170km Kaukosuhde erimielisyys tapaamisien määrästä

Suhtautuisin niin, että olemme siis eri fiiliksillä siitä, miten vapaa aika käytetään ja paljonko suhteelle haluaa antaa aikaansa.

Ymmärtäisin, että kumppani haluaa tehdä viikonloppuisin muutakin kuin reissata edes takaisin tai nyhjätä kanssani (haluaa harrastaa, tavata kavereita, pelata, käydä baarissa, mitä nyt tykkää).
Samalla hyväksyisin, etten ole itsekään kiinnostunut semmoisesta suhteesta, jossa tavataan vain 2 kertaa kuukaudessa. En edes pitäisi sitä parisuhteena, se olisi enempi ”seksiä ja yhdessäoloa silloin tällöin”- juttu. Sellaiset jutut jokatapauksessa tössähtävät aikanaan, ja jompi kumpi löytää toisen joka on lähempänä eli läsnä elämässä.

Jos ei mene ajatukset yksiin, etähomma kannattaa lopettaa. Riidellä asiasta ei kannata.

Meillä välimatkaa noin 300 km ja nähdään joka toinen viikonloppu. On toiminut hyvin koska molemmat ollaan sopeuduttu tähän ratkaisuun. Tätä kestänyt jo liki 2 vuotta. Tärkeintä on että luottamus ja tunneside on kunnossa. Yhdessäolo on paljon intensiivisenpää. Kokeilkaa joka toinen viikonloppu systeemiä että miten se toimisi. Väkisin ei toki kannata pakertaa mutta saattaahan olla, että toinen osapuoli huomaa ratkaisu olevan "huono" tms

Suosittelen kokeilemaan tuota jokatoinen viikonloppu.
Työssä käyvälle se voi käydä raskaaksi joka viikonloppuinen reissaaminen ja erikoistilanne.
Meillä kaukosuhde. Nähdään joka toinen viikonloppu. En millään arkisin ehdi työn lisäksi muuta sosiaalista elämää ja harrastuksia. Jos kumppani olis väen vängällä halunnut pitää kiinni viikottaisesta tapaamisesta, luultavasti olisin päättänyt suhteen. Olis käynyt liian raskaaksi. Kaukosuhde voi jopa toimia paremmin kun tavataan joka toinen viikonloppu.
Herättääkö sinussa pelkoja tuo toisen ehdotus? Että olis kyllästymässä? Vetäytymässä? Eihän tuo ehdotus joka toisesta viikonlopusta tarkoita eroa tms.