Nyt se sitten tapahtuu.

Nimittäin avioero, 23 vuotta yhteistä taivalta, joista 15 vuotta naimisissa. Ylämäkiä ja alamäkiä on koettu mutta mitään en vaihtaisi pois. Syytä on varmasti enemmän minussa kuin sinussa, sen tiedän. Mietin onko tämä oikeasti totta vai kauheaa unta, en ainakaan haluaisi olevan totta. Muutama päivä on mennyt itkun vallassa, nytkin. Ja olo tuntuu siltä kuin jokin repisi minua sisältä kappaleiksi. Toivoisin että olisimme saaneet vanheta yhdessä. Nyt edessä on täysin tuntematon tie, enkä pidä ajatuksesta yhtään. Kiitos kuitenkin kaikista näistä vuosista mitkä sain rinnallasi kulkea. Rakastan sinua aina.
Miehesi <3

9

160

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • yötäpalstalle

      Jokaisella ihmisellä voi olla jossain vaiheessa elämää kriisi tai kasvunpaikka itsensä suhteen, ja siksi on lähdettävä tekemään matkaa välillä itsekseen. Joskus täytyy käydä kaukana voidakseen nähdä lähelle ja ymmärtää, mitä tulee menettämään ja voisiko vaikka itsensä kanssa alkaa kasvelemaan ihmisenä, jotta kykenisi jälleen tulemaan keskenään toimeen. Voimia jatkoon, elämä jatkuu aina, vaikka jotain päättyy tai se voi olla myös uuden ajan alku keskinäisessä suhteessanne.

    • Voisit olla mieheni.... yritin katsoa, josko nimimerkissäsi olisi jotain tuttua, mutta ei. Siis kirjoitit juuri niin kuin minun avioliitostani ja tilanteestani tällä hetkellä! Voimia meille molemmille!

    • tahrojapaperilla

      "Tiedän että on yö, kun saavut kotiisi pimeään
      Yksinäisyys lyö, sanomatta nimeään
      Kun luet kirjeeni kaiun kuulet
      Tahrat näet joita sateeksi luulet

      Kuljen ulkona valossa, kasvoillani voin tuntea tuulen
      Ei sitä tuntunut talossa, johon palaa en koskaan, luulen
      En ole menossa minnekään
      Ei missään tule minun luokseni, minun vuokseni

      Vain tahroja paperilla, älä siis suutu
      Ei niistä asiat miksikään muutu
      Ei se että meillä oli retkemme, eikä se että meillä oli hetkemme
      Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää, se eteenpäin työntää, älä siis pelkää
      älä huoli siitä, sillä meillä oli retkemme, aa aa aa..
      Muista, että meillä oli.. hetkemme

      Kutsun saaneena tulin, lähdin kuin varas, säikähdin viimein
      Kun itseeni tarttuneen, tajusin varttuneen
      Imin sut kuiviin, tarttui mun huiviin tuoksusi
      Teit saman minulle, juoksusi annan anteeksi sinulle

      Vain tahroja paperilla, älä siis suutu
      Ei niistä asiat miksikään muutu
      Ei se että meillä oli retkemme, eikä se että meillä oli hetkemme
      Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää, se eteenpäin työntää, älä siis pelkää
      älä huoli siitä, sillä meillä oli retkemme, aa aa aa...
      Muista, että meillä oli.. hetkemme"

    • ahdistaako

      Eikös ole sanonta että naimisiin meno on ensimmäinen askel kohti eroa. Minua ei nainen vihille saa, oma mielenterveys ja hyvinvointi ensisijalla.

    • Anonyymi

      Toivottavasti olet jo alkanut pikku hiljaa toipumaan erosta vaikka kokemuksesta tiedän että pitkästä liitosta on vaikeampi toipua kuin lyhyestä.

    • Anonyymi

      Olipa kauniisti ja lämpimästi kirjoitettu aloitus.

    • Anonyymi

      Voimia sinulle kirjoitit niin kauniisti, siihen pystyy vain harva ihminen tuollaisessa tilanteessa. Toivottavasti vaimosi tulisi toisenlaisiin aatoksiin ei varmaan parempaa ja rakastavampaa puolisoa tule saamaan. Vaikka ehkä ruoho näyttääkin vihreämmältä aidan toisella puolella. Veikkaan että jos lähtee tulee katumaan sitä myöhemmin.

    • Anonyymi

      Kumpa minullekin olisi aikoinaan sattunut kohdalle tuollainen mies niin ei olisi tarvinnut koskaan erota.

    • Anonyymi

      Sitäpä ei tiedä millainen ihminen lopulta kukin on kun ei tunne. Kauniisti voi kirjoittaa kuka tahansa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Rakastatko?

      Ala kertomaan se ja heti
      Ikävä
      89
      3402
    2. Mikä haluat olla kaivatullesi?

      1. Kaveri 2. Ystävä 3. Panokaveri 4.puoliso 5 jokin muu
      Ikävä
      103
      3076
    3. Kosiako meinasit?

      Voi sua rakas ❤️
      Ikävä
      53
      2282
    4. Sytyttikö hallin lapsi vai joku mielipuoli

      Onko tietoa? Toivon jälkimmäistä
      Vimpeli
      21
      1802
    5. Mietin että

      Onko tästä enää paluuta entiseen? Ainut asia joka päiviini toi taannoin iloa, oli meidän yhteinen hassuttelu ja huumorin
      Ikävä
      20
      1715
    6. Nyt rupeaa löytymään talonmiestä ja muuta sankaria hallipaloon

      Kyllä on naurettavia juttuja tuossa paikallislehdessä, että saa tosiaan nauraa niille..
      Vimpeli
      11
      1660
    7. Olisitpa rakkaimpani

      Kaipaan sinua. Ikävä sinun läsnäoloa ja kaikkea sinussa. Päivistä, jolloin nähdään tulee onnellisia päiviä. Sinun seuras
      Tunteet
      6
      1618
    8. Tajusin vaan...

      Että olen pelkkä kroonistunut mielisairas. Olen sairauspäissäni luullut itsestäni liikaa. Luulin, että olen vain korkein
      Ikävä
      22
      1478
    9. Aaamu on täällä taas!

      Hyvää ja rauhallista työpäivää rakkauteni. Kunpa vaan hymyilisit enemmän. Toivon, että joku kaunis päivä kanssani et vaa
      Ikävä
      13
      1401
    10. Noin ulkonäkö-jutut ei multa

      Nainen, koskaan en ole kirjoittanut siitä mitään ilkeää. Ei kuulu tapoihin
      Ikävä
      38
      1384
    Aihe