Miksi lumen paino nousee suojasäällä?

Viime viikolla lumikuorma poikkeuksellisesti kasvoi ilman lumisadetta. Syynä olikin vesisade, joka lumeen imeytynyt sadevesi siis muutti lumen sohjoksi.

Kun ei sada niin lumesta sekä haihtuu (tai sublimoituu) että siihen tiivistyy tai härmistyy vettä mutta pääasiassa taitaa plussakeleilläkin mennä haihtumisen puolelle. Pluskelillä tuulella tuntuu lumi ja jää häviävän silmissä eli kosteakin ilmavirta haihduttaa vesikerroksen lumikiteiden pinnasta.

Vetenä tullut sade pitää erikseen mitata ja kirjata painoon normaalina lisäyksenä.

Onko sinulla tietoa siitä, ettei lumen massa kasva vesisateella? Uskoisin kyllä kasvavan. Pelkkä ilman ja lumen lämpeneminen ei tietysti vaikuta lumen massaan.

Tasakatolla lumen tiheys ei juuri vaikuta kinostumiseen ellei tuuli ole voimakasta. Viistoilla katoilla tiheyden lisäksi vaikuttaa lumen tarttuminen itseensä ja kattoon.

Joukossa oli tasan oikeita arvioita asiasta.

Joakim1 kirjoitti:

Onko sinulla tietoa siitä, ettei lumen massa kasva vesisateella? Uskoisin kyllä kasvavan. Pelkkä ilman ja lumen lämpeneminen ei tietysti vaikuta lumen massaan.

Tasakatolla lumen tiheys ei juuri vaikuta kinostumiseen ellei tuuli ole voimakasta. Viistoilla katoilla tiheyden lisäksi vaikuttaa lumen tarttuminen itseensä ja kattoon.

Lue lisää

Vai vesisateella lunta tulisi lisää? Kuulostaa mahdottomalta, kun lämpöasteiden on täytynyt nousta sadesäällä niin, että lumi sulaa. Ehkä poikkeusoloissa eli jos sataisi ns. jäätävää sadetta. Tällainen sade jäätyy hyvin nopeasti sataessaan, jolloin lumeen tulisi lisää jäätävää hyhmää.

selitys kirjoitti:

Vai vesisateella lunta tulisi lisää? Kuulostaa mahdottomalta, kun lämpöasteiden on täytynyt nousta sadesäällä niin, että lumi sulaa. Ehkä poikkeusoloissa eli jos sataisi ns. jäätävää sadetta. Tällainen sade jäätyy hyvin nopeasti sataessaan, jolloin lumeen tulisi lisää jäätävää hyhmää.

Lue lisää

Lumi voi sitoa kosteutta itseensä eli veden painon verran voi tulla painoa lisää. Missä vaiheessa ja miten paljon sitten lumi sulaa vedeksi ja pääseekö vesi lumen seasta pois katolta on vaikeampi juttu. Taatusti sitä joku on mitannut.

Eiköhän tämä tieto perustu jonkinlaiseen tutkimukseen:
"Jos suojasää tuo tullessaan vesisateen, lumikuorma katolla kuitenkin lisääntyy. Lumi voi pidättää vettä nesteenä jopa viisi tilavuusprosenttia ennen kuin vesi alkaa valua lumipeitteen läpi. Jos katolla on esimerkiksi 60 cm hanki, voi siihen pidättyä vettä jopa 30 kg/m2. Tasakatolla pidättyvän veden määrä voi olla suurempikin, kun lumi estää veden etenemisen katon ja lumen rajapinnassa"

Lähde: https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=7&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwj4zfPR67bgAhXwxqYKHRj4C0UQFjAGegQIBRAB&url=http://www.ymparisto.fi/download/noname/{3184B14D-5BC8-475D-B0B6-C09248A26BC7}/115621&usg=AOvVaw1eV5G6n-3YUWYhp8mE7Lto

Kuten tuolla ylempänä kerroin, ilmankosteuden vaikutus asiaan on minimaalinen. Luepa oheisen artikkelin kuvan alapuolinen kappale:

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kuutiometri-lunta-painaa-jo-300-kiloa-katso-ohjeet-painon-mittaamiselle/

Kerroin tuolla edellä 9.2.2019 16:57 ilmankosteudesta.

Joulu-Lumi-Pakkas-Ukko kirjoitti:

Kerroin tuolla edellä 9.2.2019 16:57 ilmankosteudesta.

Mutta kun nämä paukapäät eivät usko, kertoi heille saman kuinka monta kertaa tahanasa!

Joulu-Lumi-Pakkas-Ukko kirjoitti:

Kerroin tuolla edellä 9.2.2019 16:57 ilmankosteudesta.

"Mieti pakkaslunta, pakkautunutta lunta, jäätä sekä vettä. Kun lumi pakkautuu oman painonsa alla sen tilavuuspaino lähestyy jään tilavuuspainoa.

Ilmankosteutta imeytyy lumeen vain noin 1000 grammaa neliömetrille, joka on siis käytännössä tosi vähän, koska metrin lumikinos painaa helposti reilusti yli 200 kiloa. Lumen kostuessa ja tiivistyessä sen paino kasvaa moninkertaiseksi.

Kymmenen senttiä vastasatanutta kuivaa pakkaslunta painaa saman verran kuin puolen sentin vesikerros, ja tiheyskerroin on silloin 0,05. Saman verran märkää lunta vastaa 3-4 sentin vesipatjaa eli tiheyskerroin on 0,3-0,4."

Outoja termejä tosin käytät. Tilavuuspaino? Tiheyskerroin?

"Lumen kostuessa ja tiivistyessä sen paino kasvaa moninkertaiseksi." → kasvaako tosiaan, vai kasvaisko sittenkin vain lumen tiheys..

"Ilmankosteutta imeytyy lumeen vain noin 1000 grammaa neliömetrille" → luulis tuonkin asian riippuvan lumen paksuudesta..

martta00 kirjoitti:

"Mieti pakkaslunta, pakkautunutta lunta, jäätä sekä vettä. Kun lumi pakkautuu oman painonsa alla sen tilavuuspaino lähestyy jään tilavuuspainoa.

Ilmankosteutta imeytyy lumeen vain noin 1000 grammaa neliömetrille, joka on siis käytännössä tosi vähän, koska metrin lumikinos painaa helposti reilusti yli 200 kiloa. Lumen kostuessa ja tiivistyessä sen paino kasvaa moninkertaiseksi.

Kymmenen senttiä vastasatanutta kuivaa pakkaslunta painaa saman verran kuin puolen sentin vesikerros, ja tiheyskerroin on silloin 0,05. Saman verran märkää lunta vastaa 3-4 sentin vesipatjaa eli tiheyskerroin on 0,3-0,4."

Outoja termejä tosin käytät. Tilavuuspaino? Tiheyskerroin?

"Lumen kostuessa ja tiivistyessä sen paino kasvaa moninkertaiseksi." → kasvaako tosiaan, vai kasvaisko sittenkin vain lumen tiheys..

"Ilmankosteutta imeytyy lumeen vain noin 1000 grammaa neliömetrille" → luulis tuonkin asian riippuvan lumen paksuudesta..

Lue lisää

Kirjoitit: "Ilmankosteutta imeytyy lumeen vain noin 1000 grammaa neliömetrille" → luulis tuonkin asian riippuvan lumen paksuudesta..

