Patmoksella on blogikin hiipumassa

Perskuta!

Perivät radion kuuntelustakin maksun :)

sössöt kirjoitti:

Perskuta!

Perivät radion kuuntelustakin maksun :)

Eivät peri se on ihan ilmasta mutta Ylevero on pakollinen 🤓

sössöt kirjoitti:

Perskuta!

Perivät radion kuuntelustakin maksun :)

Juu, kyllä

Sitä minäkin olen joskus ihmetellyt.
Pitää vielä kirjautuakin ja antaa heille osoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero.

https://www.patmosplus.fi/kayttaja/luo-tili

Pe.ku kirjoitti:

Juu, kyllä

Sitä minäkin olen joskus ihmetellyt.
Pitää vielä kirjautuakin ja antaa heille osoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero.

https://www.patmosplus.fi/kayttaja/luo-tili

Lue lisää

Ei tarvitse mutta jos et tunne nettiä tuon enempää niin oletko ajatellut mennä jollekin peruskurssille🤔❓
Eikös siellä teilläpäinkin niitä järjestetä vaikka työväenopistossa ❓

usko.vainen kirjoitti:

Ei tarvitse mutta jos et tunne nettiä tuon enempää niin oletko ajatellut mennä jollekin peruskurssille🤔❓
Eikös siellä teilläpäinkin niitä järjestetä vaikka työväenopistossa ❓

Lue lisää

Miten käy, jos ei rekisteröidy palveluun?

Pe.ku on Patmoksen ja Aa:n paras markkinamies 😂

usko.vainen kirjoitti:

Pe.ku on Patmoksen ja Aa:n paras markkinamies 😂

😀😂😁

usko.vainen kirjoitti:

Pe.ku on Patmoksen ja Aa:n paras markkinamies 😂

Ei kuitenkaan pärjää sinulle.

"No niin taas mennään , odotinkin jo päivän pe.kua. "

Kiitoksia kehuista

Joku toinen on puolestaan vetänyt herneen nenäänsä.
Kaikille ei kelpaa rakentavat avaukset.

Pe.ku kirjoitti:

"No niin taas mennään , odotinkin jo päivän pe.kua. "

Kiitoksia kehuista

Joku toinen on puolestaan vetänyt herneen nenäänsä.
Kaikille ei kelpaa rakentavat avaukset.

Lue lisää

Jos palautteesi koskee Patmosta niin sinun kannattaa olla yhteydessä myös sinne 🤓 Mutta käytä hyväksesi myös Patmos Radion ohjelmatuotantoa ja arkistoja.

usko.vainen kirjoitti:

Pe.ku on Patmoksen ja Aa:n paras markkinamies 😂

Te muut olette tosiaan vielä huonompia. Mikäs se Aa:n jäsenmäärä taas olikaan?

Kuuntele Patmos Radiota, sieltä tulee hyviä ohjelmia 🤓

usko.vainen kirjoitti:

Kuuntele Patmos Radiota, sieltä tulee hyviä ohjelmia 🤓

Olen aikoinaan jo tarpeeksi itse kuunnellut. Ei sitä kuule yhtään enää jaksa.

>Patmoksen lopun alku on edelleenkin aistittavissa.

Voi olla myös Ahvioiden avioliiton lopun alku. Tosin en tiedä varmaksi, onko pikku dosentti saanut narrattua jonkun kanssaan naimisiin. Yleensä näille seurakunnastaan joku palvoja löytyy.

Joko luit uusiman ja kuuntelit kaikki radioarkistot ja luit kaikki Ahvion kirjat 🤓❓
Tässä uusin blogi, pysytkö kommentoimaan asioita❓

Mitä kansallismielisyys, nationalismi, todella on?

Radio Patmoksen taajuuksilla meneillään olevassa Isänmaa tänään -ohjelmasarjassa käsittelen suomalaiskansallisen aatteen eli fennomanian historiallisia ja raamatulliskristillisiä juuria. Tässä sarjassa esiin nostamiini näkökulmiin liittyen tarkastelen tässä kirjoituksessa hieman laajemmin avainkysymystä, johon vastaaminen on oleellisen tärkeää: Mitä kansallismielisyydellä, nationalismilla, todella tarkoitetaan?

1. Nationalismin määritelmä ei ole itsestään selvä

Teologian tohtori Pasi Jaakkola kirjoittaa nationalismin olemuksesta uskonnonpedagogiikan alan väitöskirjansa Topeliaaninen usko: Kirjailija Sakari Topelius uskontokasvattajana (2011), sivulla 56, seuraavasti:

”Perinteisesti nationalismin kukoistuskauden on nähty alkaneen Ranskan suuresta vallankumouksesta 1789 ja johtaneen 1800-luvulla joukkoliikkeenä kansalaisyhteiskuntien muodostumiseen. Aate ei kuitenkaan syntynyt tyhjästä, vaan sen kehitykselle on nähtävissä syvät juonteet jo varhaisemmassa historiassa. Tämä myös tarkoittaa, ettei nationalismin synty suinkaan ollut rationalistisen valistusfilosofian suora hedelmä, jonka romantiikka kasvatti kypsäksi, vaan sen syntyyn ovat voimakkaasti vaikuttaneet niin historian myytit, uskomukset kuin uskontokin.”

”Nationalismin ja uskonnon voimakas kytkös on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt vähälle tutkimukselle erityisesti poliittisessa ja aatehistoriassa. Tämä kaventaa kuvaamme ja käsitystämme siitä, mitä nationalismi olennaisesti oikeastaan on ja miten se on saanut syntynsä. Muutkin tutkijat ovat huolestuneet samasta asiasta ja valittelevat, että tutkimus, joka käsittelee uskonnon merkitystä nationalismissa, on suurelta osin marginalisoitunut kirkkohistorian ja uskontotieteen oppiaineisiin.”

Jaakkola nostaa esiin tärkeän seikan. Nykyään valtavirtainen ja ”poliittisesti korrekti” käsitys nationalismista ja sen luonteesta nojaa pitkälti materialististalouspainotteisiin marxilaislähtöisiin filosofisiin esiymmärryksiin ja on siten vahvasti näiden ennakko-oletusten ehdollistama. Kuitenkin varsinaisen akateemisen nationalismitutkimuksen piirissä tilanne ei ole lainkaan näin yksioikoinen.

2. Kaksi perusnäkemystä nationalismista

Käsitykset nationalismin luonteesta voidaan karkeasti jakaa kahteen perusnäkemykseen, samaan tapaan kuin professori Pauli Kettunen menettelee artikkelissaan ”J. V. Snellman ja nationalismi” Ilkka Niiniluodon ja Risto Vilkon toimittaman teoksen J. V. Snellman – filosofi ja valtio-oppinut (Suomen Filosofinen Yhdistys, 2006) sivuilla 147–167.

Kansakuntien alkuperäisyyttä korostavien olemuksellisten näkemysten mukaan kansallisuudet ovat juurtuneet vanhoihin ja kestäviin etnisiin identiteetteihin ja muodostavat pysyvän yhteiskunnalliskulttuurillisen kehyksen. Tällaista käsitystä on edustanut esimerkiksi London School of Economicsin sosiologian, etnisyyden ja nationalismin tutkimuksen professori Anthony D. Smith (1939–2016).

Kansakunnallisuuden moderniutta, poliittistaloudellisuutta ja konstruktiivista luonnetta korostavien näkemysten mukaan kansakunnat ovat taloudellispoliittisten eliittien keinotekoisia rakennelmia, jotka eivät ole pysyviä. Tällaista käsitystä on erittäin vaikutusvaltaisesti edustanut teollisuuskapitalismiin, sosialismiin ja nationalismiin erikoistunut historioitsija Eric Hobsbawm (1917–2012). Hän oli elinikäisen vakaumuksellinen marxisti, jonka aate ohjasi häntä hänen akateemisissa analyyseissään, kuten ilmenee 8.10.2018 päivätystä AEON-julkaisun artikkelista ”The Voice of Hobsbawm”.

