Pilvet säätävät ilmaston

ja Aurinko säätää pilvet ja kosminen säteily sen, missä pilvet satavat alas. Koska osalle palstalaisista auringon vaikutus ilmastonmuutokseen näyttää olevan tuntematonta, niin ao. linkistä saa pienen käsityksen millaiset voimat siellä jylläävät.
Meitä suomalaisia linkissä tietysti ilahduttaa erityisesti, että prof. Kauppisen uusin tutkimus on siinä myös näyttävästi esillä (alkaen kohdasta 1:20). Kannattaa lukea, linkki tutkimukseen löytyy videon lisätiedoista.

https://www.youtube.com/watch?v=xuACSttDLRE&list=LLGbgV4iIY9lh9ZZU3dK2UXg

14

100

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • cirruskerosiiano

      AGW ilmastouskovaisten päätä ei käännä mikään koska tieteelliset todistelut ei yleensäkään vaikuta uskotntoihin mitenkään.

    • Totuus-on-parempi

      Viestini on taas poistettu.

      Se kuului: Akuankka -linkkiä pukka.

      • pikemminkin.näin

        "Se kuului: Akuankka -linkkiä pukka."

        Ei ehkä niinkään, mutta Kauppisen ja Malmin artikkeli johon siinä viitataan ei ilmeisesti olekaan vertaisarvioitu. Jos joku tietää että se olisi julkaistu vertaisarvioidussa tiedelehdessä niin laittakaa tänne tietoa missä julkaisu tapahtui.

        Kauppinen on professori emeritus eli eläköitynyt jo vuosia sitten eikä tuo artikkeli liity hänen alaansa (optiikka).


    • sääsäätäjä

      Pilvet säätää sään ja muut luonnolliset tekijät säätävät ilmaston.

      • Tuo on tietysti paikallisesti totta mutta globaalisti voi kyllä sanoa, että pilvet säätävät myös ilmastoa yhdessä toki muiden ilmastoon vaikuttavien seikkojen kanssa ja ihmiskunta mukaanluettuna. Sen sijaan hiilidioksidin lisäyksen vaikutus näyttää uusimpien tutkimusten valossa olevan - nolla.
        https://arxiv.org/pdf/1812.11547.pdf


      • ilmastostasäähän.jne
        hevosmies.evp kirjoitti:

        Tuo on tietysti paikallisesti totta mutta globaalisti voi kyllä sanoa, että pilvet säätävät myös ilmastoa yhdessä toki muiden ilmastoon vaikuttavien seikkojen kanssa ja ihmiskunta mukaanluettuna. Sen sijaan hiilidioksidin lisäyksen vaikutus näyttää uusimpien tutkimusten valossa olevan - nolla.
        https://arxiv.org/pdf/1812.11547.pdf

        Onko tuota Kauppisen ja Malmin artikkelia julkaistu myös jossakin vertaisarvioidussa tiedelehdessä? Tuo arxiv kun julkaisee vertaisarvioimatta.


      • ilmastostasäähän.jne kirjoitti:

        Onko tuota Kauppisen ja Malmin artikkelia julkaistu myös jossakin vertaisarvioidussa tiedelehdessä? Tuo arxiv kun julkaisee vertaisarvioimatta.

        Otappa siitä selvää. Varttuneen tutkijan kannalta on kuitenkin yhdentekevää, missä tutkimus on julkaistu. Pääasia hänelle on saada tutkimustulokset nopeasti alan tutkijoiden tietoon ja tässä tapauksessa viive oli vain muutama päivä.
        Muutoinkin on kyseenalaista, kannattaako prof. tasoisen tutkijan ylipäänsä lähettää tutkimuksiaan jonkun kustannustoimittajan ja/tai nuoren tutkijanplantun arvioitaviksi, kun itse kuitenkin tuntee asian paremmin ja tutkijana kantaa siitä myös täyden vastuun .


      • uskottavuus.ongelma
        hevosmies.evp kirjoitti:

        Otappa siitä selvää. Varttuneen tutkijan kannalta on kuitenkin yhdentekevää, missä tutkimus on julkaistu. Pääasia hänelle on saada tutkimustulokset nopeasti alan tutkijoiden tietoon ja tässä tapauksessa viive oli vain muutama päivä.
        Muutoinkin on kyseenalaista, kannattaako prof. tasoisen tutkijan ylipäänsä lähettää tutkimuksiaan jonkun kustannustoimittajan ja/tai nuoren tutkijanplantun arvioitaviksi, kun itse kuitenkin tuntee asian paremmin ja tutkijana kantaa siitä myös täyden vastuun .