Olettaisin, että ilmankosteus imeytyy etupäässä lumen pintaan, joten lumikerroksen paksuus ei vaikuta massan lisääntymiseen kovinkaan paljoa. Ainkin jos tarkasteluaika on lyhyt.

"Outoja termejä tosin käytät. Tilavuuspaino? Tiheyskerroin? "

Termit ovat ihan tavallisia termejä.

Tilavuuspainolla kuvataan tutkittavan aineen painon suhdetta sen tilavuuteen.

Tiheyskerrointa käytetään materiaaleille, joiden tiheys ja myös tilavuuspaino vaihtelevat. Tällaisia aineita ovat mm. lumi, öljy, rasva, sepeli, turve ja polttopuu tai mikä tahansa materiaali, jonka ominaisuudet eivät ole vakio.

"Lumen kostuessa ja tiivistyessä sen paino kasvaa moninkertaiseksi." → kasvaako tosiaan, vai kasvaisko sittenkin vain lumen tiheys.."

Tuota voi vapaasti pohtia.

"Ilmankosteutta imeytyy lumeen vain noin 1000 grammaa neliömetrille" → luulis tuonkin asian riippuvan lumen paksuudesta.."

Asialla on vain teoreettista merkitystä. Käytännön olosuhteissa, joissa lunta on 50 - 100 cm, ilmankosteuden vaikutus on kertaluokkaa prosentti yhtä neliömetriä kohti. Kysymys on siitä, mikä on vesihöyrynpaineen ja suhteellisen kosteuden välinen korrelaatio. Pakkaslumi on kuivaa ja sen vesiarvo on pieni ja ilmankosteus jakaantuu lumen huokoisuuden vuoksi tasaisesti koko lumikerrokseen. Kun lumen vesiarvo on suuri, lumi on veden suhteen kylläistä, eikä lumi voi imeä enempää kosteutta ilmasta, vaan kääntäen: lumen sisältämää kosteutta siirtyy ilmaan. Teoreettinen kysymys siitä, missä vaiheessa lumikerros on niin paksu, että konvektio pintakerroksesta syvempiin kerroksiin lakkaa, taitaa olla tämän aihepiirin ulkopuolella.

Jos mielenkiintoa on, laskurilla voi laskea tasapainotilaa:

https://www.engineeringtoolbox.com

snow, air, humidity, balance

"Tilavuuspainolla kuvataan tutkittavan aineen painon suhdetta sen tilavuuteen."

Eikö tuota asiaa kuvaa tiheys aivan yhtä hyvin? Etenkin kun nyt on tällaisesta käytännön läheisestä asiasta kyse ja voidaan hyvin olettaa että ollaan maapallolla kaiken aikaa.


Toki, jos sijaintiplaneetta ei olisi ilman muuta selvä niin silloin kyllä pitäisi tehdä selväksi puhutaanko tiheydestä vai tilavuuspainosta. Tiheys on kyllä sellaisessakin tapauksessa pätevämpi kun siitä voi tarvittaessa laskea tilavuuspainon jos vain tiedetään missä ollaan (ja jos ei tiedetä niin ei ole hyvin asiat silloin muutenkaan).

TIheysOnParempi kirjoitti:

"Tilavuuspainolla kuvataan tutkittavan aineen painon suhdetta sen tilavuuteen."

Eikö tuota asiaa kuvaa tiheys aivan yhtä hyvin? Etenkin kun nyt on tällaisesta käytännön läheisestä asiasta kyse ja voidaan hyvin olettaa että ollaan maapallolla kaiken aikaa.


Toki, jos sijaintiplaneetta ei olisi ilman muuta selvä niin silloin kyllä pitäisi tehdä selväksi puhutaanko tiheydestä vai tilavuuspainosta. Tiheys on kyllä sellaisessakin tapauksessa pätevämpi kun siitä voi tarvittaessa laskea tilavuuspainon jos vain tiedetään missä ollaan (ja jos ei tiedetä niin ei ole hyvin asiat silloin muutenkaan).

Lue lisää

mitä se planeetta siihen tiheyteen vaikuttaa? tilavuuspainoon tietenkin vaikuttaa...no joo tajusin

TIheysOnParempi kirjoitti:

"Tilavuuspainolla kuvataan tutkittavan aineen painon suhdetta sen tilavuuteen."

Eikö tuota asiaa kuvaa tiheys aivan yhtä hyvin? Etenkin kun nyt on tällaisesta käytännön läheisestä asiasta kyse ja voidaan hyvin olettaa että ollaan maapallolla kaiken aikaa.


Toki, jos sijaintiplaneetta ei olisi ilman muuta selvä niin silloin kyllä pitäisi tehdä selväksi puhutaanko tiheydestä vai tilavuuspainosta. Tiheys on kyllä sellaisessakin tapauksessa pätevämpi kun siitä voi tarvittaessa laskea tilavuuspainon jos vain tiedetään missä ollaan (ja jos ei tiedetä niin ei ole hyvin asiat silloin muutenkaan).

Lue lisää

"Eikö tuota asiaa kuvaa tiheys aivan yhtä hyvin? "

Ei, mutta käyttäkää ihmeessä tiheyttä, jos haluatte. Ei se ole minulta pois.

Tilavuuspainossa otetaan huomioon materiaalin tiheys ja todellisen tilan määrä suhteessa todelliseen painoon. Tilavuuspainon virallinen mittayksikkö on N/m3, mutta käytännössä myös kg/l.

Tilavuuspaino kasvaa materiaalin tiivistyessä, koska silloin materiaalin kokonaistilavuus pienenee. Lumella ei ole yhtä ja ainoaa tiheyttä, mutta sen ominaisuuksia voidaan kuvaavasti esittää tilavuuspainolla. Tilavuuspainolla voidaan määritellä myös pakettien, maa-aineksen, hiekan, sepelin tai vaikkapa puutavaran ominaisuuksia. Tilavuuspainoa voidaan käyttää myös mille tahansa fluidille.

Joakkimi-123456789 kirjoitti:

"Eikö tuota asiaa kuvaa tiheys aivan yhtä hyvin? "

Ei, mutta käyttäkää ihmeessä tiheyttä, jos haluatte. Ei se ole minulta pois.

Tilavuuspainossa otetaan huomioon materiaalin tiheys ja todellisen tilan määrä suhteessa todelliseen painoon. Tilavuuspainon virallinen mittayksikkö on N/m3, mutta käytännössä myös kg/l.

Tilavuuspaino kasvaa materiaalin tiivistyessä, koska silloin materiaalin kokonaistilavuus pienenee. Lumella ei ole yhtä ja ainoaa tiheyttä, mutta sen ominaisuuksia voidaan kuvaavasti esittää tilavuuspainolla. Tilavuuspainolla voidaan määritellä myös pakettien, maa-aineksen, hiekan, sepelin tai vaikkapa puutavaran ominaisuuksia. Tilavuuspainoa voidaan käyttää myös mille tahansa fluidille.

Lue lisää

Hyvin vaikea kyllä ymmärtää miten hyvin harvoin käytetty tilavuuspaino olisi parempi kuin tiheys. Tietysti tiheys kasvaa lumen tiivistyessä ja siitä saa helposti laskettua tilavuuspainon, jos joku ihmeen tarve sille olisi.

