Pilvet säätävät ilmaston

ja Aurinko säätää pilvet ja kosminen säteily sen, missä pilvet satavat alas. Koska osalle palstalaisista auringon vaikutus ilmastonmuutokseen näyttää olevan tuntematonta, niin ao. linkistä saa pienen käsityksen millaiset voimat siellä jylläävät.
Meitä suomalaisia linkissä tietysti ilahduttaa erityisesti, että prof. Kauppisen uusin tutkimus on siinä myös näyttävästi esillä (alkaen kohdasta 1:20). Kannattaa lukea, linkki tutkimukseen löytyy videon lisätiedoista.

https://www.youtube.com/watch?v=xuACSttDLRE&list=LLGbgV4iIY9lh9ZZU3dK2UXg

14

153

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • cirruskerosiiano

      AGW ilmastouskovaisten päätä ei käännä mikään koska tieteelliset todistelut ei yleensäkään vaikuta uskotntoihin mitenkään.

    • Totuus-on-parempi

      Viestini on taas poistettu.

      Se kuului: Akuankka -linkkiä pukka.

      • pikemminkin.näin

        "Se kuului: Akuankka -linkkiä pukka."

        Ei ehkä niinkään, mutta Kauppisen ja Malmin artikkeli johon siinä viitataan ei ilmeisesti olekaan vertaisarvioitu. Jos joku tietää että se olisi julkaistu vertaisarvioidussa tiedelehdessä niin laittakaa tänne tietoa missä julkaisu tapahtui.

        Kauppinen on professori emeritus eli eläköitynyt jo vuosia sitten eikä tuo artikkeli liity hänen alaansa (optiikka).


    • sääsäätäjä

      Pilvet säätää sään ja muut luonnolliset tekijät säätävät ilmaston.

      • Tuo on tietysti paikallisesti totta mutta globaalisti voi kyllä sanoa, että pilvet säätävät myös ilmastoa yhdessä toki muiden ilmastoon vaikuttavien seikkojen kanssa ja ihmiskunta mukaanluettuna. Sen sijaan hiilidioksidin lisäyksen vaikutus näyttää uusimpien tutkimusten valossa olevan - nolla.
        https://arxiv.org/pdf/1812.11547.pdf


      • ilmastostasäähän.jne
        hevosmies.evp kirjoitti:

        Tuo on tietysti paikallisesti totta mutta globaalisti voi kyllä sanoa, että pilvet säätävät myös ilmastoa yhdessä toki muiden ilmastoon vaikuttavien seikkojen kanssa ja ihmiskunta mukaanluettuna. Sen sijaan hiilidioksidin lisäyksen vaikutus näyttää uusimpien tutkimusten valossa olevan - nolla.
        https://arxiv.org/pdf/1812.11547.pdf

        Onko tuota Kauppisen ja Malmin artikkelia julkaistu myös jossakin vertaisarvioidussa tiedelehdessä? Tuo arxiv kun julkaisee vertaisarvioimatta.


      • ilmastostasäähän.jne kirjoitti:

        Onko tuota Kauppisen ja Malmin artikkelia julkaistu myös jossakin vertaisarvioidussa tiedelehdessä? Tuo arxiv kun julkaisee vertaisarvioimatta.

        Otappa siitä selvää. Varttuneen tutkijan kannalta on kuitenkin yhdentekevää, missä tutkimus on julkaistu. Pääasia hänelle on saada tutkimustulokset nopeasti alan tutkijoiden tietoon ja tässä tapauksessa viive oli vain muutama päivä.
        Muutoinkin on kyseenalaista, kannattaako prof. tasoisen tutkijan ylipäänsä lähettää tutkimuksiaan jonkun kustannustoimittajan ja/tai nuoren tutkijanplantun arvioitaviksi, kun itse kuitenkin tuntee asian paremmin ja tutkijana kantaa siitä myös täyden vastuun .


      • uskottavuus.ongelma
        hevosmies.evp kirjoitti:

        Otappa siitä selvää. Varttuneen tutkijan kannalta on kuitenkin yhdentekevää, missä tutkimus on julkaistu. Pääasia hänelle on saada tutkimustulokset nopeasti alan tutkijoiden tietoon ja tässä tapauksessa viive oli vain muutama päivä.
        Muutoinkin on kyseenalaista, kannattaako prof. tasoisen tutkijan ylipäänsä lähettää tutkimuksiaan jonkun kustannustoimittajan ja/tai nuoren tutkijanplantun arvioitaviksi, kun itse kuitenkin tuntee asian paremmin ja tutkijana kantaa siitä myös täyden vastuun .

