Maailmojen synty

Niin, mitä ne Jumalan rangaistukset tarkoittavat? Millaisia maailmoja ovat kadotuksen paikat? Millainen rangaistus on helvetti?

Mutta tuo on uskonnollinen kysymys. Tähtitieteen filosofian kysymyksenä asia kai on niin, että on monenlaisia planeettoja ja maailmoja, kadotuksen paikkoja ja Jumalan taivaita.

Siis monenlaisia maailmoja, valtakuntia tuolla tähdissä ja galakseissa. Ei kai se sen ihmeellisempää ole. Tai onhan tämäkin ihan riittävän ihmeellistä. Eivät ihmiset näin konkreettisesti ajattele kun taivaalle katselevat.

Olli.S kirjoitti:

Niin, mitä ne Jumalan rangaistukset tarkoittavat? Millaisia maailmoja ovat kadotuksen paikat? Millainen rangaistus on helvetti?

Mutta tuo on uskonnollinen kysymys. Tähtitieteen filosofian kysymyksenä asia kai on niin, että on monenlaisia planeettoja ja maailmoja, kadotuksen paikkoja ja Jumalan taivaita.

Siis monenlaisia maailmoja, valtakuntia tuolla tähdissä ja galakseissa. Ei kai se sen ihmeellisempää ole. Tai onhan tämäkin ihan riittävän ihmeellistä. Eivät ihmiset näin konkreettisesti ajattele kun taivaalle katselevat.

Lue lisää

Yksi syy siihen, että en pidä multiversumista on se, että multiversumissa tuollaisia piinan
paikkoja voisi olla aivan valtavasti. Kuka enää voisi väittää helvetin olemassaoloa vastaan,
jos multiversumi on olemassa?

inti kirjoitti:

Yksi syy siihen, että en pidä multiversumista on se, että multiversumissa tuollaisia piinan
paikkoja voisi olla aivan valtavasti. Kuka enää voisi väittää helvetin olemassaoloa vastaan,
jos multiversumi on olemassa?

Lue lisää

"Yksi syy siihen, että en pidä multiversumista on se, että multiversumissa tuollaisia piinan
paikkoja voisi olla aivan valtavasti. Kuka enää voisi väittää helvetin olemassaoloa vastaan,
jos multiversumi on olemassa?"

Ilmeisesti ei pelkästään voisi olla olemassa, vaan niitä olisi väistämättä ja ei pelkästään planeettoja, vaan myös kokonaisia universumeja. Nuo paikat eroavat kuitenkin uskontojen helvettikuvitelmista *aivan oleellisesti* siinä suhteessa, että ne olisivat todellisia, mistä taas toisaalta seuraa myös se, että niiden toiminta olisi viime kädessä alisteista luonnonlaeille; ja vain luonnonlaeille, mistä taas toisaalta seuraa mm., että mikään niistä ei voisi olla *ikuinen*; vaikka niiden *joukko* olisikin ikuinen, siinä merkityksessä, että niitä olisi aina olemassa; inhimillisesti ajatellen, tosiaan erittäin suuri määrä. Myöskään, koska todelliset olennot eivät voi olla ikuisia, niin myöskään esim. *yksittäisen* olennon piinakaan ei olisi ikuista, vaikka piina sinällään olisikin ikuista.

Todennäköisesti multiversumin "väestöstä" myös vain erittäin pieni vähemmistö eläisi noissa paikoissa, juuri niiden haasteellisuuden vuoksi. Eli, niiden oletusarvoisesti äärimmäisen stressaavat olosuhteet todennäköisesti pienentävät tuollaisten paikkojen *havaitsemisen* todennäköisyyttä ns. paikan päältä, suhteessa vähemmän haasteellisten paikkojen havaitsemisen todennäköisyyteen, mm. koska tuollainen havaitseminen kuluttaa enemmän energiaa kuin vähemmän intensiivinen havaitseminen.

Sama pätee käänteisesti myös sellaisiin paikkoihin, joiden haasteellisuus olisi niin vähäistä, että niiden havaitsemisella ei olisi mitään merkitystä, koska silloin ei myöskään olisi minkäänlaista valintapainetta, joka johtaisi ainakaan havaitsemiskyvyn *kehittymiseen*, vaikka sellainen pelkkien kvanttifluktuaatioiden kautta olisikin jollakin tasolla muodostunut. Ehkä tämä palsta on eräs tuollainen paikka. :D

Mitä taas tulee multiversumin; tai sen joidenkin osien, toivottavuuteen, niin se ei tietenkään ole oleellinen seikka pyrittäessä määrittämään multiversumin olemassaolon totuusarvoa, joka totuusarvo taas toisaalta on ainakin potentiaalisesti oleellisempi seikka, kuin esim. uskonnollisia helvetti-kuvitelmia vastaan esitettävissä olevat argumentit sinällään.

Niin, mistähän meille on tullut tällainen ajatus? Tai jäänyt päälle? Ennen universumi oli tämä maa ja taivaankansi sen päällä.

Mutta eihän se enää ole. Galakseja vaan miljardeittain. Eikä maapallo ole mitenkään poikkeava, erityinen, erilainen, vaan tavallinen.

Samantapaisia on paljon, todella paljon. Ja voi erilaisillakin olla, erilaisia maailmoja ja erilaista elämää ja erilaisia valtakuntia.

Ethän sinä ollenkaan vastannut siihen pääpointtiin, että kun kerran tähtiä, galakseja ja näin planeettojakin on aivan mahdottoman paljon, niin ihmiskuntiakin on paljon. Riippumatta siitä onko ihmiset luotu ja kehittyneet vai pelkästään kehittyneet.

Ja koska kehitys ei ihmiseen pääty ja jo ihminenkin pystyy luomistöihin, niin luodaan ja kehittyy ihmistä korkeampiakin olentoja.

Siis vaikkemme tieteellisesti tiedä, olemmeko kehityksen lisäksi luotuja olentoja, niin se on yhtä mahdollista kuin että olemme vain kehityksen tuloksia.

Siis juuri tuo mitä väität, ettei mitään jumalia olekaan, ja se jo tiedetään, ei ollenkaan pidä paikkaansa, vaan ihan meidän olemassaolostamme planeettojen määrän kanssa seuraa että jumalien olemassaolo, meidän luojien, on ihan yhtä todennäköistä kuin se, ettei meitä ole luotu.

Tai jos ei näin ole, niin mikä on parempi tapa miettiä asian logiikka ja mahdollisuudet? Tosiasioista seuraa, että vain me ja luomattomina, tai me sekä luotuina että kehittyneinä ja muitakin muuallakin luotuina ja kehittyneinä. Kumpikin on mahdollinen. Ja vielä se että me vain kehittyneinä ja muuallakin vain kehittyneinä.

Sinä väität että vain ensimmäinen tai viimeinen.

Vain me ja luotuina on mahdotonta, vaikka jotkut uskovat niin ajattelevat, koska silloin on ne luojatkin, joten ei ole vain me.

Ollitaas kirjoitti:

Ethän sinä ollenkaan vastannut siihen pääpointtiin, että kun kerran tähtiä, galakseja ja näin planeettojakin on aivan mahdottoman paljon, niin ihmiskuntiakin on paljon. Riippumatta siitä onko ihmiset luotu ja kehittyneet vai pelkästään kehittyneet.

Ja koska kehitys ei ihmiseen pääty ja jo ihminenkin pystyy luomistöihin, niin luodaan ja kehittyy ihmistä korkeampiakin olentoja.

Siis vaikkemme tieteellisesti tiedä, olemmeko kehityksen lisäksi luotuja olentoja, niin se on yhtä mahdollista kuin että olemme vain kehityksen tuloksia.

Siis juuri tuo mitä väität, ettei mitään jumalia olekaan, ja se jo tiedetään, ei ollenkaan pidä paikkaansa, vaan ihan meidän olemassaolostamme planeettojen määrän kanssa seuraa että jumalien olemassaolo, meidän luojien, on ihan yhtä todennäköistä kuin se, ettei meitä ole luotu.

Tai jos ei näin ole, niin mikä on parempi tapa miettiä asian logiikka ja mahdollisuudet? Tosiasioista seuraa, että vain me ja luomattomina, tai me sekä luotuina että kehittyneinä ja muitakin muuallakin luotuina ja kehittyneinä. Kumpikin on mahdollinen. Ja vielä se että me vain kehittyneinä ja muuallakin vain kehittyneinä.

Sinä väität että vain ensimmäinen tai viimeinen.

Vain me ja luotuina on mahdotonta, vaikka jotkut uskovat niin ajattelevat, koska silloin on ne luojatkin, joten ei ole vain me.

Lue lisää

Nimimerkki Ollitaas kirjoitti: "Ethän sinä ollenkaan vastannut siihen pääpointtiin, että kun kerran tähtiä, galakseja ja näin planeettojakin on aivan mahdottoman paljon, niin ihmiskuntiakin on paljon. Riippumatta siitä onko ihmiset luotu ja kehittyneet vai pelkästään kehittyneet."

Ethän sinäkään mitään kysynyt - ja pääpointtia et käsittäisi vaikka se tulisi ja purisi sinua persuuksiin.

Ollitaas: "Siis juuri tuo mitä väität, ettei mitään jumalia olekaan, ja se jo tiedetään, ei ollenkaan pidä paikkaansa, vaan ihan meidän olemassaolostamme planeettojen määrän kanssa seuraa että jumalien olemassaolo, meidän luojien, on ihan yhtä todennäköistä kuin se, ettei meitä ole luotu."

Missä näet minun väittävän ettei jumalia ole? Minähän päinvastoin kerroin niitä olevan todella paljon.

Ollitaas: "Sinä väität että vain ensimmäinen tai viimeinen."

En ole käyttänyt noita sanoja tai mitään noihin käsitteisiin viittaavaakaan. Ikävä ja perin naurettava tapa asettaa epämääräisiä ja järjettömiä väitteitä toisten sanomaksi. Tyypillistä olkiukkojen rakentelua, mutta sellaisena ikävystyttävää ja kaikkea muuta kuin asiallista.

SattumanSatoa kirjoitti:

Nimimerkki Ollitaas kirjoitti: "Ethän sinä ollenkaan vastannut siihen pääpointtiin, että kun kerran tähtiä, galakseja ja näin planeettojakin on aivan mahdottoman paljon, niin ihmiskuntiakin on paljon. Riippumatta siitä onko ihmiset luotu ja kehittyneet vai pelkästään kehittyneet."

Ethän sinäkään mitään kysynyt - ja pääpointtia et käsittäisi vaikka se tulisi ja purisi sinua persuuksiin.

Ollitaas: "Siis juuri tuo mitä väität, ettei mitään jumalia olekaan, ja se jo tiedetään, ei ollenkaan pidä paikkaansa, vaan ihan meidän olemassaolostamme planeettojen määrän kanssa seuraa että jumalien olemassaolo, meidän luojien, on ihan yhtä todennäköistä kuin se, ettei meitä ole luotu."

Missä näet minun väittävän ettei jumalia ole? Minähän päinvastoin kerroin niitä olevan todella paljon.

Ollitaas: "Sinä väität että vain ensimmäinen tai viimeinen."

En ole käyttänyt noita sanoja tai mitään noihin käsitteisiin viittaavaakaan. Ikävä ja perin naurettava tapa asettaa epämääräisiä ja järjettömiä väitteitä toisten sanomaksi. Tyypillistä olkiukkojen rakentelua, mutta sellaisena ikävystyttävää ja kaikkea muuta kuin asiallista.

Lue lisää

Se oli vastaus siihen, että jumalien olemassaolosta pitäisi olla jo todistus. Sinun ja minun ajatusten loogiseen sisältöön, mitä vaihtoehtoja on olemassa ja mitä niistä sinun ajattelusi mukaan siis kannatat. Kysymys ei ole sanoista vaan ajatusten loogisesta sisällöstä.

Olli.S kirjoitti:

Se oli vastaus siihen, että jumalien olemassaolosta pitäisi olla jo todistus. Sinun ja minun ajatusten loogiseen sisältöön, mitä vaihtoehtoja on olemassa ja mitä niistä sinun ajattelusi mukaan siis kannatat. Kysymys ei ole sanoista vaan ajatusten loogisesta sisällöstä.

Lue lisää

Ei jumalien olemassaolosta pitäisi olla todistusta vaikkapa siinä tapauksessa ettei niitä lainkaan ole - ja ajatustemme loogisuus on ilmeistä vain meille itsellemme, ei missään nimessä esimerkiksi toisillemme. Samaten suvaitsen vahvasti epäillä ettet ole tähän mennessä saanut selvää siitä mitä minä kannatan. Tätä hypoteesia tukee se, että olemme "keskustelleet" ennenkin moneen otteeseen ja joka kerta tähän mennessä olet vain ja ainoastaan kiirehtinyt esittämään virheellisiä väittämiä siitä mitä minä muka olen 'kannattanut' ja/tai 'vastustanut'.

Edelleen se mitä sinä kutsut logiikaksi on minun näkökulmastani jotakin muuta kuin logiikkaa. Oletan että minun logiikkani on sinulle aivan yhtä tolkutonta ja heikosti perusteltavissa kuin sinun logiikkasi minulle. Tämä saattaa hidastaa keskustelua ja mahdollisesti lopettaakin minun osuuteni melko pian - mutta korostan ettei se merkitse missään nimessä sitä että katsoisin sinun olevan oikeassa tai 'voitolla'. Vaikka arvostankin ärsykkeitä en pidä erityisemmin olkiukoista, rapuväistöistä, perustelemattomista julistuksista ja "sanojen suuhun laittamisista". :)

SattumanSatoa kirjoitti:

Ei jumalien olemassaolosta pitäisi olla todistusta vaikkapa siinä tapauksessa ettei niitä lainkaan ole - ja ajatustemme loogisuus on ilmeistä vain meille itsellemme, ei missään nimessä esimerkiksi toisillemme. Samaten suvaitsen vahvasti epäillä ettet ole tähän mennessä saanut selvää siitä mitä minä kannatan. Tätä hypoteesia tukee se, että olemme "keskustelleet" ennenkin moneen otteeseen ja joka kerta tähän mennessä olet vain ja ainoastaan kiirehtinyt esittämään virheellisiä väittämiä siitä mitä minä muka olen 'kannattanut' ja/tai 'vastustanut'.

