Haluun kuolla

Moi. Oon 13 vuotias tyttö ja mul ei oo elämäniloo ja väsyttää koko ajan tän vuoden aikana. Tekis mieli vaa kuolla ku en jaksa nousta ees sängystä syömää tai mitää ja ku ei oo ees paikkaa Mis olla ja en vaan jaksa yrittää ku on yrittäny niin kauan oon miettiny myös sijaisperhettä mut mitä järkee ku sielläkin pitäis elää. Must tuntuu et mul on masennus mut kun sanon siitä äitille se luulee et en sano tosissani. Mul ei oo koulus oikee kavereita ku kaikki on jotaa feikki frendi tai sit oon vara frendi ja ku sanon siint äitille se kyl puhuu munkaa ja se sanoo et ku asutaan tääl pikku kyläs nii ei oo valinnan varaa ja meidä koulus on vaa n. 60 oppilasta mut ollaa mietittu muuttamista ku löytyy yhes paikasta hyvä asunto. Ja en oikee haluu mennä kouluu ku en jaksa näyttää mukamas ilosta ku mieltä painaa tosi monet asiat joita mietin 24/7. Koton kaa ei huvita olla ku äitil on uus miesystävä ku mun vanhemmat eros n. 4 vuotta sit ja en oo tottunut siihe et äiti kiinnittää siihe enemmän huomioon ei se mies paha oo vaa mukava mut mua myös ällöttävä vähä se ku ne suutelee yms. Ja se on ollu meil vast jotaa viikon. Ja oikeen isän kanssa oon riidois ja se ottaa muut lapset paitsi mut ja en tiiä minne mennä ku kouluu en haluu koton myös ja iskälle ei pääse ulkona ei oikee tarkene ja mun ainool hyväl kaverin äiti ei oikee tykkää must ainaki silt vaikuttaa joten en pääse niillekään ja se asuu 6km pääs. Olis kiva jos tukisitte mua ees tääl. Ja mitä mun pitäis miettii/tehä?
1181
1Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Ymmärrän sua... Itsekkin olen kamppaillut samankaltaisten asioiden kanssa, elämänilo vähän hukassa, masentaa ja surettaa lähes koko ajan...
Koen, että ympärilläni olevat ihmiset ei huomaa kipua ja sitä mitä käyn läpi elämässä tällä hetkellä, että ketään tunnu kiinnostavan(no en voi syyttääkkään). Se on tosi surullista, haluisin ehkä hakee apuu paskaan oloon, mutten vaan pysty/ uskalla hakee sitä.. Viiltelen ja saan välillä ahdistus kohtauksia, joita en voi itse kontrolloida. Toivon sulle kuitenkin kaikkee hyvää, että voisit olla onnellinen ja niin päin pois:)

1Äänestä

Hei, yritä soveltua äitisi ja sen uuden miesystävän kaa, se on ainoa mahdollisuus. Äitisi pitäisi antaa sulle enemmän huomiota. Älä tee itsellesi mitään, mieti vaikka aikaa 5 v myöhemmin, kun olet jo aikuinen. Ymmärrän masennustasi, mutta muista että elämässä hyvät ajat vaihtelee huonojen aikojen kanssa.

Äänestä

Täällä vertainen, mutta jo lähes selvinnyt.
Se, mitä sun pitää nyt mahdollisimman pian tehdä, on hakea apua. Koulussanne pitäisi olla terveydenhoitaja, koulukuraattori tai koulupsykologi. Mene sinne avovastaanoton aikana tai laita viesti ja sovi aika. Tee mukaan vaikka lista asioista, jotka painavat mieltä ja ovat vaikeita.

Kerro äidillesi, että koet olosi epämukavaksi, kun äitisi uusi miesystävä on teillä. Yritä kuitenkin tutustua äitisi miesystävään paremmin, vain ajan kanssa yhteiselosta tulee luontevaa.

Voimia ja jaksamista, se on rankkaa mutta siitä voi selvitä!

1Äänestä
  • Huvittaa nää lasten "kasvuvaikeudet".

    Äänestä

Olet fiksu tyttö, koska lähdit kirjoittamaan ja purkautumaan asiastasi, samalla siitä saattaa olla apua monelle samanlaisten asioiden kanssa kamppaileville. Etkä todellakaan ole yksin asian kanssa.
Väsymys on tuon ikäisillä enemmän sääntö kuin poikkeus, johtuen hormoonallisista syistä, ja tasaantuu kyllä aikanaan, ja tuossa iässä tarvitaan paljon unta. Josnoikein pahalta tuntuu, kerro asiastasi jollekin aikuiselle , vaikka koulun terveydenhoitajalle, heillä on vaitiolovelvollisuus, joten voit purkaa hänelle huoletta murheitasi, usko se jo helpottaa, ja hän voi varmasti auttaa sinua.
Ei muuten mutta varmaa on, että elämällä on sinua varten vielä paljon iloa ja onnea annettavanaan, joten etkai jättäisi niitä kokematta. Rakastut aikanaan, hän on parhaillaan jo jossain sinua varten, ja kun aika on kypsä , niin tapaat hänet. Muista että hyvää kannattaa odottaa, ja asioilla on tapana järjestyä.

