Kyllä minä mieleni pahoitin, kun ei ole tullut kuuteen päivään ainuttakaan blogi-kirjoitusta Patmoksen sivulle.
Edellisestä viihdyttävästä blogi-kirjoituksesta on jo lähes pari viikkoa, kun Ahvio toisti neljän vuoden takaisen vaalikirjoituksen.
Silloin vaaleissa ei tullut hänen toivomaansa tulosta....tai tulos oli oikeastaan hänen toivomansa, mutta edustajiksi valitut konservatiivit olivatkin vaalien jälkeen liberaaleja.
Mellerin ja muiden kirjoitukset ovat niin tylsiä, ettei niihin tule kommentteja, joten kaiketi he ovat kyllästymässä kirjoitteluun.
Ahvion kirjotuksiin kommentoidaan, mutta osa heidän omasta väestäänkin antaa Ahviolle täystyrmäyksen, joten kyllä siinä kirjoitushalut vähenee.
Blogi-sivusto muuttui välillä lukijoille maksulliseksi, joka on varma konsti saada blogi hiipumaan.
Lukijat maksaa mieluummin vaikka totuudenmukaisemmasta H. C. Andersenin tuotannosta.
Patmoksella on blogikin hiipumassa
28
108
Vastaukset
Blogeja kirjoitetaan silloin kun on asiaa 😂 Sinunkin kannattaisi tehdä aloituksia vain silloin kun sinulla on asiaa.
Mutta seuraavaa blogia odotelessasi voit kuunnella tämän aamuisen toimittajien tunnin.
Toimittajien tunti
Keskustelua vanhusten-ja lastenhoidosta, koulumaailmasta ja Kalevalasta
Satu Panula, Juha Ahvio ja Markku Vuorinen
Toimittaa: Pasi Turunen
https://www.patmosplus.fi/radio-ohjelmat/episodi?episode=14406- sössöt
Perskuta!
Perivät radion kuuntelustakin maksun :) sössöt kirjoitti:
Perskuta!
Perivät radion kuuntelustakin maksun :)Eivät peri se on ihan ilmasta mutta Ylevero on pakollinen 🤓
sössöt kirjoitti:
Perskuta!
Perivät radion kuuntelustakin maksun :)Juu, kyllä
Sitä minäkin olen joskus ihmetellyt.
Pitää vielä kirjautuakin ja antaa heille osoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero.
https://www.patmosplus.fi/kayttaja/luo-tiliPe.ku kirjoitti:
Juu, kyllä
Sitä minäkin olen joskus ihmetellyt.
Pitää vielä kirjautuakin ja antaa heille osoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero.
https://www.patmosplus.fi/kayttaja/luo-tiliEi tarvitse mutta jos et tunne nettiä tuon enempää niin oletko ajatellut mennä jollekin peruskurssille🤔❓
Eikös siellä teilläpäinkin niitä järjestetä vaikka työväenopistossa ❓usko.vainen kirjoitti:
Ei tarvitse mutta jos et tunne nettiä tuon enempää niin oletko ajatellut mennä jollekin peruskurssille🤔❓
Eikös siellä teilläpäinkin niitä järjestetä vaikka työväenopistossa ❓Miten käy, jos ei rekisteröidy palveluun?
- Trumpjee
No niin taas mennään , odotinkin jo päivän pe.kua.
- Trumpjee
usko.vainen kirjoitti:
Pe.ku on Patmoksen ja Aa:n paras markkinamies 😂
😀😂😁
usko.vainen kirjoitti:
Pe.ku on Patmoksen ja Aa:n paras markkinamies 😂
Ei kuitenkaan pärjää sinulle.
"No niin taas mennään , odotinkin jo päivän pe.kua. "
Kiitoksia kehuista
Joku toinen on puolestaan vetänyt herneen nenäänsä.
Kaikille ei kelpaa rakentavat avaukset.Pe.ku kirjoitti:
"No niin taas mennään , odotinkin jo päivän pe.kua. "
Kiitoksia kehuista
Joku toinen on puolestaan vetänyt herneen nenäänsä.
Kaikille ei kelpaa rakentavat avaukset.Jos palautteesi koskee Patmosta niin sinun kannattaa olla yhteydessä myös sinne 🤓 Mutta käytä hyväksesi myös Patmos Radion ohjelmatuotantoa ja arkistoja.
usko.vainen kirjoitti:
Pe.ku on Patmoksen ja Aa:n paras markkinamies 😂
Te muut olette tosiaan vielä huonompia. Mikäs se Aa:n jäsenmäärä taas olikaan?
Ilmeisestikin joku patmoslainen on saanut kyltin asennustehtävän Leppävaaran asemalle?
ttps://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000006020151.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=1&utm_source=tf-other&share=ac9bad59a1558fe21ece08b41ef55b54
Jos on patmoslaisessa uskossa, niin voi ymmärtää kaikki muutin asiat väärin.Nyt mennyt jo 8 päivää ilman kirjoitusta.
Ovatkohan laittaneet vahingossa maksulliseksi myös itseltään?usko.vainen kirjoitti:
Kuuntele Patmos Radiota, sieltä tulee hyviä ohjelmia 🤓
Olen aikoinaan jo tarpeeksi itse kuunnellut. Ei sitä kuule yhtään enää jaksa.
10 päivää oli Patmoksen blogissa hiljaiseloa, kunnes Laura Seppi alkoi kertomaan tarinaansa kyyhkysjahdista.
Ja nyt 13 päivää myöhemmin on se varsinainen naurunpaikka, jota on suu virneessä odoteltu.
Itse Juha Ahvio on lytännyt naiset.
Ahvio sanoo perheen hallinnon ja rahavarojen määräämisen kuuluvan yksinomaan miehelle.
Nainen ei siis saa ilman miehensä lupaa rahaa edes pyykkipoikien hankintaan, joilla voisi saada Juhan sukat narulle kuivumaan, pestyään ne ensin nyrkkipyykillä.
Patmoksen lopun alku on edelleenkin aistittavissa.>Patmoksen lopun alku on edelleenkin aistittavissa.
Voi olla myös Ahvioiden avioliiton lopun alku. Tosin en tiedä varmaksi, onko pikku dosentti saanut narrattua jonkun kanssaan naimisiin. Yleensä näille seurakunnastaan joku palvoja löytyy.Joko luit uusiman ja kuuntelit kaikki radioarkistot ja luit kaikki Ahvion kirjat 🤓❓
Tässä uusin blogi, pysytkö kommentoimaan asioita❓
Mitä kansallismielisyys, nationalismi, todella on?
Radio Patmoksen taajuuksilla meneillään olevassa Isänmaa tänään -ohjelmasarjassa käsittelen suomalaiskansallisen aatteen eli fennomanian historiallisia ja raamatulliskristillisiä juuria. Tässä sarjassa esiin nostamiini näkökulmiin liittyen tarkastelen tässä kirjoituksessa hieman laajemmin avainkysymystä, johon vastaaminen on oleellisen tärkeää: Mitä kansallismielisyydellä, nationalismilla, todella tarkoitetaan?
1. Nationalismin määritelmä ei ole itsestään selvä
Teologian tohtori Pasi Jaakkola kirjoittaa nationalismin olemuksesta uskonnonpedagogiikan alan väitöskirjansa Topeliaaninen usko: Kirjailija Sakari Topelius uskontokasvattajana (2011), sivulla 56, seuraavasti:
”Perinteisesti nationalismin kukoistuskauden on nähty alkaneen Ranskan suuresta vallankumouksesta 1789 ja johtaneen 1800-luvulla joukkoliikkeenä kansalaisyhteiskuntien muodostumiseen. Aate ei kuitenkaan syntynyt tyhjästä, vaan sen kehitykselle on nähtävissä syvät juonteet jo varhaisemmassa historiassa. Tämä myös tarkoittaa, ettei nationalismin synty suinkaan ollut rationalistisen valistusfilosofian suora hedelmä, jonka romantiikka kasvatti kypsäksi, vaan sen syntyyn ovat voimakkaasti vaikuttaneet niin historian myytit, uskomukset kuin uskontokin.”
”Nationalismin ja uskonnon voimakas kytkös on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt vähälle tutkimukselle erityisesti poliittisessa ja aatehistoriassa. Tämä kaventaa kuvaamme ja käsitystämme siitä, mitä nationalismi olennaisesti oikeastaan on ja miten se on saanut syntynsä. Muutkin tutkijat ovat huolestuneet samasta asiasta ja valittelevat, että tutkimus, joka käsittelee uskonnon merkitystä nationalismissa, on suurelta osin marginalisoitunut kirkkohistorian ja uskontotieteen oppiaineisiin.”
Jaakkola nostaa esiin tärkeän seikan. Nykyään valtavirtainen ja ”poliittisesti korrekti” käsitys nationalismista ja sen luonteesta nojaa pitkälti materialististalouspainotteisiin marxilaislähtöisiin filosofisiin esiymmärryksiin ja on siten vahvasti näiden ennakko-oletusten ehdollistama. Kuitenkin varsinaisen akateemisen nationalismitutkimuksen piirissä tilanne ei ole lainkaan näin yksioikoinen.
2. Kaksi perusnäkemystä nationalismista
Käsitykset nationalismin luonteesta voidaan karkeasti jakaa kahteen perusnäkemykseen, samaan tapaan kuin professori Pauli Kettunen menettelee artikkelissaan ”J. V. Snellman ja nationalismi” Ilkka Niiniluodon ja Risto Vilkon toimittaman teoksen J. V. Snellman – filosofi ja valtio-oppinut (Suomen Filosofinen Yhdistys, 2006) sivuilla 147–167.
Kansakuntien alkuperäisyyttä korostavien olemuksellisten näkemysten mukaan kansallisuudet ovat juurtuneet vanhoihin ja kestäviin etnisiin identiteetteihin ja muodostavat pysyvän yhteiskunnalliskulttuurillisen kehyksen. Tällaista käsitystä on edustanut esimerkiksi London School of Economicsin sosiologian, etnisyyden ja nationalismin tutkimuksen professori Anthony D. Smith (1939–2016).
Kansakunnallisuuden moderniutta, poliittistaloudellisuutta ja konstruktiivista luonnetta korostavien näkemysten mukaan kansakunnat ovat taloudellispoliittisten eliittien keinotekoisia rakennelmia, jotka eivät ole pysyviä. Tällaista käsitystä on erittäin vaikutusvaltaisesti edustanut teollisuuskapitalismiin, sosialismiin ja nationalismiin erikoistunut historioitsija Eric Hobsbawm (1917–2012). Hän oli elinikäisen vakaumuksellinen marxisti, jonka aate ohjasi häntä hänen akateemisissa analyyseissään, kuten ilmenee 8.10.2018 päivätystä AEON-julkaisun artikkelista ”The Voice of Hobsbawm”.
Ei ole mitenkään annetusti itsestään selvää, että Hobsbawm-tyyppinen vahvaan marxilaismaterialistiseen filosofiseen esiymmärrykseen nojaava luonnehdinta nationalismin luonteesta ja kansallisuuksien olemuksista tai sellaisten puuttumisista olisi oikeaan osunut tai pätevä. Pasi Jaakkolankin väitöstutkimus osaltaan osoittaa, että Anthony D. Smithin ja hänen kanssaan samoilla linjoilla olevien tutkijoiden näkemys nationalismista olemuksellisiin etniskulttuurillisiin identiteetteihin nojaavana on oikeaan osuvampi ja mielekkäämpi kuin marxilaismaterialistiset näkemykset.
On syytä pitää mielessä, että nykyjulkisuudessa nationalismin ylle langetettu negatiivinen leima on selkeästi poliittisideologisen tarkoitushakuinen, ei historiallinen eikä filosofisempiirisestikään itsestään selvän oikeaan osunut. Jos me 1930-luvusta jotain voimme oppia niin ainakin sen, että, kuten israelilainen nationalistiajattelija Yoram Hazony kirjansa The Virtue of Nationalism (Basic Books, 2018) sivuilla 37–43 perustelee, hitleriläinen kansallissosialismi ei edustanut nationalismia, vaan keskitetyn rotuimperiumin rakentamista. Hitlerin Kolmannen valtakunnan historia yhdessä Stalinin Neuvostoliiton historian kanssa opettavat meille paitsi totalitaarisen jatkuu....
https://www.patmos.fi/blogitRepeRuutikallo kirjoitti:
>Patmoksen lopun alku on edelleenkin aistittavissa.