Edelleen se mitä sinä kutsut logiikaksi on minun näkökulmastani jotakin muuta kuin logiikkaa. Oletan että minun logiikkani on sinulle aivan yhtä tolkutonta ja heikosti perusteltavissa kuin sinun logiikkasi minulle. Tämä saattaa hidastaa keskustelua ja mahdollisesti lopettaakin minun osuuteni melko pian - mutta korostan ettei se merkitse missään nimessä sitä että katsoisin sinun olevan oikeassa tai 'voitolla'. Vaikka arvostankin ärsykkeitä en pidä erityisemmin olkiukoista, rapuväistöistä, perustelemattomista julistuksista ja "sanojen suuhun laittamisista". :)

Lue lisää

Siinä tapauksessa olisi paikallaan että kertoisit käsityksesi avauksen asioista, omista käsityksistäsi kaikessa rauhassa. Jostain syystä ilmeisesti käsitän ne sitten aina aivan väärin. Esitin tuossa muutaman mahdollisuuden, miten luominen ja kehitys voisivat olla, ja jos analysoin väärin sinun käsityksesi niin sano sitten vaan ihan rauhassa millainen se on sitten.

Olli.S kirjoitti:

Siinä tapauksessa olisi paikallaan että kertoisit käsityksesi avauksen asioista, omista käsityksistäsi kaikessa rauhassa. Jostain syystä ilmeisesti käsitän ne sitten aina aivan väärin. Esitin tuossa muutaman mahdollisuuden, miten luominen ja kehitys voisivat olla, ja jos analysoin väärin sinun käsityksesi niin sano sitten vaan ihan rauhassa millainen se on sitten.

Lue lisää

Kohtuullinen ehdotus jota noudatan:

1.1. Kirjoitit aloituksessasi seuraavaa: "Oli maapallon ihmiskunta vain kehittynyt tai myös luotu, kummassakin tapauksessa universumin galaksien tähdet ovat täynnä eläinkuntia ja ihmiskuntia. Ehkä "jumalakuntiakin", koska kehitys ei pääty ihmisentasoiseen, eikä luominenkaan."

Jotta tuosta saataisiin järjellinen premissi, olisi hyvä tutkia kuinka täynnä eläin-, ihmis- ja jumalakuntia lähitähtemme Aurinko on. Jos se vastoin kaikkia nykyisiä odotuksia kerrassaan pursuaisi jokaisen mainitsemasi kategorian elämää ja osoittautuisi varsinaiseksi elollisen monimuotoisuuden kehdoksi ja tyyssijaksi, olisi kenties hyvinkin aiheellista odottaa vastaavaa myös muilta tähdiltä, kuten sinä kirjoittamasi perusteella tunnut olettavan ja edellyttävän.

Tähän tehtävään ei kuitenkaan yksikään aiemmista aurinkoluotaimista ole soveltunut - eikä sovellu myöskään tätä kirjoitettaessa toista kierrostaan Aurinkon ympäri tekevä NASAn Parker Solar Probe, joka tulee olemaan ensimmäinen "Aurinkoa hipova" luotain. Pienen auton kokoinen avaruusalushan pysyttelee Aurinkoa lähimmilläänkin käydessään vähintään noin 4 miljoonan mailin etäisyydellä Auringon pinnasta, eikä sen tiedeohjelmaan ole liitetty ensimmäistäkään elollisten olentojen tutkimiseen soveltuvaa laitetta. Mahdollisuutta yli 6000 celsiusasteen lämpötiloissa elävistä olennoista - edes jumalista - ei ole otettu vakavasti. En ota minäkään, vaikka aikaisemmin tästä keskustelusta poistettu linkkini kertoikin "päinvastaisesta suunnasta", Maan povesta, muutaman kilometrin syvyydestä löydetyistä mikrobeista.

Osaatko arvata miksi Aurinkoa ei tutkita tälläkään kertaa tuon lähempää?

1.2. O.S: "Miksi tämä yksinkertainen päättely ei ole saanut suurempaa kannattajakuntaa, vaan sitä pidetään jotenkin epätieteellisenä ja sitten lasketaan todennäköisyyksiä sille, voiko muualla olla elämää? Se pitäsi laskea niinpäin, että kuinka pieni mahdollisuus se on, ettei siellä mitään ole."

Koska se todellakin on epätieteellistä ja koska elämän todennäköisyyttä "laskettaessa" välttämättä saadaan myös arvio sen antiteesille.

1.3. O.S: "Kaikki tämä johtuu tieteen valtavirrani kjuisesta vanhoillisuudesta. Näistä on turha puhua tähtitieteen tai biologian foorumeissa, tulee vaan valtava hyökkäys ja haukkuminen. Filosofiassa Giordano Bruno sanoi saman asian jo 1500- luvulla, koska silloin havaittiin että tähdet olivat aurinkoja. Tiedeyhteisö on 500 vuotta jäljessä parhaimpia ajattelijoitaan."

Mahdollisesti tieteen valtavirta onkin vanhoillinen, muttei varmastikaan ikuinen. :) Valtavaan haukkumiseen taas löytyy toki muitakin syitä kuin vanhoillisuus, vaikket sinä niistä olisikaan tietoinen.
Giordano Brunon osuutta kommentoin aiemmin tässä keskustelussa, joten ei siitä sen enempää.

SattumanSatoa kirjoitti:

Kohtuullinen ehdotus jota noudatan:

1.1. Kirjoitit aloituksessasi seuraavaa: "Oli maapallon ihmiskunta vain kehittynyt tai myös luotu, kummassakin tapauksessa universumin galaksien tähdet ovat täynnä eläinkuntia ja ihmiskuntia. Ehkä "jumalakuntiakin", koska kehitys ei pääty ihmisentasoiseen, eikä luominenkaan."

Jotta tuosta saataisiin järjellinen premissi, olisi hyvä tutkia kuinka täynnä eläin-, ihmis- ja jumalakuntia lähitähtemme Aurinko on. Jos se vastoin kaikkia nykyisiä odotuksia kerrassaan pursuaisi jokaisen mainitsemasi kategorian elämää ja osoittautuisi varsinaiseksi elollisen monimuotoisuuden kehdoksi ja tyyssijaksi, olisi kenties hyvinkin aiheellista odottaa vastaavaa myös muilta tähdiltä, kuten sinä kirjoittamasi perusteella tunnut olettavan ja edellyttävän.

Tähän tehtävään ei kuitenkaan yksikään aiemmista aurinkoluotaimista ole soveltunut - eikä sovellu myöskään tätä kirjoitettaessa toista kierrostaan Aurinkon ympäri tekevä NASAn Parker Solar Probe, joka tulee olemaan ensimmäinen "Aurinkoa hipova" luotain. Pienen auton kokoinen avaruusalushan pysyttelee Aurinkoa lähimmilläänkin käydessään vähintään noin 4 miljoonan mailin etäisyydellä Auringon pinnasta, eikä sen tiedeohjelmaan ole liitetty ensimmäistäkään elollisten olentojen tutkimiseen soveltuvaa laitetta. Mahdollisuutta yli 6000 celsiusasteen lämpötiloissa elävistä olennoista - edes jumalista - ei ole otettu vakavasti. En ota minäkään, vaikka aikaisemmin tästä keskustelusta poistettu linkkini kertoikin "päinvastaisesta suunnasta", Maan povesta, muutaman kilometrin syvyydestä löydetyistä mikrobeista.

Osaatko arvata miksi Aurinkoa ei tutkita tälläkään kertaa tuon lähempää?

1.2. O.S: "Miksi tämä yksinkertainen päättely ei ole saanut suurempaa kannattajakuntaa, vaan sitä pidetään jotenkin epätieteellisenä ja sitten lasketaan todennäköisyyksiä sille, voiko muualla olla elämää? Se pitäsi laskea niinpäin, että kuinka pieni mahdollisuus se on, ettei siellä mitään ole."

Koska se todellakin on epätieteellistä ja koska elämän todennäköisyyttä "laskettaessa" välttämättä saadaan myös arvio sen antiteesille.

1.3. O.S: "Kaikki tämä johtuu tieteen valtavirrani kjuisesta vanhoillisuudesta. Näistä on turha puhua tähtitieteen tai biologian foorumeissa, tulee vaan valtava hyökkäys ja haukkuminen. Filosofiassa Giordano Bruno sanoi saman asian jo 1500- luvulla, koska silloin havaittiin että tähdet olivat aurinkoja. Tiedeyhteisö on 500 vuotta jäljessä parhaimpia ajattelijoitaan."

Mahdollisesti tieteen valtavirta onkin vanhoillinen, muttei varmastikaan ikuinen. :) Valtavaan haukkumiseen taas löytyy toki muitakin syitä kuin vanhoillisuus, vaikket sinä niistä olisikaan tietoinen.
Giordano Brunon osuutta kommentoin aiemmin tässä keskustelussa, joten ei siitä sen enempää.

Lue lisää

Mäom sivusta. Aika paljon on siimaa annettu hypoteettisella spekuloinnilla mahdollisuudelle jumalien olemassaoloon muissa tähdissä jne tjsp. Mutta mihin se käytännössä johtaa, tai mitä se ratkaisee, korjaa tai muuttaa? Vastuukysymyskö? Kuka oli oikeassa, eli kasvojensäilytyskö (onko tässä jollain vielä jotain pelastettavaa? :-) )? Vai perinteisempi "kenen on syy"- kysymys? Vai viekkaampi valtakysymys? En näe läpi motiiviin.

planeetta_ei.kirj kirjoitti:

Mäom sivusta. Aika paljon on siimaa annettu hypoteettisella spekuloinnilla mahdollisuudelle jumalien olemassaoloon muissa tähdissä jne tjsp. Mutta mihin se käytännössä johtaa, tai mitä se ratkaisee, korjaa tai muuttaa? Vastuukysymyskö? Kuka oli oikeassa, eli kasvojensäilytyskö (onko tässä jollain vielä jotain pelastettavaa? :-) )? Vai perinteisempi "kenen on syy"- kysymys? Vai viekkaampi valtakysymys? En näe läpi motiiviin.

Lue lisää

Veikkaan ettei se johda mihinkään ja ettei sillä ratkaista tasan mitään. Motiiveina näen huvin (kiva kinata aiheesta kuin aiheesta), pienen henkilökohtaisen hyödyn (kiva tietää edes vähän jotakin) silloin kun kirjoittaja vaivautuu tekemään hiukankin taustatyötä ja kasvojen säilyttämispyrkimyksen (asia on juuri kuten minä tarkoitin) silloinkin kun ei.

Valtakysymykseen motiivina en henkilökohtaisesti usko, mutta saatan olla väärässä joko siksi, etten näe kokonaisuutta (ja kuvittelen aiheettoman optimismini takia että valta pysyy valistuneilla) tai vaikkapa siksi että riittävän harhainen henkilö itse näkee hourailunsa vallankäytön välineenä tai osoituksena ylemmyydestään silloinkin kun muut sille lähinnä hymähtelevät.

Viekkaudesta tai kavaluudesta en täällä syytä ketään, kun en eräitä huuhareita mahdollisesti lukuunottamatta havaitse määrätietoista ponnistelua yhden ja saman 'realistisen' tavoitteen puolesta. Siihen kykeneviä mielestäni hyvinkin älykkäitä ja osaavia kirjoittajia olen bongannut vuosien mittaan useita, mutta lieväksi pettymyksekseni olen tullut toistaiseksi siihen tulokseen että heitä motivoi lähinnä itsensä ja muiden huvittaminen enemmän kuin varsinainen valta. Kirjoittajat joko kärsivät tai nauttivat nimimerkkinsä tunnettuudesta palstalla, saavat muita helpommin trollien räksytystä ja/tai kannatusta viesteilleen, mutta todellista valtaa? En usko. Mainetta saavat mitättömän rahtusen verran ja sekin katoaa hetkessä.

Lisäys ed: Koska palstan linkityskäytäntö lienee vähintään yhtä syvältä kuin mikrobitkin, luovun liiemmistä linkitysyrityksistä. :)

Siinä niitä vaihtoehtoja on. Järkevintä on ajatella, että kaikkea mahdollista tapahtuu ja ainakin jossakin jotakin voidaan luodakin. Kuinka maapallolla on tapahtunut, on loppujen lopuksi empiirinen kysymys. Tutkitaan eikä hutkita, eikä luomista voi etukäteen poissulkea.

Mitä muualla on, on juuri tuollainen päättelykysymys.

Olli.S kirjoitti:

Siinä niitä vaihtoehtoja on. Järkevintä on ajatella, että kaikkea mahdollista tapahtuu ja ainakin jossakin jotakin voidaan luodakin. Kuinka maapallolla on tapahtunut, on loppujen lopuksi empiirinen kysymys. Tutkitaan eikä hutkita, eikä luomista voi etukäteen poissulkea.

Mitä muualla on, on juuri tuollainen päättelykysymys.

Lue lisää

Maapallolla on havaittu ainakin sellainen toimiva mekanismi, kuin "ekologinen lokero". Tässä on nyt vaarana tulla hieman synkkä, mut katsotaan mihin sanailu johtaa.

Se tarkoittaa mahdollisuutta menestyä toimimalla hieman eri tavoin samalla elinalueella, kuin joku toinen elämänmuoto samantyyppisillä askareilla. Ja joka jännästi toimii myös niin, että välttämättä samat eläinlajit eivät toimi kaikkialla samoissa ekologisissa lokeroissa, se voi riippua siitä millaiset alueen olosuhteet ovat ja mitä muut alueen elämänmuodot ovat (ja mitä ovat tulleet harrastamaan kyseiselle alueelle).

Ekologinen lokero näyttää siis olevan Luonnon tapa löytää/näyttää kaapin paikka, mahdollisuus menestyä edes jotenkin (jos asia on neuvoteltavissa) ja ehkä samalla vähentää keskinäistä kilpailua, jos resurssit ovat niukat. Yritystermejä käyttäen melkein kuin kartelli siis.

( Ekologinen lokero : https://fi.wikipedia.org/wiki/Ekologinen_lokero )

Olen joskus itsekseni hihitellyt vegaanien löytäneen itselleen oman ekologisen lokeronsa, mutta siitä ei oikeasti liene kysymys, kilpailu eläinproteinista ei ainakaan vielä ole niin kovaa, että se olisi ajanut pakkovalintoihin.

Mutta on hyvä esimerkki siitä miten nykyihminen on ylivertainen ja etuasemassa kaikkiin muihin eliöihin verrattuna, pystyy valitsemaan miten haluaa niinkin tärkeän asian kanssa, kuin ravinto.

Aina ei ole ihmisenkään kohdalla noin ollut.

Milloin on mikäkin verottanut, sukupuutto on koittanut monelle ihmislajille, neanderdahlilaisille esimerkiksi, ja nykyihminenkin on ollut kohtalon kynnyksellä ainakin kertaalleen.

Ilmeisesti maksimissaan muutamasta kymmenen tuhannen yksilön laumasta (erään laskutavan mukaan ehkä vain satojen yksilöiden kokoisesta laumasta) on kuitenkin tullut muutaman miljardin yksilön lauma. Eikä siihen ole aikaa mennyt kuin noin 70 000 tuhatta vuotta. DNA- tutkimuksen tulosten mukaan. Lieneekö kys katasrofi kasvattanut esisuomalaisistakin kovanahkaisempia ja antanut jälkipolvillekin kyvyn selviämiseen: sisun. :-) hyvä me.