Kyllä tiheyttä käytetään myös monifaasisille seoksille sekä irtotavarakasoille.

Mikä tarve sinulla on väännellä nimimerkkiäni?

Joakim1 kirjoitti:

Hyvin vaikea kyllä ymmärtää miten hyvin harvoin käytetty tilavuuspaino olisi parempi kuin tiheys. Tietysti tiheys kasvaa lumen tiivistyessä ja siitä saa helposti laskettua tilavuuspainon, jos joku ihmeen tarve sille olisi.

Kyllä tiheyttä käytetään myös monifaasisille seoksille sekä irtotavarakasoille.

Mikä tarve sinulla on väännellä nimimerkkiäni?

Lue lisää

"Mikä tarve sinulla on väännellä nimimerkkiäni?"

Mikä on nimimerkkisi? Olet kirjoittanut tässäkin säikeessä useilla eri nimimerkeillä?

"Hyvin vaikea kyllä ymmärtää miten hyvin harvoin käytetty tilavuuspaino olisi parempi kuin tiheys."

Edellä mainittu ymmärrys tai sen puute lienee ihan sinun oma ongelmasi, eikö niin?

massanpainoplaneetta kirjoitti:

"Mikä tarve sinulla on väännellä nimimerkkiäni?"

Mikä on nimimerkkisi? Olet kirjoittanut tässäkin säikeessä useilla eri nimimerkeillä?

"Hyvin vaikea kyllä ymmärtää miten hyvin harvoin käytetty tilavuuspaino olisi parempi kuin tiheys."

Edellä mainittu ymmärrys tai sen puute lienee ihan sinun oma ongelmasi, eikö niin?

Lue lisää

Kai näet mikä on ninimerkkini. Muita en ole käyttänyt. Sattuu sisältämään nimeni.

Olen laskenut työkseni hyvin erilaisia seoksia, tehnyt niistä julkaisuja sekä tietysti lukenut muiden julkaisuja ja alan kirjallisuutta. Tiheyttä ne kaikki ovat käyttäneet. Ehkä kuljetus- tai rakennusalalla käytetään tilavuuspainoa?

Lapsille on oma satuosasto. Yritä päteä siellä.

Mutta kun Einsteinilla on pelkästään "teorioita", ei yhtään todistettua faktaa :D
- Eli pelkästään "kuvitelmia"=mielikuvitusta, ovat Einsteinin "teoriat".

kaikkionkuvitelmaa kirjoitti:

Mutta kun Einsteinilla on pelkästään "teorioita", ei yhtään todistettua faktaa :D
- Eli pelkästään "kuvitelmia"=mielikuvitusta, ovat Einsteinin "teoriat".

Sanoo kaveri, joka käyttää sovellutuksia, jotka vaativat suhteellisuusteoriaa.

Kun teoria on aina teoria: se on huono asia jos toisen teorian päälle kehitellään aina uutta teoriaa, joista ei ole mitään faktatietoa.

Sama kuin korjaisi rikkinäisen auton rikkinäisen osan aina entistä rikkinäisemmällä uudella osalla.

kyllä tiheys riittää..

http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/laboratorio/ymparistoanalyysit_tilavuuspaino.html

tuossakin puhutaan jostain tilavuuspainosta, vaikka tarkoitetaan tiheyttä!

martta00 kirjoitti:

kyllä tiheys riittää..

http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/laboratorio/ymparistoanalyysit_tilavuuspaino.html

tuossakin puhutaan jostain tilavuuspainosta, vaikka tarkoitetaan tiheyttä!

Lue lisää

Voit vapaasti pitää kiinni omasta uskostasi, mutta se ei poista muita vaihtoehtoja. Tilavuuspaino on olemassa. Piste.

lskdjcfvhbg37 kirjoitti:

Voit vapaasti pitää kiinni omasta uskostasi, mutta se ei poista muita vaihtoehtoja. Tilavuuspaino on olemassa. Piste.

En usko. Ei sitä ole. Pilkku.

martta00 kirjoitti:

En usko. Ei sitä ole. Pilkku.

https://en.wikipedia.org/wiki/Specific_weight

Ole uskomatta. Puolivaloilla; pistä valot päälle nyt.

martta00 kirjoitti:

En usko. Ei sitä ole. Pilkku.

Tuo lienee Martan huumoria...?! Ei ole ensimmäinen kerta kun totuus ja huumori eivät kohtaa hänen osallaan.

Tilavuuspaino on omiaan käytettäväksi silloin, kun G eli painovoiman tuottama putoamiskiihtyvyys vaihtelee, lämpötila ja kappaleen lämpötila muuttuu tai paine vaihtelee. Suure on myös omiaan kuvaamaan lumen ominaisuuksia, koska sen tiheys ei ole olosuhteiden vuoksi absoluuttinen vakio.

huonoahuumoria kirjoitti:

Tuo lienee Martan huumoria...?! Ei ole ensimmäinen kerta kun totuus ja huumori eivät kohtaa hänen osallaan.

Tilavuuspaino on omiaan käytettäväksi silloin, kun G eli painovoiman tuottama putoamiskiihtyvyys vaihtelee, lämpötila ja kappaleen lämpötila muuttuu tai paine vaihtelee. Suure on myös omiaan kuvaamaan lumen ominaisuuksia, koska sen tiheys ei ole olosuhteiden vuoksi absoluuttinen vakio.

Lue lisää

huumoria on :)

huonoahuumoria kirjoitti:

Tuo lienee Martan huumoria...?! Ei ole ensimmäinen kerta kun totuus ja huumori eivät kohtaa hänen osallaan.

Tilavuuspaino on omiaan käytettäväksi silloin, kun G eli painovoiman tuottama putoamiskiihtyvyys vaihtelee, lämpötila ja kappaleen lämpötila muuttuu tai paine vaihtelee. Suure on myös omiaan kuvaamaan lumen ominaisuuksia, koska sen tiheys ei ole olosuhteiden vuoksi absoluuttinen vakio.

Lue lisää

Miksi ihmeessä tiheys ei kävisi noihin kaikkiin? Tietysti se käykin ja on noissa käytetty 99,99% tapauksista.

Pakettien kuljetuksissa sitten käytetään tilavuuspainoa nimikettä, mutta tiheyden yksiköllä. Eli muutetaan tilavuus massaksi, jolla lasketaan hinta. Tuolla ei ole mitään tekemistä oikean massan kanssa.

Tiheys ei suinkaan ole mikään vakio. Toki sen voi usein olettaa vakioksi, aivan kuten tilavuuspainonkin. Niiden erohan on vain putoamiskiihtyvyys, jonka voi olettaa vakioksi paljon yleisemmin kuin tiheyden.

Joakim1 kirjoitti:

Miksi ihmeessä tiheys ei kävisi noihin kaikkiin? Tietysti se käykin ja on noissa käytetty 99,99% tapauksista.

Pakettien kuljetuksissa sitten käytetään tilavuuspainoa nimikettä, mutta tiheyden yksiköllä. Eli muutetaan tilavuus massaksi, jolla lasketaan hinta. Tuolla ei ole mitään tekemistä oikean massan kanssa.

Tiheys ei suinkaan ole mikään vakio. Toki sen voi usein olettaa vakioksi, aivan kuten tilavuuspainonkin. Niiden erohan on vain putoamiskiihtyvyys, jonka voi olettaa vakioksi paljon yleisemmin kuin tiheyden.

