Pilvet säätävät ilmaston

ja Aurinko säätää pilvet ja kosminen säteily sen, missä pilvet satavat alas. Koska osalle palstalaisista auringon vaikutus ilmastonmuutokseen näyttää olevan tuntematonta, niin ao. linkistä saa pienen käsityksen millaiset voimat siellä jylläävät.
Meitä suomalaisia linkissä tietysti ilahduttaa erityisesti, että prof. Kauppisen uusin tutkimus on siinä myös näyttävästi esillä (alkaen kohdasta 1:20). Kannattaa lukea, linkki tutkimukseen löytyy videon lisätiedoista.

https://www.youtube.com/watch?v=xuACSttDLRE&list=LLGbgV4iIY9lh9ZZU3dK2UXg

14

179

    Vastaukset 14

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • cirruskerosiiano

      AGW ilmastouskovaisten päätä ei käännä mikään koska tieteelliset todistelut ei yleensäkään vaikuta uskotntoihin mitenkään.

    • Totuus-on-parempi

      Viestini on taas poistettu.

      Se kuului: Akuankka -linkkiä pukka.

      • pikemminkin.näin

        "Se kuului: Akuankka -linkkiä pukka."

        Ei ehkä niinkään, mutta Kauppisen ja Malmin artikkeli johon siinä viitataan ei ilmeisesti olekaan vertaisarvioitu. Jos joku tietää että se olisi julkaistu vertaisarvioidussa tiedelehdessä niin laittakaa tänne tietoa missä julkaisu tapahtui.

        Kauppinen on professori emeritus eli eläköitynyt jo vuosia sitten eikä tuo artikkeli liity hänen alaansa (optiikka).


    • sääsäätäjä

      Pilvet säätää sään ja muut luonnolliset tekijät säätävät ilmaston.

      • Tuo on tietysti paikallisesti totta mutta globaalisti voi kyllä sanoa, että pilvet säätävät myös ilmastoa yhdessä toki muiden ilmastoon vaikuttavien seikkojen kanssa ja ihmiskunta mukaanluettuna. Sen sijaan hiilidioksidin lisäyksen vaikutus näyttää uusimpien tutkimusten valossa olevan - nolla.
        https://arxiv.org/pdf/1812.11547.pdf


      • ilmastostasäähän.jne
        hevosmies.evp kirjoitti:

        Tuo on tietysti paikallisesti totta mutta globaalisti voi kyllä sanoa, että pilvet säätävät myös ilmastoa yhdessä toki muiden ilmastoon vaikuttavien seikkojen kanssa ja ihmiskunta mukaanluettuna. Sen sijaan hiilidioksidin lisäyksen vaikutus näyttää uusimpien tutkimusten valossa olevan - nolla.
        https://arxiv.org/pdf/1812.11547.pdf

        Onko tuota Kauppisen ja Malmin artikkelia julkaistu myös jossakin vertaisarvioidussa tiedelehdessä? Tuo arxiv kun julkaisee vertaisarvioimatta.


      • ilmastostasäähän.jne kirjoitti:

        Onko tuota Kauppisen ja Malmin artikkelia julkaistu myös jossakin vertaisarvioidussa tiedelehdessä? Tuo arxiv kun julkaisee vertaisarvioimatta.

        Otappa siitä selvää. Varttuneen tutkijan kannalta on kuitenkin yhdentekevää, missä tutkimus on julkaistu. Pääasia hänelle on saada tutkimustulokset nopeasti alan tutkijoiden tietoon ja tässä tapauksessa viive oli vain muutama päivä.
        Muutoinkin on kyseenalaista, kannattaako prof. tasoisen tutkijan ylipäänsä lähettää tutkimuksiaan jonkun kustannustoimittajan ja/tai nuoren tutkijanplantun arvioitaviksi, kun itse kuitenkin tuntee asian paremmin ja tutkijana kantaa siitä myös täyden vastuun .


      • uskottavuus.ongelma
        hevosmies.evp kirjoitti:

        Otappa siitä selvää. Varttuneen tutkijan kannalta on kuitenkin yhdentekevää, missä tutkimus on julkaistu. Pääasia hänelle on saada tutkimustulokset nopeasti alan tutkijoiden tietoon ja tässä tapauksessa viive oli vain muutama päivä.
        Muutoinkin on kyseenalaista, kannattaako prof. tasoisen tutkijan ylipäänsä lähettää tutkimuksiaan jonkun kustannustoimittajan ja/tai nuoren tutkijanplantun arvioitaviksi, kun itse kuitenkin tuntee asian paremmin ja tutkijana kantaa siitä myös täyden vastuun .

        Outo väite tiedepalstalla: "Varttuneen tutkijan kannalta on kuitenkin yhdentekevää, missä tutkimus on julkaistu. "

        Julkaisualustalla on uskottavuuden kannalta todella paljon merkitystä, kuten aiemmassa keskustelussa on monasti tuotu esille. Ilman vertaisarviointia tehty julkaisu on edelleenkin lähinnä julkaisijoiden oma mielipide.