( Population Bottleneck : https://en.wikipedia.org/wiki/Population_bottleneck )

Kaikki ei ole olliut ihmiskunnan käsissä aina, jos lienee vieläkään, mutta todella monen alueen teknologinen kehitys on mahdollistanut väestön kasvun. Ja sen, että näinkin suuri populaatio pystyy ylipäätään olemaan olemassa,

Perinteisempiä muista eliöistä aiheutuvia uhkia (kuten esim. muut ravintoketjun huippua tavoittelevat) ei voi pitää enää oikeastaan koko populaation uhkina. Ehkä pelkästään yksilöiden uhkina.

Populaation uhkia ovat enää käytännössä ihmiset itse (montaakos minuuttia vaille se kello taas olikaan?) ja kaikkein pienikokoisimmat eliöt. Jotkut laskee mukaan ulkoavaruuden eliöt, mutta onneksi eivät ole tänne tulleet, pääsisivät ehkä vain hengestään täällä.

Ja yhä edelleenkin tietysti uhkia ovat sen tyyppiset tapahtumat tai tapahtumaketjut, joille ei koskaan aiemminkaan ole voitu tehdä mitään.

Ei tullutkaan ihan niin dystooppinen vuodatus, kuin ensialkuun pelkäsin.

Muuten: Olen joskus aiemmin tainnut mainita olevani lokeroitavissa pesunkestäväksi pakanaksi, ja sillä tiellä tässä ollaan edelleen.

Tuli vaan mieleen.

Tässä saattaa olla perimmäinen eroavuus tai ongelma määritelmälle sille "mikä on mahdollista". Se määritelmä alkaa sulkemaan pois asioita, joita voidaan käsitellä "mahdottomina". Vaatii myös käsitteistön tarkennusta siten, että voidaan luetella keskenään samankaltaisia asioita jne.

Jos siis aivan ruohonjuureen haluaisimme mennä.

Anyway. Joku voi sanoa, että "kaikki on mahdollista". Se on mielestäni aika rohkea väittämä, ja näkemys vaatii mielestäni hieman sitä tukevia argumentteja.

Niitä voi kirjoitella vaikka tähänkin, tarjoan kuitenkin omaa ehkä horjahtelevaa vasta-argumenttia tuolle.

Väitän siis, että "kaikki ei ole mahdollista". Kaikki tarkoittaa mitä tahansa, siis sellaisia asioita, joista ei ole mitään käsitystä, tai joista on, tai missä ei ole loogista järkeä tai joissa on.

Päällimmäisenä: Väite "kaikki on mahdollista" herättää hämmästyksen eikö mahdottomia asioita ole olemassakaan. Ja että onko väite edes loogisesti oikein. Optimistihan niin ajattelee, että mikä vaan onnistuu, pessimisti taas ajattelee ehk, että kelaa mieluummin toisin, eikä pety usein.

Ilman perusteita, optimistin tavan voi ajatella olevan myös nk. toiveajattelua. Selkeä argumentointivirhe siis.

Perustelen näkemystäni seuraavasti:

Jotta "mikä tahansa" voisi olla mahdollista, systeemin tuottaman lopputuloksen täytyy olla jotenkin epälineaarinen siten, että lopputulos ei voi olla ennakoitavissa. Lineaarisia tuloksia tuottavista systeemeistä saa aikaan vain ennakoitavia tuloksia, joten pakkovalinta noin.

Epälineaarisia ovat tietääkseni vain kaoottiset tai kompleksiset systeemit.

Kompleksinen systeemi voi näyttää kaoottisilta (sattumanvaraisilta) jos katsoo vain lopputulemia. Kuitenkin, edelleen käsitykseni mukaan: Kaoottinen järjestelmä voi olla säännöstöltään ja parametreiltaan yksinkerainen tai monimutkainen (se ei paljoa merkitse lopputulemiin) koska lopputulos on sääntöjen ja parametrien rajoissa täysin satunnainen. Kompleksinen voi myös olla säännöstöltään ja parametreiltaan yksinkertainen tai monimutkainen, epälineaarisuus johtuu kuitenkin siitä, että kompleksisen joukon osat vuorovaikuttavat toisiinsa.

Debaatti siitä kummanlainen universumi enimmäkseen on, mikä osuus on kaoottisuudella ja mikä osuus vuorovaikutteisen joukon epälinraatisuudella eli kompleksisuudella, en osaa sanoa. Eikä silla ole itseasiassa tähän asiaan lopulta merkitsevästi mitään kuitenkaan, koska molemmat epälineaariset systeemit kuitenkin tuottavat ratkaisuja annettujen sääntöjen ja parametrien puitteissa. Epälineaarisesti, ja eri tavalla prosessoiden.

Koska universumilla ei ole rajattomasti sääntöjä tai parametreja, eivätkä ne muutu lennossa sattumanvaraisesti (eli ne eivät ole kaoottisia), kaikki mahdolliset ratkaisut eivät tulekaan äärettömän suuresta ratkaisujoukosta vaan rajallisesta.

Vain toisenlaiset parametrit ja säännöt tuottaisivat toisenlaisia lopputuloksia.

Eli kaikki (mikätahansa) ei voi olla mahdollista.

Jolle jatko-väite: Voi olla, että kaikki mitä voidaan havainnoida, onkin itseasiassa kaikki ja koko kirjo siitä mitä on ja voi olla olemassa, ja occamit perään.

Onko filosofinen päättely olemassaolevasta tiedosta jotenkin rajattu vain empiirisesti todettavaan tietoon? Onko tämä fysiikan ja luonnontieteen foorumi vai filosofian foorumi?

Se ettei evoluutiolla ole suuntaa ei mitenkään estä ettei jossakin muuallakin kehittyisi ihmisen tasoista elämää. Paikkojen määrä takaa sen. Saa miljardi kertaa mennä eri suuntaan mutta lopulta jossakin samaan suuntaa..

Juuri tuollaisten vastausten takia tällaisia ei kannata käsitellä luonnontieteilijöiden kanssa vaan filosofiassa.

Olli.S kirjoitti:

Onko filosofinen päättely olemassaolevasta tiedosta jotenkin rajattu vain empiirisesti todettavaan tietoon? Onko tämä fysiikan ja luonnontieteen foorumi vai filosofian foorumi?

Se ettei evoluutiolla ole suuntaa ei mitenkään estä ettei jossakin muuallakin kehittyisi ihmisen tasoista elämää. Paikkojen määrä takaa sen. Saa miljardi kertaa mennä eri suuntaan mutta lopulta jossakin samaan suuntaa..

Juuri tuollaisten vastausten takia tällaisia ei kannata käsitellä luonnontieteilijöiden kanssa vaan filosofiassa.

Lue lisää

Itse otit (kohdassa 1.2) esiin epätieteellisyyden. Niinpä keskustelua ei voi rajata filosofiseen lähentymiskulmaan. Jos haluat filosofista keskustelua, älä mainitse tieteellisyyttä missään muodossa!

En ole luonnotietelijä, mutta tieteen filosofiaa ymmärtävänä oletan tieteellistä lähestymiskulmaa käytettäessä pysyttävän tieteelllisessä aihepiirissä. Muutoinhan toki saat filosofoida rauhassa.

Olli.S kirjoitti:

Onko filosofinen päättely olemassaolevasta tiedosta jotenkin rajattu vain empiirisesti todettavaan tietoon? Onko tämä fysiikan ja luonnontieteen foorumi vai filosofian foorumi?

Se ettei evoluutiolla ole suuntaa ei mitenkään estä ettei jossakin muuallakin kehittyisi ihmisen tasoista elämää. Paikkojen määrä takaa sen. Saa miljardi kertaa mennä eri suuntaan mutta lopulta jossakin samaan suuntaa..

Juuri tuollaisten vastausten takia tällaisia ei kannata käsitellä luonnontieteilijöiden kanssa vaan filosofiassa.

Lue lisää

O.S: "Se ettei evoluutiolla ole suuntaa ei mitenkään estä ettei jossakin muuallakin kehittyisi ihmisen tasoista elämää. Paikkojen määrä takaa sen. Saa miljardi kertaa mennä eri suuntaan mutta lopulta jossakin samaan suuntaa.."

Ettäkö paikkojen määrä takaa ihmisen tasoisen elämän kehittymisen muualla kuin Maapallolla? Et mahtanut huomata, että nimimerkki planeetta_ei.kirj otti jo tässä keskustelussa kantaa mahdolliseen ja (mahdollisesti) mahdottomuuksiin kommentissaan 5.3.2019 0:51?

Ihminen on ympäristönsä tuote ja eräs osoitus elollisten sopeutumisesta. Ei pelkästään ympäristöjen määrä ratkaise vaan myös niiden laatu; harvinaisen monen sattumuksen tai sitten vähintäänkin yhden luomisen on pitänyt osua kohdalleen jotta täsmälleen ihmisen tasoinen olento on saatu aikaiseksi.

Entä miten määritellään "ihmisen taso"; mitä sillä ymmärrät ja millä tavoin ymmärtämäsi eroaa muiden käsityksistä? Tällä saattaa olla ratkaisevaakin merkitystä, kun huomataan että esimerkiksi työkalujen käyttökykyä pidetään usein ihmisen 'tasokkuuden' osoituksena. (Antropomorfista näkökulmaa, jolle ei saisi paljoa sijaa antaa kun filosofoidaan elollisten kategorioita TÄHTIEN sfääreissä. ) Miten "ihmisen tasoinen" elollinen olento esimerkiksi käyttelisi työkaluja lämpötiloissa joissa harva, jos mikään, alkuaine pysyy kiinteässä olomuodossa?

SattumanSatoa kirjoitti:

O.S: "Se ettei evoluutiolla ole suuntaa ei mitenkään estä ettei jossakin muuallakin kehittyisi ihmisen tasoista elämää. Paikkojen määrä takaa sen. Saa miljardi kertaa mennä eri suuntaan mutta lopulta jossakin samaan suuntaa.."

Ettäkö paikkojen määrä takaa ihmisen tasoisen elämän kehittymisen muualla kuin Maapallolla? Et mahtanut huomata, että nimimerkki planeetta_ei.kirj otti jo tässä keskustelussa kantaa mahdolliseen ja (mahdollisesti) mahdottomuuksiin kommentissaan 5.3.2019 0:51?

Ihminen on ympäristönsä tuote ja eräs osoitus elollisten sopeutumisesta. Ei pelkästään ympäristöjen määrä ratkaise vaan myös niiden laatu; harvinaisen monen sattumuksen tai sitten vähintäänkin yhden luomisen on pitänyt osua kohdalleen jotta täsmälleen ihmisen tasoinen olento on saatu aikaiseksi.

Entä miten määritellään "ihmisen taso"; mitä sillä ymmärrät ja millä tavoin ymmärtämäsi eroaa muiden käsityksistä? Tällä saattaa olla ratkaisevaakin merkitystä, kun huomataan että esimerkiksi työkalujen käyttökykyä pidetään usein ihmisen 'tasokkuuden' osoituksena. (Antropomorfista näkökulmaa, jolle ei saisi paljoa sijaa antaa kun filosofoidaan elollisten kategorioita TÄHTIEN sfääreissä. ) Miten "ihmisen tasoinen" elollinen olento esimerkiksi käyttelisi työkaluja lämpötiloissa joissa harva, jos mikään, alkuaine pysyy kiinteässä olomuodossa?

Lue lisää

Tuollai todistuu vain ettei elämää ja ihmistä voi olla maapallolla.

Menee lähelle kretuja, että tarvitaan tekijä että täällä olisi mitään. Sitä tuskin haluatte todistella.

Olli.S kirjoitti:

Tuollai todistuu vain ettei elämää ja ihmistä voi olla maapallolla.

Menee lähelle kretuja, että tarvitaan tekijä että täällä olisi mitään. Sitä tuskin haluatte todistella.

Lue lisää

Ja 'tuollai' todistuu vain aiheettomiin johtopäätöksiin hyppiminen, ei keskustelunhalu eikä argumentointitaito.

SattumanSatoa kirjoitti:

Ja 'tuollai' todistuu vain aiheettomiin johtopäätöksiin hyppiminen, ei keskustelunhalu eikä argumentointitaito.

Kyllä se niin on. Jos elämän ja ihmisen synty maapallollakin olisi ollut noin mahdottoman vaikeaa, epätodennäköistä ja harvinaista, niin ei sitä totta tosiaan olisi silloin täälläkään.

Tuohan silloin vaan todistuu: selvä, ei sitten ole täälläkään. MOT. Noilla todistuksilla.

Mutta täällä on!

outoa_meininkiä kirjoitti:

Itse otit (kohdassa 1.2) esiin epätieteellisyyden. Niinpä keskustelua ei voi rajata filosofiseen lähentymiskulmaan. Jos haluat filosofista keskustelua, älä mainitse tieteellisyyttä missään muodossa!

En ole luonnotietelijä, mutta tieteen filosofiaa ymmärtävänä oletan tieteellistä lähestymiskulmaa käytettäessä pysyttävän tieteelllisessä aihepiirissä. Muutoinhan toki saat filosofoida rauhassa.

Lue lisää

Ei filosofiassa ole mitään epätieteellistä. Se on tieteiden äiti ja perusta. Tiede on sen sisällä eikä ulkopuolella. Ei ole sikäli eroa filosofisella ja tieteellisellä tarkastelulla. Tieteellinen tarkastelu on filosofista tarkastelua heti kun tarvitaan poikkitieteellistä ja kokonaistarkastelua, mihin kakkki asiat lopulta menevät.

Niinkuin tämäkin, elämä muualla. Se vatii filosofisen tieteellisen tarkastelun ja lopulta kokonaisfilosofisen tarkastelun, eikä luonnontieteellinen tai muu erityistieteellinen tarkastelu riitä. Tähtitieteen fysiikka ei ollenkaan riitä. Heti tulee biologia mukaan ja tilastotiede. Lopulta kaikki tieteet ja lopulta vielä maailmankatsomukset, etiikka ja estetiikka.

Muuten totuus, tieteen päämäärä ei valkene.

Olli.S kirjoitti:

Ei filosofiassa ole mitään epätieteellistä. Se on tieteiden äiti ja perusta. Tiede on sen sisällä eikä ulkopuolella. Ei ole sikäli eroa filosofisella ja tieteellisellä tarkastelulla. Tieteellinen tarkastelu on filosofista tarkastelua heti kun tarvitaan poikkitieteellistä ja kokonaistarkastelua, mihin kakkki asiat lopulta menevät.

Niinkuin tämäkin, elämä muualla. Se vatii filosofisen tieteellisen tarkastelun ja lopulta kokonaisfilosofisen tarkastelun, eikä luonnontieteellinen tai muu erityistieteellinen tarkastelu riitä. Tähtitieteen fysiikka ei ollenkaan riitä. Heti tulee biologia mukaan ja tilastotiede. Lopulta kaikki tieteet ja lopulta vielä maailmankatsomukset, etiikka ja estetiikka.