Lue lisää

"Tiheys ei suinkaan ole mikään vakio."

Tiheys oletetaan lähes poikkeuksetta vakioksi. Kun tietty lämpötila ja paine vallitsee, tiheys myös on kullekin aineelle ominainen vakio.

"Toki sen voi usein olettaa vakioksi, aivan kuten tilavuuspainonkin."

Tilavuuspaino ei ole lähtökohtaisesti koskaan vakio, ei edes vaikka lämpötila ja paine olisivat samat. Tilavuuspainolle sopivat ainekset ovat muiden muassa lumi, maa-aines, hiekka, sepeli, turve, puutavara tai kappaletavara, joihin tiheys sopii todella huonosti.

Litran vetoinen kulta-, hopea- tai platinaharkko tai 50 litran heliumkaasusäiliö painavat samoissa olosuhteissa vuoden päästä mittatuna tasan saman verran kuin lähtötilanteessa eli massa (paino), tilavuus ja tiheys pysyvät vakiona. Jos kuution vetoiseen muoviseen laatikkoon pakataan motti tuoreita koivuklapeja, kuutio märkää betonia, sepeliä, turvetta, jäätelöä tai lunta, vuoden päästä mitattuna tilanne onkin aivan erilainen: koivuklapit, jäätelö ja lumi ovat painuneet kasaan ja painosta tilavuudesta on hävinnyt huomattava osuus tai jopa kaikki. Sepeli on kuivunut, tilavuus on sama mutta painosta on kadonnut lähes puolet.

Merkittävää osaa tiheyden ja tilavuuspainon erojen osalla näyttelee kosteus ja olosuhteiden aiheuttamat suuret muutokset. Miksi siis käyttää tiheyttä kohteeseen, johon se sopii huonosti: tiheys silloin ja tiheys tällöin? Sen takia on olemassa muiden muassa tilavuuspaino, märkä tilavuuspaino, kuiva tilavuuspaino, irtotiheys, kiintotiheys, termit joita mm. hygrologiassa, rakennus- ja rakennusaineteollisuudessa ja logistiikassa käytetään sujuvasti.

Tiheys edellä kuvattuun käyttöön vain ei sovi, eikä siihen siirtymistä olla kuvatuilla aloilla edes harkitsemassa.

ABS-Kissa kirjoitti:

"Tiheys ei suinkaan ole mikään vakio."

Tiheys oletetaan lähes poikkeuksetta vakioksi. Kun tietty lämpötila ja paine vallitsee, tiheys myös on kullekin aineelle ominainen vakio.

"Toki sen voi usein olettaa vakioksi, aivan kuten tilavuuspainonkin."

Tilavuuspaino ei ole lähtökohtaisesti koskaan vakio, ei edes vaikka lämpötila ja paine olisivat samat. Tilavuuspainolle sopivat ainekset ovat muiden muassa lumi, maa-aines, hiekka, sepeli, turve, puutavara tai kappaletavara, joihin tiheys sopii todella huonosti.

Litran vetoinen kulta-, hopea- tai platinaharkko tai 50 litran heliumkaasusäiliö painavat samoissa olosuhteissa vuoden päästä mittatuna tasan saman verran kuin lähtötilanteessa eli massa (paino), tilavuus ja tiheys pysyvät vakiona. Jos kuution vetoiseen muoviseen laatikkoon pakataan motti tuoreita koivuklapeja, kuutio märkää betonia, sepeliä, turvetta, jäätelöä tai lunta, vuoden päästä mitattuna tilanne onkin aivan erilainen: koivuklapit, jäätelö ja lumi ovat painuneet kasaan ja painosta tilavuudesta on hävinnyt huomattava osuus tai jopa kaikki. Sepeli on kuivunut, tilavuus on sama mutta painosta on kadonnut lähes puolet.

Merkittävää osaa tiheyden ja tilavuuspainon erojen osalla näyttelee kosteus ja olosuhteiden aiheuttamat suuret muutokset. Miksi siis käyttää tiheyttä kohteeseen, johon se sopii huonosti: tiheys silloin ja tiheys tällöin? Sen takia on olemassa muiden muassa tilavuuspaino, märkä tilavuuspaino, kuiva tilavuuspaino, irtotiheys, kiintotiheys, termit joita mm. hygrologiassa, rakennus- ja rakennusaineteollisuudessa ja logistiikassa käytetään sujuvasti.

Tiheys edellä kuvattuun käyttöön vain ei sovi, eikä siihen siirtymistä olla kuvatuilla aloilla edes harkitsemassa.

Lue lisää

Höpö höpö! Ei tiheyttä läheskään aina oleteta vakioksi. Kaasuille käytetään idealikaasuyhtälöä tiheyden laskentaan aina kun lämpötila tai paine voivat muuttua. Nesteille ja kiinteille aineille huomioidaan lämpölaajeneminen tai tiheyden lämpötilakäyrä, jos niillä on vaikutusta tutkittavaan asiaan.

Tiheyttä käytetään myös monifaasivirtauksissa ja silloin tiheys riippuu lämpötila ja paineen lisäksi myös faasien massa- tai tilavuusosuuksista. Hiekka on kaksifaasista. Vettä tai ilmaa sekä kiveä. Sen tiheys voidaan laskea massaosuuden funktiona. Massaosuus riippuu hiekan kokojakaumasta, jyvien muodosta. Myös tiivistäminen vaikuttaa asiaan. Esimerkkinä tuosta on vaikkapa leijukerrosprosessit (leijukattilat, kemianteollisuuden leijuprosessit jne.). Niissä leijutetaan tai kuplitetaan hiekkapetia kaasu- tai nestevirralla. Prosessin laskennassa lasketaan tiheys eri kohdissa prosessia.

Puulla taas tiheys riippuu kosteusprosentista.

Mistä ihmeestä olet keksinyt, että aineen tiheys olisi vakio, mutta tilavuuspaino ei? Niiden erohan on vain g:llä kertominen. Tai suurempi ero niillä on se, että tiheyttä käytetään fysiikassa erittäin paljon ja tilavuuspainosta suurin osa fysiikan kanssa työskentelevistä ei ole koskaan kuullutkaan, muuta kuin ehkä pakettia lähettäessään.

Vähän sama juttu kun joku sanoisi, että lumea ei voi kuvata tiheydellä, vaan sitä pitää kuvata "väljyydellä", jonka yksikkö on m3/kg ja sen saa laskettua tiheyden käänteisarvona.

"Höpö höpö!"

Niin: mikä on ongelmasi?

"Ei tiheyttä läheskään aina oleteta vakioksi.... Mistä ihmeestä olet keksinyt, että aineen tiheys olisi vakio, mutta tilavuuspaino ei."

Tiheys on lähes poikkeuksetta vakio ja aina vakio samoissa olosuhteissa.

Tilavuuspaino ei ole lähes koskaan vakio, vaan toisin kuin tiheys, tilavuuspaino on samoissakin olohteissa vain suuruusluokkaa osoittava jos edes sitä. Saven, sepelin, hiekan, murskeen tai muun maa-aineksen, turpeen, mänty-, kuusi- tai koivuklapien, viljojen tai posti- ja pikapakettien tiheys ei ole koskaan vakio, joten niiden kanssa on täysin turha käyttää termiä tiheys.

