Kysy mitä vain erosta lapsiperheessä! Erotyön asiantuntijat vastaavat 12.2. klo 13-16.

Uusi Lastenhuoltolaki astuu voimaan 1.12.2019. Uudessa laissa vuoroasuminen tulee yhdeksi viralliseksi lapsen asuinmuodoksi vanhempien eron jälkeen. Uusi laki ei vielä ratkaise kustannusten ja etuisuuksien jakautumista. Tästä syytä työryhmä on selvittänyt tarkemmin vuoroasumista liittyen mm. sosiaaliturvaan ja palveluiden saatavuuteen. Työryhmä on ehdottanut mm. lapsilisän ja vammaisetuisuuksien jakamisen mahdollisuutta. Jo nykyisissä käytänteissä vuoroasuminen voidaan huomioida esimerkiksi toimeentulotukea laskettaessa. Raportti siitä on julkaistu 17.5.2018. Työryhmä toteaa, että tarvitaan vielä lisäselvityksiä, jotta kustannusten ja etuisuuksine kustannusvaikutukset voidaan tarkemmin varmistaa. Linkki työryhmän raporttiin: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160840/ STM_rap_18_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Nykyisin etuudet, kuten lapsilisä, yksinhuoltajakorotukset ja asumisen tuki lapsen osalta, maksetaan lapsen virallisen kotiosoitteen mukaisesti sille vanhemmalle, jonka luona on lapsen virallinen osoite. Lasta koskevaa elatusta laskettaessa huomioidaan molempien vanhempien tosiasiallinen kyky vastata lapsen elatukseen liittyvistä kuluista. Vanhemmat voivat kuitenkin keskenään sopia erilaisia tapoja, miten lapsen kuluista vastataan yhdessä. Lapsen taloudelliset tarpeet muuttuvat lapsen kasvun myötä esim. harrastusmenot, sairaskulut, vakuutukset, lapsen erityishoidon tarve jne. ovat aina yksilökohtaisia. Vanhempien olisikin hyvä vuosittain yhdessä tarkastella kunkin lapsen osalta, mitä kuluja lapsen elämään sisältyy ja millä tavoin kulut jaetaan. Apuna voi käyttää esim. vanhemmuussuunnitelmaa. On myös hyvä muistaa, että joskus vanhempien omat taloudelliset tilanteet voivat olla erilaiset johtuen mm. palkkaeroista tai asumiseen liittyvistä kuluista.

Terveisin,
Päivi, Ero lapsiperheessä -työ

On hyvä, että olette saaneet sopimukset tapaamisista ja elatuksesta tehtyä. Tämä on hyvä varsinkin silloin, jos vanhempien välillä on ristiriitoja vielä eron jälkeenkin. Laajat tapaamisoikeudet yleensä tarkoittavat käytännössä vuoroasumisjärjestelyä tai ainakin sitä, että lapsi viettää lähes yhtä paljon aikaansa molempien vanhempien kanssa.

On hyvä, että pohdit sitä, millä tavoin voisit itse parantaa tai vaikuttaa vanhempien väleihin ja yhteistyöhön. Erotessaan aikuisten olisi hyvä käydä läpi eroamiseen liittyvät tunteet, pettymykset ja suru, jotta toiseen vanhempaan voi suhtautua lapselle tärkeänä ihmissuhteena jatkossa. Joskus vanhempien omat eroon liittyvät tunnekuormat ja eroamiseen johtaneet syyt jäävät käsittelemättä, jolloin yhteistyön on haasteellista. Läsnä ovat tällöin aina parisuhteen päättymiseen liittyvät asiat, joiden käsittelemättömyys näkyy esim. taisteluna lapsesta tai epäoikeudenmukaisuuden tunteina. Toinen vanhempi voi tällöin kokea pienimmätkin muutokset uhkana omalle vanhemmuudelle.

Omiin toimintatapohin voi vaikuttaa mm. käsittelemällä erokriisi, suhtautumalla toiseen vanhempaan arvostavasti, käyttäytymällä asiallisesti toista kohtaan. Joskus myös se , että sanoo toiselle ääneen kiitoksen, että hän on lapsen elämässä mukana ja mitä toisessa arvostaa vanhempana, voi poistaa turhia pelkoja.

Vieraannuttamiselle yleensä tarkoitetaan sitä, että toinen tai molemmat vanhemmat haluavat poissulkea toisen vanhemman pois lapsen elämästä esim. estämällä tapaamisten toteutumisen tai mustamaalaamalla toistuvasti lapselle tämän toista vanhempaa.

Jos riidat jatkuvat ja toiveenne lasten elämän järjestämisestä ovat hyvin erilaiset, niin käräjöinnin vaihtoehtona on asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu.

Terveisin,
Päivi, Ero lapsiperheessä -työ

Erotyötä tehdään monessa eri organisaatiossa kuten perheneuvolassa, sosiaalipalveluissa, seurakunnan perheasioiden neuvottelukeskuksissa ja eri järjestöissä. Työntekijöiden pätevyysvaatimukset vaihtelevat riippuen työtehtävästä mutta peruslähtökohtana on sosiaali- tai terveysalan korkeakoulututkinto. Palkat määräytyvät työtä määrittävän työehtosopimuksen mukaisesti.

