Vaara vai ei?

Tuossa linkin sähköturvallisuusohjessa ei sitten ole mitään järkeä? Kun vaarallisuus riippuu aina sekä jänniitteestä että virrasta niin pitää aina ilmoittaa molemmat yhdessä.
Mikä vaikutus ihmiseen on 8 V AC jännitteellä 700 mA virralla?

juujaei kirjoitti:

Tuossa linkin sähköturvallisuusohjessa ei sitten ole mitään järkeä? Kun vaarallisuus riippuu aina sekä jänniitteestä että virrasta niin pitää aina ilmoittaa molemmat yhdessä.
Mikä vaikutus ihmiseen on 8 V AC jännitteellä 700 mA virralla?

Lue lisää

Ei riitä, pitää tietää resistanssikin jos jännitteillä pelataan.
Virta on kuitenkin se joka on määräävä.
Etkä saa millään keinolla ihmisessä kulkemaan 700 mA virtaa 8 V jännitteellä.

juujaei kirjoitti:

Tuossa linkin sähköturvallisuusohjessa ei sitten ole mitään järkeä? Kun vaarallisuus riippuu aina sekä jänniitteestä että virrasta niin pitää aina ilmoittaa molemmat yhdessä.
Mikä vaikutus ihmiseen on 8 V AC jännitteellä 700 mA virralla?

Lue lisää

Mistä keksit, että 8VAC jännitteellä ihmisen läpi kulkisi 700mA:n virta? Vai kuvitteletko, että jos virtalähteessäsi lukee "700mA", niin virtapiirissä kulkeva virta on aina 700mA resistanssista riippumatta? Eikö Ohmin laki opeteta jo 7. luokan fysiikan tunneilla?

juujaei kirjoitti:

Tuossa linkin sähköturvallisuusohjessa ei sitten ole mitään järkeä? Kun vaarallisuus riippuu aina sekä jänniitteestä että virrasta niin pitää aina ilmoittaa molemmat yhdessä.
Mikä vaikutus ihmiseen on 8 V AC jännitteellä 700 mA virralla?

Lue lisää

Yritä nyt päättää kumpi on vakio, jännite vai virta. 8V jännitteellä ihmisen läpi kulkeva virta on n. 8mA, ei suinkaan 700mA. Jos välttämättä haluat 700mA virran itsesi läpi, tarvitset n. 700V jännitteen.

vakiojännitevirta kirjoitti:

Yritä nyt päättää kumpi on vakio, jännite vai virta. 8V jännitteellä ihmisen läpi kulkeva virta on n. 8mA, ei suinkaan 700mA. Jos välttämättä haluat 700mA virran itsesi läpi, tarvitset n. 700V jännitteen.

Lue lisää

Ei mene millään 8 voltilla 8mA ihmisen läpi.
Olet varmaan oppinut että ihmisen resistanssi olisi kilo-ohmin luokkaa -suuruusluokka pitää paikkansa verkkojännitteellä, mutta kun ihmisen resistanssi onkin riippuvainen jännitteestä niin tuolla jännitteellä se on huomattavasti isompi.

juujaei kirjoitti:

Tuossa linkin sähköturvallisuusohjessa ei sitten ole mitään järkeä? Kun vaarallisuus riippuu aina sekä jänniitteestä että virrasta niin pitää aina ilmoittaa molemmat yhdessä.
Mikä vaikutus ihmiseen on 8 V AC jännitteellä 700 mA virralla?

Lue lisää

Jännite ja virta on aina suhteessa toisiinsa (Ohmin laki). Kun jännite on korkea (esim. hankaussähkö), virta on korkea. Virran kesto on sitten lyhyt, joten se on vaaraton. Jos ei nyt puhuta hankaussähköstä tms. niin jännite on se ratkaiseva. Virtaa sieltä kyllä löytyy riittävästi.

Viestistäsi päätellen on.

okaro kirjoitti:

Jännite ja virta on aina suhteessa toisiinsa (Ohmin laki). Kun jännite on korkea (esim. hankaussähkö), virta on korkea. Virran kesto on sitten lyhyt, joten se on vaaraton. Jos ei nyt puhuta hankaussähköstä tms. niin jännite on se ratkaiseva. Virtaa sieltä kyllä löytyy riittävästi.

Lue lisää

"Kun jännite on korkea (esim. hankaussähkö), virta on korkea"
Voi hyvänen aika mitä sönköttämistä, Ei sitten millään tavalla perillä asioista, ei ainuttakaan lausetta mennyt oikein. Miksi sinun pitää yrittää päteä asioista joista et ole edes nimeksi perillä. Älkää missään nimessä tehkö mitään sähkö hommia tämän kahelin ohjeiden mukaan, tällä "okaro":lla ei ole mitään käsitystä virrasta, jännitteestä eikä sähköstä yleensäkkään.

sekoilija kirjoitti:

"Kun jännite on korkea (esim. hankaussähkö), virta on korkea"
Voi hyvänen aika mitä sönköttämistä, Ei sitten millään tavalla perillä asioista, ei ainuttakaan lausetta mennyt oikein. Miksi sinun pitää yrittää päteä asioista joista et ole edes nimeksi perillä. Älkää missään nimessä tehkö mitään sähkö hommia tämän kahelin ohjeiden mukaan, tällä "okaro":lla ei ole mitään käsitystä virrasta, jännitteestä eikä sähköstä yleensäkkään.

Lue lisää

Aivan näin. Yritetty kertoa, mutta Okaro ilmiantaa viestit, jossa hänen "tietämystään" kritisoidaan, ja ilmianto toimii täällä nykyään niin, että kaikki ilmiannetut viestit poistetaan. Nytkin välistä puuttuu monta viestiä, jossa Okarolle on yritetty kertoa, miten pieleen tuossa selityksessä lähes kaikki meni.