Muuten totuus, tieteen päämäärä ei valkene.

Lue lisää

Tässä olet kyllä väärässä. Filosofia ei täytä modernin tieteen kriteereitä. Filosofia oli historiassa tieteen äiti, mutta tiede on kehittynyt niistä ajoista huomattavasti sen suhteen, miten tiedonhankintaa tehdään luotettavasti.

Poikkitieteellinen tutukimus ei vaadi mitään "filosofiointia". Modernissa tieteessä voidaan käyttää luotettavia metodeja ylittäen tieteenalakohtaiset rajat. On esimerkiksi saavutettu hyviä tuloksia psykologian ja neurotieteiden keskinäiset rajat ylittäen.

"Kokonaisfilosofinen tarkastelu" kuulostaa tietenkin todella hienolta. Kaikki holistiset filosofiat ovat kuitenkin osoittautuneet puutteelliseksi tieteen filosofiselta kannalta katsoen. Totuutta niillä ei saavuteta. Niillä päästää mukaviin maailmankatsomuksellisiin aatteisiin, mikä on toki tärkeää sekin. Tieteen perustaksi niistä ei ole.

outoa_meininkiä kirjoitti:

Tässä olet kyllä väärässä. Filosofia ei täytä modernin tieteen kriteereitä. Filosofia oli historiassa tieteen äiti, mutta tiede on kehittynyt niistä ajoista huomattavasti sen suhteen, miten tiedonhankintaa tehdään luotettavasti.

Poikkitieteellinen tutukimus ei vaadi mitään "filosofiointia". Modernissa tieteessä voidaan käyttää luotettavia metodeja ylittäen tieteenalakohtaiset rajat. On esimerkiksi saavutettu hyviä tuloksia psykologian ja neurotieteiden keskinäiset rajat ylittäen.

"Kokonaisfilosofinen tarkastelu" kuulostaa tietenkin todella hienolta. Kaikki holistiset filosofiat ovat kuitenkin osoittautuneet puutteelliseksi tieteen filosofiselta kannalta katsoen. Totuutta niillä ei saavuteta. Niillä päästää mukaviin maailmankatsomuksellisiin aatteisiin, mikä on toki tärkeää sekin. Tieteen perustaksi niistä ei ole.

Lue lisää

No, onko Giordanon ajatus modernin tieteen mukaan oikea vai väärä? Jos on oikea niin miksi ei ole modernin tieteen mukainen? Onko vika tieteenkäsityksessä vai Giordanin ajatuksessa?

Tuollaisessa tieteen käsityksessä tietenkin. Filosofia on tiedettä, oli silloin ja on nyt. Tietysti filosofiassa on muutakin. Maailmankatsomukset, etiikka ja estetiikka, mutta onko muualla elämää jne siihen vastaa filosofia tieteenä että on. Siihen ei tarvita muuta filosofiaa. Ja luonnontiede ei siihen yksin pysty vastaamaan.

Olli.S kirjoitti:

No, onko Giordanon ajatus modernin tieteen mukaan oikea vai väärä? Jos on oikea niin miksi ei ole modernin tieteen mukainen? Onko vika tieteenkäsityksessä vai Giordanin ajatuksessa?

Tuollaisessa tieteen käsityksessä tietenkin. Filosofia on tiedettä, oli silloin ja on nyt. Tietysti filosofiassa on muutakin. Maailmankatsomukset, etiikka ja estetiikka, mutta onko muualla elämää jne siihen vastaa filosofia tieteenä että on. Siihen ei tarvita muuta filosofiaa. Ja luonnontiede ei siihen yksin pysty vastaamaan.

Lue lisää

" onko Giordanon ajatus modernin tieteen mukaan oikea vai väärä?"

Kysymys ei ole olennainen (relevantti) nykytieteen kannalta. Tärkeää ei ole pinnistellä sen suhteen, mikä käsitys on oikea tai väärä (sitä tehdään dogmatiikassa). Tieteessä ratkaisee metodi ja onko sillä metodilla saatavissa luotettavaa tietoa. Jos on, niin perustana on tuo luotettava evidenssi.

Luonnontiede ei voi vastata kaikkiin kysymyksiin eikä se ole sen tarkoituskaan. Se vastaa niihin kysymyksiin, joihin sen metodi antaa edellytykset vastata. Muuhun ei sen pidä yrittääkään vastata!

Filosofialla eikä filosofeilla ei ole mitään luotettavaa metodia, jolla se voisi vastata siihen, onko universumissa ihmisen kaltaista elämää.

outoa_meininkiä kirjoitti:

" onko Giordanon ajatus modernin tieteen mukaan oikea vai väärä?"

Kysymys ei ole olennainen (relevantti) nykytieteen kannalta. Tärkeää ei ole pinnistellä sen suhteen, mikä käsitys on oikea tai väärä (sitä tehdään dogmatiikassa). Tieteessä ratkaisee metodi ja onko sillä metodilla saatavissa luotettavaa tietoa. Jos on, niin perustana on tuo luotettava evidenssi.

Luonnontiede ei voi vastata kaikkiin kysymyksiin eikä se ole sen tarkoituskaan. Se vastaa niihin kysymyksiin, joihin sen metodi antaa edellytykset vastata. Muuhun ei sen pidä yrittääkään vastata!

Filosofialla eikä filosofeilla ei ole mitään luotettavaa metodia, jolla se voisi vastata siihen, onko universumissa ihmisen kaltaista elämää.

Lue lisää

Eikun luonnontieteellä ei ole menetelmää. Filosofialla nimenomaan on: mitä voidaan päätellä olemassaolevasta tiedosta? Miten maailmankatsomukset valaisevat asiaa? Miten uskonnot valaisevat asiaa? Mitkä ovat loogiset vaihtoehdot asialle? Mikä niistä olisi järkevin? Muutaman mainitakseni.

Kaikkeen suhtaudutaan tieteellisen kurinalaisesti, mutta tällainen tiedon ja tietten käsitys on paljon parempi ja sopii tutkittavaan ongelmaan paremmin.

Olli.S kirjoitti:

Eikun luonnontieteellä ei ole menetelmää. Filosofialla nimenomaan on: mitä voidaan päätellä olemassaolevasta tiedosta? Miten maailmankatsomukset valaisevat asiaa? Miten uskonnot valaisevat asiaa? Mitkä ovat loogiset vaihtoehdot asialle? Mikä niistä olisi järkevin? Muutaman mainitakseni.

Kaikkeen suhtaudutaan tieteellisen kurinalaisesti, mutta tällainen tiedon ja tietten käsitys on paljon parempi ja sopii tutkittavaan ongelmaan paremmin.

Lue lisää

1. "Miten maailmankatsomukset valaisevat asiaa?"

Maailmankatsomukset eivät anna luotettavaa tietoa kysymykseen elämän löytymisestä avaruudesta.

2. "Miten uskonnot valaisevat asiaa?"

Ei mitenkään. Ks. kohta 1.

3. "Mitkä ovat loogiset vaihtoehdot asialle?"

Joko elää on tai sitten ei.

4. "Mikä niistä olisi järkevin?"

Tämäkään ei ratkaise asiaa, vaan se, onko saatavissa luotettavaa tietoa asiaan. Avaruuden suurten etäisyyksien vuoksi luotettavaa tietoa on hyvin vaikea saada toisista galakseista ja planeetoista.

Toiveajattelu ei anna vastausta kysymykseen, vaikka Olli kuinka sitä toivoisitkin!!

outoa_meininkiä kirjoitti:

1. "Miten maailmankatsomukset valaisevat asiaa?"

Maailmankatsomukset eivät anna luotettavaa tietoa kysymykseen elämän löytymisestä avaruudesta.

2. "Miten uskonnot valaisevat asiaa?"

Ei mitenkään. Ks. kohta 1.

3. "Mitkä ovat loogiset vaihtoehdot asialle?"

Joko elää on tai sitten ei.

4. "Mikä niistä olisi järkevin?"

Tämäkään ei ratkaise asiaa, vaan se, onko saatavissa luotettavaa tietoa asiaan. Avaruuden suurten etäisyyksien vuoksi luotettavaa tietoa on hyvin vaikea saada toisista galakseista ja planeetoista.

Toiveajattelu ei anna vastausta kysymykseen, vaikka Olli kuinka sitä toivoisitkin!!

Lue lisää

Kysymys on vastauksen varmuusasteesta ja mille maailmankatsomukselle se perustuu, sen tiedostamisesta.

On ymmärrettävä se yksinkertainen tosiasia, että filosofian ikuisille kysymyksille ja tieteelle vielä tuntemattomille asioille ei ole täysin varmaa ratkaisua, paitsi Descartesin cogito. Sekin vain muodossa: "On jokin, joka ajattelee."

Jos jää luonnontieteeseen tulee maailmankuvasta torso, filosofialla pääsee vielä huomattavasti pidemmälle.

On järkevää olettaa, arvella, pitää totena, että muuallakin on elämää, aina erilaisiin valtakuntiin asti. Myös ihmistä korkeampia olentoja.

Tämä seuraa jo olemassaolevasta tiedosta eikä tähän tarvita minkäänlaista maailmankatsomuksellista kannanottoa.

Olli.S kirjoitti:

Kysymys on vastauksen varmuusasteesta ja mille maailmankatsomukselle se perustuu, sen tiedostamisesta.

On ymmärrettävä se yksinkertainen tosiasia, että filosofian ikuisille kysymyksille ja tieteelle vielä tuntemattomille asioille ei ole täysin varmaa ratkaisua, paitsi Descartesin cogito. Sekin vain muodossa: "On jokin, joka ajattelee."

Jos jää luonnontieteeseen tulee maailmankuvasta torso, filosofialla pääsee vielä huomattavasti pidemmälle.

On järkevää olettaa, arvella, pitää totena, että muuallakin on elämää, aina erilaisiin valtakuntiin asti. Myös ihmistä korkeampia olentoja.

Tämä seuraa jo olemassaolevasta tiedosta eikä tähän tarvita minkäänlaista maailmankatsomuksellista kannanottoa.

Lue lisää

"On ymmärrettävä se yksinkertainen tosiasia, että filosofian ikuisille kysymyksille ja tieteelle vielä tuntemattomille asioille ei ole täysin varmaa ratkaisua, paitsi Descartesin cogito. Sekin vain muodossa: "On jokin, joka ajattelee."

Olen täysin samaa mieltä näistä näkökohdistasi.

Nyt sitten samoista lähtökohdista päädymme kuitenkin keskenämme erilaiseen arvioon, mikä on järkevää (!). Mielestäni ei ole järkevää olettaa mitään sellaisia olentoja, joiden olemassa olemiselle ei ole luotettavaa tietoa saatavilla. Asenteeni on tällöin pidättyä ottamasta kantaa kysymykseen. Niinpä en tiedä, onko muualla älyllistä elämää.

Tieteen antama kuva maailmasta on vain osa maailmankatsomustani ja vieläpä verrattain pieni osanen. Kaikkien maailmankatsomukset perustuvat enemmän tai vähemmän filosofiaan. Joku henkilö saattaisi kuvailla katsomustani skeptiseksi, mutta itse en luokittele itseäni tällä tavoin.

Minun maailmankatsomukseni perusteella maailmassa on runsaasti asioita, joihin minulla ei ole mitään kannnanottoa puoleen eikä toiseen. En koe tässä asenteessa olevan mitään ihmeellistä tai että se olisi jotenkin rajoittava asenne, kuten hieman tunnut viittaavan (?) kohdallani.

Tiedeyhteisö silloin kirkko silloin. Molemmat vastustivat silloin ajatusta. Nihkeää on edelleen molemmilla tunnustaa tämä asia joka on jo pääteltävissä.

Muuallakin on elämää ja valtakuntia. Ja tällä on merkitystä luomisen ja kehityksen arvioimisessa maapallolla.

O.S. kirjoittaa Giordano Brunosta mm: "Tiedeyhteisö silloin tiedeyhteisö nyt. Ei mitään muutosta."

Juu, ei muutosta. Netti toimi Giordanon aikaa kuten nytkin, Paranalin observatorioiden dataa sai 'reaaliajassa' kotitietokoneelle samalla kun saattoi vaivatta chattailla kavereiden kanssa mustien aukkojen ominaisuuksista ja tilata päivittäisostokset kotiin sähköisesti vain napin painalluksella.

Hyvä Olli! (<Juuri tuollaisten kirjoitusten takia mitään asiaa ei kannata käsitellä filosofia-palstalla)

Olli.S kirjoitti:

Tiedeyhteisö silloin kirkko silloin. Molemmat vastustivat silloin ajatusta. Nihkeää on edelleen molemmilla tunnustaa tämä asia joka on jo pääteltävissä.

Muuallakin on elämää ja valtakuntia. Ja tällä on merkitystä luomisen ja kehityksen arvioimisessa maapallolla.

Lue lisää

Nihkeää on tosiaan! Sekä kirkko että tiedeyhteisö saattavat edelleen vastustaa ajatusta että jumalat asustavat sinun takapuolessasi, vaikka sekin on helposti ja loogisesti pääteltävissä ja täysin mahdollista.

SattumanSatoa kirjoitti:

O.S. kirjoittaa Giordano Brunosta mm: "Tiedeyhteisö silloin tiedeyhteisö nyt. Ei mitään muutosta."

Juu, ei muutosta. Netti toimi Giordanon aikaa kuten nytkin, Paranalin observatorioiden dataa sai 'reaaliajassa' kotitietokoneelle samalla kun saattoi vaivatta chattailla kavereiden kanssa mustien aukkojen ominaisuuksista ja tilata päivittäisostokset kotiin sähköisesti vain napin painalluksella.

Hyvä Olli! (<Juuri tuollaisten kirjoitusten takia mitään asiaa ei kannata käsitellä filosofia-palstalla)

Lue lisää

Mä korjasin sen. Tiedeyhteisö silloin, kirkko silloin, tiedeyhteisö nyt, kirkko nyt. Nihkeää edelleen tunnustaa että muuallakin on.

Vain minä filosofina sanon tiedoksi jo, että muuallakin on ihmiskuntia ja vastaavia. Harva tiedeyhteisössä näin sanoo. Nihkeätä on.

Kirkoista selvimmin asian tunnustaa Jeesuksen Kristuksen Kirkko (mormonit). Muut kristityt ajattelevat jopa että ehkä vain maapallolla.

SattumanSatoa kirjoitti:

Nihkeää on tosiaan! Sekä kirkko että tiedeyhteisö saattavat edelleen vastustaa ajatusta että jumalat asustavat sinun takapuolessasi, vaikka sekin on helposti ja loogisesti pääteltävissä ja täysin mahdollista.