Äänestä

Vanhempiesi ero ja äitisi uusi mies, ja isäsi kanssa riitaantuminen kaivertavat luonnollisesti mieltäsi. On luonnollista että muutokset masentaa ja koet ahdistusta.
Itse näkisin parhaaksi selvitellä isäsi kanssa tilannetta jne, aloittamalla suoraan sillä, että olet masentunut ja haluaisit selvittää hänen kanssaan asiasi, onhan hän sinun isäsi ja raksastat häntä kuitenkin kaikesta huolimatta, sano se ääneen.
Isäsi voi myös tuntea tuskaa ja olla masentunut tilanteestanne, ja voi olla ettei hän osaa aavistaa yhtään kipuilustasi, joka saattaa olla riitanne perimmäinen syy. Aikuisilla ei aina , ei etenkään miehillä ole välttämättä sanoja ja ymmärrystä osata purkaa asioita ja kuitenkin olet taatusti hänelle rakas ja tärkeä, ehkä muistutat äitiäsi, ja siksi hän saattaa kipuilla myös.
Mutta en tiedä onko isäsi jo selvinnyt erosta, ja tietääkö hän sitä itsekkään, mutta sekin päivä koittaa, jolloin te kaikki olette vielä onnellisia.

Äänestä

Neuvoisin sinun soittavan isällesi, tai menemään hänen luokseen, kerro hänelle kaikki murheesi, tiedän kokemuksesta sen helpottavan masennusta.
Itselläkin oli aikoinaan ikäisenäsi kaveri, ja hänen äitinsä ei pitänyt minusta, mutta en antanut sen vaikuttaa, ja ajattelin että hänen on ongelmansa, ja en välittänyt, niin tämän kaverin kanssa meistä tuli myöhemmin parhaat kaverit, siitä huolimatta ettei hänen äitinsä koskaan myöhemminkään minua hyväksynyt. Ystävyys on ja pysyy.

Äänestä

Hei,

Hyvä, että kirjoitit tilanteestasi tänne! Edellisiltä kirjoittajilta olet jo saanutkin monia hyviä neuvoja.

Tässä tiedoksesi vielä pari paikkaa, joihin voit halutessasi olla yhtyedessä matalalla kynnyksellä ja anonyymisti:

- Sekasin-chat nuorille. Sekasin-chat on auki vuoden jokaisena päivänä, maanantaista perjantaihin klo 9-24 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin 15-24. Chatissa päivystävät mielenterveyden ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset.

- Verkkokriisikeskus Tukine. Tukinetistä saa itselleen tukihenkilön, jonka kanssa voi keskustella kahden kesken mistä tahansa hankalasta elämäntilanteesta tai mielessä olevasta huolesta. Tukinetissä on myös monenlaisia keskusteluryhmiä ja chattejä, joista voi saada vertaistukea sekä ammattilaisten neuvoja. Tukinet on avoinna kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä.

Molempien paikkojen yhteystiedot löydät esim. tältä sivulta: https://www.mielenterveysseura.fi/fi/tukea-ja-apua/tukea-netistä tai googlettamalla.

Voimia tilanteeseesi!

Lämpimin terveisin
SOS-kriisikeskus/Kata

Äänestä

Linkki ei näköjään ääkkösten takia toimi täällä, mutta tässä linkki Suomen Mielenterveyssuran etusivulle, josta Verkkokriisityö -kohdasta löytyy linkit mainitsemiini palveluihin. https://www.mielenterveysseura.fi/fi

Lämpimin terveisin
SOS-kriisikeskus/Kata

Äänestä

Linnunrata, musta-aukko. madonreikä. Ennen kuolemaa.

Äänestä

Soita lasten turvakotiin.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Joku05 kirjoitti:

Moi. Oon 13 vuotias tyttö ja mul ei oo elämäniloo ja väsyttää koko ajan tän vuoden aikana. Tekis mieli vaa kuolla ku en jaksa nousta ees sängystä syömää tai mitää ja ku ei oo ees paikkaa Mis olla ja en vaan jaksa yrittää ku on yrittäny niin kauan oon miettiny myös sijaisperhettä mut mitä järkee ku sielläkin pitäis elää. Must tuntuu et mul on masennus mut kun sanon siitä äitille se luulee et en sano tosissani. Mul ei oo koulus oikee kavereita ku kaikki on jotaa feikki frendi tai sit oon vara frendi ja ku sanon siint äitille se kyl puhuu munkaa ja se sanoo et ku asutaan tääl pikku kyläs nii ei oo valinnan varaa ja meidä koulus on vaa n. 60 oppilasta mut ollaa mietittu muuttamista ku löytyy yhes paikasta hyvä asunto. Ja en oikee haluu mennä kouluu ku en jaksa näyttää mukamas ilosta ku mieltä painaa tosi monet asiat joita mietin 24/7. Koton kaa ei huvita olla ku äitil on uus miesystävä ku mun vanhemmat eros n. 4 vuotta sit ja en oo tottunut siihe et äiti kiinnittää siihe enemmän huomioon ei se mies paha oo vaa mukava mut mua myös ällöttävä vähä se ku ne suutelee yms. Ja se on ollu meil vast jotaa viikon. Ja oikeen isän kanssa oon riidois ja se ottaa muut lapset paitsi mut ja en tiiä minne mennä ku kouluu en haluu koton myös ja iskälle ei pääse ulkona ei oikee tarkene ja mun ainool hyväl kaverin äiti ei oikee tykkää must ainaki silt vaikuttaa joten en pääse niillekään ja se asuu 6km pääs. Olis kiva jos tukisitte mua ees tääl. Ja mitä mun pitäis miettii/tehä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu