään siitä onko sinulla oikea tyyli lähestyä asiaa. Veikkaanpa että pakenet raukkamaisesti perustellen että et viitsi häiritä moisella asialla vaikka todellisuudessa et uskalla koska tiedät minun olevan oikeassa hänen reaktionsa suhteen.

Olen samaa mieltä että totuuden puolustaminen on rakkautta mutta tyylejä puolustaa on erilaisia, on sinun sivistymätön möykkätyyli haukkumasanoineen ja sivistynyt ja hillityn asiallinen tyyli joka kaikella todennäköisyydellä johtaa parempaan lopputulokseen. Toisen väittämän jonka rohkeasti sanoit oli että jotenkin ihailisin luterilaisuutta vaikkei asia näin ole etkä muutenkaan tunnu ymmärtävän mitä kirjoitan vaan jatkuvasti asetat väittämiä ja puhut asian vierestä.

Todellisuudessa minä pidän liberaalista ajattelua ja ns. kurvien oikomista, voidaan sanoa jopa jäsenten maallistumista hiippakunnassamme vaarallisena asiana kirkon kehitykselle Suomessa. Otan henkilökohtaisesti kirkon opetuksen pakettitarjouksena kaikki tai ei mitään enkä ole valmis joustamaan missään asiassa tai tekemään kompromisseja. Luterilaisten veljieni ja sisarteni kanssa en edes pyri mihinkään opillisiin yksimielisyyksiin mutta keskinäiseen rakkauteen ja kunnioitukseen kyllä. Katoliselle rouvalle vielä loppuun että ei, en ole fransiskaanimaallikko joskin tunnen paljon sympatioita pyhää Fransiscusta kohtaan.

Onko sinulla mitään muuta sanottavaa kuin meidän katolilaisten haukkuminen ja kaikenkattavan ekumenian ylistäminen?

Kirjoitat ikään kuin luterilaiset olisivat jonkinlainen puolustuskyvytön uhri, vaikka kysymyksessä on rahassa kylpevä (rehellisesti sanottuna:) valtionkirkko.

Meidän hiippakunnassamme on ollut piispoja ja pappeja, jotka ovat suunnilleen pyytäneet anteeksi olemassaoloamme ja olleet mielin kielin luterilaisille. Mitä sillä ollaan oikein saavutettu? Iloitsen siitä, että havaitsemani mukaan tämä on nyt muuttumassa.

Ei millään pahalla, mutta voisit jättää tuon toisten katolilaisten haukkumisen vähemmälle. Sitä protestantit harrastavat jo ihan tarpeeksi. Ei meidän kutsumuksemme ole olla ekumenian mallinukkeja.

KatolinenTulevaisuus kirjoitti:

Onko sinulla mitään muuta sanottavaa kuin meidän katolilaisten haukkuminen ja kaikenkattavan ekumenian ylistäminen?

Kirjoitat ikään kuin luterilaiset olisivat jonkinlainen puolustuskyvytön uhri, vaikka kysymyksessä on rahassa kylpevä (rehellisesti sanottuna:) valtionkirkko.

Meidän hiippakunnassamme on ollut piispoja ja pappeja, jotka ovat suunnilleen pyytäneet anteeksi olemassaoloamme ja olleet mielin kielin luterilaisille. Mitä sillä ollaan oikein saavutettu? Iloitsen siitä, että havaitsemani mukaan tämä on nyt muuttumassa.

Ei millään pahalla, mutta voisit jättää tuon toisten katolilaisten haukkumisen vähemmälle. Sitä protestantit harrastavat jo ihan tarpeeksi. Ei meidän kutsumuksemme ole olla ekumenian mallinukkeja.

Lue lisää

Olen pahoillani jos koet jostakin syystä minun haukkuneen ja jos olet ymmärtänyt viestini niin pahasti väärin. Koska jo tässä vaiheessa minun viestini ja niiden punainen lanka on näin vaikeasti löydettävissä niin jätän keskustelun tähän ja sinä voit jatkaa keskustelua tällä palstalla yhdessä JohannaÄllän ja katolisen rouvan ja muiden kanssa parhaimmalla ja oikeimmalla katsomallanne tavalla. Minä päätän tähän soppaan osallistumiseni tähän ellei tähän viestiin joku vielä vastaa laittamalla sanoja minun suuhuni tai vääristelemällä muuten kirjoittamaani.

VeljenneTampereelta kirjoitti:

Sinä asetat olettamia kuten että olisin syntyjään luterilainen vaikket tiedä asian todellista laitaa (mites se 8. käsky menikään?) ja ajattelet asioita putkiaivoisesti ja vihalla ja häpäiset itsesi tällä foorumilla. En tiedä mistä seurakunnasta olet mutta koska koet olevasi jotenkin enemmän oikeassa ja kristillisen ja katolisen totuuden ääressä kuin minä niin haastan sinut näyttämään papillesi näitä viestejäsi joita olet tänne viime aikoina kirjoitellut ja kysymään hänen mielipidettään siitä onko sinulla oikea tyyli lähestyä asiaa. Veikkaanpa että pakenet raukkamaisesti perustellen että et viitsi häiritä moisella asialla vaikka todellisuudessa et uskalla koska tiedät minun olevan oikeassa hänen reaktionsa suhteen.