Voi olla myös Ahvioiden avioliiton lopun alku. Tosin en tiedä varmaksi, onko pikku dosentti saanut narrattua jonkun kanssaan naimisiin. Yleensä näille seurakunnastaan joku palvoja löytyy.Niinpä, enpä tullut ajatelleeksi mahdollisuutta, että Ahvio olisi poikamies.
usko.vainen kirjoitti:
Joko luit uusiman ja kuuntelit kaikki radioarkistot ja luit kaikki Ahvion kirjat 🤓❓
Tässä uusin blogi, pysytkö kommentoimaan asioita❓
Mitä kansallismielisyys, nationalismi, todella on?
Radio Patmoksen taajuuksilla meneillään olevassa Isänmaa tänään -ohjelmasarjassa käsittelen suomalaiskansallisen aatteen eli fennomanian historiallisia ja raamatulliskristillisiä juuria. Tässä sarjassa esiin nostamiini näkökulmiin liittyen tarkastelen tässä kirjoituksessa hieman laajemmin avainkysymystä, johon vastaaminen on oleellisen tärkeää: Mitä kansallismielisyydellä, nationalismilla, todella tarkoitetaan?
1. Nationalismin määritelmä ei ole itsestään selvä
Teologian tohtori Pasi Jaakkola kirjoittaa nationalismin olemuksesta uskonnonpedagogiikan alan väitöskirjansa Topeliaaninen usko: Kirjailija Sakari Topelius uskontokasvattajana (2011), sivulla 56, seuraavasti:
”Perinteisesti nationalismin kukoistuskauden on nähty alkaneen Ranskan suuresta vallankumouksesta 1789 ja johtaneen 1800-luvulla joukkoliikkeenä kansalaisyhteiskuntien muodostumiseen. Aate ei kuitenkaan syntynyt tyhjästä, vaan sen kehitykselle on nähtävissä syvät juonteet jo varhaisemmassa historiassa. Tämä myös tarkoittaa, ettei nationalismin synty suinkaan ollut rationalistisen valistusfilosofian suora hedelmä, jonka romantiikka kasvatti kypsäksi, vaan sen syntyyn ovat voimakkaasti vaikuttaneet niin historian myytit, uskomukset kuin uskontokin.”
”Nationalismin ja uskonnon voimakas kytkös on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt vähälle tutkimukselle erityisesti poliittisessa ja aatehistoriassa. Tämä kaventaa kuvaamme ja käsitystämme siitä, mitä nationalismi olennaisesti oikeastaan on ja miten se on saanut syntynsä. Muutkin tutkijat ovat huolestuneet samasta asiasta ja valittelevat, että tutkimus, joka käsittelee uskonnon merkitystä nationalismissa, on suurelta osin marginalisoitunut kirkkohistorian ja uskontotieteen oppiaineisiin.”
Jaakkola nostaa esiin tärkeän seikan. Nykyään valtavirtainen ja ”poliittisesti korrekti” käsitys nationalismista ja sen luonteesta nojaa pitkälti materialististalouspainotteisiin marxilaislähtöisiin filosofisiin esiymmärryksiin ja on siten vahvasti näiden ennakko-oletusten ehdollistama. Kuitenkin varsinaisen akateemisen nationalismitutkimuksen piirissä tilanne ei ole lainkaan näin yksioikoinen.
2. Kaksi perusnäkemystä nationalismista
Käsitykset nationalismin luonteesta voidaan karkeasti jakaa kahteen perusnäkemykseen, samaan tapaan kuin professori Pauli Kettunen menettelee artikkelissaan ”J. V. Snellman ja nationalismi” Ilkka Niiniluodon ja Risto Vilkon toimittaman teoksen J. V. Snellman – filosofi ja valtio-oppinut (Suomen Filosofinen Yhdistys, 2006) sivuilla 147–167.