Terveisin,
Maarita, Ero lapsiperheessä -työ

Kysymyksesi avaa hyvin eron jälkeisen vanhemmuuden haasteita ja sitä, että erilaiset kasvatusnäkemykset vanhempien välillä saattavat vaikuttaa lasten arkeen enemmän kuin silloin, kun asutaan yhteisessä kodissa.
Ymmärrän hyvin huolesi 6-vuotiaan olemisesta ulkona ilman aikuista iltaisin. Hyvä, että olet puhunut asioista avoimesti lasten äidin kanssa ja tuonut esiin oman huolesi tyttärenne turvallisuudesta. Harmillista, että keskustelu ei ole kuitenkaan tuonut muutosta asiaan. Onko lastenne äidin sukulaisissa tai ystävissä henkilöä, jolta voisit saada tukea tämän asian käsittelyyn? Joskus vanhemman voi olla vaikea ottaa vastaan näkemyksiä ex-puolisolta ja hän voi kokea ne arvosteluna. Jonkun toisen, luotettavaksi koetun, aikuisen esittämänä asia voi olla helpompi ottaa pohdittavaksi.
Jos tuntuu, ettei tämä ole mahdollista tai asia ei etene tätä kautta, on yksi vaihtoehto olla yhteydessä perheneuvolaan. Siellä voit keskustella huolestasi ja pohtia työntekijän kansa yhdessä lapsenne hyvinvointia ja turvallisuuden kokemusta. Perheneuvola voi tarvittaessa kutsua myös lapsenne äidin mukaan työskentelyyn.
Tyttärellesi on tärkeää, että isänä olet valmis kuulemaan ja juttelemaan hänen kanssaan kaikista arjen isoista ja pienistä tapahtumista. Kun lapsi voi tuntea, että vanhempi on kiinnostunut hänestä ja hänen kokemuksistaan, uskaltautuu hän kertomaan mukavien ja iloisten juttujen lisäksi myös hankalista ja pelottavista asioista. Kertoakseen asioita lapsen täytyy pystyä luottamaan siihen, että aikuinen ei hermostu tai hänen kertomansa ei saa aikaan esimerkiksi suurta riitaa vanhempien välillä. Kun isänä pystyt luomaan avoimen ja luottavaisen suhteen lapsiisi, auttaa se teitä kaikkia selviämään yhdessä elämän tuomista aallokoista.

Terveisin,
Maarita, Ero lapsiperheessä -työ

Mielessäsi pyörii kysymyksiä, jotka ovat tavallisia parisuhteen eri vaiheissa. Eroajatukset kertovat toiveista ja tarpeista muutokselle parisuhteessa. Osassa suhteita eroajatukset avaavat mahdollisuuden hakea yhdessä ratkaisuja kohti toimivampaa parisuhdetta, kun joissain suhteissa eroajatukset taas kypsyvät eropäätökseksi.

Huolimatta siitä kumpaan suuntaan tulevaisuus vie eroajatusten herättyä, olisi tärkeä rohkaistua puhumaan ajatuksista rehellisesti puolison kanssa. Tutkimukset ja käytännön kokemus erotyöstä osoittaa, että yksi asia, joka edesauttaa sopuisan eron mahdollisuutta, on jakaa mielessä olevia huolia ja eropohdintoja kumppanille jo ennen kuin lopullisen eropäätös on tehty. Tämä antaa puolisolle mahdollisuuden päästä mukaan prosessiin, joka vaikuttaa suuresti kummankin elämään. Eropohdintojen jakaminen kumppanille antaa hänelle myös mahdollisuuden omalta osaltaan olla mukana suhteen tulevaisuuden arvioinnissa ja miettimässä kuinka paljon hän on itse valmis panostamaan ja kenties tekemään asioita toisin. Vaikka yhteisten keskustelujen jälkeen lopputuloksena olisi eropäätös, auttaa yhteinen työskentely siinä, että toinen ei koe tulevansa yllätetyksi ja jääneensä ilman mahdollisuutta yrittää tehdä jotain suhteen jatkamiseksi. Tämä puolestaan edesauttaa mahdollisuutta sovinnolliseen eroon, jossa myös lasten asiat pystytään sopimaan ja hoitamaan lapsen etu huomioiden.

