Pilvet säätävät ilmaston

"Se kuului: Akuankka -linkkiä pukka."

Ei ehkä niinkään, mutta Kauppisen ja Malmin artikkeli johon siinä viitataan ei ilmeisesti olekaan vertaisarvioitu. Jos joku tietää että se olisi julkaistu vertaisarvioidussa tiedelehdessä niin laittakaa tänne tietoa missä julkaisu tapahtui.

Kauppinen on professori emeritus eli eläköitynyt jo vuosia sitten eikä tuo artikkeli liity hänen alaansa (optiikka).

Tuo on tietysti paikallisesti totta mutta globaalisti voi kyllä sanoa, että pilvet säätävät myös ilmastoa yhdessä toki muiden ilmastoon vaikuttavien seikkojen kanssa ja ihmiskunta mukaanluettuna. Sen sijaan hiilidioksidin lisäyksen vaikutus näyttää uusimpien tutkimusten valossa olevan - nolla.
https://arxiv.org/pdf/1812.11547.pdf

hevosmies.evp kirjoitti:

Tuo on tietysti paikallisesti totta mutta globaalisti voi kyllä sanoa, että pilvet säätävät myös ilmastoa yhdessä toki muiden ilmastoon vaikuttavien seikkojen kanssa ja ihmiskunta mukaanluettuna. Sen sijaan hiilidioksidin lisäyksen vaikutus näyttää uusimpien tutkimusten valossa olevan - nolla.
https://arxiv.org/pdf/1812.11547.pdf

Lue lisää

Onko tuota Kauppisen ja Malmin artikkelia julkaistu myös jossakin vertaisarvioidussa tiedelehdessä? Tuo arxiv kun julkaisee vertaisarvioimatta.

ilmastostasäähän.jne kirjoitti:

Onko tuota Kauppisen ja Malmin artikkelia julkaistu myös jossakin vertaisarvioidussa tiedelehdessä? Tuo arxiv kun julkaisee vertaisarvioimatta.

Otappa siitä selvää. Varttuneen tutkijan kannalta on kuitenkin yhdentekevää, missä tutkimus on julkaistu. Pääasia hänelle on saada tutkimustulokset nopeasti alan tutkijoiden tietoon ja tässä tapauksessa viive oli vain muutama päivä.
Muutoinkin on kyseenalaista, kannattaako prof. tasoisen tutkijan ylipäänsä lähettää tutkimuksiaan jonkun kustannustoimittajan ja/tai nuoren tutkijanplantun arvioitaviksi, kun itse kuitenkin tuntee asian paremmin ja tutkijana kantaa siitä myös täyden vastuun .

hevosmies.evp kirjoitti:

Otappa siitä selvää. Varttuneen tutkijan kannalta on kuitenkin yhdentekevää, missä tutkimus on julkaistu. Pääasia hänelle on saada tutkimustulokset nopeasti alan tutkijoiden tietoon ja tässä tapauksessa viive oli vain muutama päivä.
Muutoinkin on kyseenalaista, kannattaako prof. tasoisen tutkijan ylipäänsä lähettää tutkimuksiaan jonkun kustannustoimittajan ja/tai nuoren tutkijanplantun arvioitaviksi, kun itse kuitenkin tuntee asian paremmin ja tutkijana kantaa siitä myös täyden vastuun .

Lue lisää

Outo väite tiedepalstalla: "Varttuneen tutkijan kannalta on kuitenkin yhdentekevää, missä tutkimus on julkaistu. "

Julkaisualustalla on uskottavuuden kannalta todella paljon merkitystä, kuten aiemmassa keskustelussa on monasti tuotu esille. Ilman vertaisarviointia tehty julkaisu on edelleenkin lähinnä julkaisijoiden oma mielipide.

Arxiv on kaikille avoin, mikä tietenkin näkyy sen arvostuksessa. Arvostusta nostavat ne artikkelit, jotka Arxivin lisäksi julkaistaan samalla myös vertaisarvioiduissa tiedelehdissä. Siksi kysyin onko tuo Kauppisen ja Malmin julkaisu vain ja ainoastaan Arxivin puolella.

Tieteellisessä julkaisutoiminnassa tarkoituksena olisi se, että tutkijan henkilökohtaisen auktoriteetin sijaan julkaistujen hypoteesien uskottavuus perustuisi saman alan tutkijoiden tekemään ennakkotarkastukseen, jota vertaisarvioinniksi kutsutaan. Vertaisarviointi, kuten monasti aiemmin on jo todettu, vähentää julkaisussa esitettyjen hypoteesien sisältämien karkeiden virheiden lukumäärää vaikka ei takaakkaan virheettömyyttä.