Nyt kun esim. Okaron mielestä "kun jännite on korkea, virta on korkea", niin samalla teholla asiahan on juuri toisin päin. Kun jännite pienenee, virta kasvaa. Siksi esim. autosähköissä starttimoottori tarvitsee ne pikkurillin paksuiset johdot, vaikka startin teho on vain 1-2kW. 230V jännitteellä 1-2kW laite ottaa virtaa huomattavasti vähemmän, jolloin johdotkin voivat olla ohuemmat.

Samasta syystä pitkiä siirtoja tehdään korkeajännitteellä, koska virrat ovat silloin pienemmät eikä tarvitse ripustaa ranteen paksuisia johtoja tolppiin. Toki korkeajännitteen käyttöön on syynä myös pienemmät jännitehäviöt, mutta se on jo toinen asia.

Ja tuokin "jännite on se ratkaiseva", niin nimenomaan ei ole. Nimenomaan virta on se ratkaiseva, onko sähköisku ihmiselle vaarallinen vai ei, ja toki se on kyseessä vaihto- vai tasavirta. Ensinnäkin hankaussähkö ei ole vaihtovirtaa, joten syy miksi se ei ole ihmiselle vaarallinen ei liity virran lyhyeen kestoon, vaan enemmänkin siihen että se on tasavirtaa.

sekoilija kirjoitti:

"Kun jännite on korkea (esim. hankaussähkö), virta on korkea"
Voi hyvänen aika mitä sönköttämistä, Ei sitten millään tavalla perillä asioista, ei ainuttakaan lausetta mennyt oikein. Miksi sinun pitää yrittää päteä asioista joista et ole edes nimeksi perillä. Älkää missään nimessä tehkö mitään sähkö hommia tämän kahelin ohjeiden mukaan, tällä "okaro":lla ei ole mitään käsitystä virrasta, jännitteestä eikä sähköstä yleensäkkään.

Lue lisää

Onko Ohmin laki tuntematon? I = U / R.

okaro kirjoitti:

Onko Ohmin laki tuntematon? I = U / R.

Tässä tapauksessa tuo ei riitä alkuunkaan. Loppupelissä ne on Joulet jotka tappaa.

okaro kirjoitti:

Onko Ohmin laki tuntematon? I = U / R.

Niin, onko Ohmin laki sinulle tosiaan tuntematon? P = UI.

Laitteen teho on vakio. Nostat jännitettä. Mitä tapahtuu virralle? Lasket jännitettä. Mitä taphtuu virralle? Onnistuuko tällaiset laskutoimitukset sinulta? Eikö näitä tosiaan opetettu peruskoulussa, siihen aikaan kun sinä olet peruskoulun käynyt?

juurikin_näin kirjoitti:

Aivan näin. Yritetty kertoa, mutta Okaro ilmiantaa viestit, jossa hänen "tietämystään" kritisoidaan, ja ilmianto toimii täällä nykyään niin, että kaikki ilmiannetut viestit poistetaan. Nytkin välistä puuttuu monta viestiä, jossa Okarolle on yritetty kertoa, miten pieleen tuossa selityksessä lähes kaikki meni.

Nyt kun esim. Okaron mielestä "kun jännite on korkea, virta on korkea", niin samalla teholla asiahan on juuri toisin päin. Kun jännite pienenee, virta kasvaa. Siksi esim. autosähköissä starttimoottori tarvitsee ne pikkurillin paksuiset johdot, vaikka startin teho on vain 1-2kW. 230V jännitteellä 1-2kW laite ottaa virtaa huomattavasti vähemmän, jolloin johdotkin voivat olla ohuemmat.

Samasta syystä pitkiä siirtoja tehdään korkeajännitteellä, koska virrat ovat silloin pienemmät eikä tarvitse ripustaa ranteen paksuisia johtoja tolppiin. Toki korkeajännitteen käyttöön on syynä myös pienemmät jännitehäviöt, mutta se on jo toinen asia.

Ja tuokin "jännite on se ratkaiseva", niin nimenomaan ei ole. Nimenomaan virta on se ratkaiseva, onko sähköisku ihmiselle vaarallinen vai ei, ja toki se on kyseessä vaihto- vai tasavirta. Ensinnäkin hankaussähkö ei ole vaihtovirtaa, joten syy miksi se ei ole ihmiselle vaarallinen ei liity virran lyhyeen kestoon, vaan enemmänkin siihen että se on tasavirtaa.

Lue lisää

"Samasta syystä pitkiä siirtoja tehdään korkeajännitteellä, koska virrat ovat silloin pienemmät eikä tarvitse ripustaa ranteen paksuisia johtoja tolppiin. Toki korkeajännitteen käyttöön on syynä myös pienemmät jännitehäviöt, mutta se on jo toinen asia."

Tämähän ei todellakaan ole "toinen asia" -eli ei taida sinullakaan sähköopit olla oikein hallussa.

plokiujhyt kirjoitti:

"Samasta syystä pitkiä siirtoja tehdään korkeajännitteellä, koska virrat ovat silloin pienemmät eikä tarvitse ripustaa ranteen paksuisia johtoja tolppiin. Toki korkeajännitteen käyttöön on syynä myös pienemmät jännitehäviöt, mutta se on jo toinen asia."

Tämähän ei todellakaan ole "toinen asia" -eli ei taida sinullakaan sähköopit olla oikein hallussa.