Olen samaa mieltä että totuuden puolustaminen on rakkautta mutta tyylejä puolustaa on erilaisia, on sinun sivistymätön möykkätyyli haukkumasanoineen ja sivistynyt ja hillityn asiallinen tyyli joka kaikella todennäköisyydellä johtaa parempaan lopputulokseen. Toisen väittämän jonka rohkeasti sanoit oli että jotenkin ihailisin luterilaisuutta vaikkei asia näin ole etkä muutenkaan tunnu ymmärtävän mitä kirjoitan vaan jatkuvasti asetat väittämiä ja puhut asian vierestä.

Todellisuudessa minä pidän liberaalista ajattelua ja ns. kurvien oikomista, voidaan sanoa jopa jäsenten maallistumista hiippakunnassamme vaarallisena asiana kirkon kehitykselle Suomessa. Otan henkilökohtaisesti kirkon opetuksen pakettitarjouksena kaikki tai ei mitään enkä ole valmis joustamaan missään asiassa tai tekemään kompromisseja. Luterilaisten veljieni ja sisarteni kanssa en edes pyri mihinkään opillisiin yksimielisyyksiin mutta keskinäiseen rakkauteen ja kunnioitukseen kyllä. Katoliselle rouvalle vielä loppuun että ei, en ole fransiskaanimaallikko joskin tunnen paljon sympatioita pyhää Fransiscusta kohtaan.

Lue lisää

"...niin haastan sinut näyttämään papillesi näitä viestejäsi joita olet tänne viime aikoina kirjoitellut ja kysymään hänen mielipidettään siitä onko sinulla oikea tyyli lähestyä asiaa."

Ihan totta. Koko katolisessa maailmassa kaikki mielipiteet ja kirjoitukset pitää varmaan ensiksi hyväksyttää papeilla kuin kommunistisessa Kiinassa ikään?

"Veikkaanpa että pakenet raukkamaisesti perustellen että et viitsi häiritä moisella asialla vaikka todellisuudessa et uskalla koska tiedät minun olevan oikeassa hänen reaktionsa suhteen."

Sama suomeksi, kiitos!

"Olen samaa mieltä että totuuden puolustaminen on rakkautta mutta tyylejä puolustaa on erilaisia, on sinun sivistymätön möykkätyyli haukkumasanoineen ja sivistynyt ja hillityn asiallinen tyyli joka kaikella todennäköisyydellä johtaa parempaan lopputulokseen."

Puhun asioista niiden oikeilla nimillä, sillä totuus velvottaa meistä jokaista. Voisin toki puhua vaikkapa Martti (!) Lutherista "uskonpuhdistajana", "kristinuskon uudistajana", "yhteisenä opettajana" ynnä muuta soopaa. Se varmaan olisi sitten mielestäsi "sivistynyttä", mutta se kaikki olisi puhdasta valhetta!

"Todellisuudessa minä pidän liberaalista ajattelua ja ns. kurvien oikomista, voidaan sanoa jopa jäsenten maallistumista hiippakunnassamme vaarallisena asiana kirkon kehitykselle Suomessa."

Oikein!

"Otan henkilökohtaisesti kirkon opetuksen pakettitarjouksena kaikki tai ei mitään enkä ole valmis joustamaan missään asiassa tai tekemään kompromisseja."

Oikein!

"Luterilaisten veljieni ja sisarteni kanssa en edes pyri mihinkään opillisiin yksimielisyyksiin mutta keskinäiseen rakkauteen ja kunnioitukseen kyllä."

Millä tavalla pakkoluterilaisten "veljeys" tai edes kunnioitus katolista kirkkoa kohtaan on tullut esille? Ovatko he palauttaneet varastamiaan kirkkoja ja muuta omaisuutta? Ovatko he iki-ihanan ekumenian vuoksi luopuneet naisten "vihkimyksistä"? Ovatko he tulleet lähemmäksi apostolisen uskon moraaliopetusta? Ovatko he luopuneet halventavista sanoista kuten "uskonpuhdistaja"?

JohannaÄllä kirjoitti:

"...niin haastan sinut näyttämään papillesi näitä viestejäsi joita olet tänne viime aikoina kirjoitellut ja kysymään hänen mielipidettään siitä onko sinulla oikea tyyli lähestyä asiaa."

Ihan totta. Koko katolisessa maailmassa kaikki mielipiteet ja kirjoitukset pitää varmaan ensiksi hyväksyttää papeilla kuin kommunistisessa Kiinassa ikään?

"Veikkaanpa että pakenet raukkamaisesti perustellen että et viitsi häiritä moisella asialla vaikka todellisuudessa et uskalla koska tiedät minun olevan oikeassa hänen reaktionsa suhteen."

Sama suomeksi, kiitos!

"Olen samaa mieltä että totuuden puolustaminen on rakkautta mutta tyylejä puolustaa on erilaisia, on sinun sivistymätön möykkätyyli haukkumasanoineen ja sivistynyt ja hillityn asiallinen tyyli joka kaikella todennäköisyydellä johtaa parempaan lopputulokseen."

