Ulkopuolinen olo

ovat black sheepejä. Erottautuminen joukosta tämmöisenä aikana lankeaa aina jollekkin.

Suvun hylkiessä sinua, on parempi ettet edes haikaile tuon tason ihmisten perään.
Miksi haluaisitkaan. Muista: ystävät valitaan, sukua ei.
Vain kohdista ajatuksesi korkeammalle, sinun ei tarvitse vajota noiden ihmisten tasolle. Heti kun ne pulpahtavat ajatuksiisi, paina: DELETE= poista, nappia.

Me emme käy toistemme sukujuhlissa. Aika harvoin niitä on onneksi. Mieheni keksi aina tekosyitä ja tärkeämpiä menoja ettei tarvinnut sukuni juhliin tulla niin minäkin jätin hänen sukunsa juhlat väliin eikä häntä kiinnostanut mennä omankaan suvun juhliin ihan kuin pakollisiin lähiomaisten vain etteivät he loukkaanu, ota nokkiinsa.

Turhaan siitä miestäsi syytät jos hänen sukunsa eivät juhliinsa sinua halua, miten ihmeessä hän siihen voisi vaikuttaa ketä jotkut juhliinsa haluaa?

Voithan mennä juhlimaan vaikka ystävien kanssa sen ajaksi kun mies hoitaa sukulais suhteitaan. Ihan turhaan pahoitat mielesi, voi olla hyväkin että on etäiset välit kuin riitaisat ja väkinäiset välit.

Mitä vikaa on olla ulkopuolinen?

Mä olen vaimon sukulaisissa aina seinäruusuna ja odottelen ne pakolliset kinkerit loppuis. Kohteliaisuudesta vaimoa kohtaan olen ystvällinen ja hymyilen, vaikka maksaisin ettei noihin istujaisiin tarvitsisi osallistua.

Lopeta koko suhde,kun vielä ehdit.Haaskasin 9 v.elämästäni tyyppiin joka ei koskaan ottanut minu amukaansa sukulaisiin,ei tuttavilleen jne.Teki reissuja yksinään sukulaistensa ja kotiseutunsa tuttavien luo.EI ole oikea rehellinen ihmis -suhde,vaan toisen sanelema yksipuolinen ,sinua halveksiva tila.

Jos miehesi sinua rakastaa hän ei mene itsekkään,jollet sinä kelpaa.Aikuisen ihmisen PERHE on oma vaimo/mies/kumpp. ja yhteiset mahdolliset lapset.

itteä vituttaa kyllä pelkästään omine sukulaisten juhlat

Et ole kovin haluttu juhliin. Ilmeisesti olet ansainnut sen . Veikkaan että olet hajoittanut miehesi entisen parisuhteen. Pysy siis poissa miehesi suvun tapaamisista. Niihin et ole todellakaan toivottu vieras.

Miksi hemmetissä oleilet tuollaisen tyypin kanssa? Hänellä tuntuisi olevan ongelma, jolla ei ole isovanhempien kanssa mitään tekemistä, välttämättä. Tai se on hänen ongelmansa, ei sinun. Mistä hän sukulaistensa eliniän tietää? Ja jos hän aikoo jatkaa kanssasi, miksi et saisi tuntea ja tietää hänen taustoistaan mitään?

Anopin uusi mies ei aikanaan ensimmäiseen kuuteen vuoteen sanonut kuin korkeintaan "Päivää" ihan riippumatta vierailun pituudesta. Kyllä siihen ajastaan tottui. Nythän tuo vanhuudenhöperyyttään puhuisi vaikka minkä verran, mutta olen tuumannut vaan että en ehdi kuuntelemaan...

Mun mielestä on outoa, ainakaan jos mies ei ole esitellyt sua muillekaan tutuille. Mun mies tutustutti mut jo ensimmäisen seurusteluvuoden aikana kaikkiin perheenjäseniin ja sukulaisiin mummoja, enoja, tätejä, kummeja, serkkuja ja pikkuserkkuja myöten.. ja kaikkiin kavereihin ja ystäviin... Mulla meni siinä vähän pidempään kun en itse ole kaikkien sukulaisten kanssa yhtä läheinen, mutta kyllä nyt 4 vuoden seurustelun jälkeen ollaan tavattu jo aikalailla kaikki toistemme tutut ja käyty ulkomaan sukulaisetkin katsastamassa ja ollaan puolin ja toisin tervetulleita kaikkiin pippaloihin. Meillä tosin on kummallakin hyvin avoimia ja vastaanottavaisia sukulaisia.. Kaikilla ei ole, mutta ei se välttämättä todellakaan kerro että ihminen olisi huono.. Tosin se voi vaikuttaa kyllä ihmiseen, jos ei ole Ketään sellaista hyväksyvää läheistä.. siis jos kukaan perheenjäsenistä ei ole ottanut sua hyvin vastaan niin se voi olla huolestuttavaa. Mun mielestä olis vähän pelottavaa, jos en tuntisi puolison lähipiiriä Yhtään. Tuntuisi, että en tunne koko tyyppiä. Minkäs sille toisaalta mahtaa, jos on erikoinen ja hitaasti lämpiävä suku, mutta kunhan nyt ainakin miehen ystäviä olet tavannut tai jotain ihmisiä, ettekä ole aina vaan keskenänne. :D