Lue lisää

Tehohäviön minimoimiseksi virta täytyy saada pienemmäksi, joka tapahtuu nostamalla jännitettä. Eli kyllä ne nyt vähän liittyvät toisiinsa. Jos asia menisi Okaron lain, eikä ohmin lain mukaan, eli "kun jännite on korkea, virta on korkea", niin sopii vain kuvitella minkälaiset virrat ja metrin paksuiset kaapelit pitäisi olla 110kV jakeluverkossa.

vakiojännitevirta kirjoitti:

Yritä nyt päättää kumpi on vakio, jännite vai virta. 8V jännitteellä ihmisen läpi kulkeva virta on n. 8mA, ei suinkaan 700mA. Jos välttämättä haluat 700mA virran itsesi läpi, tarvitset n. 700V jännitteen.

Lue lisää

"Jos välttämättä haluat 700mA virran itsesi läpi, tarvitset n. 700V jännitteen."

pätisi, jos ihmisen resistanssi olisi vakio.

Mutta: ihmisen resistanssi matalilla jännitteillä (esim. 8-12 V) on varsin suuri.
Sensijaan 110-230 V jännitteellä ihmisen resistanssi romahtaa, jolloin pienemmän resistanssin läpi menee samalla jännitteellä enemmän virtaa.

8V AC ei siis normaaliolosuhteissa ole vaarallinen.

Vaaralliseksi se voi muuttua esim:

1) jos siihen pääsee vuotamaan 230 V verkkovirtaa (esim. jos muuntajan eristys on tehty niin huonosti, että verkkovirtaa vuotaa sinne 8V puolelle. Laadukkailla muuntajilla ei pitäisi tapahtua, jollei sitten esim. muuntajaa upoteta veteen tai jos muuntaja ylikuumenee niin pahasti, että ylikuumeneminen vaurioittaa sen eristystä)

2) jos 8V pääsee vaikuttamaan esim. ihossa olevien haavojen kautta, niin silloin matalakin jännite voi muodostua vaaralliseksi.

Ahaa.

Tutustu sairaaloiden sähköasennuksiin. Syvänukutusosastojen sekä kirurgisten operaatioiden alueella jo muutama millivoltin potentiaaliero aikaansaa virran, joka kulkiessaan sydämmen läpi tappaa ihmisen. Vai mitä. Onko teillä nykyajan "pelleasentajilla" parempaa tietoa.

Anonyymi kirjoitti:

Ahaa.

Tutustu sairaaloiden sähköasennuksiin. Syvänukutusosastojen sekä kirurgisten operaatioiden alueella jo muutama millivoltin potentiaaliero aikaansaa virran, joka kulkiessaan sydämmen läpi tappaa ihmisen. Vai mitä. Onko teillä nykyajan "pelleasentajilla" parempaa tietoa.

Lue lisää

Lainaus edellisestä JA uusi Lisäys:

"8V AC ei siis normaaliolosuhteissa ole vaarallinen.

Vaaralliseksi se voi muuttua esim:"

LISÄYS:

3) Sairaalassa (koskee niin kiinteitä kuin liikuteltavia ns. kenttäsairaaloita):

Jos potilaalla on rintakehä auki esim. sydänleikkauksen aikana, niin silloin 8V AC voi suoraan sisäelimiin vaikuttamaan päästyään tappaa.

MUTTA: Vaikka tämä onkin totta, niin se, että ihminen on rintakehä auki sydänleikkausta (tai sen valmistelua) varten sairaalassa, niin tällainen EI OLE normaaliolosuhde.

Siis edelleenkin pitää paikkansa alkuperäinen väitteeni:
"8V AC ei siis normaaliolosuhteissa ole vaarallinen."

Ihmiskehon resistanssi on veikeä juttu.
Matalilla jännitteillä ihon resistanssi on niin korkea, että pienellä jännitteellä ihon läpi ei kertakaikkiaan mene tappavaa virtaa.

230V jännitteellä ihon resistanssi romahtaa, ja siksi verkkovirrasta saatu sähköisku on aina vaarallinen, ja saattaa olla tappava (tappavuus lisääntyy huomattavasti, jos virta pääsee kulkemaan sydämen läpi).

Jos ihossa on haava, ja pahimmillaan, jos jokin jännitteellinen metalliosa pääsee koskettamaan tai jopa kaivautumaan haavaan, niin silloin pienikin jännite voi olla tappava. Kerrotaanpa jopa urbaanilegendaa tyypistä, joka onnistui tappamaan itsensä 9V paristolla !

Tuossa tapauksessa nimenomaan oli kyse siitä, että sähkövirta pääsi kulkemaan, kun ihoon painettiin metallinen tappi tai johdin siten, että ihon resistanssi näin ohitettiin - sillä seurauksella, että 9V nepparipariston jännite osoittautui tappavaksi.

Etsi hakukoneella (esim. duckduckgo.com tai startpage.com) "darwin awards" niin sieltä pitäisi löytyä englanninkielistä juttua aiheesta. Googlea en suosittele, heidän harrastamansa vakoilun takia. YKSIKÄÄN Google -haun tuloslinkki EI JOHDA suoraan kohdesivulle, vaikka selaimen tilarivi näin harhaanjohtavasti antaakin ymmärtää. JOKAINEN Google -haun tuloslinkki vie ENSIN Googlen omalle seurantapalvelimelle, jonka ansiosta Google saa tietää, mitä hakutuloslinkkiä käyttäjä klikkaa, ja tuo palvelin vasta uudelleenohjaa (http redirect) selaimen varsinaiseen kohdeosoitteeseen.

Anonyymi kirjoitti:

Lainaus edellisestä JA uusi Lisäys:

"8V AC ei siis normaaliolosuhteissa ole vaarallinen.

