Oopperadiiva Mattila: Ei lastenteolle

Pennuista ei ole ku harmia! Lapsia tehdään pääasiassa vahingossa tai sosiaalisen statuksen vuoksi, kun muillakin on.

Ei se ollut kateutta vaan sääliä 😄

Jos minulla ei olisi lapsia, minulla ei olisi mitään. Mutta tämänhän oivaltaa vasta, kun on itse vanhempi. Hyvä niin, muuten itsemurhien määrä kasvaisi romahdusmaisesti, koska kaikki eivät kykene saamaan lapsia.

Luultavasti olisi vaikeaa yhdistää menestyvä oopperalaulajan ura ja lapsiperhearki. Kun taiteilijan koko elämä on maailmalla, eri oopperataloissa ja produktioissa, niin perheen pitäisi joko kulkea mukana, tai kotimaassa pitäisi olla raudanluja turvaverkosto. Kummatkin vaihtoehdot vaikuttavat todella repiviltä ja monimutkaisilta. Pystyisikö siinä edes keskittymään uran luomiseen? Luovat ihmiset tarvitsevat vapautta. Olisi varmasti hyvin vaikeaa sitoutua moneen suuntaan samaan aikaan.

Alhainen syntyvyys on pysyvä ilmiö. Lapsettomuudessa ei enää tänä päivänä ole mitään ihmeellistä tai seliteltävää.

Sitä suuremmalla syyllä ihmetyttää nämä ihmiset jotka luulevat että koko maailmaa kiinnostaa se että heillä ei ole lapsia.

Hänen nuoruudessaan tuo lapsettomuus ja vapaaehtoinen sellainen eritotetn on varmaan ollutkin jonkinlainen hämmästys ja kummastus. Eihän se enää nykyään ketään hetkauta, jos joku päättää olla lapseton.

Se on yksi vaihtoehdoista...


Lasten tekemisessä ei ole muuta järkyttävää, kuin se että ne lapset voi joskus menettää. Muuten sanosin, että lapsiarkeen tottuu. Ei se ihan mutkatonta ole, mutta siihen tottuu. Se jopa kasvattaa ja jalostaa minusta ihmistä, ainakin itselläni on se kokemus, että lapset tekee minusta monella tapaa kypsemmän, kun mitä olisin ilman lapsia.

Ne kasvattaa ja ottaa luuloja pois. Näyttää mulle mun rajallisuuteni ja opettaa sietämään asioita, joita ilman heitä tuskin sietäisin tai siedin...ne saa mut joskus suuttumaan ja keräilemään itseäni, mutta ne saa mut myös kokemaan semmoisia riemun ja ilon hetkiä, mitä ennen heitä en muista kokeneeni.

Ennen kaikkea he tekee mun elämälle aivan uuden merkityksen ja tarkoituksen. Se en ole enää minä itse, se on he ja me.

lapsiin suhtaudutaan nykyään kuin suureen rangaistukseen. Ymmärrän, että diivalle olisi vaikeuksia sietää reviirillään henkilöitä, jotka saisivat enemmän huomiota kuin hän. Tällaisia naisia alkaa olla yhä enemmän

Lapset ovat elämän rikkaus ja edelleen lapset tuovat ihmisille jonkinlaista turvaa, vaikka ei samalla tavalla kuin ennen. Useat näistä julkisuuteen nousseista vanhusten kaltoinkohtelutapauksistakin ovat vanhusten lasten esille tuomia.

Jotkut ihmiset ovat sitä mieltä että jos itse on saanut etuoikeuden syntyä niin on jotenkin kiittämätön jos ei omia paskoja geenejänsä siirrä eteenpäin. Syntyessään ikäänkuin jää velkaa, jos ei nyt koko ihmiskunnalle, niin ainakin suvullensa ja kansallensa.

Toiset ihmiset taasen nakkaavat kintaalla moiselle ajatuksenjuoksulle ja jättäytyvät lapsettomiksi jos vanhemmuus ei kiinnosta.

Todennäköisesti suurin osa lapsettomiksi jätttäytyvistä tekee omalta osaltaan täysin oikean ratkaisun.