(1) Ostan logistiikkayhtiöltä eurolavallisen tavaraa tai paketin, jolloin maksu menee joko tilavuuspainon tai todellisen painon mukaan tai todellisen tilavuuden mukaan. On aivan eri asia lähettää kilo höyheniä kuin kilo kultaa.

(2) Jos tilaan työmaalle 10 tonnia seulottua ja kuivaa mursketta, mutta saankin lavallisen märkää sekamaata, emme puhu samasta asiasta. Murskeen tiivistämätön tilavuuspaino on kosteusprosentista ja kivilaadusta riippuen 1,30 - 1,6, mutta märän sekamaan kohdalla tilanne on aivan erilainen.

(3) Jos ostan motillisen koivuhalkoja, ja halon tilavuuspaino on 445 kg/pinokuutio. Jos saan tilalle märkiä heittokuutioita, en ole lainkaan tyytyväinen asiaan.

(4) Tilaan hehtolitran ruista peruskosteudella 14,5 %, mutta saankin hehtolitran 20 % kosteaa ruista, joten en voi olla tyytyväinen saamaani tilavuuspainoon.

Tilavuuspaino on hyvä ja vakiintunut suure ilmoittaa asioita silloin kun tiheys ei käy. Sopii hyvin myös lumelle.

TilavuuspainoOnHieno kirjoitti:

"Höpö höpö!"

Niin: mikä on ongelmasi?

"Ei tiheyttä läheskään aina oleteta vakioksi.... Mistä ihmeestä olet keksinyt, että aineen tiheys olisi vakio, mutta tilavuuspaino ei."

Tiheys on lähes poikkeuksetta vakio ja aina vakio samoissa olosuhteissa.

Tilavuuspaino ei ole lähes koskaan vakio, vaan toisin kuin tiheys, tilavuuspaino on samoissakin olohteissa vain suuruusluokkaa osoittava jos edes sitä. Saven, sepelin, hiekan, murskeen tai muun maa-aineksen, turpeen, mänty-, kuusi- tai koivuklapien, viljojen tai posti- ja pikapakettien tiheys ei ole koskaan vakio, joten niiden kanssa on täysin turha käyttää termiä tiheys.

(1) Ostan logistiikkayhtiöltä eurolavallisen tavaraa tai paketin, jolloin maksu menee joko tilavuuspainon tai todellisen painon mukaan tai todellisen tilavuuden mukaan. On aivan eri asia lähettää kilo höyheniä kuin kilo kultaa.

(2) Jos tilaan työmaalle 10 tonnia seulottua ja kuivaa mursketta, mutta saankin lavallisen märkää sekamaata, emme puhu samasta asiasta. Murskeen tiivistämätön tilavuuspaino on kosteusprosentista ja kivilaadusta riippuen 1,30 - 1,6, mutta märän sekamaan kohdalla tilanne on aivan erilainen.

(3) Jos ostan motillisen koivuhalkoja, ja halon tilavuuspaino on 445 kg/pinokuutio. Jos saan tilalle märkiä heittokuutioita, en ole lainkaan tyytyväinen asiaan.

(4) Tilaan hehtolitran ruista peruskosteudella 14,5 %, mutta saankin hehtolitran 20 % kosteaa ruista, joten en voi olla tyytyväinen saamaani tilavuuspainoon.

Tilavuuspaino on hyvä ja vakiintunut suure ilmoittaa asioita silloin kun tiheys ei käy. Sopii hyvin myös lumelle.

Lue lisää

Tämähän menee älyttömäksi jankkaamiseksi.

Tilavuuspainon yksikkö on N/m3. Yksikään esimerkeistäsi ei käytä sitä, vaan käyttävät tiheyden yksikköä kg/m3 (tai joku muu massayksikkö jaettuna tilavuusyksiköllä).

Tilavuuspaino taitaa lähinnä olla melko kaukana fysiikasta olevien alojen tiheyttä tarkoittava termi. Ehkä tiheys on terminä vaikea maallikoille? Nyt ollaa tiede/fysiikka palstalla. Fysiikassa, ja siten tällä palstalla, taas tilavuuspaino on varsin outo termi.

UPS:n sivuilta
"Tilavuuspainon määrittäminen: Jaa paketin senttimetreinä ilmoitettu kuutiotilavuus 5 000:lla. Pyöristä kaikki murto-osat seuraavaan puoleen kilogrammaan. "

Fyysikko sanoisi tuon "Jos paketin tiheys on alle 200 kg/m3, laskutus perustuu kappaleen tilavuudesta 200 kg/m3 oletustiheydellä laskettuun massaan"

Kuten olen yrittänyt sinulle kertoa tiheys ei todellakaan ole mikään vakio. Tietysti kaikkien tiheyteen vaikuttavien asioiden ollessa vakioita tiheyskin on vakio. Aivan sama pätee tuolle tilavuuspainollesi.

Jos nyt mennää takaisin siihen lumeen, lumen tiheyden voi määrittää esimerkiksi jään, veden ja ilman tilavuusosuuden avulla. Tai sitten voi mitata miten lumen tiheys muuttuu sääolojen ja ajan funktiona ja ennustaa sen avulla mikä lumen tiheys on.

Joakim1 kirjoitti:

Tämähän menee älyttömäksi jankkaamiseksi.

Tilavuuspainon yksikkö on N/m3. Yksikään esimerkeistäsi ei käytä sitä, vaan käyttävät tiheyden yksikköä kg/m3 (tai joku muu massayksikkö jaettuna tilavuusyksiköllä).

Tilavuuspaino taitaa lähinnä olla melko kaukana fysiikasta olevien alojen tiheyttä tarkoittava termi. Ehkä tiheys on terminä vaikea maallikoille? Nyt ollaa tiede/fysiikka palstalla. Fysiikassa, ja siten tällä palstalla, taas tilavuuspaino on varsin outo termi.

UPS:n sivuilta
"Tilavuuspainon määrittäminen: Jaa paketin senttimetreinä ilmoitettu kuutiotilavuus 5 000:lla. Pyöristä kaikki murto-osat seuraavaan puoleen kilogrammaan. "

Fyysikko sanoisi tuon "Jos paketin tiheys on alle 200 kg/m3, laskutus perustuu kappaleen tilavuudesta 200 kg/m3 oletustiheydellä laskettuun massaan"

Kuten olen yrittänyt sinulle kertoa tiheys ei todellakaan ole mikään vakio. Tietysti kaikkien tiheyteen vaikuttavien asioiden ollessa vakioita tiheyskin on vakio. Aivan sama pätee tuolle tilavuuspainollesi.

Jos nyt mennää takaisin siihen lumeen, lumen tiheyden voi määrittää esimerkiksi jään, veden ja ilman tilavuusosuuden avulla. Tai sitten voi mitata miten lumen tiheys muuttuu sääolojen ja ajan funktiona ja ennustaa sen avulla mikä lumen tiheys on.

Lue lisää

näin on

Joakim1 kirjoitti:

Tämähän menee älyttömäksi jankkaamiseksi.

Tilavuuspainon yksikkö on N/m3. Yksikään esimerkeistäsi ei käytä sitä, vaan käyttävät tiheyden yksikköä kg/m3 (tai joku muu massayksikkö jaettuna tilavuusyksiköllä).