Vaaralliseksi se voi muuttua esim:"

LISÄYS:

3) Sairaalassa (koskee niin kiinteitä kuin liikuteltavia ns. kenttäsairaaloita):

Jos potilaalla on rintakehä auki esim. sydänleikkauksen aikana, niin silloin 8V AC voi suoraan sisäelimiin vaikuttamaan päästyään tappaa.

MUTTA: Vaikka tämä onkin totta, niin se, että ihminen on rintakehä auki sydänleikkausta (tai sen valmistelua) varten sairaalassa, niin tällainen EI OLE normaaliolosuhde.

Siis edelleenkin pitää paikkansa alkuperäinen väitteeni:
"8V AC ei siis normaaliolosuhteissa ole vaarallinen."

Ihmiskehon resistanssi on veikeä juttu.
Matalilla jännitteillä ihon resistanssi on niin korkea, että pienellä jännitteellä ihon läpi ei kertakaikkiaan mene tappavaa virtaa.

230V jännitteellä ihon resistanssi romahtaa, ja siksi verkkovirrasta saatu sähköisku on aina vaarallinen, ja saattaa olla tappava (tappavuus lisääntyy huomattavasti, jos virta pääsee kulkemaan sydämen läpi).

Jos ihossa on haava, ja pahimmillaan, jos jokin jännitteellinen metalliosa pääsee koskettamaan tai jopa kaivautumaan haavaan, niin silloin pienikin jännite voi olla tappava. Kerrotaanpa jopa urbaanilegendaa tyypistä, joka onnistui tappamaan itsensä 9V paristolla !

Tuossa tapauksessa nimenomaan oli kyse siitä, että sähkövirta pääsi kulkemaan, kun ihoon painettiin metallinen tappi tai johdin siten, että ihon resistanssi näin ohitettiin - sillä seurauksella, että 9V nepparipariston jännite osoittautui tappavaksi.

Etsi hakukoneella (esim. duckduckgo.com tai startpage.com) "darwin awards" niin sieltä pitäisi löytyä englanninkielistä juttua aiheesta. Googlea en suosittele, heidän harrastamansa vakoilun takia. YKSIKÄÄN Google -haun tuloslinkki EI JOHDA suoraan kohdesivulle, vaikka selaimen tilarivi näin harhaanjohtavasti antaakin ymmärtää. JOKAINEN Google -haun tuloslinkki vie ENSIN Googlen omalle seurantapalvelimelle, jonka ansiosta Google saa tietää, mitä hakutuloslinkkiä käyttäjä klikkaa, ja tuo palvelin vasta uudelleenohjaa (http redirect) selaimen varsinaiseen kohdeosoitteeseen.

Lue lisää

Ohoh Google tietää mitä hait!!!

Anonyymi kirjoitti:

Lainaus edellisestä JA uusi Lisäys:

"8V AC ei siis normaaliolosuhteissa ole vaarallinen.

Vaaralliseksi se voi muuttua esim:"

LISÄYS:

3) Sairaalassa (koskee niin kiinteitä kuin liikuteltavia ns. kenttäsairaaloita):

Jos potilaalla on rintakehä auki esim. sydänleikkauksen aikana, niin silloin 8V AC voi suoraan sisäelimiin vaikuttamaan päästyään tappaa.

MUTTA: Vaikka tämä onkin totta, niin se, että ihminen on rintakehä auki sydänleikkausta (tai sen valmistelua) varten sairaalassa, niin tällainen EI OLE normaaliolosuhde.

Siis edelleenkin pitää paikkansa alkuperäinen väitteeni:
"8V AC ei siis normaaliolosuhteissa ole vaarallinen."

Ihmiskehon resistanssi on veikeä juttu.
Matalilla jännitteillä ihon resistanssi on niin korkea, että pienellä jännitteellä ihon läpi ei kertakaikkiaan mene tappavaa virtaa.

230V jännitteellä ihon resistanssi romahtaa, ja siksi verkkovirrasta saatu sähköisku on aina vaarallinen, ja saattaa olla tappava (tappavuus lisääntyy huomattavasti, jos virta pääsee kulkemaan sydämen läpi).

Jos ihossa on haava, ja pahimmillaan, jos jokin jännitteellinen metalliosa pääsee koskettamaan tai jopa kaivautumaan haavaan, niin silloin pienikin jännite voi olla tappava. Kerrotaanpa jopa urbaanilegendaa tyypistä, joka onnistui tappamaan itsensä 9V paristolla !

Tuossa tapauksessa nimenomaan oli kyse siitä, että sähkövirta pääsi kulkemaan, kun ihoon painettiin metallinen tappi tai johdin siten, että ihon resistanssi näin ohitettiin - sillä seurauksella, että 9V nepparipariston jännite osoittautui tappavaksi.

Etsi hakukoneella (esim. duckduckgo.com tai startpage.com) "darwin awards" niin sieltä pitäisi löytyä englanninkielistä juttua aiheesta. Googlea en suosittele, heidän harrastamansa vakoilun takia. YKSIKÄÄN Google -haun tuloslinkki EI JOHDA suoraan kohdesivulle, vaikka selaimen tilarivi näin harhaanjohtavasti antaakin ymmärtää. JOKAINEN Google -haun tuloslinkki vie ENSIN Googlen omalle seurantapalvelimelle, jonka ansiosta Google saa tietää, mitä hakutuloslinkkiä käyttäjä klikkaa, ja tuo palvelin vasta uudelleenohjaa (http redirect) selaimen varsinaiseen kohdeosoitteeseen.

Lue lisää

No voi perkule ! Natsit olivat väärässä.