Kansakuntien alkuperäisyyttä korostavien olemuksellisten näkemysten mukaan kansallisuudet ovat juurtuneet vanhoihin ja kestäviin etnisiin identiteetteihin ja muodostavat pysyvän yhteiskunnalliskulttuurillisen kehyksen. Tällaista käsitystä on edustanut esimerkiksi London School of Economicsin sosiologian, etnisyyden ja nationalismin tutkimuksen professori Anthony D. Smith (1939–2016).
Kansakunnallisuuden moderniutta, poliittistaloudellisuutta ja konstruktiivista luonnetta korostavien näkemysten mukaan kansakunnat ovat taloudellispoliittisten eliittien keinotekoisia rakennelmia, jotka eivät ole pysyviä. Tällaista käsitystä on erittäin vaikutusvaltaisesti edustanut teollisuuskapitalismiin, sosialismiin ja nationalismiin erikoistunut historioitsija Eric Hobsbawm (1917–2012). Hän oli elinikäisen vakaumuksellinen marxisti, jonka aate ohjasi häntä hänen akateemisissa analyyseissään, kuten ilmenee 8.10.2018 päivätystä AEON-julkaisun artikkelista ”The Voice of Hobsbawm”.
Ei ole mitenkään annetusti itsestään selvää, että Hobsbawm-tyyppinen vahvaan marxilaismaterialistiseen filosofiseen esiymmärrykseen nojaava luonnehdinta nationalismin luonteesta ja kansallisuuksien olemuksista tai sellaisten puuttumisista olisi oikeaan osunut tai pätevä. Pasi Jaakkolankin väitöstutkimus osaltaan osoittaa, että Anthony D. Smithin ja hänen kanssaan samoilla linjoilla olevien tutkijoiden näkemys nationalismista olemuksellisiin etniskulttuurillisiin identiteetteihin nojaavana on oikeaan osuvampi ja mielekkäämpi kuin marxilaismaterialistiset näkemykset.
On syytä pitää mielessä, että nykyjulkisuudessa nationalismin ylle langetettu negatiivinen leima on selkeästi poliittisideologisen tarkoitushakuinen, ei historiallinen eikä filosofisempiirisestikään itsestään selvän oikeaan osunut. Jos me 1930-luvusta jotain voimme oppia niin ainakin sen, että, kuten israelilainen nationalistiajattelija Yoram Hazony kirjansa The Virtue of Nationalism (Basic Books, 2018) sivuilla 37–43 perustelee, hitleriläinen kansallissosialismi ei edustanut nationalismia, vaan keskitetyn rotuimperiumin rakentamista. Hitlerin Kolmannen valtakunnan historia yhdessä Stalinin Neuvostoliiton historian kanssa opettavat meille paitsi totalitaarisen jatkuu....
https://www.patmos.fi/blogitKoska Juhis ei varmaankaan osallistu palstan keskusteluun, voisit alustaa keskustelua esittämällä joitakin ajatuksia hänen esittämistään näkökohdista, ja sitten lähdemme keskustelemaan niiden pohjalta.
Sitä odotellessa: "Pasi Jaakkolankin väitöstutkimus osaltaan osoittaa, että Anthony D. Smithin ja hänen kanssaan samoilla linjoilla olevien tutkijoiden näkemys nationalismista olemuksellisiin etniskulttuurillisiin identiteetteihin nojaavana on oikeaan osuvampi ja mielekkäämpi kuin marxilaismaterialistiset näkemykset."
Onko nationalismin syvin sisältö todella olemuksellisiin etniskulttuurillisiin identiteetteihin nojaava ja voimmeko tällä perusteella hylätä marxilaismaterialistiset näkemykset? Mitä mieltä olet?- WikiEiKerro
Pe.ku kirjoitti:
Niinpä, enpä tullut ajatelleeksi mahdollisuutta, että Ahvio olisi poikamies.
Ahvio on naimisissa ja kaksi lasta.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Juha_Ahvio RepeRuutikallo kirjoitti:
Koska Juhis ei varmaankaan osallistu palstan keskusteluun, voisit alustaa keskustelua esittämällä joitakin ajatuksia hänen esittämistään näkökohdista, ja sitten lähdemme keskustelemaan niiden pohjalta.