        Arxiv on kaikille avoin, mikä tietenkin näkyy sen arvostuksessa. Arvostusta nostavat ne artikkelit, jotka Arxivin lisäksi julkaistaan samalla myös vertaisarvioiduissa tiedelehdissä. Siksi kysyin onko tuo Kauppisen ja Malmin julkaisu vain ja ainoastaan Arxivin puolella.

        Tieteellisessä julkaisutoiminnassa tarkoituksena olisi se, että tutkijan henkilökohtaisen auktoriteetin sijaan julkaistujen hypoteesien uskottavuus perustuisi saman alan tutkijoiden tekemään ennakkotarkastukseen, jota vertaisarvioinniksi kutsutaan. Vertaisarviointi, kuten monasti aiemmin on jo todettu, vähentää julkaisussa esitettyjen hypoteesien sisältämien karkeiden virheiden lukumäärää vaikka ei takaakkaan virheettömyyttä.

        Julkaisemiselle ilman vertaisarviointia on yleensä syynä se, että artikkelin kirjoittaja tietää jo etukäteen jonkun artikkelissa esittämänsä väitteen tai perustelun olevan kelvoton mutta haluaa siitä huolimatta näkemyksensä esille.


      • uskottavuus.ongelma kirjoitti:

        Outo väite tiedepalstalla: "Varttuneen tutkijan kannalta on kuitenkin yhdentekevää, missä tutkimus on julkaistu. "

        Julkaisualustalla on uskottavuuden kannalta todella paljon merkitystä, kuten aiemmassa keskustelussa on monasti tuotu esille. Ilman vertaisarviointia tehty julkaisu on edelleenkin lähinnä julkaisijoiden oma mielipide.

        Arxiv on kaikille avoin, mikä tietenkin näkyy sen arvostuksessa. Arvostusta nostavat ne artikkelit, jotka Arxivin lisäksi julkaistaan samalla myös vertaisarvioiduissa tiedelehdissä. Siksi kysyin onko tuo Kauppisen ja Malmin julkaisu vain ja ainoastaan Arxivin puolella.

        Tieteellisessä julkaisutoiminnassa tarkoituksena olisi se, että tutkijan henkilökohtaisen auktoriteetin sijaan julkaistujen hypoteesien uskottavuus perustuisi saman alan tutkijoiden tekemään ennakkotarkastukseen, jota vertaisarvioinniksi kutsutaan. Vertaisarviointi, kuten monasti aiemmin on jo todettu, vähentää julkaisussa esitettyjen hypoteesien sisältämien karkeiden virheiden lukumäärää vaikka ei takaakkaan virheettömyyttä.

        Julkaisemiselle ilman vertaisarviointia on yleensä syynä se, että artikkelin kirjoittaja tietää jo etukäteen jonkun artikkelissa esittämänsä väitteen tai perustelun olevan kelvoton mutta haluaa siitä huolimatta näkemyksensä esille.

        Varttuneen tutkijan kannalta tuloston tiedottaminen on sijalla yksi ja siitä saatava maine tai häpeä vasta sijalla kaksi, jos silläkään. Julkaisualustalla on merkitystä vain poliitikoille ja muille maallikoille, jotka omin voimin eivät asiaa ymmärrä mutta joutuvat silti ottamaan kantaa tutkimuksessa saatuihin tuloksiin. No heitä varten sitten on konsultit ja muut asiantuntijat, jotka tälläkin palstalla mesovat kaiket päivät ja yöt;).


      • toistaiseksi.mielipide
        hevosmies.evp kirjoitti:

        Varttuneen tutkijan kannalta tuloston tiedottaminen on sijalla yksi ja siitä saatava maine tai häpeä vasta sijalla kaksi, jos silläkään. Julkaisualustalla on merkitystä vain poliitikoille ja muille maallikoille, jotka omin voimin eivät asiaa ymmärrä mutta joutuvat silti ottamaan kantaa tutkimuksessa saatuihin tuloksiin. No heitä varten sitten on konsultit ja muut asiantuntijat, jotka tälläkin palstalla mesovat kaiket päivät ja yöt;).

        Jos hypoteesi on paikkansapitävä ja hyvin perusteltu niin Arxiv - julkaisun jälkeen riittää että se luetaan ja siihen aletaan viitata. Ongelmana ovatkin ne artikkelit, jotka jäävät vaille huomiota vertaisarvioinnin puutteen vuoksi. Jos ne olisivat vertaisarvioituja niin niissä olevien virheiden bongaamisesta saisi kunniaa ja mainetta eli sitä yritettäisiin. Kun tuo vaihe jäi väliin niin harva vaivautuu lähtemään pelkkää mielipidettä kumoamaan.

        Kauppilan ja Malmin artikkeli on edelleenkin tarkistamaton mielipide samalla lailla kuten oli myöhemmin falsifioitu Beckin 180 vuotta kemiallisia CO2 analyysejä.


