Perustuslaimme 76 §:ssä säädetään: "Kirkkolaissa säädetään evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta.
Kirkkolain säätämisjärjestyksestä ja kirkkolakia koskevasta aloiteoikeudesta on voimassa, mitä niistä mainitussa laissa erikseen säädetään."
Ei ole olemassa yhtään perustetta, että yhdellä kirkkokunnalla on erityisasema perustuslaissa. Uskonnonvapaus (negatiivinen) edellyttää, että mainittu säännös on kumottava. Tämä on selvä ihmisoikeusloukkaus kaikkia muita uskontoja ja uskonnottomia kohtaan.
Kirkkolain säätämisjärjestyksestä ja kirkkolakia koskevasta aloiteoikeudesta on voimassa, mitä niistä mainitussa laissa erikseen säädetään."
Ei ole olemassa yhtään perustetta, että yhdellä kirkkokunnalla on erityisasema perustuslaissa. Uskonnonvapaus (negatiivinen) edellyttää, että mainittu säännös on kumottava. Tämä on selvä ihmisoikeusloukkaus kaikkia muita uskontoja ja uskonnottomia kohtaan.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Vapari repii kaiken pyhän, myös perustuslain...
Libertaaripiireissä puhutaan usein valtiouskovaisista. Pyhä on uskonnollinen käsite, eli jos pitää perustuslakia pyhänä, on valtiouskovainen. Perustuslaki on toki tärkeä valtion toiminnalle, mutta pyhä se ei ole sekulaarille vapausaatteen kannattajalle. Kollektivisteilla ajatus ei juokse samalla tavalla.
USA:n puolelta lukemissani argumenteissa perustuslaki ja valtion perustajien mielipiteet tuntuvat olevan likimain pyhiä. Etsitään Jeffersonin teksteille omia kantoja tukevaa tulkintaa vähän kuten meillä haetaan Raamatusta sopivia jakeita.
En ole koskaan ymmärtänyt tuota.
USA:ssa perustuslaki on maan historiasta johtuen erittäin arvostettu. USA itsenäistyi kapinan avulla kuningaskunnasta, jossa ei edes ollut eikä ole nykyisinkään kirjoitettua perustuslakia. Amerikkalaiset pitivät kuningasta tyrannina, joka esti jokaisen "oikeuden onneen ja menestykseen". Siksi perustuslakiin liitetään voimakkaasti vapausarvoja ja maan itsenäisyyden saavuttamisen eetosta. Samasta syystä niitä rohkeita miehiä arvostetaan, jotka itsenäsiyyden omalla toiminnallaan mahdollistivat.
Ja onhan tuossa tietysti ihan ajallista pysyvyyttä. USA:n perustuslaki on vanha eikä sitä ole juuri muutettu. Suomessa on muutos juuri nyt tiedustelulakien vuoksi, ja nykyinen perustuslaki tuli voimaan vuonna 2000. On kai psykologisesti helpompi vedota "ikiaikaiseen" lakiin kun parin vuosikymmenen ikäiseen -- vaikka kummassakin tapauksessa ihmisten kirjoittama laki on.
Perustuslakiaon monta kertaa muutettu 2000-luvulla. Tämä pykälä vaan pysyy kuin paka Junttilan talon seinässä.
Kyseinen pykälä estää valtionkirkon. Aloittaja haluaa valtionkirkon, vaikkei tajua sitä.
Tämä on harvinaisen absurdi ajatus. Kyseinen pykälä ei kata Ortodoksista kirkkoa, helluntaliikettä, islam-seurakuntia jne. Ovatko ne valtionkirkkoja?
Kirkon julkisoikeudellinen erityisasema on yhdenvertaisuusongelma.
Kannatetaan muutosta! Yhdenvertaisuus kunniaan.
Vapaa-ajattelijain liiton rerustavoite: kirkon ja valtion erottaminen
Perustavoitteenamme on Suomen ev.-lut. kirkon julkisoikeudellinen erityisaseman purkaminen. Se on perusteltua aloittaa seuraavalla vaalikaudella. Ajankohtaisuutta lisää yhteiskunnan maallistumiskehityksen jatkuminen.
Ev.-lut. kirkon jäsenosuus on nyt laskenut alle 70 prosentin ja laskee alle 2/3 alkavan eduskuntakauden aikana. Kirkon jäsenyyteen kastetaan lapsia aiempaa vähemmän. Siviiliavioliittojen osuus nousee yli 60 prosentin. Yli puolet ihmisistä mieltää kyselyissä itsensä ei-uskonnolliseksi eikä uskonnolliseksi.
Ihmisoikeudet ovat yksilöiden oikeuksia, ja yhdenvertaisuus uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta koskee myös pieniä vähemmistöjä. Kun kirkon etuoikeuksia on pitkään perusteltu suurella jäsenmäärällä, 2/3:n tason alittuminen on hyvä käännekohta lopettaa kirkon julkisoikeudellinen erityisasema. Yhden tai kahden katsomuksen suosiminen ja siten muiden katsomusten syrjintä rikkoo julkisen vallan neutraliteettiperiaatetta ja eurooppalaisia arvoja.