Julkaisemiselle ilman vertaisarviointia on yleensä syynä se, että artikkelin kirjoittaja tietää jo etukäteen jonkun artikkelissa esittämänsä väitteen tai perustelun olevan kelvoton mutta haluaa siitä huolimatta näkemyksensä esille.

uskottavuus.ongelma kirjoitti:

Outo väite tiedepalstalla: "Varttuneen tutkijan kannalta on kuitenkin yhdentekevää, missä tutkimus on julkaistu. "

Julkaisualustalla on uskottavuuden kannalta todella paljon merkitystä, kuten aiemmassa keskustelussa on monasti tuotu esille. Ilman vertaisarviointia tehty julkaisu on edelleenkin lähinnä julkaisijoiden oma mielipide.

Arxiv on kaikille avoin, mikä tietenkin näkyy sen arvostuksessa. Arvostusta nostavat ne artikkelit, jotka Arxivin lisäksi julkaistaan samalla myös vertaisarvioiduissa tiedelehdissä. Siksi kysyin onko tuo Kauppisen ja Malmin julkaisu vain ja ainoastaan Arxivin puolella.

Tieteellisessä julkaisutoiminnassa tarkoituksena olisi se, että tutkijan henkilökohtaisen auktoriteetin sijaan julkaistujen hypoteesien uskottavuus perustuisi saman alan tutkijoiden tekemään ennakkotarkastukseen, jota vertaisarvioinniksi kutsutaan. Vertaisarviointi, kuten monasti aiemmin on jo todettu, vähentää julkaisussa esitettyjen hypoteesien sisältämien karkeiden virheiden lukumäärää vaikka ei takaakkaan virheettömyyttä.

Julkaisemiselle ilman vertaisarviointia on yleensä syynä se, että artikkelin kirjoittaja tietää jo etukäteen jonkun artikkelissa esittämänsä väitteen tai perustelun olevan kelvoton mutta haluaa siitä huolimatta näkemyksensä esille.

Lue lisää

Varttuneen tutkijan kannalta tuloston tiedottaminen on sijalla yksi ja siitä saatava maine tai häpeä vasta sijalla kaksi, jos silläkään. Julkaisualustalla on merkitystä vain poliitikoille ja muille maallikoille, jotka omin voimin eivät asiaa ymmärrä mutta joutuvat silti ottamaan kantaa tutkimuksessa saatuihin tuloksiin. No heitä varten sitten on konsultit ja muut asiantuntijat, jotka tälläkin palstalla mesovat kaiket päivät ja yöt;).

hevosmies.evp kirjoitti:

Varttuneen tutkijan kannalta tuloston tiedottaminen on sijalla yksi ja siitä saatava maine tai häpeä vasta sijalla kaksi, jos silläkään. Julkaisualustalla on merkitystä vain poliitikoille ja muille maallikoille, jotka omin voimin eivät asiaa ymmärrä mutta joutuvat silti ottamaan kantaa tutkimuksessa saatuihin tuloksiin. No heitä varten sitten on konsultit ja muut asiantuntijat, jotka tälläkin palstalla mesovat kaiket päivät ja yöt;).

Lue lisää

Jos hypoteesi on paikkansapitävä ja hyvin perusteltu niin Arxiv - julkaisun jälkeen riittää että se luetaan ja siihen aletaan viitata. Ongelmana ovatkin ne artikkelit, jotka jäävät vaille huomiota vertaisarvioinnin puutteen vuoksi. Jos ne olisivat vertaisarvioituja niin niissä olevien virheiden bongaamisesta saisi kunniaa ja mainetta eli sitä yritettäisiin. Kun tuo vaihe jäi väliin niin harva vaivautuu lähtemään pelkkää mielipidettä kumoamaan.

Kauppilan ja Malmin artikkeli on edelleenkin tarkistamaton mielipide samalla lailla kuten oli myöhemmin falsifioitu Beckin 180 vuotta kemiallisia CO2 analyysejä.

Vuonna 1942 tuollainen "ihme" tosiaan tapahtui. Silloin joulukuun 22. oli täysikuu helsingissä klo 17:05 ja talvipäivän seisaus klo 13:39.
Ja poistattajalle toivomus, jos kysymykseen vastaus on sääntöjen vastaista, niin poistattele sitten myös kysymys.