Eropohdintojen kanssa ei tarvitse ja kannata jäädä yksin, vaan monenlaista tukea on tarjolla. Esimerkiksi seurakuntien perheasioiden neuvottelukeskuksessa (palvelu ei ole hengellistä eikä tarvitse olla seurakunnan jäsen) voi käydä yksin ja yhdessä pohtimassa näitä asioita. Joissain kunnissa myös perheneuvolasta voi saada tukea tässä kohtaa. On olemassa myös eri toimijoiden järjestämiä eroteemaisia iltoja, joissa käsitellään eroa eri näkökulmista. Tietoa näistä illoista voit löytää osoitteesta
apuaeroon.fi

Toivottavasti asiat muuttuvat parempaan,
Maarita

Ystäväsi on ymmärrettävästi stressaantunut siitä, että elämää ei voi suunnitella etukäteen. Myös lasten tasapainoisen kasvun ja kehityksen näkökulmasta olisi tärkeää, että arki olisi säännöllistä ja ennakoitua. Lapsia kuormittavat em. tekijät, ja se näkyy varmasti heidän käytöksessään turvattomuutena ja monenlaisena oireiluna. On tärkeää, että lapset tietävät kumman vanhemman luona ovat.
Ystäväsi olisi hyvä varata aika lastenvalvojalta, jossa laaditaan kirjallinen sopimus asumisesta, luonapidosta/tapaamisista, elatuksesta jne. Ystäväsi voi etukäteen tutustua STM:n sivuilta Vanhemmuussuunnitelmaan, joka voi toimia apuvälineenä mietittäessä lasten asioista sopimista. Jos näkemyserot ovat vanhemmilla suuria eikä yhteistä sopimusta synny, voi sovittelusta hakea apua tilanteeseen.
Eron ensiapupisteitä löytyy pääkaupunkiseudulta, ja siellä voi keskustella työntekijän kanssa tarkemmin omasta tilanteestaan tai jos kasvokkain keskustelu ei tunnu luontevalta, voi apuaeroon.fi -sivuston chatissa keskustella anonyymisti eroauttamisen ammattilaisen kanssa.
Lasten oireilusta on mahdollista keskustella päivähoidon tai koulun kanssa, ja olisikin hyvä kuulla lasta tuntevien ammattilaisten näkemyksiä siitä, miten oireilu näkyy lapsen arjessa. Perheneuvolaan soittaminen ja ajan varaaminen on myös suotavaa, jos lapset oireilevat paljon, ja saada sieltä ammattilaisen näkemys tilanteeseen. Toivottavasti ystäväsi rohkaistuu miettimään näitä eri vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi ja hienoa, että sinä olet hänen tukena tässä!

Terveisin,
Johanna, Ero lapsiperheessä -työ

Ero pitkän pohdinnan tuloksena voi luoda pohjaa vanhempien väliselle toimivalle yhteistyölle eron jälkeen, mikä on toimii lapsia suojaavana tekijänä. On hyvä, että eroratkaisua pohditaan ja mietitään ennen varsinaisen päätöksen syntymistä. On myös hyvä, jos vanhemmat yhdessä miettivät, millä tavalla ja aikataululla varsinainen erilleenmuutto toteutetaan ja millä tavoin lasten asuminen olisi hyvä ratkaista.

Ero tarkoittaa aikuiselle luopumista parisuhteesta. Lapselle ero tarkoittaa yleensä muutoksia vanhempien yhtäaikaiseen läsnä- ja saatavillaoloon sekä muutoksia asumisjärjestelyissä. Lapset sopeutuvat ajallaan eron mukanaan tuomiiin muutoksiin, jos he saavat edelleen vanhemmiltaan turvallisuuden tunteen siitä, että heistä huolehditaan ja että asiat järjestyvät kyllä parhain päin. Toki on toivottavaa, että lapsen elämässä ei samalla kertaa tapahtuisi montaa isoa muutosta, mutta välillä tämä on väistämätöntä.

Kouluikäisten lasten kanssa voi keskustella tilanteesta ja kysyä heidän näkemyksiään,, millä tavoin he toivovat asioiden järjestyvän. Onko mahdollista että lasten kaverit voivat tulla kyläilemään viikonloppuisin puolin ja toisin uusiin koteihin. Miten muutoin kaverisuhteita voisi jatkossa ylläpitää viestein ja tapaamisin?

Voisiko koulun vaihtamisen ajan ajoittaa uuden lukuvuoden alkuun ja kertoa myös opettajalle , että perheen tilanne on muuttumassa? Näin lapsille jää mahdollisuus myös jättää hyvästit vanhalle luokalle.

Yksi tapa helpottaa lasten tilannetta, on keskustella avoimesti siitä, mitä muutoksia on tulossa ja mitä ne tarkoittavat lasten elämässä. Pyrkikää huomioimaan lasten toiveet ja näkemykset siinä määrin kuin mahdollista. Lapsille on ennenkaikkea tärkeätä kokea tulevansa myös kuulluksi ja huomioiduiksi.

Taloudellisen tilanteen muuttuessa eron yhteydessä kannataa myös varmistaa oikeus toimeentulotukeen esim. vuokra-asunnon takuu tai harkinnanvarainen tuki KELAsta.