Puhun asioista niiden oikeilla nimillä, sillä totuus velvottaa meistä jokaista. Voisin toki puhua vaikkapa Martti (!) Lutherista "uskonpuhdistajana", "kristinuskon uudistajana", "yhteisenä opettajana" ynnä muuta soopaa. Se varmaan olisi sitten mielestäsi "sivistynyttä", mutta se kaikki olisi puhdasta valhetta!

"Todellisuudessa minä pidän liberaalista ajattelua ja ns. kurvien oikomista, voidaan sanoa jopa jäsenten maallistumista hiippakunnassamme vaarallisena asiana kirkon kehitykselle Suomessa."

Oikein!

"Otan henkilökohtaisesti kirkon opetuksen pakettitarjouksena kaikki tai ei mitään enkä ole valmis joustamaan missään asiassa tai tekemään kompromisseja."

Oikein!

"Luterilaisten veljieni ja sisarteni kanssa en edes pyri mihinkään opillisiin yksimielisyyksiin mutta keskinäiseen rakkauteen ja kunnioitukseen kyllä."

Millä tavalla pakkoluterilaisten "veljeys" tai edes kunnioitus katolista kirkkoa kohtaan on tullut esille? Ovatko he palauttaneet varastamiaan kirkkoja ja muuta omaisuutta? Ovatko he iki-ihanan ekumenian vuoksi luopuneet naisten "vihkimyksistä"? Ovatko he tulleet lähemmäksi apostolisen uskon moraaliopetusta? Ovatko he luopuneet halventavista sanoista kuten "uskonpuhdistaja"?

Lue lisää

En minä ala sinulle varsinkaan tällä surkealla foorumilla suomen kieltä tai sivistynyttä käytöstä opettamaan. Jatka samaan malliin jos koet toimintasi oikeaksi ja moitteettomaksi ja se siitä. Ollaan yhtä mieltä siitä että ollaan eri mieltä. Kaikesta huolimatta mukavaa alkanutta vuotta!

Ei tämä ole millään tavalla surkea foorumi. Surkeaksi sen tekee vain toisten nimitteleminen ja arvosteleminen.

Itse hieman kyllä ihmettelen edelleen sitä, että noin vain kävisit ortodoksissa liturgioissa. Ei pyhän kommuunion vastaanottaminen ole mikään itsetarkoitus! Jos lähin katolinen kirkko on kaukana, voi netin tai television kautta osallistua katoliseen messuun, kuunnella sen sunnuntain oikeat lukukappaleet, kuulla katolinen saarna, osallistua eukaristiaan ja vastaanottaa pyhä kommuunio hengellisesti. Myöskään muun seurakunnan kanssa yhteislaulaminen ei liene kiellettyä.

Etkö ole koskaan kuullut hengellisestä kommuuniosta? Se on ikivanha katolinen rukouskäytäntö, jota kirkko on aina suositellut. On paljonkin katolilaisia, jotka edes katolisessa messussa eivät voi mennä kommuuniolle (uudelleennaineet, avoliitossa elävät jne.).

Mukavaa alkanutta vuotta myös sinulle!

katolinen_rouva kirjoitti:

Ei tämä ole millään tavalla surkea foorumi. Surkeaksi sen tekee vain toisten nimitteleminen ja arvosteleminen.

Itse hieman kyllä ihmettelen edelleen sitä, että noin vain kävisit ortodoksissa liturgioissa. Ei pyhän kommuunion vastaanottaminen ole mikään itsetarkoitus! Jos lähin katolinen kirkko on kaukana, voi netin tai television kautta osallistua katoliseen messuun, kuunnella sen sunnuntain oikeat lukukappaleet, kuulla katolinen saarna, osallistua eukaristiaan ja vastaanottaa pyhä kommuunio hengellisesti. Myöskään muun seurakunnan kanssa yhteislaulaminen ei liene kiellettyä.

Etkö ole koskaan kuullut hengellisestä kommuuniosta? Se on ikivanha katolinen rukouskäytäntö, jota kirkko on aina suositellut. On paljonkin katolilaisia, jotka edes katolisessa messussa eivät voi mennä kommuuniolle (uudelleennaineet, avoliitossa elävät jne.).

Mukavaa alkanutta vuotta myös sinulle!

Lue lisää

Olen kuullut hengellisestä kommuuniosta ja ymmärrän sinunkin pointtisi. Pysyn kuitenkin kannassani tässä kommuunioasiassa joskin itseäni tarkentaakseni todettakoon etten kuitenkaan kävisi ortodoksisessa liturgiassa joka sunnuntai ja asenteella "noin vain".