        Outo väite tiedepalstalla: "Varttuneen tutkijan kannalta on kuitenkin yhdentekevää, missä tutkimus on julkaistu. "

        Julkaisualustalla on uskottavuuden kannalta todella paljon merkitystä, kuten aiemmassa keskustelussa on monasti tuotu esille. Ilman vertaisarviointia tehty julkaisu on edelleenkin lähinnä julkaisijoiden oma mielipide.

        Arxiv on kaikille avoin, mikä tietenkin näkyy sen arvostuksessa. Arvostusta nostavat ne artikkelit, jotka Arxivin lisäksi julkaistaan samalla myös vertaisarvioiduissa tiedelehdissä. Siksi kysyin onko tuo Kauppisen ja Malmin julkaisu vain ja ainoastaan Arxivin puolella.

        Tieteellisessä julkaisutoiminnassa tarkoituksena olisi se, että tutkijan henkilökohtaisen auktoriteetin sijaan julkaistujen hypoteesien uskottavuus perustuisi saman alan tutkijoiden tekemään ennakkotarkastukseen, jota vertaisarvioinniksi kutsutaan. Vertaisarviointi, kuten monasti aiemmin on jo todettu, vähentää julkaisussa esitettyjen hypoteesien sisältämien karkeiden virheiden lukumäärää vaikka ei takaakkaan virheettömyyttä.

        Julkaisemiselle ilman vertaisarviointia on yleensä syynä se, että artikkelin kirjoittaja tietää jo etukäteen jonkun artikkelissa esittämänsä väitteen tai perustelun olevan kelvoton mutta haluaa siitä huolimatta näkemyksensä esille.


      • uskottavuus.ongelma kirjoitti:

        Outo väite tiedepalstalla: "Varttuneen tutkijan kannalta on kuitenkin yhdentekevää, missä tutkimus on julkaistu. "

        Julkaisualustalla on uskottavuuden kannalta todella paljon merkitystä, kuten aiemmassa keskustelussa on monasti tuotu esille. Ilman vertaisarviointia tehty julkaisu on edelleenkin lähinnä julkaisijoiden oma mielipide.

        Arxiv on kaikille avoin, mikä tietenkin näkyy sen arvostuksessa. Arvostusta nostavat ne artikkelit, jotka Arxivin lisäksi julkaistaan samalla myös vertaisarvioiduissa tiedelehdissä. Siksi kysyin onko tuo Kauppisen ja Malmin julkaisu vain ja ainoastaan Arxivin puolella.

        Tieteellisessä julkaisutoiminnassa tarkoituksena olisi se, että tutkijan henkilökohtaisen auktoriteetin sijaan julkaistujen hypoteesien uskottavuus perustuisi saman alan tutkijoiden tekemään ennakkotarkastukseen, jota vertaisarvioinniksi kutsutaan. Vertaisarviointi, kuten monasti aiemmin on jo todettu, vähentää julkaisussa esitettyjen hypoteesien sisältämien karkeiden virheiden lukumäärää vaikka ei takaakkaan virheettömyyttä.

        Julkaisemiselle ilman vertaisarviointia on yleensä syynä se, että artikkelin kirjoittaja tietää jo etukäteen jonkun artikkelissa esittämänsä väitteen tai perustelun olevan kelvoton mutta haluaa siitä huolimatta näkemyksensä esille.

        Varttuneen tutkijan kannalta tuloston tiedottaminen on sijalla yksi ja siitä saatava maine tai häpeä vasta sijalla kaksi, jos silläkään. Julkaisualustalla on merkitystä vain poliitikoille ja muille maallikoille, jotka omin voimin eivät asiaa ymmärrä mutta joutuvat silti ottamaan kantaa tutkimuksessa saatuihin tuloksiin. No heitä varten sitten on konsultit ja muut asiantuntijat, jotka tälläkin palstalla mesovat kaiket päivät ja yöt;).


      • toistaiseksi.mielipide
        hevosmies.evp kirjoitti:

        Varttuneen tutkijan kannalta tuloston tiedottaminen on sijalla yksi ja siitä saatava maine tai häpeä vasta sijalla kaksi, jos silläkään. Julkaisualustalla on merkitystä vain poliitikoille ja muille maallikoille, jotka omin voimin eivät asiaa ymmärrä mutta joutuvat silti ottamaan kantaa tutkimuksessa saatuihin tuloksiin. No heitä varten sitten on konsultit ja muut asiantuntijat, jotka tälläkin palstalla mesovat kaiket päivät ja yöt;).

