"Täällä Euroopassa moni ajattelee, että uskonnot ovat hiipumassa ja maallistuminen etenee väistämättä. Tämä ei pidä paikkaansa edes Suomessa. Kirkon jäsenmäärä on laskenut, mutta maahanmuuttajissa on paljon uskonnollisia ihmisiä. Maailmanmitassa sekä islam että kristinusko kasvavat.
– Elämme täällä sekulaarissa kuplassa, mutta maailma ei maallistu, se uskonnollistuu." https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/rolf-steffanssonin-mukaan-maailma-ei-maallistu-vaan-uskonnollistuu-afrikassa-kirkko-on-iso-muutosvoima-ja-kasvaa-kohisten
Palstaa seuraamalla voi havaita, että tämä harhainen kupla on erityisen totta vapaa-ajattelijoiden keskuudessa. Eurosentrinen valkoisen miehen itsekeskeisyys on erityisen totta vapaa-ajattelijamiehissä.
– Elämme täällä sekulaarissa kuplassa, mutta maailma ei maallistu, se uskonnollistuu." https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/rolf-steffanssonin-mukaan-maailma-ei-maallistu-vaan-uskonnollistuu-afrikassa-kirkko-on-iso-muutosvoima-ja-kasvaa-kohisten
Palstaa seuraamalla voi havaita, että tämä harhainen kupla on erityisen totta vapaa-ajattelijoiden keskuudessa. Eurosentrinen valkoisen miehen itsekeskeisyys on erityisen totta vapaa-ajattelijamiehissä.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Tuohan osoittaa vain, että maailma entistä enemmän tarvitsee vapareita.
Ai enemmän harhaisuutta tarvitaan? Rohkenen olla eri mieltä.
Oletko sitä mieltä, että esimerkiksi uskonnon ja lainsäädännön sekoittuminen tai valtiouskonnot on hyvä ja tavoiteltava asia?
Faktapohjalta vain kommentoin. Arvokysymykset ovat asia erikseen. Mutta sellaisen arvon allekirjoitan, että kannattaa pysyä faktoissa: uskonnottomuus vähenee maailmassa.
Uskonnottomuus toisaalta lisääntyy länsimaissa.
Arvokysymys liittyy tässä yhteydessä myös oleellisesti aiheeseen: haluatko esimerkiksi Suomeen lisää uskonnollisuutta myös lainsäädäntöön ja yhteiskunnan toimintaan ja olisiko parempi pitää valtio/julkinen valta ja uskontokunnat erillään?
Minusta uskonnon osuus lainsäädännössä ei ole oleellinen. Ja miten sen voi edes määritellä? Mikä on uskontoa ja mikä ei? Onko ristilippu uskontoa? Oleellista on, miten konkreettinen elämä kehittyy. Jos Taleban tulee valtaan täällä, ei kiitos. Jos neuvostokommunistinen ateismi tulee valtaan, ei kiitos. Mutta humaani uskonnollisuus on aivan ok. Humaani uskonnottomuuskin. En tosin tiedä, onko näillä nyt mitään niin mahtavaa eroa yhteiskunnan toiminnan kannalta. Minusta tuo hillitön uskontoon keskittyminen ja erityisesti teidän vimmainen pyrkimys kaivaa uskontoa pois kaikkialta on vain hieman vinksahtanutta. Kysehän on lopulta inhimillisestä elämästä ja siihenhän uskonnotkin sopivat, kuten ihmisoikeusjulistuksissa toistuvasti sanotaan. Että sillai. On muuten jotenkin koomista, että uskonto kiinnostaa niin paljon, että asiassa kuin asiassa haluatte kaivaa esiin kirjoittajan vakaumuksia. Ihan niin kuin ihmiset eivät voisi kirjoittaa a tarkastella asioita hiukan yleisemmälläkin tasolla. Teille sellainen objektiivisuuteen pyrkiminen tuntuu olevan äärettömän vaikeaa ettekä ymmärrä sellaista toisissakaan.
Muotoilen sitten voisin: Tarvitseeko uskonnot tai uskontokunnat julkisen vallan tukea lainsäädännössä? Vai riittäisikö, että niille taataan yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet toimia ilman että valtio/julkinenn valta antaa millekään erityisasemaa?
Kun ei ole kokemusta oikeudenkäynneistä, niin kerrotko kuinka uskonto ja lainsäädäntö on sekoitettu? Eikö tappaminen ja varastaminen kuulu olla rikos sekulaarissakin yhteiskunnassa?
Aloituksen kanssa olen sikäli samaa mieltä, että uskonnollisuus ilmenee ja tulee ilmenemään ihmisissä tavalla tai toisella. Mikäli halutaan edes näennäisesti uskonnoton valtio, siihen tarvitaan voimakkaita pakkokeinoja jotka ovat kaukana vapaudesta ja ihmisoikeuksista.
Uskonto ja laki on Suomessa sekoitettu alkaen siitä että kirkkolaki on mainittu perustuslaissa.
Jos olisi kysytty jumaliin uskomista suomalaisilta 2017 ja 2018, olisi saatu hieman eri luvut. Olemme tästä varmaankin samaa mieltä. Mikä on mielestäsi raja sille, paljonko uskovia vähintään tulee aina olemaan?
Kaikissa länsimaissa kristinuskon kannatus ja asema heikkenee hurjaa vauhtia eikä tätä tosiasiaa muuta yhdenkään hihhulin vastakkainen julistus.
Tämä ei ole ristiriidassa sen kanssa, etteikö esimerkiksi Afrikassa voisi samaan aikaan uskonnon asema vahvistua. Ja kyllähän esimerkiksi Ugandan homovaino kertoo kristinuskon parantaneen asemiaan.