Jännitteelle ei ole mitään turvallista alinta raja-arvoa olemassa. Virta on se mikä tappaa, kuten natsit väittivät tappaessaan ihmisiä sähköllä. Nyt sitten on Nobel-palkintoa tuppaamassa kun sähkövirta ei tapakkaan ihmistä.

AC-AC 24V 200mA 4.8VA on siis turvallinenko? EU:n säännöissä on kyllä joku AC 24V 200mA turvaraja, yläraja lasten leluille joten se nähdään vaarattomaksi virraksi?

suojajännitekö kirjoitti:

AC-AC 24V 200mA 4.8VA on siis turvallinenko? EU:n säännöissä on kyllä joku AC 24V 200mA turvaraja, yläraja lasten leluille joten se nähdään vaarattomaksi virraksi?

Yritä nyt jo uskoa, että 24 voltillakaan et saa ihmisen läpi 200mA virtaa aikaiseksi, joten kyllä, se on turvallinen.

eikömenekaaliin kirjoitti:

Yritä nyt jo uskoa, että 24 voltillakaan et saa ihmisen läpi 200mA virtaa aikaiseksi, joten kyllä, se on turvallinen.

Ei pidä paikkaansa kirjoituksesi !

Pienoisjännitteisten sähkölaitteiden on kyettävä itserajoittamaan virran nousun niin alhaiseksi, jotta virrankulku ihmisen läpi ei kasvaisi liian suureksi. Ei ole mitään turavallista rajaa jännittelle olemassakaan. Virta on se mikä tappaa. Kysy vaikka opettajaltasi.

Näin on, jännitettä tarvitaan vain virran ylläpitämiseen.

Kapasitaattoribellen mielestä ainakin on olemassa erilaisia virtoja.

Idjdjfj kirjoitti:

Kapasitaattoribellen mielestä ainakin on olemassa erilaisia virtoja.

Niin, ampeerimittari on mielestään turha kapine virran tehokkuuden toteamiseen, kun vääränlainen virta ei lataa akkuja kunnolla, vaikka latausampeerit olisivat samat.

Minun asunnossani on ainoastaan tasasähkölii niin jotta virtaa saa kulkea vaikka jatkuvalla syötöllä sydämmeni läpi 150 mA. Gähhää.

Se on 24/0,1 eli 240 ohmia.
120 ohmilla kulkee virtaa 200 mA ja 80 ohmilla 300 mA, mutta se olisi jo liikaa tälle virtalähteelle joten se kärähtäisi.

oikosulkukokeiluja kirjoitti:

Se on 24/0,1 eli 240 ohmia.
120 ohmilla kulkee virtaa 200 mA ja 80 ohmilla 300 mA, mutta se olisi jo liikaa tälle virtalähteelle joten se kärähtäisi.

Mutta kun ilman vastusta tulee mittarille 200mA niin kuinka 80 ohmin vastuksella mittarille tulisi enemmän virtaa kuin ilman vastusta, vai meinaatko että virtalähteen sisällä on piilossa jo jo ennestään 120 ohmin vastus?

Puolitus kirjoitti:

Mutta kun ilman vastusta tulee mittarille 200mA niin kuinka 80 ohmin vastuksella mittarille tulisi enemmän virtaa kuin ilman vastusta, vai meinaatko että virtalähteen sisällä on piilossa jo jo ennestään 120 ohmin vastus?

Lue lisää

Oletko mitannut että että oikosulussa tulee vain 200 mA, vai luuletko vain?

Mitä tarkoittaa kun ouputissa lukee 200mA? Tuleeko mittarille tuo määrä virtaa vai mihin tulee 200mA ja missä kytkennässä ja kuormituksessa?

Sepäselvää kirjoitti:

Mitä tarkoittaa kun ouputissa lukee 200mA? Tuleeko mittarille tuo määrä virtaa vai mihin tulee 200mA ja missä kytkennässä ja kuormituksessa?

Tarkoittaa vain sitä että virtaa ei saa ottaa tuota enemmän, muutoin teholähteessä jotain kärähtää.

kestokyky kirjoitti:

Tarkoittaa vain sitä että virtaa ei saa ottaa tuota enemmän, muutoin teholähteessä jotain kärähtää.

Jos virtalähteen ja sillä käytettävän sähkölaitteen väliin laitetaan 240 ohmin vastus niin silloin edellä kirjoittaneen mukaan virtalähteen ouput puolittuu lukemaan 100mA, eli kärähtääkö teholähde nyt jos sähkölaitteeseen otetaan yli 100 mA ?

Mitä ihmettä nyt taas...

Sepäselvää kirjoitti:

Jos virtalähteen ja sillä käytettävän sähkölaitteen väliin laitetaan 240 ohmin vastus niin silloin edellä kirjoittaneen mukaan virtalähteen ouput puolittuu lukemaan 100mA, eli kärähtääkö teholähde nyt jos sähkölaitteeseen otetaan yli 100 mA ?

Lue lisää

No ainakin se ylikuormittuisi kun otetaan yli 200 mA. Miksi muuten sitä hukkavastusta pitäisi pitää siinä rinnalla?

kyselyikäkö kirjoitti:

No ainakin se ylikuormittuisi kun otetaan yli 200 mA. Miksi muuten sitä hukkavastusta pitäisi pitää siinä rinnalla?

Meinaatko että virtalähteestä tulevaa virtaa ei saa pienennettyä laittamalla sen ja kohteen välille vastuksia, että aina tulee sama virta, mutta virtalähde vaan kärähtää jos otetaan liikaa? Kärähtääkö virtalähde siitäkin jos laittaa liikaa vastuksia?

kyselyikäkö kirjoitti:

No ainakin se ylikuormittuisi kun otetaan yli 200 mA. Miksi muuten sitä hukkavastusta pitäisi pitää siinä rinnalla?