Toivottavasti saatte asiat kuntoon,
Päivi

Parisuhteen päättyminen yllättäen herättää monenlaisia tunteita ja aiheuttaa juuri kuvaamiasi tunteita petetyksi tulemisesta, mutta myös epätietoisuutta tulevasta, turvattomuutta, luopumisen tuskaa ja toivottomuutta. Reaktiosi ovat siten normaaleja yllättävän kriisin hetkellä.
Tulevaisuus usein pelottaa eroajaa, myös lasten asiat ja huoli lasten selviytymisestä aiheuttavat ahdistusta. On tärkeää, että et jää yksin ajatustesi kanssa, vaan saisit tukea läheisiltä ja ammattilaisilta.
Voisitko ajatella lähteväsi liikkeelle siitä, että katsot apuaeroon.fi -sivustolta, mitä eroauttamisen palveluja sinun asuinkunnastasi löytyy? Eron ensiapupisteitä ja kriisipalveluja on useilla paikkakunnilla ja apuaeroon-chatissa voit keskustella anonyymisti tilanteestasi eroauttamisen ammattilaisen kanssa.
Lasten asioista sopimiseksi on hyvä varata aika lastenvalvojalta, joka osaa kertoa myös enemmän oman kunnan palveluista. Jos teillä vanhemmilla on kovin erilaiset ajatukset lasten yhteishuollosta, asumisesta/luonaolosta ja yhteydenpidosta, on suositeltavaa varata aika perheasioiden sovitteluun. Erotessa on tärkeää miettiä ratkaisuja lasten kannalta, joiden elämä myös muuttuu erossa, ja sovittelussa tai muissa eroauttamisen palveluissa voisitte saada tähän lisää keinoja. Toivottavasti rohkenet hakea tukea itsellesi ja puhua tilanteestasi!

Terveisin,
Johanna, Ero lapsiperheessä -työ

Arki voi olla kuormittavaa, varsinkin, jos kantaa yksin siitä vastuuta. On hyvä, että mietit itsellesi ja lapsillesi tukiverkostoja. Ainakin Yhden Vanhemman Perheiden Liitolla on monella paikkakunnalla avointa olkkari-toimintaa, jonne voi ottaa lapset mukaan ja pääsee itsekin hengähtämään ja tapaamaan muita vanhempia. Yhden vanhemman perheiden olkkarit toimivat pääosin vapaaehtoisvoimin. Liiton kautta saa myös tietoa yhden vanhemman perheille tarkoitetuista tuetuista lomista. Hakuaika on parhaillaan ensi kesälle käynnissä.

Kotipalvelua voi kysyä oman kunnan sosiaalitoimesta, kertoa omasta tilanteesta ja mihin lastenhoidollista apua tarvitsisi. Sosiaalitoimesta voi myös kysyä mahdollisuutta tukiperheeseen tai tukihenkilöön. Tällaista tukea tarjoavat sekä kunnat että järjestöt. Tukiperheessä lapsi viettää säännöllisesti aikaa, myös öitä. Tukihenkilö puolestaan viettää lasten kanssa aikaa kodin ulkopuolella.

Myös seurakunnilla on monenlaista edullista / maksutonta toimintaa mm. leirejä ja kerhoja. Taloudellisen tuen mahdollisuutta kannattaa rohkeasti kysyä diakonia-työstä.

Toivottavasti näistä vinkeistä on avuksi sinulle.

Terveisin Päivi

Hienoa, että haluat suojata lastasi kokemuksilta, joiden olet itse kokenut varjostavan elämääsi. Lapsilla on tarve tietää, miksi vanhemmat ovat eronneet, mutta samalla oikeus säilyttää lapsen maailma ja olla joutumatta aikuisten maailmaan kuuluvien asioiden keskelle. Ei valitettavasti ole yksiselitteistä ohjeistusta siitä, mitä kertoa lapselle missäkin iässä, sillä jokainen tilanne on yksilöllinen. Merkitystä on myös sillä, kuinka lapsen toinen vanhempi on mukana lapsen elämässä ja onko vanhemmilla yhtenäinen käsitys eroon johtaneista syistä. Tärkeätä lapselle on, ettei hän joudu kuuntelemaan vanhemmiltansa ristiriitaisia kertomuksia eroon johtaneista syistä, jotka samalla mustamaalaavat toista vanhempaa.

Lapsen kasvaessa voi puhua asioista, joiden vuoksi vanhempien oli mahdotonta jatkaa yhdessä. Voi puhua esimerkiksi vanhempien erilaisesta arvomaailmoista, joista olisi seurannut jatkuvaa riitaa tai luottamuspulasta aikuisten välillä, ja kertoa samalla sen liittyneen aikuisten välisiin asioihin. Lapselle on tärkeää kuulla, että vanhempien välisistä ongelmista huolimatta lapsi voi täysin luottaa molempiin vanhempiinsa ja hän on molemmille vanhemmille rakas ja tärkeä. Olettaen tietysti, että molemmat vanhemmat pystyvät kantamaan vastuunsa vanhempina.