Tilavuuspaino taitaa lähinnä olla melko kaukana fysiikasta olevien alojen tiheyttä tarkoittava termi. Ehkä tiheys on terminä vaikea maallikoille? Nyt ollaa tiede/fysiikka palstalla. Fysiikassa, ja siten tällä palstalla, taas tilavuuspaino on varsin outo termi.

UPS:n sivuilta
"Tilavuuspainon määrittäminen: Jaa paketin senttimetreinä ilmoitettu kuutiotilavuus 5 000:lla. Pyöristä kaikki murto-osat seuraavaan puoleen kilogrammaan. "

Fyysikko sanoisi tuon "Jos paketin tiheys on alle 200 kg/m3, laskutus perustuu kappaleen tilavuudesta 200 kg/m3 oletustiheydellä laskettuun massaan"

Kuten olen yrittänyt sinulle kertoa tiheys ei todellakaan ole mikään vakio. Tietysti kaikkien tiheyteen vaikuttavien asioiden ollessa vakioita tiheyskin on vakio. Aivan sama pätee tuolle tilavuuspainollesi.

Jos nyt mennää takaisin siihen lumeen, lumen tiheyden voi määrittää esimerkiksi jään, veden ja ilman tilavuusosuuden avulla. Tai sitten voi mitata miten lumen tiheys muuttuu sääolojen ja ajan funktiona ja ennustaa sen avulla mikä lumen tiheys on.

Lue lisää

"Tämähän menee älyttömäksi jankkaamiseksi."

Juuri näin.

Tässä vaiheessa lienee jo kaikille selvää, että tilavuuspaino on hyvä ja vakiintunut suure ja se ilmoittaa asioita silloin kun tiheys ei ole käypä vaihtoehto. Ei ole lainkaan tiedossa, että suureesta oltaisiin missään vaiheessa edes harkittu luovuttavaksi. Tilavuuspaino sopii hyvin saven, sepelin, hiekan, murskeen tai muun maa-aineksen, turpeen, mänty-, kuusi- tai koivuklapien, viljojen tai vaikkapa posti- ja pikapakettien ominaisuuksien ilmoittamiseen.

Tilavuuspaino sopii hyvin myös lumelle.

Kannatantilavuuspainoa kirjoitti:

"Tämähän menee älyttömäksi jankkaamiseksi."

Juuri näin.

Tässä vaiheessa lienee jo kaikille selvää, että tilavuuspaino on hyvä ja vakiintunut suure ja se ilmoittaa asioita silloin kun tiheys ei ole käypä vaihtoehto. Ei ole lainkaan tiedossa, että suureesta oltaisiin missään vaiheessa edes harkittu luovuttavaksi. Tilavuuspaino sopii hyvin saven, sepelin, hiekan, murskeen tai muun maa-aineksen, turpeen, mänty-, kuusi- tai koivuklapien, viljojen tai vaikkapa posti- ja pikapakettien ominaisuuksien ilmoittamiseen.

Tilavuuspaino sopii hyvin myös lumelle.

Lue lisää

Rakennusfysiikassa, geotekniikassa ja maamekaniikassa maan tiheydellä tarkoitetaan maan kiinteän osan tiheyttä. Siinä ei oteta huomioon maassa olevien vesi- ja ilmarakkuloiden tilavuutta. Tilavuuspainossa (irtotiheys) otetaan huomioon ilma- ja vesirakkuloiden osuus eli se on ns. "kuormapaino". Kuivan ja märän maan tilavuuspaino saattaa vaihdella kymmenillä prosenteilla, ja siten ero on myös työkoneiden ja paalutuksen kitkavoimaan merkittävä. Tilavuuspainoa tarvitaan lähes kaikissa geoteknisissä laskelmissa. Etenkin vakavuuslaskelmissa tilavuuspainon virhearviointi voi aiheuttaa huomattavia seurauksia.

Myös Suomen rakentamismääräyskokoelma käyttää tilavuuspainoa eli yksikköä voidaan käyttää puutavaralle, liimapuulle, kertopuulle, vanerille ja rimalevylle. Tilavuuspainona voidaan käyttää arvoa 5,0 kN/m3.

Tilavuuspaino sopii käytettäväksi myös jätteille, silloin, kun tilavuus on suhteellisen tarkkaan selvillä mutta paino halutaan laskea: sekajäte, puristettu sekäjäte, rakennusjäte, paperi, pahvi, biojäte, pienmetalli. lasi ja mm. energiajäte.

Kuriiripalveluissa pakettien hinta voi perustua joko painoon, tai jos paketin tilavuus x tilavuuspaino on enemmän kuin paketin paino, maksu lasketaan paketin tilavuus x tilavuuspaino tuloksen mukaan.

Jos on opiskellut fysiikan teoriaa vain yliopistossa, on mahdollista, että on kokonaan vieraantunut todellisuudesta. Silloin kaikki pyörii tiheyden ja mustien aukkojen ympärillä, ja silloin on mahdotonta nähdä oman maailmansa eli toimistonsa ja läppärin näytön ulkopuolelle. Valokaan ei karkaa tuollaisesta paikasta.

Valoa-Mustaan-Aukkoon kirjoitti:

Rakennusfysiikassa, geotekniikassa ja maamekaniikassa maan tiheydellä tarkoitetaan maan kiinteän osan tiheyttä. Siinä ei oteta huomioon maassa olevien vesi- ja ilmarakkuloiden tilavuutta. Tilavuuspainossa (irtotiheys) otetaan huomioon ilma- ja vesirakkuloiden osuus eli se on ns. "kuormapaino". Kuivan ja märän maan tilavuuspaino saattaa vaihdella kymmenillä prosenteilla, ja siten ero on myös työkoneiden ja paalutuksen kitkavoimaan merkittävä. Tilavuuspainoa tarvitaan lähes kaikissa geoteknisissä laskelmissa. Etenkin vakavuuslaskelmissa tilavuuspainon virhearviointi voi aiheuttaa huomattavia seurauksia.

Myös Suomen rakentamismääräyskokoelma käyttää tilavuuspainoa eli yksikköä voidaan käyttää puutavaralle, liimapuulle, kertopuulle, vanerille ja rimalevylle. Tilavuuspainona voidaan käyttää arvoa 5,0 kN/m3.

Tilavuuspaino sopii käytettäväksi myös jätteille, silloin, kun tilavuus on suhteellisen tarkkaan selvillä mutta paino halutaan laskea: sekajäte, puristettu sekäjäte, rakennusjäte, paperi, pahvi, biojäte, pienmetalli. lasi ja mm. energiajäte.

Kuriiripalveluissa pakettien hinta voi perustua joko painoon, tai jos paketin tilavuus x tilavuuspaino on enemmän kuin paketin paino, maksu lasketaan paketin tilavuus x tilavuuspaino tuloksen mukaan.

Jos on opiskellut fysiikan teoriaa vain yliopistossa, on mahdollista, että on kokonaan vieraantunut todellisuudesta. Silloin kaikki pyörii tiheyden ja mustien aukkojen ympärillä, ja silloin on mahdotonta nähdä oman maailmansa eli toimistonsa ja läppärin näytön ulkopuolelle. Valokaan ei karkaa tuollaisesta paikasta.

Lue lisää

Tilavuusapianoa käytetään, koska se on joillakin erityisaloilla tarkoituksenmukainen. Mutta niiden sijasta voitaisiin käyttää muitakin yksiköitä. Yleensä fysiikassa ei käytetä minkään erityisalan yksiköitä, koska NE EIVÄT OLE FYSIIKASSA TARKOITUKSENMUKAISIA.