Niinkuin sanoit että on paljon katolilaisia jotka eivät voi mennä katolisessa messussa kommuuniolle ja mainitset esimerkkinä uudelleennaineet ja avoliitossa elävät. Tykkään aina tämmöisissä kohdissa todeta ja laajentaa että itseasiassa kaikki muutkin jotka eivät ole armon tilassa ja jolla on siis omalla tunnollaan raskas synti. Vaikket tarkoittanutkaan niin tämmöinen esimerkkien nimeäminen johtaa ihmisten keskuudessa usein väärään ajatteluun että koska en kuulu tuohon ryhmään niin olen ikäänkuin oikeutettu jne. Eukaristin sakramentin pyhyyttä painotetaan mielestäni hiippakunnassamme aivan liian vähän ja opetetaan veniaalisynnin ja kuoleman synnin eroa liian vähän. Otetaan esimerkkinä ihmiset jotka eivät käy kirkossa joka sunnuntai vaikkei heillä olisi estettä (raskas synti) ja ottavat silti vastaan pyhän kommuunion ilman että sit ennen katuisivat ja ripittäytyisivät. Tietoisesti tämän tehdessään ihminen syyllistyy pyhäin häväistykseen.

Minulla ei ole tarkoitus haukkua ketään tai nimitellä ja itseasiassa se että vastasin alunperin sinun viestiisi oli ehkä vähän huono valinta. Viisaampaa olisi ollut aloittaa kokomaan uusi topicci koska tämä ei ollut mitään suoraan sinulle vaan yleisellä tasolla. Pahoitteluni siitä ja olen iloinen että keskustelet sivistyneesti verrattuna muutamiin muihin täällä. :-)

JohannaÄllä kirjoitti:

"Haastan kuitenkin täällä kirjoittelevia ihmisiä puhumaan varovaisesti ja kunnioittaen luterilaisuudesta koska luterilaiset ovat joka tapauksessa kristittyjä."

Oletko ihan varma? Näiden usko perustuu 1500-luvun rappiomunkki, vihasaarnaaja, kansankiihottaja, juutalais- ja naisvihaaja Martin Lutherin yksityisiin, sekaviin ja ristiriitaisiin raamatuntulkintoihin, jopa siinä määrin, että Raamatusta moiset ovat poistaneet osia, koska ne eivät sopineet Lutherin pikku tulkinnoille. Tällaisen pupun uskominen on synti Pyhää Henkeä vastaan. Aivan kuin Henki olisi mukamas erehtynyt 1500 vuoden ajan, kunnes Saksanmaalla jokin korruptoitunut henkipatto löysi "totuuden".

"....milläpä todellisuudella uskotte jonkun luterilaisen kiinnostuvan katolilaisuudesta jos menette möykkäämään tyyliin: "Luterilaisuus on saatanallista ja Luther oli rappiojuoppo" ja kuinka paljon moinen jutustelutyyli kirkastaa Kristusta?"

En jaksa olla erityisen kiitollinen siitä, että ruotsalaisten tänne valtiollisella väkivallalla tuottama saksalainen uususkonto pakkoluterilaisuus kielsi katolilaisuuden maastamme yli 500 vuoden ajaksi ensin kuolemantuomion, sittemmin elinikäisen maastakarkoituksen ja aina meidän päiviimme asti yhteiskunnallisen vainon ja sorron uhalla. Tätä kaikkea luterilaiset eivät ole koskaan edes kunnolla tunnustaneet saatikka pyytäneet anteeksi.

"Olisiko kuitenkin parempi ja kristillisempi vaihtoehto pitää mölyt mahassa ja puhua niinkuin kristityn ja katolilaisen kuuluu, rakkaudellisesti ja tähtäimenä hyvän tavoittelu Jumalan kunniaksi eikä oman egonsa pönkittämiseksi? "

Totuuden puolustaminen on todellista rakkautta. Kaikki muu on todellakin "oman egon pönkittämistä". Siitä harvinaisen surullinen esimerkki on Luther itse.

Olet muuten tyyppiesimerkki sellaisesta "katolilaisesta", joka kyllä palaa suomalaisten esi-isiensä uskoon, mutta ei pääse koskaan eroon luterilaisuudestaan eikä tavallaan tule koskaan aidosti katolilaiseksi. Katolilaisina sitten moiset "ihailevat" luterilaisuutta ja yrittävät tieten tahtoen nähdä sen ihanuuksia, jollaisia todellisuudessa ei juuri ole. 500 pakkoluterilaisuus-vuoden jälkeen tämä maa kun kuuluu kristillisen maailman pakanallisimpiin.

Katolinen_rouva on oikeassa, sinä väärässä.

Lue lisää

Aika huvittava tämä kohta missä VeljenneTampereelta sanoo:

"Haastan kuitenkin täällä kirjoittelevia ihmisiä puhumaan varovaisesti ja kunnioittaen luterilaisuudesta koska luterilaiset ovat joka tapauksessa kristittyjä."

Ja JohannaÄllä vastaa:

Oletko ihan varma?

Kun juuri viestissä, johon JohannaÄllä vastaa on tämä toinen kirjoittaja liittänyt kohdan katolisen kirkon katekismuksesta jossa näin todetaan että on oikeus käyttää kristityn kunnianimeä.

No nyt päästään asiaan....

”... itseasiassa kaikki muutkin jotka eivät ole armon tilassa ja jolla on siis omalla tunnollaan raskas synti.”

Oikein!

”Eukaristin sakramentin pyhyyttä painotetaan mielestäni hiippakunnassamme aivan liian vähän ja opetetaan veniaalisynnin ja kuoleman synnin eroa liian vähän.”

Oikein!