Ei ole mitenkään annetusti itsestään selvää, että Hobsbawm-tyyppinen vahvaan marxilaismaterialistiseen filosofiseen esiymmärrykseen nojaava luonnehdinta nationalismin luonteesta ja kansallisuuksien olemuksista tai sellaisten puuttumisista olisi oikeaan osunut tai pätevä. Pasi Jaakkolankin väitöstutkimus osaltaan osoittaa, että Anthony D. Smithin ja hänen kanssaan samoilla linjoilla olevien tutkijoiden näkemys nationalismista olemuksellisiin etniskulttuurillisiin identiteetteihin nojaavana on oikeaan osuvampi ja mielekkäämpi kuin marxilaismaterialistiset näkemykset.

On syytä pitää mielessä, että nykyjulkisuudessa nationalismin ylle langetettu negatiivinen leima on selkeästi poliittisideologisen tarkoitushakuinen, ei historiallinen eikä filosofisempiirisestikään itsestään selvän oikeaan osunut. Jos me 1930-luvusta jotain voimme oppia niin ainakin sen, että, kuten israelilainen nationalistiajattelija Yoram Hazony kirjansa The Virtue of Nationalism (Basic Books, 2018) sivuilla 37–43 perustelee, hitleriläinen kansallissosialismi ei edustanut nationalismia, vaan keskitetyn rotuimperiumin rakentamista. Hitlerin Kolmannen valtakunnan historia yhdessä Stalinin Neuvostoliiton historian kanssa opettavat meille paitsi totalitaarisen jatkuu....
https://www.patmos.fi/blogit

RepeRuutikallo kirjoitti:

>Patmoksen lopun alku on edelleenkin aistittavissa.

Voi olla myös Ahvioiden avioliiton lopun alku. Tosin en tiedä varmaksi, onko pikku dosentti saanut narrattua jonkun kanssaan naimisiin. Yleensä näille seurakunnastaan joku palvoja löytyy.

Lue lisää

Niinpä, enpä tullut ajatelleeksi mahdollisuutta, että Ahvio olisi poikamies.

usko.vainen kirjoitti:

Joko luit uusiman ja kuuntelit kaikki radioarkistot ja luit kaikki Ahvion kirjat 🤓❓
Tässä uusin blogi, pysytkö kommentoimaan asioita❓

Mitä kansallismielisyys, nationalismi, todella on?

Radio Patmoksen taajuuksilla meneillään olevassa Isänmaa tänään -ohjelmasarjassa käsittelen suomalaiskansallisen aatteen eli fennomanian historiallisia ja raamatulliskristillisiä juuria. Tässä sarjassa esiin nostamiini näkökulmiin liittyen tarkastelen tässä kirjoituksessa hieman laajemmin avainkysymystä, johon vastaaminen on oleellisen tärkeää: Mitä kansallismielisyydellä, nationalismilla, todella tarkoitetaan?

1. Nationalismin määritelmä ei ole itsestään selvä

Teologian tohtori Pasi Jaakkola kirjoittaa nationalismin olemuksesta uskonnonpedagogiikan alan väitöskirjansa Topeliaaninen usko: Kirjailija Sakari Topelius uskontokasvattajana (2011), sivulla 56, seuraavasti:

”Perinteisesti nationalismin kukoistuskauden on nähty alkaneen Ranskan suuresta vallankumouksesta 1789 ja johtaneen 1800-luvulla joukkoliikkeenä kansalaisyhteiskuntien muodostumiseen. Aate ei kuitenkaan syntynyt tyhjästä, vaan sen kehitykselle on nähtävissä syvät juonteet jo varhaisemmassa historiassa. Tämä myös tarkoittaa, ettei nationalismin synty suinkaan ollut rationalistisen valistusfilosofian suora hedelmä, jonka romantiikka kasvatti kypsäksi, vaan sen syntyyn ovat voimakkaasti vaikuttaneet niin historian myytit, uskomukset kuin uskontokin.”

”Nationalismin ja uskonnon voimakas kytkös on kuitenkin viime vuosikymmeninä jäänyt vähälle tutkimukselle erityisesti poliittisessa ja aatehistoriassa. Tämä kaventaa kuvaamme ja käsitystämme siitä, mitä nationalismi olennaisesti oikeastaan on ja miten se on saanut syntynsä. Muutkin tutkijat ovat huolestuneet samasta asiasta ja valittelevat, että tutkimus, joka käsittelee uskonnon merkitystä nationalismissa, on suurelta osin marginalisoitunut kirkkohistorian ja uskontotieteen oppiaineisiin.”

Jaakkola nostaa esiin tärkeän seikan. Nykyään valtavirtainen ja ”poliittisesti korrekti” käsitys nationalismista ja sen luonteesta nojaa pitkälti materialististalouspainotteisiin marxilaislähtöisiin filosofisiin esiymmärryksiin ja on siten vahvasti näiden ennakko-oletusten ehdollistama. Kuitenkin varsinaisen akateemisen nationalismitutkimuksen piirissä tilanne ei ole lainkaan näin yksioikoinen.

2. Kaksi perusnäkemystä nationalismista

Käsitykset nationalismin luonteesta voidaan karkeasti jakaa kahteen perusnäkemykseen, samaan tapaan kuin professori Pauli Kettunen menettelee artikkelissaan ”J. V. Snellman ja nationalismi” Ilkka Niiniluodon ja Risto Vilkon toimittaman teoksen J. V. Snellman – filosofi ja valtio-oppinut (Suomen Filosofinen Yhdistys, 2006) sivuilla 147–167.

Kansakuntien alkuperäisyyttä korostavien olemuksellisten näkemysten mukaan kansallisuudet ovat juurtuneet vanhoihin ja kestäviin etnisiin identiteetteihin ja muodostavat pysyvän yhteiskunnalliskulttuurillisen kehyksen. Tällaista käsitystä on edustanut esimerkiksi London School of Economicsin sosiologian, etnisyyden ja nationalismin tutkimuksen professori Anthony D. Smith (1939–2016).

Kansakunnallisuuden moderniutta, poliittistaloudellisuutta ja konstruktiivista luonnetta korostavien näkemysten mukaan kansakunnat ovat taloudellispoliittisten eliittien keinotekoisia rakennelmia, jotka eivät ole pysyviä. Tällaista käsitystä on erittäin vaikutusvaltaisesti edustanut teollisuuskapitalismiin, sosialismiin ja nationalismiin erikoistunut historioitsija Eric Hobsbawm (1917–2012). Hän oli elinikäisen vakaumuksellinen marxisti, jonka aate ohjasi häntä hänen akateemisissa analyyseissään, kuten ilmenee 8.10.2018 päivätystä AEON-julkaisun artikkelista ”The Voice of Hobsbawm”.

Ei ole mitenkään annetusti itsestään selvää, että Hobsbawm-tyyppinen vahvaan marxilaismaterialistiseen filosofiseen esiymmärrykseen nojaava luonnehdinta nationalismin luonteesta ja kansallisuuksien olemuksista tai sellaisten puuttumisista olisi oikeaan osunut tai pätevä. Pasi Jaakkolankin väitöstutkimus osaltaan osoittaa, että Anthony D. Smithin ja hänen kanssaan samoilla linjoilla olevien tutkijoiden näkemys nationalismista olemuksellisiin etniskulttuurillisiin identiteetteihin nojaavana on oikeaan osuvampi ja mielekkäämpi kuin marxilaismaterialistiset näkemykset.

On syytä pitää mielessä, että nykyjulkisuudessa nationalismin ylle langetettu negatiivinen leima on selkeästi poliittisideologisen tarkoitushakuinen, ei historiallinen eikä filosofisempiirisestikään itsestään selvän oikeaan osunut. Jos me 1930-luvusta jotain voimme oppia niin ainakin sen, että, kuten israelilainen nationalistiajattelija Yoram Hazony kirjansa The Virtue of Nationalism (Basic Books, 2018) sivuilla 37–43 perustelee, hitleriläinen kansallissosialismi ei edustanut nationalismia, vaan keskitetyn rotuimperiumin rakentamista. Hitlerin Kolmannen valtakunnan historia yhdessä Stalinin Neuvostoliiton historian kanssa opettavat meille paitsi totalitaarisen jatkuu....
https://www.patmos.fi/blogit

Lue lisää

Koska Juhis ei varmaankaan osallistu palstan keskusteluun, voisit alustaa keskustelua esittämällä joitakin ajatuksia hänen esittämistään näkökohdista, ja sitten lähdemme keskustelemaan niiden pohjalta.