"Miksi muuten sitä hukkavastusta pitäisi pitää siinä rinnalla? "
Haluttiin saada vähemmän virtaa virtalähteestä.
Sähkömoottoriahan hidastetaan portaattomasti säädettävällä vastuksella eli liukupotentiometrillä. Eikös se vastus siinä nimenomaan verota virtalähteestä tulevaa virtaa ja pääsee vähemmän milliampeereja sähkömoottorille?

Vastus kirjoitti:

"Miksi muuten sitä hukkavastusta pitäisi pitää siinä rinnalla? "
Haluttiin saada vähemmän virtaa virtalähteestä.
Sähkömoottoriahan hidastetaan portaattomasti säädettävällä vastuksella eli liukupotentiometrillä. Eikös se vastus siinä nimenomaan verota virtalähteestä tulevaa virtaa ja pääsee vähemmän milliampeereja sähkömoottorille?

Lue lisää

On eri asia pitää vastusta kuorman rinnalla kuin kuorman kanssa sarjassa.

oikosulkukokeiluja kirjoitti:

On eri asia pitää vastusta kuorman rinnalla kuin kuorman kanssa sarjassa.

Säätövastus laitetaan virtalähteen ja sähkömoottorin väliin ja siinä se lämpenee kuluttaen virtaa joten moottori pyörii hitaammin.

Tästä kyselijästä on hyvää vauhtia kehittymässä toinen kapasitoripelle, joka on näillä palstoilla hauskuttanut porukka jo vuoden päivät.

Voisitko nyt kertoa mitä ihmettä oikein olet tekemässä? Miksi haluat nimenomaan juuri 100mA ulos? Ymmärrätkö, että jos ei ole kuormaa, ei virtaa kulje. Et voi virtalähteestä mitata "virtaa", kuten jännitettä virtalähteen "yli" ilman kuormaa. Se on suora oikosulku ja hyvässä tapauksessa mittarin sisäinen sulake pelastaa mittarin kärähtämiseltä. Aina täytyy olla kuormaa, joka kuluttaa tehoa, että virtaa alkaa virtapiirissä liikkua. Virtamittari kytketään virtapiiriin aina sarjaan. Ei koskaan rinnalle.

kestokyky kirjoitti:

Tarkoittaa vain sitä että virtaa ei saa ottaa tuota enemmän, muutoin teholähteessä jotain kärähtää.

Taikkatarnemminsanottuna jännitelähde pystyy tuottamaan. 200mA virran. Ja pysymän vielä nimellisjnniteessään sen utoamatta . Alemmas.

Sinulle taitaa epäselvää näiden palstojen tarkoitus?
Oikeat asiat selvitellää ihan jossain muualla.

Aller-viihde kirjoitti:

Sinulle taitaa epäselvää näiden palstojen tarkoitus?
Oikeat asiat selvitellää ihan jossain muualla.

Olisiko ilmastonlämpenemispalsta oikea paikka oikeiden asioiden selvittelemiseen? Mahtaako syntyä isokin ilmastonlämpeneminen 800 mA virralla?

ihmettelenpä.vain kirjoitti:

Olisiko ilmastonlämpenemispalsta oikea paikka oikeiden asioiden selvittelemiseen? Mahtaako syntyä isokin ilmastonlämpeneminen 800 mA virralla?

Parasta viihdettä onkin ilmastonlämpenemis-hörhöjen juttujen lukeminen. Porukka niin ulkona kuin olla ja voi. Kaikki muutkin uskonnot ovat heikkohermoisille ihmisille pahasta.

Jos oikein kauniisti pyydät niin pääset tähän ketjuun jaskaapankuttamaan.

Erittäin yleinen tilanne on vaihtosähkön vuotaminen akkujen puolelle invertterillä sähköistettäessä. Jos invertterin kuorma on kapasitiivinen eli kuormaan varautuu sähköä, se voi vuotaa invertterin lävitse akkujen puolelle - riippuen vuodon suuruudesta voi muodostua vaaratilanne kun akkujen navoissa onkin paljon enemmän voltteja kuin luulisi.

Toinen ongelma invertterin takavuodosta on se, että vaihtosähkö akun navoissa muodostaa nopsaan vetyä. Ja vety on kovasti paukkuva aine pienissäkin määrin.

Kannattaa kokeilla invertteriä ruokkivan akun navoista paljonko vaihtosähköä vuotaa akkujen puolelle (jos koetinkynä syttyy akun navoista, invertteri pukkaa myös taaksepäin, joskin vuoto voi olla merkityksettömän pienikin).

Tällä palstalla näyttää olevan semmoinen erittäin yleinen tilanne että bebettäjä suoltaa silkkaapaskaa.

Tässä on kuva ja kuvateksti, joka selventää asiaa: https://tinyurl.com/y3pgek9q

Kuvassa 2b näkee hyvin kuinka polariteetin kääntyminen nurinpäin riittää tuomaan verkkosähkön kokonaisuudessaan pienpuolelle.

Tuohon liittyy vielä sellainen asia, että jotkut laitevalmistajat kehottaa maadoittamaan DC-puolen eli akun miinusnavan maahan - jos AC-puoli on maadoitettu, AC ja DC eivät enää välttämättä ole erillisiä yksiköitä - on vaara, että AC tulee DC:n puolelle.

AC:n ja DC:n on oltava eristettynä toisistaan ilman kontaktia kummallakaan puolella. Nyt invertterin kapasitiivinen takasyöttö ei pääse muodostamaan virtaa akkujen kautta (koetinkynän syttyessä akun navasta on mahdollisuus olemassa vaihtosähkön virrata tasasähkön puolelta - vaaran paikka).