”Otetaan esimerkkinä ihmiset jotka eivät käy kirkossa joka sunnuntai vaikkei heillä olisi estettä (raskas synti) ja ottavat silti vastaan pyhän kommuunion ilman että sit ennen katuisivat ja ripittäytyisivät. Tietoisesti tämän tehdessään ihminen syyllistyy pyhäin häväistykseen.”

Oikein!

Mitä opimme tästä? Sen, ettei kannata pillastua ja hyökätä toisia vastaan, sillä lopulta me katolilaiset olemme kuitenkin samaa mieltä keskenämme. Yhteinen kirkon usko yhdistää ja kantaa!

Luetunymmärtäminen kirjoitti:

Aika huvittava tämä kohta missä VeljenneTampereelta sanoo:

"Haastan kuitenkin täällä kirjoittelevia ihmisiä puhumaan varovaisesti ja kunnioittaen luterilaisuudesta koska luterilaiset ovat joka tapauksessa kristittyjä."

Ja JohannaÄllä vastaa:

Oletko ihan varma?

Kun juuri viestissä, johon JohannaÄllä vastaa on tämä toinen kirjoittaja liittänyt kohdan katolisen kirkon katekismuksesta jossa näin todetaan että on oikeus käyttää kristityn kunnianimeä.

Lue lisää

Miksi luterilaisuudesta pitäisi puhua varovaisesti ja kunnioittaen? Toki jokainen pätevän kasteen saanut on kristitty, mutta harhaoppi on aina harhaoppi.

Katoliset esivanhempamme eivät saaneet osakseen mitään ”varovaisuutta” eivätkä ”kunnioitusta”, kun heidät pakotettiin kuolemantuomion uhalla pakkoluterilaisiksi, kun heidän kirkkonsa raiskattiin ja heidän pappinsa todennäköisimmin tapettiin.

Heidän jälkeläisensä joutuivat elämään seuraavat viisi vuosisataa pelkän kasteen voimalla ja ilman muiden sakramenttien armoa ja lohdutusta. Heilläkään ei ollut yhtään mitään uskonnon- eikä omantunnonvapautta pakkoluterilaisessa Suomessa.

Toisin kuin te, minä en paina tätä pelkällä villasella ”mitä nyt pienistä” -tyyliin. Totuus velvoittaa ja vielä otamme omaisuutemme takaisin.

VeljenneTampereelta kirjoitti:

Olen kuullut hengellisestä kommuuniosta ja ymmärrän sinunkin pointtisi. Pysyn kuitenkin kannassani tässä kommuunioasiassa joskin itseäni tarkentaakseni todettakoon etten kuitenkaan kävisi ortodoksisessa liturgiassa joka sunnuntai ja asenteella "noin vain".

Niinkuin sanoit että on paljon katolilaisia jotka eivät voi mennä katolisessa messussa kommuuniolle ja mainitset esimerkkinä uudelleennaineet ja avoliitossa elävät. Tykkään aina tämmöisissä kohdissa todeta ja laajentaa että itseasiassa kaikki muutkin jotka eivät ole armon tilassa ja jolla on siis omalla tunnollaan raskas synti. Vaikket tarkoittanutkaan niin tämmöinen esimerkkien nimeäminen johtaa ihmisten keskuudessa usein väärään ajatteluun että koska en kuulu tuohon ryhmään niin olen ikäänkuin oikeutettu jne. Eukaristin sakramentin pyhyyttä painotetaan mielestäni hiippakunnassamme aivan liian vähän ja opetetaan veniaalisynnin ja kuoleman synnin eroa liian vähän. Otetaan esimerkkinä ihmiset jotka eivät käy kirkossa joka sunnuntai vaikkei heillä olisi estettä (raskas synti) ja ottavat silti vastaan pyhän kommuunion ilman että sit ennen katuisivat ja ripittäytyisivät. Tietoisesti tämän tehdessään ihminen syyllistyy pyhäin häväistykseen.

Minulla ei ole tarkoitus haukkua ketään tai nimitellä ja itseasiassa se että vastasin alunperin sinun viestiisi oli ehkä vähän huono valinta. Viisaampaa olisi ollut aloittaa kokomaan uusi topicci koska tämä ei ollut mitään suoraan sinulle vaan yleisellä tasolla. Pahoitteluni siitä ja olen iloinen että keskustelet sivistyneesti verrattuna muutamiin muihin täällä. :-)

Lue lisää

Kääk. Oltko kuullut välimerkeistä? Saisit niiden käytöllä tekstistä melkein luettavaa. Tosin myönnän kyllä, että tänne palstalle ei varmaan kirjoita kuin yksi henkilö.

Miten niin? Itseni kyllä tunnen, muita tänne kirjoittavia en.

Joillekin ei-katolilaisille voi kieltämättä olla hämmentävää, että me katolilaiset tunnustamme yhtä ja samaa uskoa eikä ihmisten henkilökohtaisilla mielipiteillä uskonasioissa juuri ole merkitystä. Kirkko uskoo eikä epäile. Minun uskoni ei ole muuta kuin kirkon usko. Sama usko on JohannaÄllällä, jota en edes tunne, joten ymmärrettävästi olemme uskonasioista täysin samaa mieltä.

