Lapsuuteni saunamuistot

Yleinen sauna, lapsuudessa harvalla oli kaupungissa oma sauna.
30 asteen pakkasella kilometrin päästä kipin kapin kotia.

Rantatörmän alla punamullalla maalattu hirsisauna, jonne johti laattakivipolku ja raput, mutta talvella kuusiaidan takaa aurattiin loivempi polku. Joulu- ja uudenvuodenaattona polun varrella loistivat jäälyhdyt ja muistan sen tunteen, miten kosteat silmäripset jäätyivät pakkasella. Saunassa oli muuripata ja kertalämmitteinen kiuas, jossa avattava luukku. Laiturille pääsi suoraan rappusilta ja siitä järveen. Meitä oli iso perhe, lasten kasvettua käytiin kahdessa vuorossa, miespuoliset ensin kovemmassa löylyssä, sitten me naiset ja naisenalut, mukana naapurin yksinäinen täti.

Löyly jo sopivan lempeä, lämpimiä pesuvesiä oli sekoitettu alalauteelle emalivateihin ja sinkkiämpäreihin, niistä hulautettiin lopuksi huuhteluvedet päälle. Palasaippuana Sunlightia ja ruskeassa lasipullossa kampaamosta ostettua tukanpesuainetta. Isä otti aina vastan ullakolta kuivumasta, muistan sen haudutetun tuoksun tarkalleen . Me lapset saatoimme tehdä kesällä tuoreista oksista pienen kimpun, oli ihanaa liimailla tuoksuvia koivunlehtiä ihoon. Talvella hangessa pyöriminen , sulan veden aikaan uiminen kohokohtana , ei haitannut vaikka kylmä vesi kirpaisi, pääsihän löylyn lämpöön, vappuun tähdättiin talviturkin heitto. Pienet sormet piirsivät kuvioita saunan höyrystyneeseen ikkunaan, talvella jääkukkien lomaan sulivat sormenjäljet.

Limsaa joskus saatiin, yleensä jaoimme kahteen pekkaan pullollisen. Marjamehua riitti aina, sitä sai juoda mielin määrin. Lauantai oli muutenkin ihana päivä, kun sai tuoretta pullaa ja isompana Lauantain toivotut radiosta alkoivat kiinnostaa. Illalla sai lukea sängyssä kirjaa pitempään, kun sunnuntaina ei ollut kuin pyhäkoulu.

Lauantain pullantuoksuinen tunnelma oli kotona meilläkin, jolloin äiti leipoi. Puhtaan pyykin tuoksi siihen sekottui kodikkaasti, silittäessäni puseroa jonka ajattelin illalla laittaa päälleni. Jos...saisin luvan siskoni mukana lähteä tanssimaan.
ILtapäivällä olin jo käynyt saunassa, jossa ei kovin paljon ihmisiä silloin ollut. Äidit pienten lastensa kanssa yleensä jo klo 2 aikaan, jolloin minäkin-

Tukka kun piti rullata papiljoteille ja ehtiä kuivaakin illaksi. Lapsuudenystäväni Leila oli jo yläkerrasta pistäytynyt kysymään aioimmeko lähteä, ja kiirehti saunaan hänkin, kuultuaan lähdöstämme.

Radiosta kuului lauantain toivotut Delta Rythm Boys lauloivat tula tullallaa , kun istuimme äidin kanssa keittiössä, äiti varoitellessa lähtemästä kenenkään mukana, eikä saatolle saanut ketään ottaa.
Viehättäviä nuoruuden muistoja!

En ole mikään löylyihminen mutta lapsena kilpailtiin kuka ekana lähtee alalauteelle. Sauna tuoksui erilaiselle kun nykyään, isossa puusaavissa kylmävesi, ja suuressa padassa kuuma. Muistan että aina kun hiuksia pestiin huudettiin kuin päätä olisi leikattu, silmiin menee saippuaa, kauheeta. Mielikuva että äiti pitää sylissä ja pesee, en meinaa pysyä sylissä vaan tuntuu että lipsun pois. Saippuasta liukasta lasta oli hankala pestä

Päälle kymmen vuotiaana jouduin vaarini saunottajaksi. En kyllä pessyt kuin selän, mutta vaatteiden vaihto kävi tuomieni puhtaiden vaatteiden, ja reppuun laitoin likaiset kotiin pestäviksi.Muistan kun vaarini haisi homeelle ja niin haisi vaarin vaatteetkin, jopa reppuuni se tarttui. Kahvitettiin me vaari aina, tai sai iltasta meillä, ja sai mökkiinsä mukaan tuoreen hiivaleivän ja nisua.

Saunavihtojen teko kuuluu oikeastaan nuoruuteeni, kun isäntä Sipoossa kaatoi ison rauduskoivun puimaladon takaa. No minä sinne istumaan vihtojen tekoon, joita tulikin päivän aikana n. 80 kpl.