Lue lisää

Sanoo ihminen, joka moittii toisen argumenttitasoa.

Olli.S kirjoitti:

Sanoo ihminen, joka moittii toisen argumenttitasoa.

Käytin vastaavaa logiikkaa kuin millä eräs pöyhkeästi itseään filosofiksi kutsuva perustelee ihmiskuntien olemassaoloa ... tähdissä. Hyvä silti että osaa tunnistaa rikan toisen silmässä, vaikkei malkaa omassa ahterissaan. :)

Olli.S kirjoitti:

Mä korjasin sen. Tiedeyhteisö silloin, kirkko silloin, tiedeyhteisö nyt, kirkko nyt. Nihkeää edelleen tunnustaa että muuallakin on.

Vain minä filosofina sanon tiedoksi jo, että muuallakin on ihmiskuntia ja vastaavia. Harva tiedeyhteisössä näin sanoo. Nihkeätä on.

Kirkoista selvimmin asian tunnustaa Jeesuksen Kristuksen Kirkko (mormonit). Muut kristityt ajattelevat jopa että ehkä vain maapallolla.

Lue lisää

O.S: "Kirkoista selvimmin asian tunnustaa Jeesuksen Kristuksen Kirkko (mormonit). Muut kristityt ajattelevat jopa että ehkä vain maapallolla."

Kun kerran otit puheeksi, niin mikä Jeesuksen Kristuksen Kirkon tematiikassa selvimmin tunnustaa muualla kuin Maapallolla olevan ihmiskuntia tai vastaavia?

SattumanSatoa kirjoitti:

O.S: "Kirkoista selvimmin asian tunnustaa Jeesuksen Kristuksen Kirkko (mormonit). Muut kristityt ajattelevat jopa että ehkä vain maapallolla."

Kun kerran otit puheeksi, niin mikä Jeesuksen Kristuksen Kirkon tematiikassa selvimmin tunnustaa muualla kuin Maapallolla olevan ihmiskuntia tai vastaavia?

Lue lisää

Siellä sanotaan Pyhissä Kirjoituksissa ihan selvästi, että "Luvutta olen minä maailmoja luonut." Että tälläisia koetuspaikkoja kuin maapallo on aina ollut lukemattomia. Taivaista, paratiiseista, henkimaailmoista ja kadotuksen paikoista ei tarkkaan kerrota missä ne ovat ja millä tavalla, mutta eiköhän niitäkin juuri galakseista löydy.

SattumanSatoa kirjoitti:

Käytin vastaavaa logiikkaa kuin millä eräs pöyhkeästi itseään filosofiksi kutsuva perustelee ihmiskuntien olemassaoloa ... tähdissä. Hyvä silti että osaa tunnistaa rikan toisen silmässä, vaikkei malkaa omassa ahterissaan. :)

Lue lisää

Minähän olen ihan oikeasti tietokirjailija ja olen kirjoittanut kirjoja filosofiasta. Eikö juuri sellaisia filosofiksi kutsuta? Ketä sitten jos ei sellaisia? Ei siinä mitään pöyhkeätä ole. Se olisi pöyhkeätä jos vain akateemiset maksetut puheenvuorot olisivat filosofiaa.

Filosofi voi olla vakkei siitä palkkaa saisikaan. Jos virkoihin pääsyssä on kyse siitä, mitä filosofiaa kannattaa, niin senjälkeen sen filosofin puheenvuorot ovat maksettuja puheenvuoroja. Näinhän ei onneksi ole, paitsi alkupamausteorian kohdalla kosmologiassa.

Olli.S kirjoitti:

Minähän olen ihan oikeasti tietokirjailija ja olen kirjoittanut kirjoja filosofiasta. Eikö juuri sellaisia filosofiksi kutsuta? Ketä sitten jos ei sellaisia? Ei siinä mitään pöyhkeätä ole. Se olisi pöyhkeätä jos vain akateemiset maksetut puheenvuorot olisivat filosofiaa.

Filosofi voi olla vakkei siitä palkkaa saisikaan. Jos virkoihin pääsyssä on kyse siitä, mitä filosofiaa kannattaa, niin senjälkeen sen filosofin puheenvuorot ovat maksettuja puheenvuoroja. Näinhän ei onneksi ole, paitsi alkupamausteorian kohdalla kosmologiassa.

Lue lisää

Ovat nuo filosofiasta kirjoittamasi kirjat oletettavasti melko tuoreita, kun vielä muutama vuosi sitten et tällä palstalla tunnistanut edes klassisen filosofin suuria suuntauksia.

Ja itse kirjoittamasi kirjat pätevöittävät sinut yhdistämään Joseph Smithin vuodelta 1830 peräisin olevan ilmoituksen omaan vakaumukseesi, vetämään sitovat johtopäätökset universaalista evoluutiosta, elämän edellytyksistä, todennäköisyyslaskennasta ja päättelemään että universumin galaksien tähdet ovat täynnä eläin- ja ihmiskuntia - ja jättämään vielä varauksen jumalakuntiin? Oletko kuullut käsitteestä itsekritiikki?

SattumanSatoa kirjoitti:

Ovat nuo filosofiasta kirjoittamasi kirjat oletettavasti melko tuoreita, kun vielä muutama vuosi sitten et tällä palstalla tunnistanut edes klassisen filosofin suuria suuntauksia.

Ja itse kirjoittamasi kirjat pätevöittävät sinut yhdistämään Joseph Smithin vuodelta 1830 peräisin olevan ilmoituksen omaan vakaumukseesi, vetämään sitovat johtopäätökset universaalista evoluutiosta, elämän edellytyksistä, todennäköisyyslaskennasta ja päättelemään että universumin galaksien tähdet ovat täynnä eläin- ja ihmiskuntia - ja jättämään vielä varauksen jumalakuntiin? Oletko kuullut käsitteestä itsekritiikki?

Lue lisää

Kävin lukemassa muutamia pätkiä sieltä täältä julkaisuista.

Tietoteoriaa koskevat ajatelmat olivat omalla tavallaan mielenkiintoisia.

Joistain asioista voin olla melkein samaa mieltä, esim. se mitä nykyään pidetään tosiasiana, varsinkin ne jotka perustuvat loogiseen päättelyyn, niitä koskien voi olla ihan perusteltua kysyä vaikka "Onko mahdollista, että [asia] tai [tärkein argumentti] olisi täysin päinvastoin?".

Jos vaikka tähän omaa ajattelua (joskus sitäkin tapahtuu) koskien esimerkin laittaa, viimeksi taisin työmatkallani tulla ajatelleeksi epähuomiossa, että "Onko mahdollista, että mustien aukkojen funktio onkin täysin päinvastoinen?".

Kysymys oli melko paha, päätin laittaa radion soimaan.

Luonnollinen jatkokysymys sille olisi ollut, että mitä siitä seuraa.

Kysymyksen esittäminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että se mitä on, vaikkapa se kaikki mitä mustia aukkoja koskien on, täytyisi kategorisesti hylätä, ehkä kokeilla toimiiko joku toinen selitys yhtä hyvin tai paremmin. Luoda uusi idea.

Toinen mikä jäi mieleen, oli se miten pohdit onko perusteita alkaa salaamaan tietoa, tai muuttamaan totuutta toiseksi.

Sanoisin, että ei.

Kehitys ja tiede on perinteisesti nojannut totuuteen, julkisuuteen ja vapauteen. Vapauden mukana kulkee vastuu.

Edellisen kerran, kun salaamista ja muuntelua kokeiltiin, kirjoja poltettiin ja noitia tapettiin, kävi siis syöksy synkkään keskiaikaan. Eli on kokemusta siitä mihin se johtaa.

"Tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla".

Sama toimii tietysti myös argumenttina tieteen toimittamiselle, ja perusteeksi salaamiselle ja totuuden muuntelullekin, poistamaan tiedon käyttöä pahoihin asioihin.

Mutta tiedolla ja totuudella on tapana pulpahtaa ennemmin tai myöhemmin jostain kautta. Ehkä parempi tapa on hallita miten se tapahtuu, kuin antaa tapahtua miten sattuu.

planeetta_ei.kirj kirjoitti:

Kävin lukemassa muutamia pätkiä sieltä täältä julkaisuista.

Tietoteoriaa koskevat ajatelmat olivat omalla tavallaan mielenkiintoisia.

Joistain asioista voin olla melkein samaa mieltä, esim. se mitä nykyään pidetään tosiasiana, varsinkin ne jotka perustuvat loogiseen päättelyyn, niitä koskien voi olla ihan perusteltua kysyä vaikka "Onko mahdollista, että [asia] tai [tärkein argumentti] olisi täysin päinvastoin?".

Jos vaikka tähän omaa ajattelua (joskus sitäkin tapahtuu) koskien esimerkin laittaa, viimeksi taisin työmatkallani tulla ajatelleeksi epähuomiossa, että "Onko mahdollista, että mustien aukkojen funktio onkin täysin päinvastoinen?".

Kysymys oli melko paha, päätin laittaa radion soimaan.

Luonnollinen jatkokysymys sille olisi ollut, että mitä siitä seuraa.

Kysymyksen esittäminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että se mitä on, vaikkapa se kaikki mitä mustia aukkoja koskien on, täytyisi kategorisesti hylätä, ehkä kokeilla toimiiko joku toinen selitys yhtä hyvin tai paremmin. Luoda uusi idea.

Toinen mikä jäi mieleen, oli se miten pohdit onko perusteita alkaa salaamaan tietoa, tai muuttamaan totuutta toiseksi.

Sanoisin, että ei.

Kehitys ja tiede on perinteisesti nojannut totuuteen, julkisuuteen ja vapauteen. Vapauden mukana kulkee vastuu.

Edellisen kerran, kun salaamista ja muuntelua kokeiltiin, kirjoja poltettiin ja noitia tapettiin, kävi siis syöksy synkkään keskiaikaan. Eli on kokemusta siitä mihin se johtaa.

"Tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla".

Sama toimii tietysti myös argumenttina tieteen toimittamiselle, ja perusteeksi salaamiselle ja totuuden muuntelullekin, poistamaan tiedon käyttöä pahoihin asioihin.

Mutta tiedolla ja totuudella on tapana pulpahtaa ennemmin tai myöhemmin jostain kautta. Ehkä parempi tapa on hallita miten se tapahtuu, kuin antaa tapahtua miten sattuu.

Lue lisää

"Toinen mikä jäi mieleen, oli se miten pohdit " ja vastaavat lähestymiset on Olli.S:lle. Ehdin näköjään unohtamaan kenen viestiin vastasin.

SattumanSatoa kirjoitti:

Ovat nuo filosofiasta kirjoittamasi kirjat oletettavasti melko tuoreita, kun vielä muutama vuosi sitten et tällä palstalla tunnistanut edes klassisen filosofin suuria suuntauksia.

Ja itse kirjoittamasi kirjat pätevöittävät sinut yhdistämään Joseph Smithin vuodelta 1830 peräisin olevan ilmoituksen omaan vakaumukseesi, vetämään sitovat johtopäätökset universaalista evoluutiosta, elämän edellytyksistä, todennäköisyyslaskennasta ja päättelemään että universumin galaksien tähdet ovat täynnä eläin- ja ihmiskuntia - ja jättämään vielä varauksen jumalakuntiin? Oletko kuullut käsitteestä itsekritiikki?

Lue lisää

Kirjoitin filosofian kirjani ensimmäisen painoksen jo 80- luvulla viime vuosituhannella. Siinä yhdistetään moderni filosofia, moderni tiede ja moderni ilmoitus.

Esipuheessa kerrotaan, että Ilkka Niiniluoto luki käsikirjoituksen ja oli mm sitä mieltä että se on keskeneräisen tuntuinen.

Olenkin parannellut sitä ja kirjoittanut muitakin kirjoja ja artikkeleita.

Nuo toistuvat keskustelut minun kompetenssistani ovat ihan älyttömiä. Olin Helsingin Yliopiston lahjakkaimpien filosofian opiskelijoiden joukkoon kuuluva ikäluokassani opettajieni todistuksen mukaan, mitä minulle on kerrottu. Johtuvat siitä, että ollaan eri mieltä.

Tämä foorumikeskustelu on yksi totuuteen pääsemisen menetelmä filosofiassa.

Sen vanha nimi on dialogi.

Tämä on ihan mahtavaa!

Filosofeilla on ammatillisiakin foorumeitaan. Niihin en ole osallistunut. Joihinkin kansainvälisiin kyllä ihan vähän.

Event Horizon on sekin täyttä teoriaa kuten on myös singulariteettikin nyt.

Niin, kirjoittaminen, puhuminen, asioiden selittäminem ja vaikka miettiminen ovat kaikki erilaisia tapoja prosessoida tietoa omassa päässä. Ja pelkästään ne saattaa availla solmuja. Muiden puhumiset ja kysymykset tietysti, myös uusien näkemyksien kautta, nekin voi viedä eteenpäin. Uudet tiedonlähteet asioiden parempaan varmistamiseen.

Pakana sanan käyttäminen antaa sanan käyttäjästä pöykeän ja ylimielisen kuvan. Ylimielisiä te kristityt olettekin omissa kuvitelmissanne.

"Sana pakana on johdettu latinan adjektiivista paganus, joka tarkoittaa maalaista tai kyläläistä. Nimitys johtuu siitä, että kristinusko oli sen varhaisina aikoina erityisesti kaupunkilaisten uskonto, maaseudulla asuvien ollessa vanhojen uskontojen kannattajia.[4] [7] Jo ennen kuin sana kristittyjen kielen­käytössä sai uskonnollisen merkityksensä, siihen oli liittynyt voimakkaita sivisty­mättö­myyteen viittaavia mieli­kuvia samaan tapaan kuin esimerkiksi suomen kielessä sanoihin moukka tai juntti.[8]"

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Pakanuus

Raamattu on kirja (objekti), jossa on tarinoita menneiltä ajoilta.

Tietysti samalla ehkä myös tarinoita nyky-ajasta, koska ei ihminen ja yleiset asiat yllättäen parissa tuhannessa vuodessa niin hirvittävän paljon ole muuttuneet, aika samankaltaisten asioiden parissa silloinkin on puuhasteltu.

Samanlaisia kirjoja on muitakin, ja niitä kaikkia vastaavia kutsutaan pyhiksi kirjoiksi.

Kitenkin: Suuri osa ihmisistä ei usko Raamattuun, vaan ehkä asioihin, joista siinä kerrotaan. Raamattu ei ole uniikki artefakti, koska sen kopioita on tuotettu pilvin pimein, isossa osassa suomalaisia perheitä on myös Raamattu, melkeinpä riippumatta siitä onko usko vahva vai ei.

Alkuperäisiä tai jotain alkuperäisistä voidaan uniikeiksi artefakteiksi laskea, on hyvä pitää alkuperäisiä tallessa ettei tarinat muutu, niitä voisi ehkä pyhiksi laskea, näistä kopioista en ole ihan varma.