Jos toisen vanhemman vanhemmuuteen ja vastuun kantamiseen liittyy samoja haasteita, jotka olivat kenties eron taustalla, voi niistä puhua lapsen kanssa sitä mukaa kun ne näyttäytyvät lapsen arjessa. Tällöin voi pohtia myös sitä, kuinka aikuisillakin saattaa olla vaikeuksia erilaisten asioiden kanssa, eivätkä he pysty käyttäytymään vastuullisten aikuisten tavoin. Tämä ei kuitenkaan johdu millään tavalla lapsesta. Lapselle on myös tärkeä kuulla ja vieläpä moneen kertaan, että ero ei ole ollut millään tavalla hänen syynsä ja hän ei olisi voinut tehdä tai jättää tekemättä mitään, mikä olisi muuttanut asiaa. Tärkeää lapselle on myös kokemus siitä, että hän voi kysyä ja puhua vanhempiensa erosta aina kun se sattuu nousemaan hänen mieleensä.

Arvokkaita keskusteluhetkiä sinulle ja lapsellesi,
Maarita

Tietämättä tarkempia yksityiskohtia tilanteestanne ohjaisin sinut hakemaan juridista apua Oikeusaputoimistosta. Oikeus.fi -sivuilta löytyy myös neuvonta- ja chat-palvelu, josta voisit kysyä neuvoa.
Päätöksistä on yleensä mahdollisuus valittaa, ja jos sinusta tuntuu, että et ole tullut kuulluksi isänä, on tärkeää, että haet juridisen avun lisäksi keskusteluapua esim. Miessakit ry:n palveluista.
Erotilanteessa on tärkeä miettiä lapsen kannalta hyvien, turvallisten ja toimivien ratkaisujen tekemistä, ja siksi on tärkeää, että voisit jakaa ajatuksia myös ammattilaisen tai vertaistukihenkilön kanssa.

Toivottavasti pääset näillä neuvoilla eteenpäin,
Johanna

Todella harmillista kuulla, miten yksin olet jäänyt lapsesi, mutta myös ajatustesi ja tunteidesi kanssa. Kuvaamasi miehen erilaiset persoonat eri tilanteissa on ymmärrettävästi sinulle todella stressaavaa ja herättää monenlaisia tunteita. Erotilanne vaikuttaa myös läheisiin ja "puolien valitseminen" on yleistä, mutta ei välttämätöntä. Ero herättää usein voimakkaita syyllisyyden tunteita ja on todella ikävää, jos lähipiiristä ei saa riittävää tukea.

Toivoisin, että voisit keskustella kuormittavasta tilanteestasi joko ystävän tai ammattilaisen kanssa. Apuaeroon.fi -sivustolta voit hakea oman kuntasi eroauttamisen palveluja. Jotkut hyötyvät yksilökeskusteluista, toiset taas vertaisryhmän tuesta ja jotkut chatissa keskustelusta. Mieti mikä sinusta tuntuisi sopivimmalta tavalta keskustella eron herättämistä tunteista ja arjen rakentamisesta lapsen kanssa eron jälkeen.

Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, oletteko tehneet lastenvalvojalla sopimuksen lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisista/luonapidosta. Jos ette ole, niin suosittelen, että soitat lastenvalvojalle, jolta voit kysyä neuvoa ja varata ajan. Myös perheoikeudellinen sovittelu on mahdollista näissä tilanteissa, kun vanhemmilla on erimielisyyksiä lapsen asumisesta ja huollosta. Lapsen asioissa tulette jatkossakin olemaan yhteydessä, vaikka parisuhde on päättynyt, ja siksi on tärkeää, että voisitte keskustella lapsen edun mukaisista ratkaisuista puolueettoman ammattilaisen kanssa.

Voimia sinulle toivottaen,
Johanna

Erotaustaiset lapset pärjäävät yleensä ottaen elämässä yhtä hyvin kuin lapset, jotka eivät ole kohdanneet vanhempien eroa. Ero voi olla myös lapsen elämässä helpotus, jos kodin ilmapiiri on ollut kovin tulehtunut, riitaisa ja ahdistava.
Vanhempien ero ei itsessään ole haavoittava tekijä vaan pikemmin sillä, millaista perhe-elämä on ollut ennen eroa ja millaiseksi vanhempien välit ja lapsen suhde vanhempiinsa eron jälkeen muodostuu. Lapsen näkökulmasta oleellista on, että hänen sopeutumiselleen eron jälkeiseen elämään annetaan aikaa ja lapsen on mahdollista kysyä ja keskustella tilanteesta vanhempien kanssa tai jonkun muun luotettavan aikuisen kanssa. Lasta suojaa se, että vanhemmat kertovat lapselle, mitä erosta lapsen elämässä seuraa eli mitkä asiat muuttuvat ja mitkä asiat säilyvät samanlaisina. On tärkeää, että lapselle kerrotaan, että hänestä huolehditaan ja häntä rakastetaan eikä ero ole lapsen syy.
Lapselle on haitallista ja psyykkisesti raskasta, jos lapsi jää vanhempien riitojen väliin tai vanhemmat eivät keskustele keskenään lapsen asioista vaan käyttävät lasta viestinviejän roolissa. Aikuisilta ero kysyy kypsyyttä käsitellä eroon liittyvät tunteet muiden aikuisten seurassa, ei lasten kuullen tai lapsesta tukea hakien. Lapsen toiveena on useimmiten saada säilyttää molemmat vanhemmat elämässään ja lapselle on hyvä luoda turvalliset rutiinit molempien vanhempien luona. Lapselle voi olla esim. tärkeää saada toivottaa hyvää yötä kodista pois olevalle vanhemmalle tai pitää muulla tavoin yhteyttä. Vaikka aikuinen tuntisi mitä tahansa tunteita ex-puolisoa kohtaan on tärkeää, ettei lapsen luottamusta ja toisen vanhemman arvoa murenneta, vältä siis toisen vanhemman mustamaalaamista ja moittimista lapselle ja hae itselle apua erontunteiden käsittelemiseksi.