Tiheys on juuri se miksi se on määritellään. Se ei suinkaan ole yleisesti vakio.

Lumelle tiheys on tietysti seoksen tiheys, koska lumi ei edes esiinny muissa muodoissa kuin seoksena. Se koostuu jäästä ja ilmasta, joskus myös vedestä. Lumikiteistä puhuttaessa sitten voisi olla tiheys myös kiteelle eli jäälle.

Hiekalle on sitten erikseen partikkeleiden ja seoksen tiheys. Jälkimmäistä voidaan kutsua bulkkitiheydeksi. Ehkä sille on joku muukin suomenkielinen nimi. Englanniksi bulk density. Lisäksi voi olla erikseen määritelty bulkkitiheys kuivalle ja märälle hiekalle. Jälkimmäinen tietysti on veden massaosuuden funktio.

Irtotavaran tapauksissa siis on erittäin tärkeää määritellä yksiselitteisesti mitä tiheydellä tarkoitetaan.

Tilavuuspainoa ei tuossa mihinkään tarvita. Jos kuitenkin on pakkomielle sitä käyttää, on sekin tapauskohtaisesti määriteltävä yksiselitteisesti.

"Tilavuuspainoa ei tuossa mihinkään tarvita. Jos kuitenkin on pakkomielle sitä käyttää, on sekin tapauskohtaisesti määriteltävä yksiselitteisesti."

Pakkomielle tuntuu olevan jossakin ihan toisessa päässä, jollakin teoreetikolla.

Google löytää tilavuuspaino-sanalla yli 16 000 hakua. Hyvä termi ja kuvaava.

PakkoneuroosilleEi kirjoitti:

"Tilavuuspainoa ei tuossa mihinkään tarvita. Jos kuitenkin on pakkomielle sitä käyttää, on sekin tapauskohtaisesti määriteltävä yksiselitteisesti."

Pakkomielle tuntuu olevan jossakin ihan toisessa päässä, jollakin teoreetikolla.

Google löytää tilavuuspaino-sanalla yli 16 000 hakua. Hyvä termi ja kuvaava.

Lue lisää

" Google löytää tilavuuspaino-sanalla yli 16 000 hakua. Hyvä termi ja kuvaava. "

Vaan - tiheydelle löytää toista miljoonaa osumaa ;)

>>> Tällaisen sekalaisen materiaalin tiheys ei ole koskaan vakio, vaikka niiden sijainti, lämpötila ja paine olisivatkin vakiot. On siis täysin turhaa käyttää termiä tiheys, joka ymmärretään tarkkana terminä. Tiheyden ja tilavuuspainon suurin ero ei ole mittayksikkö, vaan se, että tiheys ei ota huomioon materiaalissa olevaa veden osuutta tai kokonaisuuden ilmatilavuutta. <<<

Ei vaikkapa muovin, teräksen tai alumiinin yhteydessä puhuta koskaan tilavuuspainosta ja miksi ei? No koska ne ei mene kasaan tiivistämällä tai puristamalla eikä ne ime kosteutta! Kaasuilla tilanne on toinen, mutta se on yleisesti tiedossa.

Tilavuuspaino tarkoittaa tilavuusyksikön suuruiseen materiaaliin kohdistuvaa painovoimaa. Tilavuuspaino kasvaa materiaalin tiivistyessä, koska silloin materiaalin kokonaistilavuus pienenee. Kuivaamalla tai kastelemalla materiaalia, tilavuuspaino joko kasvaa tai pienenee materiaalin ominaisuuksien ja vesipitoisuuden mukaan. Jokainen voi päätellä maalaisjärjellään, milloin ja mikä materiaali voidaan tiivistää kasaan ja voi olla altis kosteudelle. On kai selvää että kuiva ja märkä pahvi, paperi, nollakuitu tai hake eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Joskus kuivatuoretilavuuspainoa (kuivamassan suhdetta tuoretilavuuteen) kuvataan tiheytenä.

Mikä tässä enää voi olla epäselvää?

täikammalla kirjoitti:

" Google löytää tilavuuspaino-sanalla yli 16 000 hakua. Hyvä termi ja kuvaava. "

Vaan - tiheydelle löytää toista miljoonaa osumaa ;)

Entä sitten?

jankatkaalisää kirjoitti:

>>> Tällaisen sekalaisen materiaalin tiheys ei ole koskaan vakio, vaikka niiden sijainti, lämpötila ja paine olisivatkin vakiot. On siis täysin turhaa käyttää termiä tiheys, joka ymmärretään tarkkana terminä. Tiheyden ja tilavuuspainon suurin ero ei ole mittayksikkö, vaan se, että tiheys ei ota huomioon materiaalissa olevaa veden osuutta tai kokonaisuuden ilmatilavuutta. <<<

Ei vaikkapa muovin, teräksen tai alumiinin yhteydessä puhuta koskaan tilavuuspainosta ja miksi ei? No koska ne ei mene kasaan tiivistämällä tai puristamalla eikä ne ime kosteutta! Kaasuilla tilanne on toinen, mutta se on yleisesti tiedossa.

Tilavuuspaino tarkoittaa tilavuusyksikön suuruiseen materiaaliin kohdistuvaa painovoimaa. Tilavuuspaino kasvaa materiaalin tiivistyessä, koska silloin materiaalin kokonaistilavuus pienenee. Kuivaamalla tai kastelemalla materiaalia, tilavuuspaino joko kasvaa tai pienenee materiaalin ominaisuuksien ja vesipitoisuuden mukaan. Jokainen voi päätellä maalaisjärjellään, milloin ja mikä materiaali voidaan tiivistää kasaan ja voi olla altis kosteudelle. On kai selvää että kuiva ja märkä pahvi, paperi, nollakuitu tai hake eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Joskus kuivatuoretilavuuspainoa (kuivamassan suhdetta tuoretilavuuteen) kuvataan tiheytenä.

Mikä tässä enää voi olla epäselvää?

Lue lisää

Eikö olekin niin, että tilavuuspaino on aina osa tiheyden käsitettä mutta myös kääntäen? Toisessa mitataan massan suhdetta tilavuuteen ja toisessa painon suhdetta tilavuuteen. Kappaleen massa on kaikkialla sama, mutta paino riippuu myös gravitaatiosta.

Tiheyden yksikkö on 1 kg/dm³.

Tilavuuspainon yksikkö on N/m3.

Näin ajatellen tiheys ja tilavuuspaino ovat yksi ja sama asia vain hieman toisin ilmaistuna. Kansan kielessä ihminen painaa 100 kiloa, vaikka hänen massansa mittauspisteessä on 100 kilogrammaa ja painonsa 981 newtonia. Terminä tiheys on yleisempi kuin tilavuuspaino.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiheys

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tilavuuspaino

ksjdcnhvbg kirjoitti:

Entä sitten?

Heikoilla olet!

fhgj kirjoitti:

Heikoilla olet!

Heikko olet!

Valitettavasti tuotan sinulle pettymyksen kertomalla, että en ole opiskellut päivääkään fysiikkaa yliopistolla. Sen sijaan yläasteella, lukiossa ja teknillisessä korkeakoulussa. Kaikissa noissa fysiikan opetus oli käytännönläheistä, ehkä kvanttifysiikkaa lukuunottamatta, mutta ei kvanttifysiikassa puhuttu juuri tiheydestäkään.

