Nyt se sitten tapahtuu.

Jokaisella ihmisellä voi olla jossain vaiheessa elämää kriisi tai kasvunpaikka itsensä suhteen, ja siksi on lähdettävä tekemään matkaa välillä itsekseen. Joskus täytyy käydä kaukana voidakseen nähdä lähelle ja ymmärtää, mitä tulee menettämään ja voisiko vaikka itsensä kanssa alkaa kasvelemaan ihmisenä, jotta kykenisi jälleen tulemaan keskenään toimeen. Voimia jatkoon, elämä jatkuu aina, vaikka jotain päättyy tai se voi olla myös uuden ajan alku keskinäisessä suhteessanne.

Voisit olla mieheni.... yritin katsoa, josko nimimerkissäsi olisi jotain tuttua, mutta ei. Siis kirjoitit juuri niin kuin minun avioliitostani ja tilanteestani tällä hetkellä! Voimia meille molemmille!

"Tiedän että on yö, kun saavut kotiisi pimeään
Yksinäisyys lyö, sanomatta nimeään
Kun luet kirjeeni kaiun kuulet
Tahrat näet joita sateeksi luulet

Kuljen ulkona valossa, kasvoillani voin tuntea tuulen
Ei sitä tuntunut talossa, johon palaa en koskaan, luulen
En ole menossa minnekään
Ei missään tule minun luokseni, minun vuokseni

Vain tahroja paperilla, älä siis suutu
Ei niistä asiat miksikään muutu
Ei se että meillä oli retkemme, eikä se että meillä oli hetkemme
Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää, se eteenpäin työntää, älä siis pelkää
älä huoli siitä, sillä meillä oli retkemme, aa aa aa..
Muista, että meillä oli.. hetkemme

Kutsun saaneena tulin, lähdin kuin varas, säikähdin viimein
Kun itseeni tarttuneen, tajusin varttuneen
Imin sut kuiviin, tarttui mun huiviin tuoksusi
Teit saman minulle, juoksusi annan anteeksi sinulle

Vain tahroja paperilla, älä siis suutu
Ei niistä asiat miksikään muutu
Ei se että meillä oli retkemme, eikä se että meillä oli hetkemme
Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää, se eteenpäin työntää, älä siis pelkää
älä huoli siitä, sillä meillä oli retkemme, aa aa aa...
Muista, että meillä oli.. hetkemme"

Eikös ole sanonta että naimisiin meno on ensimmäinen askel kohti eroa. Minua ei nainen vihille saa, oma mielenterveys ja hyvinvointi ensisijalla.

Toivottavasti olet jo alkanut pikku hiljaa toipumaan erosta vaikka kokemuksesta tiedän että pitkästä liitosta on vaikeampi toipua kuin lyhyestä.

Olipa kauniisti ja lämpimästi kirjoitettu aloitus.

Voimia sinulle kirjoitit niin kauniisti, siihen pystyy vain harva ihminen tuollaisessa tilanteessa. Toivottavasti vaimosi tulisi toisenlaisiin aatoksiin ei varmaan parempaa ja rakastavampaa puolisoa tule saamaan. Vaikka ehkä ruoho näyttääkin vihreämmältä aidan toisella puolella. Veikkaan että jos lähtee tulee katumaan sitä myöhemmin.

Kumpa minullekin olisi aikoinaan sattunut kohdalle tuollainen mies niin ei olisi tarvinnut koskaan erota.

Sitäpä ei tiedä millainen ihminen lopulta kukin on kun ei tunne. Kauniisti voi kirjoittaa kuka tahansa.