Kiusaaminen kun vahinko jo tehty.

Kuinka saada oikeutta jälkikäteen

Naistenhuoneen anonyymi= teksti julkaistu toisen henkilön puolesta Nyt seuraa pitkä selostus, yritän jäsentää mahd. selkeäksi tämän. Miten toimia jos on joutunut ahdistelun ja systemaattisen työpaikkakiusaaminen kohteeksi, mutta näistä tapahtumista on jo kymmenisen vuotta aikaa? Taustaa sen verran että kyseisessä yrityksessä kaikki työntekijät olivat minulle entuudestaan tuttuja ja perhesuhteiden kautta nämä ihmiset minulle lähestulkoon kuin perhettä. Suuntauduin opinnoissani tälle samalle alalle ja opintojeni aikana sain ko. työpaikasta äitiysloman sijaisuuden. Sijaisuuden aikana tuli työmatka jolle kaikki työntekijät osallistuivat. Yhtenä iltana kaikki istuimme iltaa yhdessä ja lähin esimieheni tuppaantui viereeni koko illan pikku viinipäissään (hänen oma vaimo oli paikalla näkemässä tämän). Illan päättyessä kaikkien mentyä omiin hotellihuoneisiinsa tämä mies kikatellen ehdotti josko hän tulisi huoneeseeni ja jatkettaisiin iltaa siellä yhdessä. Hänen oma vaimo oli jo mennyt tässä kohtaa nukkumaan. Kun mies huomasi että en näyttänyt hänelle lainkaan vihreätä valoa, totesi vaivaantuneena vähän naureskellen että hänellä on vähän huono viinapää ja meni huoneeseensa. Kyseessä siis ihminen joka ollut pitkään perhetuttu ja jota olen aina arvostanut ja katsonut ylöspäin ja jota olen arvostanut hänen omassa työssään. Ollut vähän kuin esikuva. Hän oli myös tähän asti ollut oikein vaikuttunut osaamisestani työssäni ja kehunut minua muille. En siitä ehdottelusta siinä tapahtumahetkellä kuitenkaan juurikaan hätkähtänyt vaikka ällöttikin koska ihminen voisi iän puolesta olla isäni ja kävi hänen vaimo sääliksi. Heillä oli pieniä lapsia myös. Laitoin alkoholin piikkiin ja ajattelin että antaa olla kunhan ei toistu. Tästä kuitenkin alkoi sitten tämä kiusaaminen tuon miehen osalta. Heti seuraavasta päivästä lähtien hän kohteli minua kuin ilmaa, ei koskaan tervehtinyt tullessamme työpaikalle tai katsonut silmiin enää. Välillä katsoi minua halveksivasti nenänvartta pitkin päästä varpaisiin. Sijaisuus loppui ja palasin kouluun, välillä tein pieniä keikkatöitä ko. paikassa ja sama meno jatkui. Hän ei tervehtinyt minua, korkeintaan vain katsoi halveksien. Lähdin ulkomaille opiskelemaan samaa alaa, aluksi siellä meni kaikki hyvin mutta lopulta aloin saamaan ahdistuskohtauksia. En voinut poistua kämpästäni luennoille koska itkin vaan hysteerisesti. Jouduin lopulta jättämään opinnot kesken. Päätös ei ollut helppo, olin päässyt huippuyliopistoon alan huipun professorin oppiin. Ahdisti, tiesin että moni olisi tullut huutaen paikalleni ja koin olevani laiska ja kiittämätön kun en pystynyt suoriutumaan. Päätös oli kuitenkin pakko tehdä koska pelkäsin että päätän elämäni jos jatkan sitä kiivastahtista opiskelua samalla kun pää on leviämispisteessä. Ajattelin että kaikki johtuu koti-ikävästä ja olo helpottuu kun pääsen takaisin Suomeen ja poikaystävän luo. Ulkomailta palattuani parin vuoden jälkeen palasin taas keikkatöihin tähän samaan firmaan, pääsin vähän vaativampiin hommiin. Sain muilta jäseniltä kehuja siitä kuinka olin kehittynyt kahden vuoden aikana ulkomailla. Aluksi tämä samainen esimies oli taas ihan suopea minua kohtaan ja jopa tervehti ja jutteli minulle. Jossain kohtaa kiusanteko taas alkoi. Hän lopetti tervehtimisen. Alkoi kyseenalaistamaan ammattitaitoani ja saadakseni taas töitä, asetti ehdoksi kahdenkeskisen opetustuokion johon suostuin mutta menin sen aikana lopulta ihan lukkoon enkä pystynyt keskittymään enkä suoriutumaan kunnolla. Tämän tapahduttua hän haukkui osaamiseni päin naamaani. Lopulta kun itkin hysteerisesti, hän tuumasi "mitä sinä nyt, minä tässä vain". Saattoi vaatia yhtäkkiä kaikkien nähden ja kuullen minua suorittamaan tiettyjä työtehtäviä, järjesti ns. yllättäviä pistokokeita. Ei tehnyt tätä koskaan muille eikä sellainen toiminta edes kuulu tapoihin kyseisessä työssä. Aiemmin hermoni kesti nämä tilanteet, mutta lopulta aloin mennä niissäkin lukkoon enkä enää pystynyt suoriutumaan. Pelkkä miehen läsnäolo sai minussa aikaan sen. Uskoin itsekin lopulta että en ole vain tarpeeksi ammattitaitoinen ja pikkuhiljaa tavallaan luovutin. Aloin kuulla eri ihmisiltä kuinka tämä mies on mustamaalannut minua ja puhunut minusta paskaa muille alan ihmisille selkäni takana. En voinut uskoa korviani. Sitten kuulin että hän oli tehnyt samaa myös muutamalle muulle. Soittanut yhdelle koeajalla olevalle kotiin ja sanonut että olet niin huono että ei sinua tulla ikinä vakinaistamaan. Tästä oli saanut varoituksen kun kyseinen ihminen oli ilmoittanut puhelusta eteenpäin. Kerrottakoon vielä tähän väliin että tämän miehen oma vaimo ollut kaiken tuon ajan myöskin sijainen ja ns. kilpaillut samasta paikasta kaikkien meidän muiden sijaisten kanssa. Tällä miehellä siis ollut myöskin oma taloudellinen etu motivaattorina näissä kiusaamisissa. Halunnut ilmeisesti savustaa oman vaimon kanssa kilpailevat pois. Itse päädyin muihin työpaikkoihin tekemään töitä freelancerina, mutta itsetunto oli kokenut pahan kolauksen ja huomasin että vaik