Oheisessa artikkelissa on koottuna lisäinfoa lapsen huomioimisesta vanhempien eron jälkeen:
https://ensijaturvakotienliitto.fi/enska/miten-lapsi-karsisi-erosta-mahdollisimman-vahan/

Terveisin,
Päivi, Ero lapsiperheessä -työ

Tilanteesi vaikuttaa kuvailusi perusteella eron jälkeiseltä vainolta, jossa tunnusmerkkinä ovat juuri nuo esiin nostamasi tekijät: mm. toistuvat ei toivotut yhteydenotot, seurailu ja tarkkailu, epäasiallinen toiminta, jotka herättävät kohteessa eli sinussa pelkoa ja ahdistusta.

Jos haluat muutosta tilanteeseen, niin voit tehdä poliisille tilanteesta rikosilmoituksen ja kertoa, että koet yllämainitut teot ei-toivottuina, ja voit hakea ex-miehelle lähestymiskieltoa.

Lasten osalta tilanteessa mahdollisesti pitää ratkaista se, millä tavoin lapsi voi turvallisesti tavata toista vanhempaa? Voiko toinen vanhempi hakea lapsen luotasi sovitusti ja toimivatko tapaamiset? Jos hakutilanteet aiheuttavat pelkoa ja ahdistusta, voit kysyä lastenvalvojan neuvoja ja mahdollisuutta valvottuihin vaihtoihin, jolloin ette vanhempina kohtaa.

Jos epäilet, että lapsi jo reagoi tilanteeseen, niin voit kysyä keskusteluapua perheneuvolasta. Lapsille vanhemman uhkaavakin käytös voi aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta.

Jos tämä kaikki tuntuu jo liian isoilta harppauksilta, niin voit ottaa ensimmäisen askeleen hakemalla kahdenkeskistä nimetöntä keskustelutukea varjotukikeskuksen chatistä. Sivustolta löytyy myös lisätietoa vainoon liittyen. Varjo-tukikeskus: https://varjosta.fi/

Toivottavasti vastaukseni ei vaikuta liian suoralta. Eron jälkeinen vaino on asia, johon on hyvä suhtautua vakavasti. Erostanne on kuitenkin jo kulunut jonkin verran aikaa, joten aivan ensireaktiosta eroon ei ehkä enää ole kyse.

Ystävällisin terveisin Päivi

Ensiksikin haluaisin sanoa, että on hienoa, että olet hyvissä väleissä tyttäresi äidin kanssa ja vietät säännöllisesti viikonloppuja tyttäresi kanssa!
Minulle jäi epäselväksi, oletteko kihlattusi kanssa yhdessä puhuneet omista tunteistanne lapsia (sinun ja hänen lasta) kohtaan? On huolestuttavaa, jos kihlattusi tuo kuvaamiasi negatiivisia tunteitaan esille lapsen nähden ja jos lapsille tulee tunne, että on "minun" ja "sinun" lapset. Huolimatta tyttäresi iästä, hän on kuitenkin lapsi, ja aikuisen tehtävä on löytää keinoja omien tunteidensa käsittelyyn. Aikuisen tehtävä on myös hyväksyä ja ottaa vastaan lasten erilaisia tunnetiloja, sillä kasvava lapsi tarvitsee aikuisen tukea tunnesäätelyyn.

Elämä uusperheessä asettaa monenlaisia haasteita vanhemmille, ja olisi tärkeää keskustella yhdessä mm. lasten tasa-arvoisesta kasvatuksesta ja kohtelusta. Tilanne kuormittaa mahdollisesti myös parisuhdetta, joten olisi hyvä hakea ammattilaisen apua tilanteeseenne. Juridinen vastuu lapsesta on toki huoltajilla, mutta yhteisten periaatteiden ja pelisääntöjen pohtiminen olisi lapsen tasapainoisen kehityksen kannalta tärkeää. Teillä voi olla erilaisia näkemyksiä lasten kasvatuksesta tai yhdenvertaisesta kohtelusta, mutta ensiarvoisen tärkeää on, että olette yhdessä keskustelleet näistä asioista.

