Olen kohdannut hämmästelyä sivaruudestani...

..kunnen ole ennakkokäsitysten mukainen sivarina!

Monet streotypiat olen kyennyt kadottamaan sivarina muiden ihmisten silmissä. Monet ovat hämmästelleet sitä että olen sivari kun olen sen kertonut, enkä ole käynyt inttiä (kokonaan). Toimin kuulemma niin arkielämässäni kuin olisin käynyt intin..siis olen täsmällinen, tarkka, tunnollinen jne. Sivarit vissiin heidän mielestään ilmeisesti lintsaa ja myöhästelee töistä ja töissä ei kuuntele esimiestään.

Minua hämmästyttää ja naurattaa taas nämä ihmisten stereotypiat: "millainen ihminen on sivari", kun ne ennakkokäsitykset eivät mitenkään kohtaa tosiasioiden kanssa millaisia sivarit ovat. Armeijassa vasta pojasta kasvaa mies, se oppii käyttämään kelloa ja petaamaan petinsä vaikka monesti vaimo sen sitten myöhemmin hoitaa!? :)

Onko joku muukin sivari kohdannut näitä samoja asioita, että jollakin on suu loksahtanut heti auki että "mä luulin että olisit suorittanut armeijan" kun on toimissaan ollut "jämpti". :)

Ei mua opettanut intti "jämptiksi". Jos se olisi jotakin opettanut niin varmaankin välttelemään velvollisuuksia! Kotona kotikasvatus oli sen verran jämptiä, että jokin armeijan käynti olisi ollut melkolailla turhauttavaa.

Sitä hämmästelen kuinka yläasteen ikäisiä jätkiä ei kasvateta lainkaan tavoille vaan monet vanhemmat toteavat niille: "kyllä sä siellä armeijassa sitten opit" (oletuksena että poika menee armeijaan on hämmästyttävää) ja pitävät armeijaa heidän kasvatusta korvaavana "kasvatuslaitoksena", jota se ei todellakaan ole, kuten ei myöskään peruskoulu.