Sitä odotellessa: "Pasi Jaakkolankin väitöstutkimus osaltaan osoittaa, että Anthony D. Smithin ja hänen kanssaan samoilla linjoilla olevien tutkijoiden näkemys nationalismista olemuksellisiin etniskulttuurillisiin identiteetteihin nojaavana on oikeaan osuvampi ja mielekkäämpi kuin marxilaismaterialistiset näkemykset."

Onko nationalismin syvin sisältö todella olemuksellisiin etniskulttuurillisiin identiteetteihin nojaava ja voimmeko tällä perusteella hylätä marxilaismaterialistiset näkemykset? Mitä mieltä olet?

Pe.ku kirjoitti:

Niinpä, enpä tullut ajatelleeksi mahdollisuutta, että Ahvio olisi poikamies.

Ahvio on naimisissa ja kaksi lasta.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Juha_Ahvio

RepeRuutikallo kirjoitti:

Koska Juhis ei varmaankaan osallistu palstan keskusteluun, voisit alustaa keskustelua esittämällä joitakin ajatuksia hänen esittämistään näkökohdista, ja sitten lähdemme keskustelemaan niiden pohjalta.

Sitä odotellessa: "Pasi Jaakkolankin väitöstutkimus osaltaan osoittaa, että Anthony D. Smithin ja hänen kanssaan samoilla linjoilla olevien tutkijoiden näkemys nationalismista olemuksellisiin etniskulttuurillisiin identiteetteihin nojaavana on oikeaan osuvampi ja mielekkäämpi kuin marxilaismaterialistiset näkemykset."

Onko nationalismin syvin sisältö todella olemuksellisiin etniskulttuurillisiin identiteetteihin nojaava ja voimmeko tällä perusteella hylätä marxilaismaterialistiset näkemykset? Mitä mieltä olet?

Lue lisää

Hän oli osannut kopioida ainoastaan pienen osan Ahvion kirjoituksesta.

RepeRuutikallo kirjoitti:

Koska Juhis ei varmaankaan osallistu palstan keskusteluun, voisit alustaa keskustelua esittämällä joitakin ajatuksia hänen esittämistään näkökohdista, ja sitten lähdemme keskustelemaan niiden pohjalta.

Sitä odotellessa: "Pasi Jaakkolankin väitöstutkimus osaltaan osoittaa, että Anthony D. Smithin ja hänen kanssaan samoilla linjoilla olevien tutkijoiden näkemys nationalismista olemuksellisiin etniskulttuurillisiin identiteetteihin nojaavana on oikeaan osuvampi ja mielekkäämpi kuin marxilaismaterialistiset näkemykset."

Onko nationalismin syvin sisältö todella olemuksellisiin etniskulttuurillisiin identiteetteihin nojaava ja voimmeko tällä perusteella hylätä marxilaismaterialistiset näkemykset? Mitä mieltä olet?

Lue lisää

"Snellman oli perusnäkemykseltään myös talousnationalisti, joka korosti yksityisen omistuksen ja vastuullisen taloudellisen toiminnan merkitystä ja torjui sosialismin."

Kyllä Snellmannin ajatuksia voi tukea, hän myös hylkäsi globalismin.

"Snellman torjui selkeästi kosmopolitismin, eli nykytermein globalismin, ja ajatuksen maailmanvaltiosta, kuten professori Juha Sihvola nimenomaisesti toteaa ”Snellman ja ulkopolitiikka” artikkelissaan J. V. Snellman – filosofi ja valtio-oppinut -teoksen sivuilla 205 ja 214. Snellman siis edusti realistista Suomi ensin -linjaa, näin nykytermiä jälleen soveltaakseni."

Pe.ku kirjoitti:

Hän oli osannut kopioida ainoastaan pienen osan Ahvion kirjoituksesta.

Kai sinä itsekin osaat niitä etsiä 🤔❓

Väliaikaisesti, koska täällä on tavallistakin jännemmät vaalit. Myöhemmin varmaan palataan päiväjärjestykseen.