Uusperheiden "yhteen hitsautuminen" ei välttämättä tapahdu itsekseen, ja on hienoa, jos olette valmiita ottamaan apua vastaan. Uusperheiden moninaisiin tilanteisiin voit kysyä neuvoa Suomen uusperheiden liitto Supli ry:stä, heillä on erityisosaamista näihin kysymyksiin. Aiheesta on myös kirjallisuutta, johon voit perehtyä, mm Rosenberg. Verkossa on myös tarjolla keskusteluapua anonyymisti, esim. apuaeroon.fi -sivuston chatissa.

Toivottavasti pääset näillä askeleilla eteenpäin, et varmasti ole ainoa, joka näitä asioita pohtii.
- Johanna

Hienoa, että pystytte miettimään jo tässä vaiheessa mahdollisen eron vaikutuksia lapsiinne.

On mahdoton sanoa, mikä on lapsen näkökulmasta ”hyvä” ikä vanhempien erolle. Asiaan vaikuttavat niin monet tekijät kuten se, millaista perhe-elämä on ennen eroa, miten ero hoidetaan ja millaiseksi lasten arki muotoutuu eron jälkeen. Merkitystä on myös sillä, kuinka paljon suuria muutoksia ero tuo mukanaan lasten elämään. Lisäksi lapset ovat yksilöitä ja reagoivat vanhempiensa eroon jokainen omalla tavallaan. Eri-ikäisillä lapsilla on omat kehitystehtävänsä, jotka vaikuttavat osaltaan siihen, mitä lapsi erityisesti kaipaa vanhemmiltaan kasvunsa tueksi sillä hetkellä. Näistä asioista on kirjoitettu Heli Pruukin ja Jari Sinkkosen kirjoittamassa kirjassa Lapsi ja ero (Kirjapaja 2017).

Lapsen kannalta on merkitystä myös sillä, kuinka vanhemmat voivat ja millainen on kodin ilmapiiri. Tietoinen päätös eron siirtämisestä vaikuttaa helposti myös näihin asioihin. Olisiko teidän mahdollista käydä puolisosi kanssa yhdessä juttelemassa eropohdinnoista jonkun ammattilaisen kanssa? Näin voisitte pohtia asioita eri näkökulmista ja miettiä myös mm. sitä, mitä eroaminen tai päätöksen siirtäminen tarkoittaa lasten näkökulmasta. Esimerkiksi seurakuntien perheasioiden neuvottelukeskuksessa (palvelu ei ole hengellistä eikä tarvitse olla seurakunnan jäsen) on mahdollista käydä juttelemassa maksuttomasti näistä asioista tai sitten parisuhdeterapeutin luona, jos se on taloudellisesti mahdollista.

Voimia ja myötätuulta yhteiseen pohdintaan,
Maarita

Kiitos mieltä lämmittävästä kommentista sekä oman tilanteesi jakamisesta.

Vuoroasumisen lähtökohdaksi suositellaan yleensä tilanteen tarkastelua aina lapsen näkökulmasta ja reaktioista käsin. Lapset ovat aina yksilöitä, ja heillä on erilainen temperamentti ja mielen joustavuus, jonka avulla sopeudutaan uusiin tilanteisiin ja muutoksiin. Vertailua toisiin lapsiin ei ainakaan tilanteessa kannata tehdä.

On syytä pysähtyä silloin, jos vanhemmat huomaavat lapsen oireilevan esim. asumisjärjestelyiden muuttuessa ja keskustella, onko ratkaisu juuri tällä hetkellä lapselle paras ratkaisu. Se, mikä voi olla vanhemmalle toimivaa ja helppoa, ei aina ole sitä lapselle. Lasta ei ole hyvä pakottaa sopeutumaan ja tottumaan tilanteeseen, johon hän ei ehkä kehityksellisesti ole vielä valmis.

Joskus eron jälkeen vanhemmat myös kokeilevat erilaisia luonapidon vaihtoehtoja löytääkseen lapsen kannalta hyvän ja lapsen turvallisuutta tukevan asumisratkaisun. Tämä vaatii vanhemmilta tahtoa asettaa lapsen hyvinvointi etusijalla.

Jos entinen vanha asumistilanne ei ole aiheuttanut lapsessa kuvaillun kaltaisia reaktioita, niin voi se olla tässä hetkessä parempi vaihtoehto. Viikko-viikkoasumismuodon aika voi olla myöhemmin lapsen elämässä, esimerkiksi kouluikään siirryttäessä.

Onko esim. päivähoidossa huomattu asumistilanteen muutoksen heijastuneen lapsen käytökseen tai puheisiin? Olisiko teillä mahdollisuus käydä keskustelemassa tilanteesta ammattilaisen luona esim. perheneuvolassa tai perheasioiden sovittelusta? Joskus keskustelu omasta huolesta ja toisen vanhemman ajatuksista tilanteesta ulkopuolisen ammattilaisen kanssa voi auttaa näkemään ja ymmärtämään tilannetta paremmin.

Toivon mukaan pääsette yhteisymmärrykseen asumisratkaisuista ja rohkaistutte hakemaan ulkopuolista apua riitojen välttämiseksi.