Bebettäjä se jaksaa suoltaa silkkaapaskaa. Noilla horinoilla ei ole mitään tekemistä tämän ketjun tai palstan kanssa.

Tässä on kuva, jossa akun navoissa on 56 volttia vaihtosähköä: http://tinyurl.com/yxnxubvz

Jännitemittauksen perusteella ei voi tietää sähkömäärää eli voisiko tuo 56 volttia potkaista jossakin sopivassa tilanteessa. Pointti on se, että noitakin akun napoja saattaisi hiplailla ja olettaa ettei voi olla mitään ongelmaa mutta silti voikin saada sähköiskun.

Tuossa akun tapauksessa akku syöttää invertteriä, joka syöttää vaihtosähköä testikohteeseen. Kun testikohtessa kuormitus kasvaa, vaihtosähkön jännite akun navoissa laskee. Jos akun miinusnapa olisi maadoitettu, vaihtosähkö pääsisi purkautumaan sitä kautta mutta akkujen läpi kulkisi vaihtovirtaa, mikä ei ole tarkoitus.

Ajan takaa sitä, että kaikkiin kysymyksiin ei voi aina antaa yleispätevää vastausta, koska tilanteet voivat vaihdella. Ei välttämättä tule ajatelleeksi, että 24 voltin akun navoissa onkin melkein 60 volttia vaihtosähköä.

Sama tilanne verkkolaitteiden yhteydessä. Eiköhän tämä riitä omalta osaltani.

eroaverkosta.pist.be kirjoitti:

Tässä on kuva, jossa akun navoissa on 56 volttia vaihtosähköä: http://tinyurl.com/yxnxubvz

Jännitemittauksen perusteella ei voi tietää sähkömäärää eli voisiko tuo 56 volttia potkaista jossakin sopivassa tilanteessa. Pointti on se, että noitakin akun napoja saattaisi hiplailla ja olettaa ettei voi olla mitään ongelmaa mutta silti voikin saada sähköiskun.

Tuossa akun tapauksessa akku syöttää invertteriä, joka syöttää vaihtosähköä testikohteeseen. Kun testikohtessa kuormitus kasvaa, vaihtosähkön jännite akun navoissa laskee. Jos akun miinusnapa olisi maadoitettu, vaihtosähkö pääsisi purkautumaan sitä kautta mutta akkujen läpi kulkisi vaihtovirtaa, mikä ei ole tarkoitus.

Ajan takaa sitä, että kaikkiin kysymyksiin ei voi aina antaa yleispätevää vastausta, koska tilanteet voivat vaihdella. Ei välttämättä tule ajatelleeksi, että 24 voltin akun navoissa onkin melkein 60 volttia vaihtosähköä.

Sama tilanne verkkolaitteiden yhteydessä. Eiköhän tämä riitä omalta osaltani.

Lue lisää

Tuossa akun tapauksessa akku syöttää invertteriä, joka syöttää vaihtosähköä testikohteeseen. Kun testikohtessa kuormitus kasvaa, vaihtosähkön jännite akun navoissa laskee. Jos akun miinusnapa olisi maadoitettu, vaihtosähkö pääsisi purkautumaan sitä kautta mutta akkujen läpi kulkisi vaihtovirtaa, mikä ei ole tarkoitus.........

Haamuja yleensä ja victron ei anna niitäkään, en ainakaan omassani onnistunut löytämään vaikka kuinka koitin. Myös mittarit vo välillä näyttää mitä vaan. Irtoakkuun 2A laturilla saa koetinkynän syttymään ja se syttyy vaikkei olis kun toinen liitin navassa mutta mittari ei vaihtosähköä löytänyt. Autokäutössä on miinus aina maissa mutta tuskin vaihtosähkö silti akun läpi kulkee,

Ihan oikeasti. Voisitko tyrkyttää tätä "eroa verkosta" -huuhaatasi omissa ketjuissasi, etkä kaapata ketjuja ja alkaa selittämään näitä järjettömyyksiä ketjuissa, jotka eivät liity asiaan millään tavalla.

eroaverkosta.pist.be kirjoitti:

Tässä on kuva ja kuvateksti, joka selventää asiaa: https://tinyurl.com/y3pgek9q

Kuvassa 2b näkee hyvin kuinka polariteetin kääntyminen nurinpäin riittää tuomaan verkkosähkön kokonaisuudessaan pienpuolelle.

Lue lisää

Mitä ihmettä sepustat, kuvassa 2b on aivan eri kytketä?

fhgj kirjoitti:

Mitä ihmettä sepustat, kuvassa 2b on aivan eri kytketä?

Miksi kyselet. Bebettäjä suoltaa silkkaapaskaa ihan riippumatta siitä mitä kuvassa näkyy.

eroaverkosta.pist.be kirjoitti:

Tuohon liittyy vielä sellainen asia, että jotkut laitevalmistajat kehottaa maadoittamaan DC-puolen eli akun miinusnavan maahan - jos AC-puoli on maadoitettu, AC ja DC eivät enää välttämättä ole erillisiä yksiköitä - on vaara, että AC tulee DC:n puolelle.

AC:n ja DC:n on oltava eristettynä toisistaan ilman kontaktia kummallakaan puolella. Nyt invertterin kapasitiivinen takasyöttö ei pääse muodostamaan virtaa akkujen kautta (koetinkynän syttyessä akun navasta on mahdollisuus olemassa vaihtosähkön virrata tasasähkön puolelta - vaaran paikka).