Usko Raamattuun, en tiedä mitä sillä tarkoitetaan, suurin osa lienee uskossa Jumalaan.

Raamatun sisältöä koskien, alkuperäistenkin tarinat ovat vuosien saatossa muuttuneet, ehkä alkuaikoina eniten, eikä Raamattu sisällä kaikkia tarinoita, vaan pelkästään ne, jotka "sisällöstä vastaava", joka ei ole Jumala, on sinne hyväksynyt, siinä muodossa ja sellaisin sanankääntein, jotka ovat myös menneet jokun "välpän" läpi.

Kun näin on käynyt, valintaa ja tulkintaa on ollut kovasti kuolevaisten itsensä toimesta, monenlaisin erilaisin perustein, on vaikea arvioida mitä alkuperäisestä on jäljellä ja vieläkö pelin henki on se, mitä se alunperin on ollut.

Lieneekö usko Raamattuun sitten se, että täytyy pystyä nielemään kakistelematta kaikki mitä kirjassa lukee. Lähdekritiikku unohtaen, ja miettien ehkä hikikarpalot otsalla että mitenkäs sille Tuomakselle taas kävikään.

Se mihin sitä on käytetty, se ei tietenkään ole uskovaisten rasite, mutta on hyvä huomata, on ollut mitä moninaisin, ja jos sanotaan, että kyseessä on rakkauden ja ihmisyyden julistus, eniten ehkä Uutta Testamenttia koskien, käyttökohteet ovat voineet olla täysin päinvastaisia, ja metodit jopa ihmisyyttä vastaan, niin kaukana uskonnosta, seurakunnasta tai kirkosta kuin voi olla, tai sitten koko uskonto, seurakunta tai kirkko ovat täysin väärinkäsitettyjä, että niillä on enemmän muita tärkeämpiä funktioita, kuin ne asiat, joita Raamatussa nostetaan.

Eli sen lisäksi, että kirja kertoo joillekin pyhistä asioista ja on ohjenuora ihmisyyteen, se on ollut ja on edelleen myös työkalu, niiden ihmistä ja sanaa tärkeämpien funktioiden hoitamiseen.

Työkalu vaikkapa ihmisten luokitteluun, jonka keskustelun taisin itse avata julistautumalla pakanaksi, ja joka nimitys saattaa pukea minua varsin hyvin eikä ole minulle haukkuma, mutta joillekin toisille se voi olla punainen vaate.

Voisiko se olla sitten se syy miksi asiat ovat niinkuin ovat. Ehkä allekirjoittanuttakin koskien. Haluanko olla osa sitä mitä siitä on tullut?

planeetta_ei.kirj kirjoitti:

Raamattu on kirja (objekti), jossa on tarinoita menneiltä ajoilta.

Tietysti samalla ehkä myös tarinoita nyky-ajasta, koska ei ihminen ja yleiset asiat yllättäen parissa tuhannessa vuodessa niin hirvittävän paljon ole muuttuneet, aika samankaltaisten asioiden parissa silloinkin on puuhasteltu.

Samanlaisia kirjoja on muitakin, ja niitä kaikkia vastaavia kutsutaan pyhiksi kirjoiksi.

Kitenkin: Suuri osa ihmisistä ei usko Raamattuun, vaan ehkä asioihin, joista siinä kerrotaan. Raamattu ei ole uniikki artefakti, koska sen kopioita on tuotettu pilvin pimein, isossa osassa suomalaisia perheitä on myös Raamattu, melkeinpä riippumatta siitä onko usko vahva vai ei.

Alkuperäisiä tai jotain alkuperäisistä voidaan uniikeiksi artefakteiksi laskea, on hyvä pitää alkuperäisiä tallessa ettei tarinat muutu, niitä voisi ehkä pyhiksi laskea, näistä kopioista en ole ihan varma.

Usko Raamattuun, en tiedä mitä sillä tarkoitetaan, suurin osa lienee uskossa Jumalaan.

Raamatun sisältöä koskien, alkuperäistenkin tarinat ovat vuosien saatossa muuttuneet, ehkä alkuaikoina eniten, eikä Raamattu sisällä kaikkia tarinoita, vaan pelkästään ne, jotka "sisällöstä vastaava", joka ei ole Jumala, on sinne hyväksynyt, siinä muodossa ja sellaisin sanankääntein, jotka ovat myös menneet jokun "välpän" läpi.

Kun näin on käynyt, valintaa ja tulkintaa on ollut kovasti kuolevaisten itsensä toimesta, monenlaisin erilaisin perustein, on vaikea arvioida mitä alkuperäisestä on jäljellä ja vieläkö pelin henki on se, mitä se alunperin on ollut.

Lieneekö usko Raamattuun sitten se, että täytyy pystyä nielemään kakistelematta kaikki mitä kirjassa lukee. Lähdekritiikku unohtaen, ja miettien ehkä hikikarpalot otsalla että mitenkäs sille Tuomakselle taas kävikään.

Se mihin sitä on käytetty, se ei tietenkään ole uskovaisten rasite, mutta on hyvä huomata, on ollut mitä moninaisin, ja jos sanotaan, että kyseessä on rakkauden ja ihmisyyden julistus, eniten ehkä Uutta Testamenttia koskien, käyttökohteet ovat voineet olla täysin päinvastaisia, ja metodit jopa ihmisyyttä vastaan, niin kaukana uskonnosta, seurakunnasta tai kirkosta kuin voi olla, tai sitten koko uskonto, seurakunta tai kirkko ovat täysin väärinkäsitettyjä, että niillä on enemmän muita tärkeämpiä funktioita, kuin ne asiat, joita Raamatussa nostetaan.

Eli sen lisäksi, että kirja kertoo joillekin pyhistä asioista ja on ohjenuora ihmisyyteen, se on ollut ja on edelleen myös työkalu, niiden ihmistä ja sanaa tärkeämpien funktioiden hoitamiseen.

Työkalu vaikkapa ihmisten luokitteluun, jonka keskustelun taisin itse avata julistautumalla pakanaksi, ja joka nimitys saattaa pukea minua varsin hyvin eikä ole minulle haukkuma, mutta joillekin toisille se voi olla punainen vaate.

Voisiko se olla sitten se syy miksi asiat ovat niinkuin ovat. Ehkä allekirjoittanuttakin koskien. Haluanko olla osa sitä mitä siitä on tullut?

Lue lisää

Tuommoista kaikkea siitä on hyvä mietiskellä. Nyt kai pitäisi mietiskellä sitä nyt käsiteltävää asiaa, maailmojen syntyä.

planeetta_ei.kirj kirjoitti:

Raamattu on kirja (objekti), jossa on tarinoita menneiltä ajoilta.

Tietysti samalla ehkä myös tarinoita nyky-ajasta, koska ei ihminen ja yleiset asiat yllättäen parissa tuhannessa vuodessa niin hirvittävän paljon ole muuttuneet, aika samankaltaisten asioiden parissa silloinkin on puuhasteltu.

Samanlaisia kirjoja on muitakin, ja niitä kaikkia vastaavia kutsutaan pyhiksi kirjoiksi.

Kitenkin: Suuri osa ihmisistä ei usko Raamattuun, vaan ehkä asioihin, joista siinä kerrotaan. Raamattu ei ole uniikki artefakti, koska sen kopioita on tuotettu pilvin pimein, isossa osassa suomalaisia perheitä on myös Raamattu, melkeinpä riippumatta siitä onko usko vahva vai ei.

Alkuperäisiä tai jotain alkuperäisistä voidaan uniikeiksi artefakteiksi laskea, on hyvä pitää alkuperäisiä tallessa ettei tarinat muutu, niitä voisi ehkä pyhiksi laskea, näistä kopioista en ole ihan varma.

Usko Raamattuun, en tiedä mitä sillä tarkoitetaan, suurin osa lienee uskossa Jumalaan.

Raamatun sisältöä koskien, alkuperäistenkin tarinat ovat vuosien saatossa muuttuneet, ehkä alkuaikoina eniten, eikä Raamattu sisällä kaikkia tarinoita, vaan pelkästään ne, jotka "sisällöstä vastaava", joka ei ole Jumala, on sinne hyväksynyt, siinä muodossa ja sellaisin sanankääntein, jotka ovat myös menneet jokun "välpän" läpi.

Kun näin on käynyt, valintaa ja tulkintaa on ollut kovasti kuolevaisten itsensä toimesta, monenlaisin erilaisin perustein, on vaikea arvioida mitä alkuperäisestä on jäljellä ja vieläkö pelin henki on se, mitä se alunperin on ollut.

Lieneekö usko Raamattuun sitten se, että täytyy pystyä nielemään kakistelematta kaikki mitä kirjassa lukee. Lähdekritiikku unohtaen, ja miettien ehkä hikikarpalot otsalla että mitenkäs sille Tuomakselle taas kävikään.

Se mihin sitä on käytetty, se ei tietenkään ole uskovaisten rasite, mutta on hyvä huomata, on ollut mitä moninaisin, ja jos sanotaan, että kyseessä on rakkauden ja ihmisyyden julistus, eniten ehkä Uutta Testamenttia koskien, käyttökohteet ovat voineet olla täysin päinvastaisia, ja metodit jopa ihmisyyttä vastaan, niin kaukana uskonnosta, seurakunnasta tai kirkosta kuin voi olla, tai sitten koko uskonto, seurakunta tai kirkko ovat täysin väärinkäsitettyjä, että niillä on enemmän muita tärkeämpiä funktioita, kuin ne asiat, joita Raamatussa nostetaan.

Eli sen lisäksi, että kirja kertoo joillekin pyhistä asioista ja on ohjenuora ihmisyyteen, se on ollut ja on edelleen myös työkalu, niiden ihmistä ja sanaa tärkeämpien funktioiden hoitamiseen.

Työkalu vaikkapa ihmisten luokitteluun, jonka keskustelun taisin itse avata julistautumalla pakanaksi, ja joka nimitys saattaa pukea minua varsin hyvin eikä ole minulle haukkuma, mutta joillekin toisille se voi olla punainen vaate.

Voisiko se olla sitten se syy miksi asiat ovat niinkuin ovat. Ehkä allekirjoittanuttakin koskien. Haluanko olla osa sitä mitä siitä on tullut?

Lue lisää

Minusta Biblia meni Suomessa pilalle, kun siitä poistettiin Jeesus Siirakin kirja (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sirakin_kirja) - joka sekin tosin saattoi olla jo mm. käännöstöissä vaurioitunut kuten muutkin apokryfit. Sananlaskujen ohella se lienee kuitenkin edelleenkin monille varsin mielenkiintoista ja viihdyttävää luettavaa, vaikkei kirkon kaanoniin ja aivan kristillisyyden ytimeen enää kuulukaan. Eenokin kirja on myös huomattava lisäpanos maailmojen luomisen ja niiden ylläpidon kannalta.

Että Raamatulla tai muilla pyhillä teksteillä sitten pönkitettäisiin tai niiden perusteella hylättäisiin jotakin astrofysiikan ja kosmologian piiriin pyrkivää käsityskantaa, tuntuu jotenkin absurdilta. Vielä erikoisempaa on liittää jonkin merkkihenkilön henkilökohtaiset uskonnolliset ilmoitukset oman ajukuupan tuotoksiin ja sitten pähkäillä maailmojen syntyä peräti kirjaksi asti. Kirjailijan kyvyistä riippuen siitä voi syntyä erinomaistakin fantasiaa, hötteröistä SciFiä tai parhaimmillaan kukaties uutta apokryfi-kirjallisuutta. Tiedettä siitä ei kuitenkaan synny.

Toinen erikoisuus joka ilmenee tässä keskustelussa ja aloittajan (sanallisesti) mainitsemissa liitteissä, on ajatus tiedekirjan laatimisesta ilman modernin tieteen ja sen tunnettujen viimeaikaisten havaintojen huomioimista. Eihän esimerkiksi jalkapallopelin sääntökirjaa laadita nappulaliigan B-sarjan aloittelijoiden sielunmaisemien perusteella - vai laaditaanko sittenkin? Peli voisi merkittävästi yksinkertaistua jokaisen pelatessa omalla pallollaan ja säännöillään.
Samaten tieteestä tulisi epäilemättä joidenkin mielestä kiinnostavampaa kun siihen yhdistäisi kaikki kuviteltavissa olevat entiteetit ja antikristukset. Se on vain sitten eri tiedettä ja sitä ei - minun mielestäni - saisi tarjota tieteenä, vaan esimerkiksi fantasiana.

Olli.S kirjoitti:

Tuommoista kaikkea siitä on hyvä mietiskellä. Nyt kai pitäisi mietiskellä sitä nyt käsiteltävää asiaa, maailmojen syntyä.

Niin varmaan pitäisi.

SattumanSatoa kirjoitti:

Minusta Biblia meni Suomessa pilalle, kun siitä poistettiin Jeesus Siirakin kirja (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sirakin_kirja) - joka sekin tosin saattoi olla jo mm. käännöstöissä vaurioitunut kuten muutkin apokryfit. Sananlaskujen ohella se lienee kuitenkin edelleenkin monille varsin mielenkiintoista ja viihdyttävää luettavaa, vaikkei kirkon kaanoniin ja aivan kristillisyyden ytimeen enää kuulukaan. Eenokin kirja on myös huomattava lisäpanos maailmojen luomisen ja niiden ylläpidon kannalta.

Että Raamatulla tai muilla pyhillä teksteillä sitten pönkitettäisiin tai niiden perusteella hylättäisiin jotakin astrofysiikan ja kosmologian piiriin pyrkivää käsityskantaa, tuntuu jotenkin absurdilta. Vielä erikoisempaa on liittää jonkin merkkihenkilön henkilökohtaiset uskonnolliset ilmoitukset oman ajukuupan tuotoksiin ja sitten pähkäillä maailmojen syntyä peräti kirjaksi asti. Kirjailijan kyvyistä riippuen siitä voi syntyä erinomaistakin fantasiaa, hötteröistä SciFiä tai parhaimmillaan kukaties uutta apokryfi-kirjallisuutta. Tiedettä siitä ei kuitenkaan synny.

Toinen erikoisuus joka ilmenee tässä keskustelussa ja aloittajan (sanallisesti) mainitsemissa liitteissä, on ajatus tiedekirjan laatimisesta ilman modernin tieteen ja sen tunnettujen viimeaikaisten havaintojen huomioimista. Eihän esimerkiksi jalkapallopelin sääntökirjaa laadita nappulaliigan B-sarjan aloittelijoiden sielunmaisemien perusteella - vai laaditaanko sittenkin? Peli voisi merkittävästi yksinkertaistua jokaisen pelatessa omalla pallollaan ja säännöillään.
Samaten tieteestä tulisi epäilemättä joidenkin mielestä kiinnostavampaa kun siihen yhdistäisi kaikki kuviteltavissa olevat entiteetit ja antikristukset. Se on vain sitten eri tiedettä ja sitä ei - minun mielestäni - saisi tarjota tieteenä, vaan esimerkiksi fantasiana.