Ateismi on pahin mahdollinen loukkaus Jumalaa kohtaan, joka sinutkin on tahtonut, luonut ja kutsunut pyhyyteen.

R.I.Stikko kirjoitti:

Kääk. Oltko kuullut välimerkeistä? Saisit niiden käytöllä tekstistä melkein luettavaa. Tosin myönnän kyllä, että tänne palstalle ei varmaan kirjoita kuin yksi henkilö.

Toivottavasti sait kuitenkin selvää ilman, että sinulle olisi jäänyt suunnattoman paha mieli asiasta. Aika laiskasti käytän pilkkuja tai muita yhdysmerkkejä muutenkaan, varsinkaan kännykällä kirjoittaessani, vaikka osaan kyllä käyttää niitä. Suo minulle anteeksi, että olen tässä asiassa epätäydellinen.

JohannaÄllä kirjoitti:

Miksi luterilaisuudesta pitäisi puhua varovaisesti ja kunnioittaen? Toki jokainen pätevän kasteen saanut on kristitty, mutta harhaoppi on aina harhaoppi.

Katoliset esivanhempamme eivät saaneet osakseen mitään ”varovaisuutta” eivätkä ”kunnioitusta”, kun heidät pakotettiin kuolemantuomion uhalla pakkoluterilaisiksi, kun heidän kirkkonsa raiskattiin ja heidän pappinsa todennäköisimmin tapettiin.

Heidän jälkeläisensä joutuivat elämään seuraavat viisi vuosisataa pelkän kasteen voimalla ja ilman muiden sakramenttien armoa ja lohdutusta. Heilläkään ei ollut yhtään mitään uskonnon- eikä omantunnonvapautta pakkoluterilaisessa Suomessa.

Toisin kuin te, minä en paina tätä pelkällä villasella ”mitä nyt pienistä” -tyyliin. Totuus velvoittaa ja vielä otamme omaisuutemme takaisin.

Lue lisää

Olen ehdottomasti samaa mieltä Johannan kanssa siitä, ettemme voi unohtaa pakkoluterilaisuutta emmekä antaa sitä anteeksi. Voin antaa anteeksi vain itseeni kohdistuneet synnit ja rikkomukset, en toisiin ihmisiin.

Varastettu omaisuus ei muutu yhtään sen laillisemmaksi, vaikka varkaudesta olisi kulunut 500 vuotta. Katolinen kirkko oli silloin aivan sama kirkko ja oikeushenkilö kuin nykyään. Joskus ihmettelen, etteivätkö luterilaiset tunne tosiaankaan mitään omantunnontuskia siitä, että he viettävät jumalanpalvelusta varastetussa keskiaikaisessa kirkossa.

Tietenkin luterilaisten etua palvelisi se, että näistä asioista oltaisiin vain hiljaa. Esimerkiksi toisen maailmansodan jälkeen Saksa on perin pohjin tutkinut, puinut ja pyytänyt toistuvasti anteeksi menneisyyttään. Meillä Suomessa tähän ei ole vieläkään ryhdytty pakkoluterilaisuuden osalta.

KatolinenTulevaisuus kirjoitti:

Olen ehdottomasti samaa mieltä Johannan kanssa siitä, ettemme voi unohtaa pakkoluterilaisuutta emmekä antaa sitä anteeksi. Voin antaa anteeksi vain itseeni kohdistuneet synnit ja rikkomukset, en toisiin ihmisiin.

Varastettu omaisuus ei muutu yhtään sen laillisemmaksi, vaikka varkaudesta olisi kulunut 500 vuotta. Katolinen kirkko oli silloin aivan sama kirkko ja oikeushenkilö kuin nykyään. Joskus ihmettelen, etteivätkö luterilaiset tunne tosiaankaan mitään omantunnontuskia siitä, että he viettävät jumalanpalvelusta varastetussa keskiaikaisessa kirkossa.

Tietenkin luterilaisten etua palvelisi se, että näistä asioista oltaisiin vain hiljaa. Esimerkiksi toisen maailmansodan jälkeen Saksa on perin pohjin tutkinut, puinut ja pyytänyt toistuvasti anteeksi menneisyyttään. Meillä Suomessa tähän ei ole vieläkään ryhdytty pakkoluterilaisuuden osalta.

Lue lisää

Mielelläni näkisin itsekin Turun tuomiokirkon katedraalinamme ja itseasiassa koko maailmanlaajuisen kristikunnan palaavan katolisen kirkon täyteen ykseyteen hyväksyen kirkon opetuksen. Sanotaan näin että työkaluni ja keinoni siinä vähässä mitä nyt yksi ihminen voi mihinkään vaikuttaa ovat hieman erilaiset ja ilmeisesti rauhallisemmat kuin joillakuilla toisilla sillä uskon että se on kristitympi ja tehokkaampi tyyli tämmöisen saavuttamiseen.

Vähän asian vierestä mutta kuvitellaampa hetki että suomen evlutkirkko palauttaisi kaikki vanhat kirkkorakennukset meidän hiippakunnallemme. Mitäpä luulet, millä rahalla niitä ylläpidettäisiin koska tälläkin hetkellä ihmisten motivaatio antaa taloudellista apua kirkolle on aivan retuperällä.