        Jos hypoteesi on paikkansapitävä ja hyvin perusteltu niin Arxiv - julkaisun jälkeen riittää että se luetaan ja siihen aletaan viitata. Ongelmana ovatkin ne artikkelit, jotka jäävät vaille huomiota vertaisarvioinnin puutteen vuoksi. Jos ne olisivat vertaisarvioituja niin niissä olevien virheiden bongaamisesta saisi kunniaa ja mainetta eli sitä yritettäisiin. Kun tuo vaihe jäi väliin niin harva vaivautuu lähtemään pelkkää mielipidettä kumoamaan.

        Kauppilan ja Malmin artikkeli on edelleenkin tarkistamaton mielipide samalla lailla kuten oli myöhemmin falsifioitu Beckin 180 vuotta kemiallisia CO2 analyysejä.


    • Kuu19

      Tietääkö kukaan että onko vuosina 1939-1949 aikana ollut täysikuuta talvipäivänseisaus päivänä??

      • ulaani

        Vuonna 1942 tuollainen "ihme" tosiaan tapahtui. Silloin joulukuun 22. oli täysikuu helsingissä klo 17:05 ja talvipäivän seisaus klo 13:39.
        Ja poistattajalle toivomus, jos kysymykseen vastaus on sääntöjen vastaista, niin poistattele sitten myös kysymys.


    • EtimespaceYoutubesta8888

      Auringon säteily vaikuttaa kosmiseen säteilyyn ja kosminen säteily Maapallon pilvisyyteen.

      Jupiter syklittää Aurinkoa ja muut kaasuplaneetat antavat taustatukea siten että isoin tekijä on galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta ulos työntyvä pimeä aine jota työntyy Auringon ja planeettojen sisälle jossa pieni osa laajenee havaittavaksi aineeksi ja vaikuttaa esim. Auringon pinnalla satojen vuosien viiveellä auringon pilkkuina.

      🤔

      Hyvä Suomi

      😃

    Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Riikka Purra lupasi Suomen kansalle 1 euron bensaa, hinta nyt 2 euroa

      Vasemmistolaisen Marinin hallituksen aikana bensa ei maksanut kuin 1,3 euroa litralta. Ministerin pitäisi perustuslain m
      Maailman menoa
      272
      5380
    2. Kohdataanko me

      Enää?
      Ikävä
      70
      4886
    3. Suvi Lindenillä 5 366 päivän putki

      Täytyy kyllä myöntää vaikka olen itsekin innokas, niin en ole tuollaiseen yli kymmenen vuoden putkeen kyennyt. Välillä o
      Maailman menoa
      123
      4365
    4. Rakkaalle miehelle

      Terveiset rakas. Ikävä on edelleen. Suru valtaa sydämen, kun en saa lähestyä sinua. En saa vastauksia, en soittoa, viest
      Ikävä
      48
      4006
    5. Eräs on taas viettänyt kokoyön täällä!!

      Etkö sä nuku koskaan??
      Ikävä
      51
      3800
    6. Mistä se kertoo

      Näin miehen pitkästä aikaa. Samantien iski sellainen paineen tunne rintaan, sitä ei ole ollut vuosiin. Ja nyt olen siitä
      Ikävä
      36
      3697
    7. Olipa turha tämä

      Rakkaustarinamme
      Ikävä
      41
      3378
    8. SDP:n kansanedustaja Nazima Radmyar uhriutuu somessa saamistaan viesteistä.

      https://www.is.fi/politiikka/art-2000011854410.html Miksi Razmyar ei kestä kansan palautetta oikean kansanedustajan tavo
      Maailman menoa
      85
      3078
    9. Muistatteko kuinka Marinin hallituksen aikaan kansalaisilla oli varaa kuluttaa?

      Tavallisella perheelläkin oli rahaa käydä sääännöllisesti ravintoloissa syömässä, koska vahvat ammattiliitot olivat neuv
      Maailman menoa
      65
      2938
    10. Nyt on sanottava että sattuu kipeästi

      Jos, sinä aikana kun olen kaivannut ja odottanut sinua ja olet tiennyt sen, niin jos valitsit toisen miehen. Katsot minu
      Ikävä
      22
      2666
    Aihe