Lue lisää

Yhtymäkohtien löytäminen lienee vaikeusasteeltaan yhtä haastava, kuin kaikenteorian löytäminen. Lieneekö mahdollistakaan. Tosin, kaikenteoriasta on ainakin toivoa.

Sinänsä jännää, koska tässäkin keskustelussa on kuitenkin selkeitä yhtymäkohtiakin löytynyt mm. nimimerkki "outoa_meininkiä" toimesta.

Mutta sitten taas ykskaks lähtee lapasesta ja se mitä yhdessä löydettiin, ikäänkuin meneekin kädenkäänteessä hukkaan. Otaksun ainakin kys nimimerkkiä sen harmittavan, en tiedä lieneekö sillä olleen toiselle osapuolelle mitään merkitystä.

Avaukseen vielä, ja kehoitukseen laskea todennäköisyyttä löytymiselle ja ihmertkselle miksei lasketa sitä miten mahdollista olisi ettei löytyisi: Draken kaavalla pystyy laskemaan mitä se Linnunrataa koskien olisi, ja jos sen prosnteiksi vääntää, vähentää sen sadasta, niin saa sitten sen toisen. Se voisi olla melko helposti väännettävissä ihan universumin tasollekin. Universumin galaksien lukumäärälle on olemassa rajallinen (pienempi kuin ääretön) arvio.

O.S: "Eiks ny vois vaan myöntää että porukkaa siellä on, eikä sellainen ajatus enää ole pätkääkään huuhaata."

Exobiologian suhteen tultaneen menettelemään varovaisemmin kuin kotoperäisten lajien suhteen - ja niidenkin kanssa noudatetaan normaalisti jonkinlaista pidättyväisyyttä. Autenttisetkaan valokuvat yms. eivät ole kuin korkeintaan indisio ja aihe kysellä resursseja lisätutkimuksiin. Kun konkreettiset (ja mieluummin jo ajat sitten kuolleet) näytteet on eristetty, turvaluokiteltu, arvioitu, nimetty alustavasti, dokumentoitu, tutkittu useammassa standardien mukaisesti hyväksytyssä laboratoriossa, läpivalaistu, preparoitu, denaturoitu, luokitettu, liekitetty, DNA-analysoitu, punnittu ennen ja jälkeen, vertailtu, kalibroitu, säilötty ja kirjattu uudelleen, alkaa virallinen keskustelu. Virheiden etsintä, syyllisten hakeminen ja syyttömien tuomitseminen tullevat kaikki vuorollaan kuten projektiin kuuluukin. Popularisointi, suunnaton innostus, huuhaa ynnä muu kalabaliikki on tietysti käynnissä koko prosessin ajan ja alkaa jo rauhoittua siinä vaiheessa kun varsinaiset tiedetulokset on hyväksytty - jos on - ja näinkin säpäkästi edettäneen vain jos kysymyksessä on suhteellisen vaatimaton ja oletettavasti vaaraton mikrobi, leväkasvusto tai alkeellinen eläinlaji, kuten tälläkin hetkellä useimmat tiedehempat uskaltavat kuvitella ja varovasti uumoilla.

Jos nyt filosofisesti spekuloidaan löydettäväksi joku edelleen elossaoleva "kehittyneempi" eläin- tai peräti "ihmisen kaltainen" populaatio, on todennäköisesti touhuttava toisin , mutta vieläkin suuremmalla huolellisuudella. Mistä tuon tietää ettei se esimerkiksi kanna mukanaan kaikkea sitä flooraa, faunaa ynnä muuta rekvisiittaa joka on omiaan lopettamaan täkäläiset taapertajat?

Minuutti minulta myöntää ihan mitä tahansa - vaikkapa että Ollin takapuolessa on luultavasti jumalakunta - mutta pitkä ja vastuullinen poikkitieteellinen prosessi tieteilijöiltä todeta sitovasti ja kiistattomasti exoelämä.

Suuri yleisö opettelee sitten tuoreeltaan exolöydöksen alustavat nimitykset, intoilee aikansa ja unohtaa koko homman muutaman kuukauden, vuoden tai viimeistään vuosikymmenen kuluessa - mutta kiva siitä on silti näillä palstoilla jonkun tärkeänä kirjoitella puolesta ja vastaan vielä vuosisadat. Draken yhtälöön tulee kuitenkin kerralla paremmat parametrit ja filosofia hyötyy massiivisesti jos ja kun jotain Maan ulkopuolista elämää löytyy. Sitä ennen ei kannata paljoa rehvastella, vaikka menetelmiä parannetaan ja oletuksia tarkennetaan tuon tuostakin.

Ajatustapojen muutos olisi verrannollinen löydöksen eriskummallisuuteen ja siitä irtoavaan tietoon. Kuten Planeetta kirjoitti edellä, mikä muuttuisi?
Jos hoksattaisiin mikrobi tai alkueläin yms. minä vain sanoisin "Oho! Nyt se löytyi". Sinä ehkä toteaisit sitä aina sanoneesikin ja kiirehtisit käännyttämään sitä omaan uskoosi - mutta täälla palstalla me kuitenkin taas pian kinastelisimme universumin iästä sun muusta kuten ennenkin.

Vaatii vähintään ihmiskunnan tai sellaista vastaavan kommunikointikykyisen (ja -haluisen) exopopulaation että ajatustapamme enemmälti muuttuisivat vaikkapa rajun teknologisen kehityksen tai kamalan katastrofin ajamina.

Jumalakunnan potentiaalinen löytyminen tuskin hetkauttaisi paljoa. Olisihan se jo halutessaan tehnyt kaiken tarvitsemansa ennen "löytymistäänkin". Jumalia kun olisivat koko sakki.

SattumanSatoa kirjoitti:

Ajatustapojen muutos olisi verrannollinen löydöksen eriskummallisuuteen ja siitä irtoavaan tietoon. Kuten Planeetta kirjoitti edellä, mikä muuttuisi?
Jos hoksattaisiin mikrobi tai alkueläin yms. minä vain sanoisin "Oho! Nyt se löytyi". Sinä ehkä toteaisit sitä aina sanoneesikin ja kiirehtisit käännyttämään sitä omaan uskoosi - mutta täälla palstalla me kuitenkin taas pian kinastelisimme universumin iästä sun muusta kuten ennenkin.

Vaatii vähintään ihmiskunnan tai sellaista vastaavan kommunikointikykyisen (ja -haluisen) exopopulaation että ajatustapamme enemmälti muuttuisivat vaikkapa rajun teknologisen kehityksen tai kamalan katastrofin ajamina.

Jumalakunnan potentiaalinen löytyminen tuskin hetkauttaisi paljoa. Olisihan se jo halutessaan tehnyt kaiken tarvitsemansa ennen "löytymistäänkin". Jumalia kun olisivat koko sakki.

Lue lisää

Tämä ajatustavan muutos olisi voitu tehdä jo viisisataa vuotta sitten. Todisteet ovat olemassa. Vain äärimmäinen skeptikko eli valtavirtatiede ym sofistit kieltävät sen. Vaativat näytön.

Päättely riittää ja kyllä näyttöäkin on.

Maailmoja on pilvin pimein. Ongelmaksi jää vain mikseivät ilmoittaudu. On sekin tapahtunut: uskonnot.

Olli.S kirjoitti:

Tämä ajatustavan muutos olisi voitu tehdä jo viisisataa vuotta sitten. Todisteet ovat olemassa. Vain äärimmäinen skeptikko eli valtavirtatiede ym sofistit kieltävät sen. Vaativat näytön.

Päättely riittää ja kyllä näyttöäkin on.

Maailmoja on pilvin pimein. Ongelmaksi jää vain mikseivät ilmoittaudu. On sekin tapahtunut: uskonnot.

Lue lisää

Hmmm..... äärimmäinen skeptikko? Puhut kieltämisestä?

On myös kanta: en tiedä. Tällaisen kannanoton täytyy kuitenkin ilmeisesti olla Ollille täysin mahdoton, koska ei siinä "sanota mitään" asiasta.

Ei ole järkevää ottaa kantaa elämän olemassaoloon muualla, koska vaikka sellaisen kannan tässä nyt ilmoittaisinkin, niin edelleenkään en tietäisi edes, millaisesta elämästä olisi kyse. Mitä merkitystä sellaisella tyhjällä kannanotolla olisi? Tulisiko parempi mieli, vai mitä ajat takaa Olli?

outoa_meininkiä kirjoitti:

Hmmm..... äärimmäinen skeptikko? Puhut kieltämisestä?

On myös kanta: en tiedä. Tällaisen kannanoton täytyy kuitenkin ilmeisesti olla Ollille täysin mahdoton, koska ei siinä "sanota mitään" asiasta.

Ei ole järkevää ottaa kantaa elämän olemassaoloon muualla, koska vaikka sellaisen kannan tässä nyt ilmoittaisinkin, niin edelleenkään en tietäisi edes, millaisesta elämästä olisi kyse. Mitä merkitystä sellaisella tyhjällä kannanotolla olisi? Tulisiko parempi mieli, vai mitä ajat takaa Olli?

Lue lisää

Ajan takaa Giordano Brunon nostamista jalustalle ja valtavirran ajattelutavan tyrmäämistä tässä ja monessa muussakin asiassa. Siinä on jokin virhe, missä kohtaan oikealla tavalla sanotaan, mitä ei tiedetä ja mitä tiedetään ja mikä on suorastaan varmaa.

Pitäisi olla tarkempi siinä, mikä tiedetään. Esimerkiksi miettimällä tarkkaan millä perusteella se tiedetään, ja tunnustamalla oikeassa eikä väärässä kohdassa se ettei tiedetä.

Toinen esimerkki olisi, että onko maapallon muinaisuudessa ollut teknisiä korkeakulttuureja vai meneekö homma valtavirran mukaan: kivikausi, pronssikausi jne.

Kolmas alkupamaus.

Neljäs luominen ja kehitys.

Viides Jumalan olemassaolo.

Olli.S kirjoitti:

Ajan takaa Giordano Brunon nostamista jalustalle ja valtavirran ajattelutavan tyrmäämistä tässä ja monessa muussakin asiassa. Siinä on jokin virhe, missä kohtaan oikealla tavalla sanotaan, mitä ei tiedetä ja mitä tiedetään ja mikä on suorastaan varmaa.

Pitäisi olla tarkempi siinä, mikä tiedetään. Esimerkiksi miettimällä tarkkaan millä perusteella se tiedetään, ja tunnustamalla oikeassa eikä väärässä kohdassa se ettei tiedetä.

Toinen esimerkki olisi, että onko maapallon muinaisuudessa ollut teknisiä korkeakulttuureja vai meneekö homma valtavirran mukaan: kivikausi, pronssikausi jne.

Kolmas alkupamaus.

Neljäs luominen ja kehitys.

Viides Jumalan olemassaolo.

Lue lisää

OK. Tuohan kuulostaa ihan (kaatuneen) hallituksen sote-mallilta. Haluat kaikkeen vastauksen ja vieläpä pitäisi kertoa, ettei jotakin sitten tiedetä.

Eli suomeksi: sinä teet politiikkaa!!

Tarkoitus olisi nimenomaan jyrätä nuo asiantuntijat jotka selittävät ja osoittavat. Ovat tosiaan selittämisen ammattilaisia, palkkapappeja.

Sanoin yksinkertaisen todistuksen yhdestä täsmällisestä asiasta ja osoitin juuri sillä tuollaisen ajattelutavan hölmöksi. Tarkoitus olisi ajatella itse niillä aivoilla jotka meille on luotu, eikä apinoida valtavirtaa, joka aina laahaa perässä.

Olli.S kirjoitti:

Tarkoitus olisi nimenomaan jyrätä nuo asiantuntijat jotka selittävät ja osoittavat. Ovat tosiaan selittämisen ammattilaisia, palkkapappeja.

Sanoin yksinkertaisen todistuksen yhdestä täsmällisestä asiasta ja osoitin juuri sillä tuollaisen ajattelutavan hölmöksi. Tarkoitus olisi ajatella itse niillä aivoilla jotka meille on luotu, eikä apinoida valtavirtaa, joka aina laahaa perässä.

Lue lisää

Pitkään kirjoitteluasi seuranneena olen huolestunut tilanteestasi, jos oikeasti edelleen kuvittelet, että pystyisit ns. "jyräämään" *tieteenteon ammattilaiset*, koska kirjoitustesi perusteella arvioituna sinulla ei ole *vähäisintäkään* mahdollisuutta onnistua noissa tavoitteissa.

Suosittelen siis, että luovut tuosta pyrkimyksestäsi - nimenomaan *itsesi* vuoksi. Tosin en usko, että edes itsekään *oikeasti* uskoisit höpinöihisi tai mahdollisuuksiisi vaikuttaa tiedeyhteisöön kirjoitustesi kiistämättä suuresta määrästä huolimatta. Miksi esim. pakkomielle roikkua *tiede*palstoilla ja väittää *loputtomasti* kuvittelemiasi ihmiskuntia täynnä olevia galakseja tms. *toteennäytetyiksi*, vaikka niiden todisteluyrityksesi on jo kumottukin monta kertaa? Onko kyseessä jokin edustamasi mormoniuskonnon opinkappaleista?

Itse en koe tuota toimintaasi enää edes erityisen viihdyttäväksi; jos siis vakavasti kuvittelet saavasi sillä jotain aikaan, koska; kuten varmaankin olet huomannutkin, näkemyksesi tyrmätään jatkuvasti ja *silti* tosiaan kömmit aina pystyyn ja *taas* näkemyksesi tyrmätään. Jotkut epäilemättä pitävät tuota huvittavana, mutta itse en kuulu heihin, koska on ilmeistä, että voisit; siis ainakin periaatteessa, käyttää aikasi paljon mielekkäämminkin ja *silti* pysyttäytyä saman; ilmeisesti itseäsi tosiaan kiinnostavan, teeman sisällä.

Eikö se olisi järkevämpi tavoite kuin yrittää vain huvittaa/ärsyttää muita hölmöillä kirjoituksilla? Ja nuo näkemystesi tyrmäykset tosiaan kyllä tehdään ns. kaikkien pelisääntöjen mukaisesti, eli syynä siihen, että ne tyrmätään on se, että nuo näkemyksesi/todisteluyrityksesi tosiaan ovat esim. noihin ihmiskuntiin yms. liittyen *aivan laaduttomia*, mm. koska ne perustuvat virheellisiin oletuksiin. Jos ja kun nimenomaan kyseenalaistat vallitsevia tiedeyhteisön näkemyksiäsi kirjoituksillasi, niin sinun täytyy tietysti myös pystyä perustelemaan ne *tieteellisesti*...

