Juoppo/riippuvainen pojastaan.

Miehesi on oikeassa. Jos se vain lotraa omat rahansa ja soittelee pojalleen niin mitä se sinua haittaa. Käyttäköön omat rahansa mihinkä lystää. Eivät lapset mitään juopoille vanhemmilleen mahda. Jos ei se soittelu miestäsi häiritse niin ei pitäisi sinunkaan siitä häiriintyä.

Osta itse se se synttärilahja sille pojallesi ja sano että se tuli ukilta jos mielenrauhan sillä saat.

Ei ennen juhlittu synttäreitä siihen malliin mitä nykyään ja ihan överiksi mennyt nykyään kakaroiden synttäreiden juhlinta ja kalliiksi. Köyhien eläkeläisten rahat eivät tahdo riittää kun tarvitsee koko ajan ostaa kalliita synttärilahjoja ja joululahjoja, sillä mikään halpa ei kelpaa kuin suuret setelit. Koko ajan asuminen ja eläminen kallistuu ja toisilla suhteellisuuden taju katoaa että mihinkä oikein pienet tulot riittävät.

Itse kun olen työttömänä niin ei ole varaa käydä kenenkään synttäreillä ja maksaa kahvikupista&kakunpalasesta kun siihen menisi viikon ruokarahat. Täytyy olla isot eläkkeet, tulot tai säästöt että olisi varaa alkaa joulupukiksi lapsiperheellisille. Juuri jouluna yksi ystävistäni lapseton valitti ettei rahat riitä sukulaislapsien jatkuviin synttäreihin ja joululahjoihin enään. Onkohan synttäreistäkin tullut vain rahastamista. Olen 60-luvulla syntynyt ja meillä ei koskaan juhlittu kenenkään synttäreitä eikä kavereillakaan. Meidän ikäluokan ihmiset eivät ole tottuneet sellaiseen.

Vanhempiaan ei voi valita. Anna miehesi hoitaa omat välinsä isäänsä niin kuin tahtoo. Sinä luot oman suhteesi ja hällä on omansa.

side vanhempiin ei katoa.poika yrittää ymmärtää?hänen isänsä on väärässä.oletkin nyt mysteerin edes!eikä se lopu.hautajaisissa.kyl sitten,mut poika ei tästä selviä.ei ikinä.ja se on totta.sinä.jouduit.....etsi sinä apua ahdistukseesi.näin tämä menee.näin on ja aina.syylisyyden tunne.mut myönnä ettet ole itse riippuvainen.olet yksilö ja sano ,olen väärässä.ymmärrä et olet riippuvaisuuden äärellä.olet vahvempi.ja näyt olevan.olet vahva,mut et loputtomasti.auta nyt vain itseäsi.tilannettasi en tiedä,mut olen kokenut samaa.siksi uskalsin kirjoittaa.kaikkea hyvää varmasti toivon.sinulle.

Tokihan se miestäsikin harmittaa jos noin on. Yritä keskustella haukkumatta miestäsi asiasta, ei hän tuolle tilanteella voi paljon tehdä. Hän on hankalassa tilanteessa isänsä kanssa ja se varmasti rassaa myös häntä. Lisätaakkaa hän tuskin tarvitsee moitteistasi, vaikka tilanne rassaa kovasti sinuakin.
Menee tuo kotirauhan häirinnän puolelle jos alkaa päivät pitkät soitella, sairas ei vaan sitä itse ymmärrä. Miehesi voisi jättää useammin vastaamatta jos puhelut ei muuten vähene. Joka tapauksessa myös miehesi on hankalassa asemassa ja johonkin hänen isänsä nyt turvautuu. Miehesi vaikuttaa kuitenkin empaattiselta kun ei jätä isäänsä kokonaan oman onnensa nojaan vaikka se varmasti häntäkin häiritsee. Juopot ei elä vanhoiksi jos siitä on yhtään lohtua.

Alkoholistia ette voi muttaa. On muistettava että alkoholi appeasi kuljettaa eteenpäin ei terve järki. Jos et halua hänen kanssaan keskustella älä vastaa puhelimeen. Ja ei hällä varmaan ole varaa rahaan kun kaikki menee alkoholiin. Mutta eihän lahjat ole se tärkein asia. On sääli että hänen elämäänsä kontrolloi alkoholi ekä näin ollen pysty huolehtimaan itsestään.
Toisaalta on hyvä että miehesi huolehtii isästään etti kaikki se taakka jää isoäidin harteille. Nostan hattua miehellesi. Hyvä kun omaa noin hyvä sydämmen ja huolehtii lähimmäisestään. Eipähän sitten tarvitse katua ettei tullut tehtyä mitään isän eläessä. Huonon oman tunnon kanssa on hankala elää. Älä moiti miestäsi vaan yritä omalta osaltasi helpottaa taas vuorostasi hänen elämää ja lakkaa moittimasta häntä siitä että hän auttaa isäänsä. Onhan hän kuitenkin isä miehellesi. Josksu on hyvä olla hieman avarakatseisempi, silloin omakin elämä helpoittuu. Eli asenne kysymys.