Luterilaiset ovat erittäin epäekumeenisesti, itsekkäästi ja ahneesti pitäneet aktiivisesti huolta siitä, että täällä meillä verotusoikeus on vain heillä itsellään ja ortodokseilla.

Muun muassa Ruotsissa se on yhtälaisesti kaikilla uskontokunnilla.

Eivät luterilaiset nykyäänkään maksa itse kaikkien keskiaikaisten kirkkojen ylläpitoa, vaan saavat siihen lisäavustusta valtiolta.

Luterilaisuudessa raha ja mammona ovat kaikki kaikessa.

katolinen_rouva kirjoitti:

En oikein ymmärrä mitä tahdot sanoa ja suorastaan nuhdella. Lopputervehdyksesi selittää, että taidat olla fransiskaanimaallikko.

Niin kauan kuin muistan, luterilaiset ovat puhuneet pelkästään pahaa katolisesta kirkosta, yrittäneet ajaa meidät yhteiskunnan marginaaliin, pitää meidät "ekumenian" pannassa, hiljentää meidät ja esiintyä ikään kuin itse aidosti katolilaisina. Pitäisikö tästä olla oikein kiitollinen? Muualla ekumenia on paljon pidemmällä kuin täällä meillä.

Hiljattain luin Iltalehdestä artikkelin 9-vuotiaasta tytöstä, joka oli Syyrian ortodoksina tullut maahamme pakolaisena. Vajaassa vuodessa tästä tytön perheestä oltiin leivottu luterilainen ja nyt tyttö jakoi ehtoollista jossakin Helsingin luterilaisista seurakunnista. Monissa tapauksissa on tullut esille, että nimenomaan luterilaiset ovat yrittäneet hyväksikäyttää hädänalaisten asemaa houkutellakseen heidät kutistuvaan kirkkokuntaansa. Pitäisikö tätä oikein arvostaa?

Ilmeisesti sinulle kaikki kirkkokunnat ovat "samaa" ja lopulta yhdentekeviä. Niin emme katolilaiset usko.

Lue lisää

"Niin kauan kuin muistan, luterilaiset ovat puhuneet pelkästään pahaa katolisesta kirkosta"

Kuitenkin täällä ei mitään muuta näekään, kuin katolisten puhuvan pahaa kaikista muista uskontokunnista.

Niin se on joka uskontojärjestelmässä, uskotaan että se oma on oikea ja muut on vääriä. Hetaan toisista sitä pahaa, jotta saadaan itseä kohotettua. Tässähän näkeekin just sen asian, että vaihdetaan uskontoa, jos omia mielipiteitä vastaa joku muu järjestelmä. Jos vaikka luterilaiset suhtautuu liian liberaalisti homoihin, niin vaihdetaan uskontoon, missä homojen vaino on sallittu. Tai jos pitää naisia alempina olentoina, niin vaihdetaan uskontoon, joka salliii naisten alistamisen. Timo Soinikin taisi retkahtaa pubireissullaan Irlannissa, kun oli niin totaalikyllästynyt naisten ja miesten tasa-arvoisuuteen. Ja saa juoda kaljaa eikä kukaan puritaani tulee natisemaan epäterveistä elämäntavoista ja rännäilystä. Valitaan uskontojen markkinatorilta se, joka palvelee omia käsityksiä, tarkoituksia ja tarpeita parhaiten. Sehän se nykyuskonnollisuuden meno on ja nykyuskonnollisuuden funktio, jos ei ole mikään suurempi totuudenetsijä ja joku valmis selitys riittää. Mutta kaikenkaikkiaan ajatellaan että MINÄ ja laillani ajattelevat on oikeassa, ja muut väärässä.

Käännynnäiset on aina fanaattisia uskonnossa kuin uskonnossa. Halutaan se pyhän elämys ja jotain juhlallisia riittejä kullatuissa puitteissa kehyksissä, joita ei oikein karu luterilainen uskonnonharjoitus tarjoa. Syntyjään katolilaiset, joita tuttavapiiriin kuuluu aika paljon, ei pidä uskontoaan muuta kuin tapakulttuuriperinteenä, ihan kuin luterilaisetkaan. Kukaan ei elä kuten Vatikaani kehottaa, ehkäistään, tehdään abortteja, asutaan yhdessä ilman vihkimistä, erotaan jne ja eletään saman sukupuolen kanssa avioliitossa. Tämä Espanjassa ja Italiassa ja muissakin perinteisissä katolisissa maissa. Vatikaanin toiminta on jotain outoa teatteria. Kukaan ei elä kuten opettaa.

”Kukaan ei elä kuten opettaa.”

Kylläpäs elivät lukemattomat marttyyrit, pyhät ja autuaat. Jos uskoni perustuisi toisiin ihmisiin, olisin varmaan itsekin ateisti. Mutta me uskomme Jumalaan.

Kiitos ei katolilaisuudelle. En tunne katollista uskoa omakseni.

Ei ole pakko. Sen sijaan täällä Suomessa kaikkien oli pakko tuntea luterilaisuus ”omakseen” 500 vuoden ajan,

Lisänä vielä edelliseen:

Sanoit näin:
”Kaipaisin selkeästi kristinuskon peruasioihin keskittyvää ja uskonsa häpeämättä näyttävää yhteisöä.”