Ystävällisin terveisin, Päivi

Esitit tärkeän kysymyksen, jota varmasti moni vanhempi miettii. Hienoa, että teillä vanhemmilla on toimiva keskusteluyhteys! Tutkimusten mukaan vanhempien toimiva yhteistyö suojaa lasta erossa.

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa lakia ollaan uudistamassa tämän vuoden lopulla ja lakimuutoksessa onkin ollut tavoitteena parantaa lapsen oikeutta osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi YK:n lapsen oikeuksien sopimus korostaa lapsen osallisuutta, kuulluksi tulemista ja mahdollisuutta vaikuttaa itseä koskeviin asioihin.

Vanhempina teidän onkin juuri nyt ajankohtaista miettiä, miten lapsen osallisuus turvataan erotilanteessa ja millä tavalla keskustelette tästä eri ikäisen lapsen/lastenne kanssa. On tärkeää, että lapsi kokee voivansa aidosti kertoa omat ajatuksensa, tunteensa ja toiveensa.

Lapsi myös ymmärtää, jos vanhemmat kertovat hänelle, että kaikkiin toiveisiin ei välttämättä voida vastata, mutta aikuiset ovat aidosti kiinnostuneita lapsen hyvinvoinnista erotilanteessa ja hänen ajatuksistaan. Lapset ovat lojaaleja vanhemmilleen, ja joskus lapsesta voi olla hankalaa tuoda esiin ajatuksiaan. Lasta ei siten tule pakottaa valitsemaan puolia tai kertomaan mielipidettään, jos hän ei ole siihen valmis. Vanhemmat kuitenkin tekevät ratkaisut huollosta, asumisesta jne., ja siten on tärkeää, että lapsi on tietoinen omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Lapsi voi myös kasvaessaan ja eri ikäisenä toivoa tilanteeseen muutoksia, ja silloinkin on tärkeää, että vanhemmat ovat valmiita keskustelemaan, kuuntelemaan muutostoiveita ja tarvittaessa muuttamaan joustavasti myös tehtyjä sopimuksia.

Erotilanteeseen on tarjolla monenlaista tukea vanhemmille ja lapsille, ja voisittekin perehtyä näihin lisää chatissa, tapaamisilla, vertaisryhmissä tai muissa eropalveluissa. Voitte katsoa lisää tietoa ja tukea apuaeroon.fi -sivustolta, josta löytyy tarkemmat tiedot myös oman kunnan palveluista ja esimerkiksi lastenvalvojan yhteystiedot.

Hienoa, että olette miettineet lapsen etua ja parhaita menettelytapoja. Tämä jo lähtökohtaisesti on hyvä tilanne lapsen näkökulmasta. Toivottavasti saitte tästä joitakin ajatuksia, joita voitte soveltaa myös käytännössä.

Parhain terveisin,
Johanna

Valitettavasti oikeutta asiasta ei voi enää käydä, sillä lapset ovat täysi-ikäisiä. Varsinainen muutoksenhaku- ja valitusaika huolto- ja tapaamisoikeuksiin on kulunut umpeen.

Joskus irti päästäminen menneisyydessä koetuista epäoikeudenmukaisuuden kokemuksista antaa tilaa keskittymiselle tähän elämän hetkeen ja niihin asioihin, jotka ovat elämässä hyvin. Olet edelleen kolmen, nyt jo miehiksi varttuneiden poikien isä. Tätä ei sinulta voi kukaan koskaan ottaa pois.

Parhain terveisin
Päivi

Monelle eronneelle ex-kumppanin uusi puoliso herättää vahvoja tunteita ja voi herättää erokriisin ja siihen liittyvät tunteet uudelleen. Ex-puolison uusi suhde tekee erosta viimeistään lopullisen. Vaikeita tunteita herättää usein myös se, että omat lapset jakavat arkea uuden aikuisen kanssa. Mieleen nousee helposti mustasukkaisuutta, ulkopuolisuutta ja huolta omasta asemasta lapsen vanhempana. Nämä ovat inhimillisiä tunteita, ja on tärkeää, että niiden käsittelemiseen voi saada riittävästi tukea. Silloin kun vaikeatkin tunteet tunnistaa ja käy läpi, on mahdollista säilyä vastuullisena aikuisena suhteessa lapsiinsa ja ex-puolisoon.

Jos lähipiirissä on eronneita vanhempia, onkin tärkeää, että he voivat tulla kuulluksi kokemuksineen. Moni vanhempi hyötyy myös siitä, että ystävät ympärillä rohkaisevat hakemaan apua ja tukea. Yhtä auttaa vertaisryhmät, toista keskustelut ammattilaisten kanssa ja joku kaipaa molempia. Kun vanhempi saa apua omaan oloonsa, tulee hänelle usein mahdolliseksi nähdä paremmin myös oman käytöksen vaikutukset ympäröiviin ihmisiin ja ennen kaikkea lapsiin.

Ystävällisin terveisin,
Maarita