Nähdäänköhän me enää ikinä?

Niin nähdään :)

Vuoden päästä. Nyt on otettava vastuuta tekemisistään.. ja ens kerralla, kun nähdään niin voidaan moikata taas, kuin vanhat ystävät eikä vältellä toisiamme kuin entiset rakastavaiset. Ei muistella menneitä enään :).

Toivon, että nähdään mutta luulen, että kuluu vielä aikaa. Tavallaan ollaan tuttuja mutta tavallaan täysin tuntemattomia. Kaikki alkaa alusta. Jos tapaamme, tapaamme kuin ensimmäistä kertaa. Jutut sen mukaisia.

Varmasti nähdään 😊

Eero, minähän lähdin jo.

Vaikeaahan tässä on tulevaisuutta ennustaa, mutta ainakin jos kaiken hyvän pohjalla on kunnioitus ja luottamus, niin kunnioitus minun puoleltani tietysti jo on. Vaikkei se todellakaan ole itsestään selvää. Minulla on tarve luottaa, en ole lähtökohtaisesti kovinkaan epäluuloinen, ja näen sinut ihmisenä, jonka kanssa on turvallista olla. Mielenkiintoisesta ihmisessä löytyy myös säröjä, ja uskon että sinullakin on omasi. Tämä kaikki on tietysti vain omat ajatukseni, minulla ei ole loppujen lopuksi käsitystä hänen ajatuksistaan. Ja mitäpä hän osaisi ajatellakaan. Mutta minusta on hienoa, kun ihminen toimii johdonmukaisesti ja on oma itsensä alusta loppuun. Se on tietenkin vain se, mitä minä näen, mutta sillä mennään, mitä nähdään.

Niin, yksikin lähti juuri. Tiedän hänellä olleen tunteita jo vuosia ja käytöksestä päätellen tunteet ovat pysyneet vahvoina. Ehkä hän edelleen toivoo että jatketaan mihin jäätiin sitten kun palaa maailmalta. Ei taida vain onnistua kun työpaikka on menossa pois alta enkä usko että hän ottaisi yhteyttä vaikka kuulisi tilanteesta. Hänestä on varmaan hankalaa pitää yhteyttä jonkun kanssa tutustumis/suhdemielessä kun on sidoksissa muualle. Pelkäämpä että tähän tämä päättyy sillä tuskin enää tullaan tapaamaan....