Sitä odotellessa: "Pasi Jaakkolankin väitöstutkimus osaltaan osoittaa, että Anthony D. Smithin ja hänen kanssaan samoilla linjoilla olevien tutkijoiden näkemys nationalismista olemuksellisiin etniskulttuurillisiin identiteetteihin nojaavana on oikeaan osuvampi ja mielekkäämpi kuin marxilaismaterialistiset näkemykset."
Onko nationalismin syvin sisältö todella olemuksellisiin etniskulttuurillisiin identiteetteihin nojaava ja voimmeko tällä perusteella hylätä marxilaismaterialistiset näkemykset? Mitä mieltä olet?Hän oli osannut kopioida ainoastaan pienen osan Ahvion kirjoituksesta.
- Hyvä.Snellman
RepeRuutikallo kirjoitti:
Koska Juhis ei varmaankaan osallistu palstan keskusteluun, voisit alustaa keskustelua esittämällä joitakin ajatuksia hänen esittämistään näkökohdista, ja sitten lähdemme keskustelemaan niiden pohjalta.
Sitä odotellessa: "Pasi Jaakkolankin väitöstutkimus osaltaan osoittaa, että Anthony D. Smithin ja hänen kanssaan samoilla linjoilla olevien tutkijoiden näkemys nationalismista olemuksellisiin etniskulttuurillisiin identiteetteihin nojaavana on oikeaan osuvampi ja mielekkäämpi kuin marxilaismaterialistiset näkemykset."
Onko nationalismin syvin sisältö todella olemuksellisiin etniskulttuurillisiin identiteetteihin nojaava ja voimmeko tällä perusteella hylätä marxilaismaterialistiset näkemykset? Mitä mieltä olet?"Snellman oli perusnäkemykseltään myös talousnationalisti, joka korosti yksityisen omistuksen ja vastuullisen taloudellisen toiminnan merkitystä ja torjui sosialismin."
Kyllä Snellmannin ajatuksia voi tukea, hän myös hylkäsi globalismin.
"Snellman torjui selkeästi kosmopolitismin, eli nykytermein globalismin, ja ajatuksen maailmanvaltiosta, kuten professori Juha Sihvola nimenomaisesti toteaa ”Snellman ja ulkopolitiikka” artikkelissaan J. V. Snellman – filosofi ja valtio-oppinut -teoksen sivuilla 205 ja 214. Snellman siis edusti realistista Suomi ensin -linjaa, näin nykytermiä jälleen soveltaakseni." Pe.ku kirjoitti:
Hän oli osannut kopioida ainoastaan pienen osan Ahvion kirjoituksesta.
Kai sinä itsekin osaat niitä etsiä 🤔❓
Ahvio näyttää lopettaneen entisestä suosikkiaiheeestaan, USA:n politiikasta, kirjoittamisen. Harmillista, sillä niistä riitti paljon juttua tälläkin palstalla.
Väliaikaisesti, koska täällä on tavallistakin jännemmät vaalit. Myöhemmin varmaan palataan päiväjärjestykseen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?1072097Kirjoita nainen meistä jotain tänne
tai minusta, ihan mitä haluat. Niinkin voi kirjoittaa, etteivät muut tunnista, esim. meidän kahdenkeskisistä jutuista. K1181610- 1241510
En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse1061347Paras olisi vain unohtaa
Tuleekohan tähän meidän tilanteeseen ikinä mitään selvyyttä. Epätoivo iskee taas, enkä jaksaisi enää odottaa. Kohta lop751236Kristityn megahyökkäys idän palstoilla on kauhistuttava
Terroristikristityn megahyökkäys joka puolella on kauhistuttava, hänen viesteissään on järjetön määrä vihaa. Hän on idän4891150- 681145
IS viikonloppu 18-19.5.2024.
Laatija Toni Pitkälä on itse laatinut ja kuvittanut 3- arvoista ristikkonsa. Nihkeästi tuntuu löytyvän ensimmäisiä var88953Oliko vähä sometettu taas vai?
Tuli aiva liika nopiaa traktorin perä vastahan. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2b3857b3-f2c6-424e-8051-506c7525223a9932Nämä kaikki alla olevat aloitukset on saman naisen aloituksia
Kuinka paljon täytyy vintissä viheltää että esiintyy välillä jopa miehenä, ja sitten itse vastailee omiin kysymyksiinsä?138876