Mutta onko Afrikassa nyt ateisteja, jotka suurin joukoin kääntyvät kristityiksi? Vai ehkä sittenkin jotain kansanuskoa.
Lopputulema siis kuitenkin se, että uskonnot vahvistuvat.
Keitä ovat kääntyneet? On kai kiistatonta, että suunta on positiivinen jos muslimista tulee ateisti, nolla jos mormoni kääntyy Jehovan todistajaksi ja negatiivinen jos ateistista tulee kristitty. Mutta miten mitataan vaikkapa jotain luonnonuskontoa kristinuskoa vastaan?
Täsmällisempää olisi puhua vanhojen kirjauskontojen vahvistumisesta. ISIS ainakin osoitti, että tällainen vahvistuminen voi tapahtua.
Millaiseksi arvotat suunnan, jos muslimista tulee kristitty?
Ilman tarkempia tietoja positiiviseksi.
(Ja joo, on poikkeuksia -- on negatiivista jos suomalainen tataari kääntyy aborttiklinikoita räjäytteleväksi äärikristityksi.)
Kirkot toimivat ihmisoikeuksien edistämiseksi toisin kuin vapaa-ajattelijat. Alla pari lainausta aloittajan linkittämästä artikkelista:
Jo silloin kun ensimmäiset lähetit menivät Ambomaalle, työtä tehtiin hyvin kokonaisvaltaisesti.
– Silloiset lähetyssaarnaajat tekivät paljon muutakin kuin julistustyötä. He kehittivät terveydenhuoltoa, koulutusta ja viljelytekniikoita ja loivat kirjakielen. Kirkkoa ei edes kiirehditty perustamaan, koska haluttiin, että ihmisillä oli mahdollisuus ymmärtää, mistä kristinuskon sanomassa on kysymys.
– Mielikuva valkoisesta lähetyssaarnaajasta, joka saarnaa afrikkalaisille puun alla, on kapea kuva lähetystyöstä. Nykyisinkin teemme kaikkea toiminta-alueillamme sitä, mitä tarvitaan yhteiskunnan kehittämiseksi ja kunkin maan itsenäisen kirkon vahvistamiseksi, toteaa Steffansson.
– Lähetysseuran tehtävä on yhä sama eli todistaa Jumalan rakkaudesta, jonka me olemme oppineet tuntemaan Kristuksessa. Tätä on aina tehty kokonaisvaltaisella tavalla, vaikka nyt sanoitamme asioita toisin. Ihmisoikeudet sekä kestävä kehitys, johon liittyvät köyhyyden vähentäminen ja naisten ja lasten aseman parantaminen ovat vahvasti esillä toiminnassa. Samoin ilmastonmuutos.
Ja sitten kun tarkastelee historiaa, niin huomaa vhän toisenlaisen trendin. Kun katolinen kirkko päätti asettaa tutsit ja hutut eriarvoiseen asemaan, lopputuloksena oli kansanmurha. Belgian Kongossa lähetystyöntekijät mahdollistivat 10 miljoonan ihmisen kuoleman, kun julistivat Leopold II olevan oikea hallitsija ja muuta mukavaa.
Kuppakin levisi lähetyssaarnajien myötä.
Eli ei se lähetyssaarnauksen historia ihan positiivista ole
Onko mikään asia yksinomaan positiivinen? Ja toisaalta: mitä (vaparienkin ajama) kiihkoateistinen pakkouskonnottomuus on tuottanut? Hirveitä teloitusmääriä ja massiivisia vankileirejä.
"Kiihkoateistinen pakkouskonnottumuus"? Löytyisikö tällä kertaa jokin lähdekin, vai onko väite jälleen omaa ulkiukkoiluasi?
Pakkouskonnottomuus kuulostaa uskonnollisen toiminnan ja uskonnonharjoittamisen kieltämiseltä. Tämä ei ole sama asia, kuin julkisen vallan neutraalius katsomusten ja uskontojen suhteen, mitä vapaa-ajattelijat tavoittelevat. Uskonnonharjoittamisen kielto (~pakkouskonnottmuus) on siis täysin perustelematon väite.
Kansainvälisen humanistisen ja eettisen unionin IHEU:n kautta Vapaa-ajattelijat toimivat sekularismin ja deokratian puolesta myös Afrikassa, Lähi-Idässä ja Etelä-Aasiassa.
Uskonnot ovat paljon suurempia ja merkittävämpiä toimijoita ja ne edistävät ihmisoikeuksia yms., kuten edellä on ketjussa tuotu esiin ja samoin aloittajan linkittämässä artikkelissa. Vapaa-ajattelun pakkosyöttö Afrikkaan ei hyödytä ketään tai mitään. Kyllähän sitä taidettiin yrittää Etiopian sosialismikokeilussa. Uhrimäärä oli aika kova.
Juuri näin. Pakkouskonnotoomuuden pakkosyöttö ei edistä mitään hyvää. Vapaa-ajattelijain liitto haittaa ihmisoikeuksien edistymistä.
Antivaparin iltarykäisy uskontojen puolesta. Paljastaa karvansa. Vastustaa vapaa-ajattelua uskonnollisin motiivein. Vaikka välillä yrittää tekeytyä..
Entäs Keski-Afrikan tasavalla anti-balaka joukot tai Herran vastarinta-armeija? Tai Portugalin siirtomaa-aika joka muuten päättyi 70-luvulla. Uhrimäärä oli aika kova, miljoonaluokkaa ihan...
Fundamentalistinen uskonnollisuus ja fundamentalistinen ateismi (mm. vapaa-ajattelu) tuottaa uhreja.