Rauduskoivun lehdethän on hieman kolmionmallisia, ja vaaleampi puoli asetellaan päällepäin, pyöreää tasaista vihadasta asetellessa. Tuo sitominen kahdesta kohtaa tein tosin narulla, ja puukolla veistelin vihtojen kärjet somiksi.

Meillä kuivattiin vihdat tuvan vintillä pareittin orren yli heitettyinä. Tuoksuhan sai koko yläkerran hellepäivinä tuoksumaan.

Siinä istuessani puimaladon takana . pysähtyi moni tuttu pyöräilevä kyläläinen jututtamaan ja muuan kertoi vihtojen suolaan säilömisestään.
Mustaan jätesäkkiin pohjalle karkeaa suolaa, vihtoja muutama, ja pari kourallista suolaa taas, kunnes säkki oli täynnä. Sitten vaan ilmat pois ja tiiviisti kiinni. Kuulemma liotuksen jälkeen on pehmyt ja tuoksuva vihta valmiina käyttöön.

Eipä tullut kokeilluksi, mutta talvella kuumaan veteen upotettuna omat vihtani tuoksuivat hurmaavasti kesälle. 😊 Sitten vaan vihtomaan ja:
Makkara kihisi kiukahalla,
minä perso penkin alla,...

Vieläkö tulee vihdottua? Hyvä on tuoksu , vaan en ole pitkään aikaan vastonut, kuten meillä puhuttiin.

Minä teen joka juhannukseksi vihdan, saunomisen jälkeen heitän vsaemman olan yli saunan katolle.- Ennenvanhaan sanoivat että mihin vihdan varsi näyttää, sieltä hänen on tulevan :) Mene ja tiedä :)

Painu saunomaan, ja pese se likainen suusikin samalla!

Meillä Sipoossa oli savusauna, rakennettu joskus 1800-luvulla. Noin 30 vuotta sitten lankomiehen kanssa naapurin vaatimuksesta purimme sen , kun se oli aikoinaan rakennettu rajan väärälle puolelle.
Se sauna oli ollut monessa mukana ja paljon nähnyt.
Siinä oli kylpenyt ainakin kolme sukupolvea, isäni savusti lihaa muillekin kyläläisille ja hän oli nuorena miehenä myös asunut saunakammarissa ainakin kesäisin.
Isoäitini oli itseoppinut kätilö, ja saunan lauteilla ovat monet pienet avanneet silmänsä.

Sauna lämmitettiin yleensä lauantaisin läpi vuoden. Lapsena oli kivaa lähteä saunasta alastomana lumihankeen pyörimään.

Kun oman talon rakensin 1973 laitoin sähkökiukaan, mutta muutin myöhemmin puulämmitteiseksi. 1980 ostimme huonokuntoisen kesämökin Päijänteen rannalla. Kun sitä kunnostettiin ja laajennettiin kävimme siellä viikonloppuisin myös talvella. Saunaan laitoin ensin varaavan Aito-kiukaan, mutta koska sen lämmittäminen kesti niin kauan, kannoin
sen liiteriin ja tilalle jatkuvalämmitteinen.
Lapset tykkäsivät juosta saunasta järveen, ja minäkin totuin siihen niin, että pidin avantoa auki koko talven.
Kerran minulla oli japanilainen vieras Suzuki-tehtaalta. Kun menimme saunaan hän heti avasi ikkunan, sanoi too hot.

Nyt rivitalokämpässäni on vain sähkökiuas, mutta en enää saunomisesta niin välitäkään. Voi mennä parikin viikkoa että käyn vain suihkussa. Yksi vanhuuden merkki taitaa olla sekin.

Tulin juuri saunasta, kummaa kun ei koskaan selvin päin :)

Niinpä tulin minäin saunan löylystä, ja puhkun vieläkin. Kyllä kylmä olut nyt maistuukin makkaran kyytipojaksi. Tuhdisti sinappia makkaralle ja olutta päälle. Aaaah ja voi!Kyllä kelpaa, en kaipaa edes seuraa. Kesällä saattaa mökillä naapurit pistäytyä, mutta kerrostalossa olen mieluimmin yksin omassa sähkösaunassani. Illan köllykkätä.

Voi niitä sisäänlämpiäviä,noelta tuoksuvia saunoja!
Mummolassa oli parhain sauna. Vai oliko se siinä,että hän Olga mummo oli minulle tavallaan äiti?
Voi kuinka juoksin häntä vastaan tota pellonpiennarta,kun kavattiemoni sanoi,että nyt mummosi tulee.Uskomatonta hän ei koskaan sanonut,että nyt minun äitini tulee?
Olihan mummoni siis kasvattiemoni äiti? Tulee mieleeni jokin laulu mummoni muni ja sillei???