Missään noissa en muista koskaan käyttäneeni termiä tilavuuspaino. Ei sitä myöskään ole tullut vastaan työelämässä (muuta kuin niiden pakettien postittamisessa), vaikka käytännön suunnittelutyötä on tullut tehtyä erilaisiin prosesseihin energia- ja kemianteollisuudessa 20 vuotta. Molemmissa ollaan hyvin paljon tekemisissä lumen ja hiekan kaltaisten seosten kanssa, kuten erilaiset vaahdot, leijukerrokset, polttoaineet (jauhettu hiili, turve, pelletit, yhdyskuntajäte, liete jne.). Lumen kanssa en ole töissä ollut tekemisissä. Tosin erääseen prosessiin kertyvää höttöistä tavaraa kutsuttiin lumeksi, kun se näytti lumelta.

Tieheyden suuri vaihteluväli tulee tietysti aineen ominaisuuksista, mutta ei se todellakaan tarkoita, että pitäisi keksi joku muu termi kuin tiheys. Vaikkapa polttoainetta tilatessa halutaan tietty massa, kosteusprosentti ja lämpöarvo. Nämä kaikki mitataan polttoaine-erästä otetutsta näytteestä. Tietysti mitataan myös tuhkapitoisuus, alkuainejakauma jne.

"Tiheyttä pidetään oletusarvoisesti tarkkana ja muuttumattomana, toki paikkaan, paineeseen ja lämpötilaan sidottuna. Tiheys on kaikkiaan aina kuitenkin eksakti ilmaus. Tilavuuspaino sen sijaan antaa enemmän käytännön pelivaraa, koska tilavuuspaino on lähes poikkeuksetta likiarvo. Tilavuuspaino kasvaa materiaalin tiivistyessä, koska silloin materiaalin kokonaistilavuus pienenee. Kuivaamalla tai kastelemalla materiaalia, tilavuuspaino joko kasvaa tai pienenee materiaalin ominaisuuksien ja vesipitoisuuden mukaan."

Outoa jankkaamista sulla. Ei tiheys ole mitenkään erityisesti vakio. Esimerkiksi koivupuun tiheys on tuoreena (kosteus vähän päälle 50%) hieman vajaa 1000 kg/m³ kun taas klapikuivana (kosteus vajaa 25%) enää noin 670 kg/m³. Tai koivuhakekasan irtotiheys märkänä noin 400 kg/i-m³ ja polttokuivana (35%) enää noin 310 kg/i-m³. Ei esimerkiksi näihin mitään tilavuuspainoja tarvita (eikä edes käytetä).

martta00 kirjoitti:

"Tiheyttä pidetään oletusarvoisesti tarkkana ja muuttumattomana, toki paikkaan, paineeseen ja lämpötilaan sidottuna. Tiheys on kaikkiaan aina kuitenkin eksakti ilmaus. Tilavuuspaino sen sijaan antaa enemmän käytännön pelivaraa, koska tilavuuspaino on lähes poikkeuksetta likiarvo. Tilavuuspaino kasvaa materiaalin tiivistyessä, koska silloin materiaalin kokonaistilavuus pienenee. Kuivaamalla tai kastelemalla materiaalia, tilavuuspaino joko kasvaa tai pienenee materiaalin ominaisuuksien ja vesipitoisuuden mukaan."

Outoa jankkaamista sulla. Ei tiheys ole mitenkään erityisesti vakio. Esimerkiksi koivupuun tiheys on tuoreena (kosteus vähän päälle 50%) hieman vajaa 1000 kg/m³ kun taas klapikuivana (kosteus vajaa 25%) enää noin 670 kg/m³. Tai koivuhakekasan irtotiheys märkänä noin 400 kg/i-m³ ja polttokuivana (35%) enää noin 310 kg/i-m³. Ei esimerkiksi näihin mitään tilavuuspainoja tarvita (eikä edes käytetä).

Lue lisää

"Outoa jankkaamista sulla."

Älä, Martta, puutu miesten hommiin.

suutariolkoonlestissä kirjoitti:

"Outoa jankkaamista sulla."

Älä, Martta, puutu miesten hommiin.

Jonnii joutavaa silti jankkaat!

martta00 kirjoitti:

Jonnii joutavaa silti jankkaat!

Sinulla ei ole yhteenkään keskusteluun juurikaan annettavaa. Ei siis mitään, ei myöskään nyt.

martta00 kirjoitti:

"Tiheyttä pidetään oletusarvoisesti tarkkana ja muuttumattomana, toki paikkaan, paineeseen ja lämpötilaan sidottuna. Tiheys on kaikkiaan aina kuitenkin eksakti ilmaus. Tilavuuspaino sen sijaan antaa enemmän käytännön pelivaraa, koska tilavuuspaino on lähes poikkeuksetta likiarvo. Tilavuuspaino kasvaa materiaalin tiivistyessä, koska silloin materiaalin kokonaistilavuus pienenee. Kuivaamalla tai kastelemalla materiaalia, tilavuuspaino joko kasvaa tai pienenee materiaalin ominaisuuksien ja vesipitoisuuden mukaan."

Outoa jankkaamista sulla. Ei tiheys ole mitenkään erityisesti vakio. Esimerkiksi koivupuun tiheys on tuoreena (kosteus vähän päälle 50%) hieman vajaa 1000 kg/m³ kun taas klapikuivana (kosteus vajaa 25%) enää noin 670 kg/m³. Tai koivuhakekasan irtotiheys märkänä noin 400 kg/i-m³ ja polttokuivana (35%) enää noin 310 kg/i-m³. Ei esimerkiksi näihin mitään tilavuuspainoja tarvita (eikä edes käytetä).

Lue lisää

Outoja termejä käytät ??? irtotiheys kg/i-m³ klapikuiva

pysyhoitajafoorumilla kirjoitti:

Sinulla ei ole yhteenkään keskusteluun juurikaan annettavaa. Ei siis mitään, ei myöskään nyt.

eikö todellakaan mitään?

//Outoja termejä käytät ??? irtotiheys kg/i-m³ klapikuiva //

Klapikuiva on teoreettisessa fysiikassa, erityisesti kvattimekaniikassa, eräs kvarkkien ohessa käytettävä avaintermi. Kvarkki on alkeishiukkanen, jonka spin on klapikuiva ja laskettavissa matemaattisesti mallintamalla. Kuten eräs kirjoittaja foorumilla tietää, klapikuivalla voidaan selittää myös se, voiko elektroni sijaita atomin ytimessä vaiko ei voi.

Onpa mennyt tämä fysiikkakeskustelu asialliseksi. Muistuttaa aivan Mensan vuosikokousta.

Mistä_näitä_riittää kirjoitti:

Onpa mennyt tämä fysiikkakeskustelu asialliseksi. Muistuttaa aivan Mensan vuosikokousta.

semmosta se välillä on, kun hermot joillakin pettää..

martta00 kirjoitti:

semmosta se välillä on, kun hermot joillakin pettää..

Martalta saa tyhjän pyytämättäkin, eikä Martta varmuudella osallistu Mensan vuosikokouksiin. Ja minkähän vuoksi? Heh...?!

Menikö nyt hermot kuten täällä sanotaan?