        Outo väite tiedepalstalla: "Varttuneen tutkijan kannalta on kuitenkin yhdentekevää, missä tutkimus on julkaistu. "

        Julkaisualustalla on uskottavuuden kannalta todella paljon merkitystä, kuten aiemmassa keskustelussa on monasti tuotu esille. Ilman vertaisarviointia tehty julkaisu on edelleenkin lähinnä julkaisijoiden oma mielipide.

        Arxiv on kaikille avoin, mikä tietenkin näkyy sen arvostuksessa. Arvostusta nostavat ne artikkelit, jotka Arxivin lisäksi julkaistaan samalla myös vertaisarvioiduissa tiedelehdissä. Siksi kysyin onko tuo Kauppisen ja Malmin julkaisu vain ja ainoastaan Arxivin puolella.

        Tieteellisessä julkaisutoiminnassa tarkoituksena olisi se, että tutkijan henkilökohtaisen auktoriteetin sijaan julkaistujen hypoteesien uskottavuus perustuisi saman alan tutkijoiden tekemään ennakkotarkastukseen, jota vertaisarvioinniksi kutsutaan. Vertaisarviointi, kuten monasti aiemmin on jo todettu, vähentää julkaisussa esitettyjen hypoteesien sisältämien karkeiden virheiden lukumäärää vaikka ei takaakkaan virheettömyyttä.

        Julkaisemiselle ilman vertaisarviointia on yleensä syynä se, että artikkelin kirjoittaja tietää jo etukäteen jonkun artikkelissa esittämänsä väitteen tai perustelun olevan kelvoton mutta haluaa siitä huolimatta näkemyksensä esille.


      • uskottavuus.ongelma kirjoitti:

        Outo väite tiedepalstalla: "Varttuneen tutkijan kannalta on kuitenkin yhdentekevää, missä tutkimus on julkaistu. "

        Julkaisualustalla on uskottavuuden kannalta todella paljon merkitystä, kuten aiemmassa keskustelussa on monasti tuotu esille. Ilman vertaisarviointia tehty julkaisu on edelleenkin lähinnä julkaisijoiden oma mielipide.

        Arxiv on kaikille avoin, mikä tietenkin näkyy sen arvostuksessa. Arvostusta nostavat ne artikkelit, jotka Arxivin lisäksi julkaistaan samalla myös vertaisarvioiduissa tiedelehdissä. Siksi kysyin onko tuo Kauppisen ja Malmin julkaisu vain ja ainoastaan Arxivin puolella.

        Tieteellisessä julkaisutoiminnassa tarkoituksena olisi se, että tutkijan henkilökohtaisen auktoriteetin sijaan julkaistujen hypoteesien uskottavuus perustuisi saman alan tutkijoiden tekemään ennakkotarkastukseen, jota vertaisarvioinniksi kutsutaan. Vertaisarviointi, kuten monasti aiemmin on jo todettu, vähentää julkaisussa esitettyjen hypoteesien sisältämien karkeiden virheiden lukumäärää vaikka ei takaakkaan virheettömyyttä.

        Julkaisemiselle ilman vertaisarviointia on yleensä syynä se, että artikkelin kirjoittaja tietää jo etukäteen jonkun artikkelissa esittämänsä väitteen tai perustelun olevan kelvoton mutta haluaa siitä huolimatta näkemyksensä esille.

        Varttuneen tutkijan kannalta tuloston tiedottaminen on sijalla yksi ja siitä saatava maine tai häpeä vasta sijalla kaksi, jos silläkään. Julkaisualustalla on merkitystä vain poliitikoille ja muille maallikoille, jotka omin voimin eivät asiaa ymmärrä mutta joutuvat silti ottamaan kantaa tutkimuksessa saatuihin tuloksiin. No heitä varten sitten on konsultit ja muut asiantuntijat, jotka tälläkin palstalla mesovat kaiket päivät ja yöt;).


      • toistaiseksi.mielipide
        hevosmies.evp kirjoitti:

        Varttuneen tutkijan kannalta tuloston tiedottaminen on sijalla yksi ja siitä saatava maine tai häpeä vasta sijalla kaksi, jos silläkään. Julkaisualustalla on merkitystä vain poliitikoille ja muille maallikoille, jotka omin voimin eivät asiaa ymmärrä mutta joutuvat silti ottamaan kantaa tutkimuksessa saatuihin tuloksiin. No heitä varten sitten on konsultit ja muut asiantuntijat, jotka tälläkin palstalla mesovat kaiket päivät ja yöt;).