    • Kuu19

      Tietääkö kukaan että onko vuosina 1939-1949 aikana ollut täysikuuta talvipäivänseisaus päivänä??

      • ulaani

        Vuonna 1942 tuollainen "ihme" tosiaan tapahtui. Silloin joulukuun 22. oli täysikuu helsingissä klo 17:05 ja talvipäivän seisaus klo 13:39.
        Ja poistattajalle toivomus, jos kysymykseen vastaus on sääntöjen vastaista, niin poistattele sitten myös kysymys.


    • EtimespaceYoutubesta8888

      Auringon säteily vaikuttaa kosmiseen säteilyyn ja kosminen säteily Maapallon pilvisyyteen.

      Jupiter syklittää Aurinkoa ja muut kaasuplaneetat antavat taustatukea siten että isoin tekijä on galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta ulos työntyvä pimeä aine jota työntyy Auringon ja planeettojen sisälle jossa pieni osa laajenee havaittavaksi aineeksi ja vaikuttaa esim. Auringon pinnalla satojen vuosien viiveellä auringon pilkkuina.

      🤔

      Hyvä Suomi

      😃

    Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä on mietteissäsi

      Tänään?
      Ikävä
      71
      830
    2. En olis uskonu

      et kuulut tollaseen porukkaan
      Ikävä
      113
      779
    3. Mikä on hulluinta?

      Mitä ikäväsi kohde on tehnyt?
      Ikävä
      37
      706
    4. Meiltä löytyy kyllä älliä

      Vai mitä oot mieltä...
      Ikävä
      134
      700
    5. En haluaisi sanoa tätä

      Mutta olet sokea sille, mitä sinulla jo on! Jos minä olisin sinä, pyrkisin tekemään kaikkeni kohentaakseni nykyistä pari
      Ikävä
      40
      609
    6. Et taida olla ihan varma

      Päätöksestäsi?
      Ikävä
      70
      607
    7. Miltä tuntuu

      olla erossa kaivatustasi?
      Ikävä
      28
      508
    8. Vasemmiston aloite

      Pyhäjärvellä, ihan hyvä aloite. Toteutus ja puhdistus pitäisi alkaa ihan omasta pesästä. Näkeehän tuon sokeakin mitä ja
      Pyhäjärvi
      58
      493
    9. Koska Sofia kertoo totuuden, että ovat eroneet miljonääri miehen kanssa?

      Eikö olisi hänelle itselleen helpotus, kun voisi kertoa totuuden. Miksi salata asiaa ja pitkittää sitä harmaan tulevaisu
      Kotimaiset julkkisjuorut
      142
      492
    10. Onko suhtautuminen kaivattusi

      Fyysiseen vetovoimaan muuttunut? Jos, mihin suuntaan? Tunnetko enemmän vai vähemmän vetoa häneen fyysisesti kuin silloin
      Ikävä
      35
      468
    11. Tunnistan mun rakkaan

      Kirjoituksen heti kun se on täällä. Mä vaan tiedän sen ja tunnen 🤗
      Ikävä
      69
      455
    12. Muistelen lämmöllä

      Se oli vaikein päätös, jonka olen joutunut tekemään. En pidä valehtelusta, mutta näin sait päätöksen asioille. Rakasti
      Ikävä
      43
      439
    13. Miksi vihainen

      Miksi olet vihainen mulle?
      Ikävä
      41
      432
    14. Ajattelitko ikinä pyytää anteeksi?

      Tiedät kyllä mistä.
      Ikävä
      62
      432
    15. Tyrkytät ittees liian

      tasokkaille :)
      Ikävä
      45
      423
    16. Maajussille morsian: Farmiviikon voittajat ja häviäjät - Itkua ja pettymystä ei salattu

      Maajussille morsian -suosikkisarjassa farmiviikolla selviää, onko ilmassa "sitä jotakin". Rakkauden etsintä on täynnä i
      Maajussille morsian
      0
      422
    17. Hei, alettaisko oleen yhdessä?

      Miltä tuntuisi jos joku ihminen josta tykkäät sanoisi haluavansa yhteen asumaan? Ajattelisitko menettäväsi vapauden, pys
      Sinkut
      73
      414
    18. Näyttää siltä ettet edes sinä.

      Kukaan ei uskalla kohdata aitoa ja syvää sielun rakkautta. Hyvin harvat vain. Ihmisten on turha tavoitella sitä oikeaa
      Ikävä
      30
      408
    19. Miten oletkin noin

      osaamaton kaikin tavoin :)
      Ikävä
      35
      408
    20. Jos olen aiheuttanut pahaa, pyydän anteeksi

      Jos olen omalla kirjoittelullani aiheuttanut täällä jollekin pahaa mieltä tai sotkenut asioita, niin pyydän sitä anteeks
      Ikävä
      59
      395
    Aihe