Aloitetaan siis julkisoikeudellisen aseman purkamisen valmistelu. Kohteena PL 76 §:n, kirkollisverojärjestelmän ja uskonnonopetuksen pakollisuuden (kirkon jäsenyyteen liitetyille lapsille) poistaminen sekä hautaustoimilain monipuolistaminen.
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2018/12/31/vapaa-ajattelijain-liiton-hallitusohjelmatavoitteet/
Samalla myös siirretään kirkon eläkelaitos normaalin eläkesäädännön piiriin ja lakkautetaan kyseinen laitos, ja perustetaan uusi kirkon työntekijöitten eläkerahasto, joka on sitoutumaton katsomuksellisiin yhteisöihin tai suuntiin. Vanhan rahaston varat siirretään yleishyödylliseen tarkoitukseen, esim. nuorten liikunnan tukemiseen ja uuteen rahastoon työntekijät voivat itse koota eläkevaransa.
Myös kirkollisten kiinteistöjen kohtelu neutraalilla tavalla on jo saatava toimimaan. Vanhat kiinteistöt ovat pelkkiä kiinteistöjä, jollaisina nitä on kohdeltava. Vanhat puretaan käyttämättöminä eikä perustella niiden suojelua esim. jollain kulttuurihistoriallisella arvolla, mitä niillä ei ole. Ne ovat kiinteistöjä nakkikioskin ja K-Marketin tavoin eivätkä ne sitä paitsi edusta suomalaista kulttuuria, vaan lainakulttuuria.
Ynnä koulujen uskonnonopetus myös päättyy, myös vihdoin saisi tehdä elämänkatsomustiedonkin neutraaliksi. Ei siinäkään tarvitse uskonnonopetusta sisällyttää jo muutenkin vähennettyjen katsomusopetuksen tuntien vuoksi. Tietenkin koulujen tilat ovat katsomuksesti neutraaleja, joissa ei harjoiteta mitään uskontoa. Rukoileminen on yksityistä, jolloin se kuuluu koteihin ja uskontokuntien omiin kokoontumislaitoksiin. Ruokailu tapahtuu yhtälailla neutraalilla periaateella, ettei kenenkään uskonto tule paljastetuksi, siten ettei mitään perustelematonta ruokavaliota ryhdytä noudattamaan esim. uskonnon varjolla, vaan kaikille tarjotaan samanlaista ravitsevaa safkaa.
Se oikeus on syytä turvata, ettei kenenkään vakaumus tule paljastetuksi, vaan jokaisella on katsomuksessaan yksityisyyden suoja. Katsomus on yksityisasia eikä sen tietäminen kuulu kenellekään muulle kuin harjoittajalle itselleen.
Ei liene epäselvää, että kirkolla on julkisoikeudellinen erityisasema.
Sitä voidaan sanoa myös valtiokirkoksi. Valtiokirkollisuus ilmenee Suomessa käytännössä mm. näin:
Kirkkolaki (erityisasema eduskunnassa, PL 76 §)
Kirkollisverojärjestelmä
Tukimääräraha valtion budjetista kirkolle könttänä
Uskonnonopetuksen pakollisuus kirkon jäsenille peruskoulussa ja lukiossa
Uskonnon harjoittamisen organisointi kouluissa ja päiväkodeissa (hartaudet, jumalanpalvelukset)
Eduskunnan valtiopäivien avajaisjumalanpalvelukset
Uskonnollisen valan vannominen (virkamiehet, ministerit, armeija; poistui oikeuslaitoksesta 2016 ja 2017)
Valtion palkkaamat papit puolustusvoimissa ja vankiloissa
Lakisääteiset jumalanpalvelukset ja hartausohjelmat Yleisradiossa
Kirkosta eroajien rankaisu kirkollisverovelvollisuudella koko eroamisvuoden loppuun
Uskonnottomien järjestöillä ei ole vihkimisoikeutta
Jumalanpilkan kriminalisointi Rikoslaissa
Kirkon tulo kunnan tontille (mm. kriisityö)
Kuntien tuki kirkolle, mm. kaavoitus, toiminta, rahallinen tuki
Samalla voisi myös jättää sivuun sairaalapapit. Hekin työskentelevät julkisessa tilassa, jolloin neutraaliusperiaate vaarantuu. Heidän palkoillaan voi palkata esim. psykologeja.
Tästä lenkistä liikkuisi koko ketju.
Lenkki lenkilät etenemisessäkin on omat kivat puolensa. Askel askeleelta. Vaikka olihan se ehtoollisviinien verovapauden poistaminen aika pieni askel, mutt ilahduttava.
Hyvä sanonta, joka kuvaa täysin tilannetta. Mutta pakko mennä kaksoisstrategialla.
Vapaa-ajattelijain toiminta ei pääty, kun kirkko ja valtio saadaan erotettua. Työtä sekulaarin, uskonnoista vapaan yhteiskunnan puolesta riittää sen jälkeenkin. Näin on nyt esimerkiksi Ranskassa.
Lainsäädäntö laahaa maallistumiskehityksen perässä.
Aivan! Ei pidä unohtaa tätä aivan perusasiaa yksityiskohtien parissa! Pitää nähdä metsä puilta.