Kukin porukka elää tavallaan, ei siinä mitään isompaa ihmettelemistä eikä outoutta takana tarvitse olla.
Mun miehellä oli ja on alkoholisoitunut suku. Eipä ole kyläilty kun en minä eikä mun mies jaksa niitä katsella kun koko lapsuutensa oli joutunut sitä ryyppäämistä sietämään ja pelossa elämään ja häpeämään omia vanhempiaan. Ei olla kutsuttu kylään vuosikausiin enää edes miehen sisaruksia koska aina siellä mukana on alkoholi jossain muodossa.
En todellakaan tunne miehen vanhempia enkä sisaruksia hyvin, eikä ole ollut mitään tarvettakaan tutustua eikä tutustuttaa meidän lapsiakaan heihin.

Hepulihöpölin mies on seurallista sorttia ja viihtyy ihmisjoukoissa.
Kaikki eivät ole samanlaisia, jotkut vierastavat ihmismassoja, jotkut eivät jaksa tai eivät halua tutustua uusiin ihmisiin ja se vain on niin. JOillakin on ns. paska suku, joiden kanssa ei haluta olla tekemisissä.
Itse olen lähtöisin uskovaisista piireistä ja siellä sai tukahduksiin asti olla sosiaalinen. Sellainen oli henkisesti erittäin rankkaa niin ujolle ja syjäänvetäytyvälle lapselle kuin minä. Erosin siitä porukasta jo hyvin nuorena, välit ovat etäiset jopa omiin vanhempiinkin puhumattakaan muusta suvusta. En jaksa vieläkään jumalan rauhan ja armon vastaanottamista kuunnella, joten viimeisimmästä tapaamisesta on jo yli 3 vuotta. Enkä aio lapsilleni minkäänlaista uskoa pakkosyöttää, joten eipä vietä meidän lapset aikaansa minun vanhempien luona ikinä.

Eipä tuossa aloittajan tilanteessa mitään ihmettelemistä ole. Meitä on moneen junaan. Jos aloittajan isovanhemmat eivät halua tutustua aloittajaan, niin ei siitä kannata loukkaantua. Antaa niiden elää omaa elämäänsä ja aloittaja elelee omaansa omien ystäviensä kanssa.

Vähän silmään pisti kohta, isovanhemmat ovat tuominneet sinut sinua paremmin tuntematta. Taustalla on siis sinun tiedossasi oleva syy miksi et ole toivottu vieras miehesi sukulaisten keskuudessa.

Jos syy on sinun korviisi miehesi kautta kulkeutunut, ei siis suoraan isovanhemmilta, niin mikä on totta ja mikä ei. Sen päätät sinä.

Jos miehesi kertoo rehellisesti miksi et ole toivottu vieras, niin eihän siinä silloin mitään, sellaista se elämä on. Ei väkisin kannata tupata itseään, jos sinua ei sinne haluta.
Kun outoja ovat eivätkä hyvän ihmisen päälle mitään ymmärrä, niin omapahan on häpeänsä ja menetyksensä. Ei muuta kuin nokka kohti uusia pettymyksiä.
Menet omia menojasi, käyt omissa sukulaisissasi ja kavereittesi kanssa ulkona, ilman miestäsi. Pidät hauskaa ja elät omaa elämääsi.
Ja se hyvä puolihan tuossa on, ettei sinun tarvitse ostella lahjoja miehen sukulaisille eikä lähetellä hyvän joulun toivotuksia. Ei tarvitse käydä hautajaisissa eikä rippijuhlissa. Silkkaa säästöä.

se on nykyaikana kun on niitä eronneita ja karanneitä ,perheenhajottajia häntäheikkejä ja miljoonan mulukunalleja .kaikki vanhemmat ei sellaisten kanssa halua olla tekemisissä joillakin on sitä moraalia olemassa

Mistähän johtuu että mieheni puolen sukulaisia en voi sietää, kaikissa juhlissa katsovat minua aina kieroon ja altakulmien.
Mieheni puolen sukujuhlat häät, synttärit sun muut ovat yhtä painajaista.
Omien sukulaisteni juhlissa juttu luistaa ja ei mitään ongelmia kanssakäymisissä.

Minut on myös jätetty suvun puolelta ulos,mutta minulla on nuorin lapseni. 💓