        Jos hypoteesi on paikkansapitävä ja hyvin perusteltu niin Arxiv - julkaisun jälkeen riittää että se luetaan ja siihen aletaan viitata. Ongelmana ovatkin ne artikkelit, jotka jäävät vaille huomiota vertaisarvioinnin puutteen vuoksi. Jos ne olisivat vertaisarvioituja niin niissä olevien virheiden bongaamisesta saisi kunniaa ja mainetta eli sitä yritettäisiin. Kun tuo vaihe jäi väliin niin harva vaivautuu lähtemään pelkkää mielipidettä kumoamaan.

        Kauppilan ja Malmin artikkeli on edelleenkin tarkistamaton mielipide samalla lailla kuten oli myöhemmin falsifioitu Beckin 180 vuotta kemiallisia CO2 analyysejä.


    • Kuu19

      Tietääkö kukaan että onko vuosina 1939-1949 aikana ollut täysikuuta talvipäivänseisaus päivänä??

      • ulaani

        Vuonna 1942 tuollainen "ihme" tosiaan tapahtui. Silloin joulukuun 22. oli täysikuu helsingissä klo 17:05 ja talvipäivän seisaus klo 13:39.
        Ja poistattajalle toivomus, jos kysymykseen vastaus on sääntöjen vastaista, niin poistattele sitten myös kysymys.


    • EtimespaceYoutubesta8888

      Auringon säteily vaikuttaa kosmiseen säteilyyn ja kosminen säteily Maapallon pilvisyyteen.

      Jupiter syklittää Aurinkoa ja muut kaasuplaneetat antavat taustatukea siten että isoin tekijä on galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta ulos työntyvä pimeä aine jota työntyy Auringon ja planeettojen sisälle jossa pieni osa laajenee havaittavaksi aineeksi ja vaikuttaa esim. Auringon pinnalla satojen vuosien viiveellä auringon pilkkuina.

      🤔

      Hyvä Suomi

      😃

    Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kanki kovana; ei tiedä pornovideoista mitään

      Kaikkosen erityis­avustajan asunnossa kuvattiin pornoa. Väittää ettei tiedä asiasta yhtään mitään. https://www.is.fi/po
      Maailman menoa
      212
      7460
    2. Halaisin sua mies

      Jos voisin 💗
      Ikävä
      57
      2912
    3. Onkohan meillä kummallakin joku pakkomielle toisiimme

      Vähän luulen että on..
      Ikävä
      190
      2327
    4. Mitä tämä on

      Ajatella, olen viimeksi nähnyt sinua melkein vuosi sitten ohimennen. Ja silloinkin sinä välttelit minua. En ole kuullut
      Tunteet
      10
      1733
    5. Ei monet elä kuin alle 60 v, mikä vaikuttaa?

      gulp, gulp.. Juice Leskinen eli 56 vuotta. Matti Nykänen eli 55 vuotta. Topi Sorsakoski eli 58 vuotta.
      Maailman menoa
      159
      1694
    6. Hakalan asunnossa on kuvattu aikuisviihdesivusto Onlyfansin kautta julkaistu pornovideo.

      Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen avustaja Jirka Hakala ei jatka tehtävässään. Keskustan puoluelehti Suomenmaa ke
      Helsinki
      20
      1386
    7. Olen valmis

      Kohtaamaan sinut tänä kesänä, jos sellainen sattuma osuu kohdalleni.
      Ikävä
      74
      1240
    8. Nyt on konstit vähänä.

      Nimittäin tuulivoiman vastustajilla, kun pitää perättömiä ilmiantoja tehdä. Alkaa olla koko vastustajien sakki leimattu,
      Kiuruvesi
      38
      1173
    9. Hyvää yötä kaivatulleni

      En pysty tekemään kokemaan mitään sielussa tuntuvaa, syvää, vaikuttavaa, ilman että rinnastan sen sinuun. Niin kävi tänä
      Tunteet
      27
      1155
    10. Tilinpäätösvaltuusto 27.5

      Samalla viimeinen kokous ennen uudenvaltuustokauden alkamista. Vanhat antavat itselleen erinomaiset arvosanat, ja siirty
      Pyhäjärvi
      50
      1029
    Aihe