Tätä neokatekumenaalinen tie todellakin on! Muuten oma kokemukseni monista katolilaisista on päinvastainen, vaikka toki vilpittömiä kilvoittelijoita löytyy paljonkin. Yhteisöllisyys mielestäni on heikkoa tasoa katolisessa kirkossa ainakin pääkaupunkiseudulla ja usko keskittyy jotenkin liikaa jokaisen omaan touhuamiseen sensijaan, että toimittaisiin kokonaisena seurakuntana. Sääli sinänsä, koska katolinen teologiahan on todella hienoa ja paperilta vaikuttaa usein toimivalta. Itsekin siis katolisen kirkon ulkopuolelta kirkkoon tulossa näillänäkymin.

Anonyymi kirjoitti:

Lisänä vielä edelliseen:

Sanoit näin:
”Kaipaisin selkeästi kristinuskon peruasioihin keskittyvää ja uskonsa häpeämättä näyttävää yhteisöä.”

Tätä neokatekumenaalinen tie todellakin on! Muuten oma kokemukseni monista katolilaisista on päinvastainen, vaikka toki vilpittömiä kilvoittelijoita löytyy paljonkin. Yhteisöllisyys mielestäni on heikkoa tasoa katolisessa kirkossa ainakin pääkaupunkiseudulla ja usko keskittyy jotenkin liikaa jokaisen omaan touhuamiseen sensijaan, että toimittaisiin kokonaisena seurakuntana. Sääli sinänsä, koska katolinen teologiahan on todella hienoa ja paperilta vaikuttaa usein toimivalta. Itsekin siis katolisen kirkon ulkopuolelta kirkkoon tulossa näillänäkymin.

Lue lisää

Teinivuosieni hengellinen taustani oli uuspietismi, joka julistaa, että pelastuaksemme meidän tulee vastaanottaa Kristus omana henk. koht. Vapahtajanamme. Oikea lähtökohta, eikö vain? Kansanlähetys ei kuitenkaan kerro, miten saamme yhteyden ristiinaulittuun Kristukseen. Minulle on vasta nyttemmin valjennut, että ehtoollismessussahan leipä ja viini muuttuvat asetussanojen, eukaristisen rukouksen ja pater Nosterin myötä kristuken ruumiiksi ja vereksi. Kohtaammeko nyt sitten tässä ristiinnaulitun Kristuksen, 1. Kor.1:22-24? Nykyään uskon 200%:si transsubstantiaatio-oppiin. Olen alkanut harkitsemaan liittymistä katoliseen kirkkoon informaatiokurssin ensin käytyäni. Paavin aseman hyväksyn Tu es Petrus, et super hanc petram edificabo ecclesiam meam. Osaan jo nyt käyttää rukousnauhaa ja lukea myös Ave Mariat. Arvoisat katolilaiset, olenko mielestänne oikeilla jäljillä? Kommentoikaa, olisiko minusta katolilaiseksi? Ovatko perusteeni tarpeeksi teologiset? Kuulisin mielelläni arvionne. Hyvää joulua

Mitä ovat katoliset sanan liturgiat? Protestanttipuolella näitä ovat mm. seurat, sanan ja rukouksen illat, kinkerit yms.

Anonyymi kirjoitti:

Teinivuosieni hengellinen taustani oli uuspietismi, joka julistaa, että pelastuaksemme meidän tulee vastaanottaa Kristus omana henk. koht. Vapahtajanamme. Oikea lähtökohta, eikö vain? Kansanlähetys ei kuitenkaan kerro, miten saamme yhteyden ristiinaulittuun Kristukseen. Minulle on vasta nyttemmin valjennut, että ehtoollismessussahan leipä ja viini muuttuvat asetussanojen, eukaristisen rukouksen ja pater Nosterin myötä kristuken ruumiiksi ja vereksi. Kohtaammeko nyt sitten tässä ristiinnaulitun Kristuksen, 1. Kor.1:22-24? Nykyään uskon 200%:si transsubstantiaatio-oppiin. Olen alkanut harkitsemaan liittymistä katoliseen kirkkoon informaatiokurssin ensin käytyäni. Paavin aseman hyväksyn Tu es Petrus, et super hanc petram edificabo ecclesiam meam. Osaan jo nyt käyttää rukousnauhaa ja lukea myös Ave Mariat. Arvoisat katolilaiset, olenko mielestänne oikeilla jäljillä? Kommentoikaa, olisiko minusta katolilaiseksi? Ovatko perusteeni tarpeeksi teologiset? Kuulisin mielelläni arvionne. Hyvää joulua

Lue lisää

Olet oikeilla jäljillä. Hienosti oivalsit ehtoollisen! Oletko lukenut Katekismusta? Minulle se on ollut avartavaa luettavaa.

Hieman OT tässä, mutta minusta tuo "henkilökohtainen" on jännä sana uuspietistien käytössä. He niin mielellään vetoavat asioiden raamatullisuuteen tai epäraamatullisuuteen, mutta Raamatussahan ei ole sanaa "henkilökohtainen" yhden ainutta kertaa.