Lue lisää

Tässä viestiketjussa on kysymyksessä AC/AC -virtalähde. Verkkovirtaa muunnetaan 8 voltin vaihtovirraksi.

eroaverkosta.pist.be kirjoitti:

Erittäin yleinen tilanne on vaihtosähkön vuotaminen akkujen puolelle invertterillä sähköistettäessä. Jos invertterin kuorma on kapasitiivinen eli kuormaan varautuu sähköä, se voi vuotaa invertterin lävitse akkujen puolelle - riippuen vuodon suuruudesta voi muodostua vaaratilanne kun akkujen navoissa onkin paljon enemmän voltteja kuin luulisi.

Toinen ongelma invertterin takavuodosta on se, että vaihtosähkö akun navoissa muodostaa nopsaan vetyä. Ja vety on kovasti paukkuva aine pienissäkin määrin.

Kannattaa kokeilla invertteriä ruokkivan akun navoista paljonko vaihtosähköä vuotaa akkujen puolelle (jos koetinkynä syttyy akun navoista, invertteri pukkaa myös taaksepäin, joskin vuoto voi olla merkityksettömän pienikin).

Lue lisää

Vinkki, jolla torjua ainakin toinen näistä vaaroista (vetyräjähdyksen riski). Valitettavasti tämä vinkki ei pienennä sähköiskun vaaraa:

Kytke akusta invertterille menevään johtimeen diodi.
Virta pääsee edelleen akusta invertterille, mutta ei toiseen suuntaan. Näin akkuun ei pääse vahtovirtaa, ja vedyn muodostusriski ainakin pienenee.

HUOM: Tällaisen kytkennän seurauksena akku voi vain antaa virtaa invertterille, mutta akku ei enää lataudu. JOS teet tällaisen kytkennän, on akun latauksesta huolehdittava jollain muulla tavalla, jos ei huolehdita, niin akku tyhjenee käytössä, kun se ei ikinä lataudu !

Sopii kysyä: Miksi markkinoille päästetään niin huonoja inverttereitä, jotka voivat vuotaa verkkovirtaa sinne akun puolelle ?

Tällainen invertteri on vaarallinen kahdestakin syystä:

1) akun navoista voikin saada sähköiskun, jos sinne pääsee vuotamaan 230V AC !

2) vaihtovirta lyijyakkuun päästessään muodostaa vetyä, ja syntyy vetyräjähdyksen riski.

Mikäli markkinoilla todella on noin huonoja inverttereitä, eikö TUKESin kuuluisi määrätä moiset romut takaisinvedettäväksi ?

Kuvassa on melko huokea nimelliskapasiteetiltan 3 kWh kiinteistön akusto, joka on juuri oikein kytketty ja sulakkeilla varmennettu - pitää tunnin talvipakkasillakin täydet lämmöt päällä. Kesällä tuskin tarvitsee ladata kuin pari kertaa viikossa kun on sopivasti paneelia akkujen tueksi.

Olen vaihtamassa neljän - kuuden neliön kaapeliin, koska akut ja kuorma kasvaa kaikenaikaa. Vahvempien akkukaapeleiden tekoon tarvitaan puhalluslamppu juottimeksi.

Akut vaihdetaan seuraavaksi toimimaan 48 V jännitteellä kunhan uusi reilun puolentoista kilovatin laturi saapuu.

Ette muuten arvaa mitä tapahtuu sähkölaskulle, kun saa vetää pääkatkaisijat alas vaikka vain osa-aikaisesti. Kannattaa kokeilla - voi yllättää mutta palataan siihen asiaan joskus toiste.

Minä arvaan: bebettäjä pyyhki sähkölaskulla perseensä ja sai perintätoimistolta haasteen käräjille.

Kyseessä on perätön väite, jonka olen pyytänyt poistamaan loukkaavana. Energiatrollien mopo karkailee, josta voi aiheutua oikeudellisia paineita sivuston ylläpitäjälle.

Jos ylläpito ei poista loukkaavaa ja perätöntä viestiä, silloin on selvää että kyseessä onkin ylläpito itse. Periaatteessa kenenkään ei kannattaisi kirjoittaa tänne palstalle mitään ennenkuin ylläpito on saatu vaihdettua asianmukaisesti toimivaan tahoon.

Tunnetut ja jo aikaisemmin oikeuteen haastetut jatkuvasti uhkaavasti käyttäytyvät rettelöitsijät ylläpitona voivat aiheuttaa turvallisuusriskejä palstan käyttäjille.

Aller - olen asiasta paremmin yhteydessä kunhan muilta töiltäni ennätän.

Ja nyt siis ketjusta ei enää saa poistaa mitään viestiä.

Hei Aller Media tai mikä tai kuka sitten ikinä olettekaan (vaikka olisitte sosiaalidemarien tai itse pääpelsepuubin puolue), olette kyenneet poistamaan lukemattomia viestejä ketjun alkupäästä mutta ette kyenneet poistamaan yhtä poistettavaksi pyydettyä loukkaavaa ja perättömän väitteen sisältävää oikeudellisia toimenpiteitä aiheuttavaa viestiä.

Ehdottomasti ehkä.

Mitä siitä seuraa jos nuo plus ja miinus -navat kiinnitetään vastuksen vastakkaisiin päihin? Kärähtääkö tuo muuntaja, ja voiko sieltä silloin päästä verkkovirta läpi?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä siitä seuraa jos nuo plus ja miinus -navat kiinnitetään vastuksen vastakkaisiin päihin? Kärähtääkö tuo muuntaja, ja voiko sieltä silloin päästä verkkovirta läpi?

Pelkkä vastus plussan ja miinuksen väliln, niin se vastus kuormana lämpenee. Jos se vastus on liian pieni niin siitä aiheutuu oikosulku ja se muuntaja taitaa mennä rikki.