Mahdollisesti syynä tuohon tiedettä koskevaan krooniseen asenneongelmaasi on mm. se, että et tunnista sitä, että mikä tieteellisen toiminnan todellinen vaatimustaso on. Tuo on itseasiassa varsin yleinen ongelma niiden parissa, jotka eivät ole suorittaneet tohtorintutkintoa. Jos esim. otat *vakavasti* *kaikki* täällä (ns. roskafoorumilla) sinulle vuosien varrella tästä aiheesta annetut kriittiset kommentit (joukossa on ollut täysin asiallisia ja varsin korkeatasoisiakin kommentteja, jotka tosin tietysti voi olla vaikea tunnistaa muiden joukosta) ja muokkaat kirjoituksiasi asiallisesti niiden edellyttämällä tavalla (täysin joutavan lapsellisen vastaanväittämisen sijasta), niin alat *lähestyä* sitä tasoa, että voit *ehkä* kestää sitä kritiikkiä, jota *jokainen* tieteentekijä tulee saamaan osana *normaalia* vertaisarviointia osana tieteellistä julkaisutoimintaansa.

Täällä ja esim. tähtitiedepalstalla saamasi kritiikki on itseasiassa suhteellisen kevyttä; joskin osin tietysti myös asiatonta; kuten tietysti aina tällaisella foorumilla. Tieteelliset vertaisarvioijat sen sijaan repisivät tietysti kirjoituksesi välittömästi - ja täysin oikeutetusti, koska vain asiallisesti perustellut kirjoitukset julkaistaan vertaisarvioiduissa julkaisusarjoissa. Ja kyse ei siis tietenkään ole vain siitä, että mitä näkemyksiä esittää, vaan oleellisesti mm. esitettävistä argumenteista ja argumentointitavasta...

Realismia on se, että ei kukaan tule muuttamaan tieteen pelisääntöjä sinun tai kenenkään muunkaan mielipiteiden vuoksi; eikä tuollaista pelisääntöjen muutosta tietenkään tulekaan tehdä. Jos edelleen kuitenkin aiot pyrkiä saamaan aikaan vakavasti otettavia teorioita; ns. paradigman muutoksista ja tiedeyhteisössä vallitsevien näkemysten muuttamisesta nyt puhumattakaan, niin suosittelen vähintään ensin suorittamaan tohtorintutkinnon, jotta tieteenteon perusasiat tulevat tutuiksi...

Jumalan-kumous kirjoitti:

Pitkään kirjoitteluasi seuranneena olen huolestunut tilanteestasi, jos oikeasti edelleen kuvittelet, että pystyisit ns. "jyräämään" *tieteenteon ammattilaiset*, koska kirjoitustesi perusteella arvioituna sinulla ei ole *vähäisintäkään* mahdollisuutta onnistua noissa tavoitteissa.

Suosittelen siis, että luovut tuosta pyrkimyksestäsi - nimenomaan *itsesi* vuoksi. Tosin en usko, että edes itsekään *oikeasti* uskoisit höpinöihisi tai mahdollisuuksiisi vaikuttaa tiedeyhteisöön kirjoitustesi kiistämättä suuresta määrästä huolimatta. Miksi esim. pakkomielle roikkua *tiede*palstoilla ja väittää *loputtomasti* kuvittelemiasi ihmiskuntia täynnä olevia galakseja tms. *toteennäytetyiksi*, vaikka niiden todisteluyrityksesi on jo kumottukin monta kertaa? Onko kyseessä jokin edustamasi mormoniuskonnon opinkappaleista?

Itse en koe tuota toimintaasi enää edes erityisen viihdyttäväksi; jos siis vakavasti kuvittelet saavasi sillä jotain aikaan, koska; kuten varmaankin olet huomannutkin, näkemyksesi tyrmätään jatkuvasti ja *silti* tosiaan kömmit aina pystyyn ja *taas* näkemyksesi tyrmätään. Jotkut epäilemättä pitävät tuota huvittavana, mutta itse en kuulu heihin, koska on ilmeistä, että voisit; siis ainakin periaatteessa, käyttää aikasi paljon mielekkäämminkin ja *silti* pysyttäytyä saman; ilmeisesti itseäsi tosiaan kiinnostavan, teeman sisällä.

Eikö se olisi järkevämpi tavoite kuin yrittää vain huvittaa/ärsyttää muita hölmöillä kirjoituksilla? Ja nuo näkemystesi tyrmäykset tosiaan kyllä tehdään ns. kaikkien pelisääntöjen mukaisesti, eli syynä siihen, että ne tyrmätään on se, että nuo näkemyksesi/todisteluyrityksesi tosiaan ovat esim. noihin ihmiskuntiin yms. liittyen *aivan laaduttomia*, mm. koska ne perustuvat virheellisiin oletuksiin. Jos ja kun nimenomaan kyseenalaistat vallitsevia tiedeyhteisön näkemyksiäsi kirjoituksillasi, niin sinun täytyy tietysti myös pystyä perustelemaan ne *tieteellisesti*...

Mahdollisesti syynä tuohon tiedettä koskevaan krooniseen asenneongelmaasi on mm. se, että et tunnista sitä, että mikä tieteellisen toiminnan todellinen vaatimustaso on. Tuo on itseasiassa varsin yleinen ongelma niiden parissa, jotka eivät ole suorittaneet tohtorintutkintoa. Jos esim. otat *vakavasti* *kaikki* täällä (ns. roskafoorumilla) sinulle vuosien varrella tästä aiheesta annetut kriittiset kommentit (joukossa on ollut täysin asiallisia ja varsin korkeatasoisiakin kommentteja, jotka tosin tietysti voi olla vaikea tunnistaa muiden joukosta) ja muokkaat kirjoituksiasi asiallisesti niiden edellyttämällä tavalla (täysin joutavan lapsellisen vastaanväittämisen sijasta), niin alat *lähestyä* sitä tasoa, että voit *ehkä* kestää sitä kritiikkiä, jota *jokainen* tieteentekijä tulee saamaan osana *normaalia* vertaisarviointia osana tieteellistä julkaisutoimintaansa.

Täällä ja esim. tähtitiedepalstalla saamasi kritiikki on itseasiassa suhteellisen kevyttä; joskin osin tietysti myös asiatonta; kuten tietysti aina tällaisella foorumilla. Tieteelliset vertaisarvioijat sen sijaan repisivät tietysti kirjoituksesi välittömästi - ja täysin oikeutetusti, koska vain asiallisesti perustellut kirjoitukset julkaistaan vertaisarvioiduissa julkaisusarjoissa. Ja kyse ei siis tietenkään ole vain siitä, että mitä näkemyksiä esittää, vaan oleellisesti mm. esitettävistä argumenteista ja argumentointitavasta...

Realismia on se, että ei kukaan tule muuttamaan tieteen pelisääntöjä sinun tai kenenkään muunkaan mielipiteiden vuoksi; eikä tuollaista pelisääntöjen muutosta tietenkään tulekaan tehdä. Jos edelleen kuitenkin aiot pyrkiä saamaan aikaan vakavasti otettavia teorioita; ns. paradigman muutoksista ja tiedeyhteisössä vallitsevien näkemysten muuttamisesta nyt puhumattakaan, niin suosittelen vähintään ensin suorittamaan tohtorintutkinnon, jotta tieteenteon perusasiat tulevat tutuiksi...

Lue lisää

Siinä oiva esimerkki selittelyistä ainoan oikean tieteen äänellä. Kannattaa lukea monta kertaa kuinka onttoa tekstiä siihen yksknkertaiseen tosiasiaan verrattuna, että tottakai muuallakin on kun kerran täälläkin on. Kun nyt tiedämme millaisia tähdet, galaksit ja maapallo ovat.

Jumalan-kumous kirjoitti:

Pitkään kirjoitteluasi seuranneena olen huolestunut tilanteestasi, jos oikeasti edelleen kuvittelet, että pystyisit ns. "jyräämään" *tieteenteon ammattilaiset*, koska kirjoitustesi perusteella arvioituna sinulla ei ole *vähäisintäkään* mahdollisuutta onnistua noissa tavoitteissa.

Suosittelen siis, että luovut tuosta pyrkimyksestäsi - nimenomaan *itsesi* vuoksi. Tosin en usko, että edes itsekään *oikeasti* uskoisit höpinöihisi tai mahdollisuuksiisi vaikuttaa tiedeyhteisöön kirjoitustesi kiistämättä suuresta määrästä huolimatta. Miksi esim. pakkomielle roikkua *tiede*palstoilla ja väittää *loputtomasti* kuvittelemiasi ihmiskuntia täynnä olevia galakseja tms. *toteennäytetyiksi*, vaikka niiden todisteluyrityksesi on jo kumottukin monta kertaa? Onko kyseessä jokin edustamasi mormoniuskonnon opinkappaleista?

Itse en koe tuota toimintaasi enää edes erityisen viihdyttäväksi; jos siis vakavasti kuvittelet saavasi sillä jotain aikaan, koska; kuten varmaankin olet huomannutkin, näkemyksesi tyrmätään jatkuvasti ja *silti* tosiaan kömmit aina pystyyn ja *taas* näkemyksesi tyrmätään. Jotkut epäilemättä pitävät tuota huvittavana, mutta itse en kuulu heihin, koska on ilmeistä, että voisit; siis ainakin periaatteessa, käyttää aikasi paljon mielekkäämminkin ja *silti* pysyttäytyä saman; ilmeisesti itseäsi tosiaan kiinnostavan, teeman sisällä.

Eikö se olisi järkevämpi tavoite kuin yrittää vain huvittaa/ärsyttää muita hölmöillä kirjoituksilla? Ja nuo näkemystesi tyrmäykset tosiaan kyllä tehdään ns. kaikkien pelisääntöjen mukaisesti, eli syynä siihen, että ne tyrmätään on se, että nuo näkemyksesi/todisteluyrityksesi tosiaan ovat esim. noihin ihmiskuntiin yms. liittyen *aivan laaduttomia*, mm. koska ne perustuvat virheellisiin oletuksiin. Jos ja kun nimenomaan kyseenalaistat vallitsevia tiedeyhteisön näkemyksiäsi kirjoituksillasi, niin sinun täytyy tietysti myös pystyä perustelemaan ne *tieteellisesti*...

Mahdollisesti syynä tuohon tiedettä koskevaan krooniseen asenneongelmaasi on mm. se, että et tunnista sitä, että mikä tieteellisen toiminnan todellinen vaatimustaso on. Tuo on itseasiassa varsin yleinen ongelma niiden parissa, jotka eivät ole suorittaneet tohtorintutkintoa. Jos esim. otat *vakavasti* *kaikki* täällä (ns. roskafoorumilla) sinulle vuosien varrella tästä aiheesta annetut kriittiset kommentit (joukossa on ollut täysin asiallisia ja varsin korkeatasoisiakin kommentteja, jotka tosin tietysti voi olla vaikea tunnistaa muiden joukosta) ja muokkaat kirjoituksiasi asiallisesti niiden edellyttämällä tavalla (täysin joutavan lapsellisen vastaanväittämisen sijasta), niin alat *lähestyä* sitä tasoa, että voit *ehkä* kestää sitä kritiikkiä, jota *jokainen* tieteentekijä tulee saamaan osana *normaalia* vertaisarviointia osana tieteellistä julkaisutoimintaansa.

Täällä ja esim. tähtitiedepalstalla saamasi kritiikki on itseasiassa suhteellisen kevyttä; joskin osin tietysti myös asiatonta; kuten tietysti aina tällaisella foorumilla. Tieteelliset vertaisarvioijat sen sijaan repisivät tietysti kirjoituksesi välittömästi - ja täysin oikeutetusti, koska vain asiallisesti perustellut kirjoitukset julkaistaan vertaisarvioiduissa julkaisusarjoissa. Ja kyse ei siis tietenkään ole vain siitä, että mitä näkemyksiä esittää, vaan oleellisesti mm. esitettävistä argumenteista ja argumentointitavasta...

Realismia on se, että ei kukaan tule muuttamaan tieteen pelisääntöjä sinun tai kenenkään muunkaan mielipiteiden vuoksi; eikä tuollaista pelisääntöjen muutosta tietenkään tulekaan tehdä. Jos edelleen kuitenkin aiot pyrkiä saamaan aikaan vakavasti otettavia teorioita; ns. paradigman muutoksista ja tiedeyhteisössä vallitsevien näkemysten muuttamisesta nyt puhumattakaan, niin suosittelen vähintään ensin suorittamaan tohtorintutkinnon, jotta tieteenteon perusasiat tulevat tutuiksi...

Lue lisää

Täytyy siis olla tohtori että voi arvostella valtavirtatiedettä. Täyttä puppua Argumenteista on kysymys. Sinulta ne loppuu ja olet pakotettu siirtymään ad hominem perusteluihin.

Taitaa olla maksettu puheenvuoro. Tieteen oikeaoppiselta papistolta.

Olli.S kirjoitti:

Täytyy siis olla tohtori että voi arvostella valtavirtatiedettä. Täyttä puppua Argumenteista on kysymys. Sinulta ne loppuu ja olet pakotettu siirtymään ad hominem perusteluihin.

Taitaa olla maksettu puheenvuoro. Tieteen oikeaoppiselta papistolta.

Lue lisää

Juu, Sipilä maksoi tuosta puheenvuorosta kympin.

Olli.S kirjoitti:

Siinä oiva esimerkki selittelyistä ainoan oikean tieteen äänellä. Kannattaa lukea monta kertaa kuinka onttoa tekstiä siihen yksknkertaiseen tosiasiaan verrattuna, että tottakai muuallakin on kun kerran täälläkin on. Kun nyt tiedämme millaisia tähdet, galaksit ja maapallo ovat.

Lue lisää

Tieteen *perusperiaatteet* tosiaan ovat *muuttumattomia* ja uudet teoriatkin vain *tarkentavat* jo vallitsevaa näkemystä todellisuudesta. Pohjimmiltaan tieteen perusperiaatteet ovat ns. parhaita käytäntöjä ja tiede on osoittanut ylivoimaisen toimivuutensa *käytännössä* suhteessa ns. pseudotieteisiin.

Mitä et ymmärtänyt aloituksen aiheen kommentteihini liittyen? Kyse on oleellisesti etäisyydestä. Joudut ottamaan mm. sen huomioon; jos siis haluat, että ajatuksesi voisivat olla lainkaan vakavasti otettavia. Muuten saat vastaasi aivan varmasti loputtoman arvosteluryöpyn. Asenteesi on aivan oikeasti älytön, sillä tieteessä on täysin *normaali käytäntö*, että kriittistä palautetta annetaan ja että se myös *otetaan huomioon* muuttamalla kirjoituksiansa vastaavasti.

Et kuitenkaan toimi niin, vaan väität edelleen vastaan. Tuo ei ole toimiva tapa tuottaa uutta tietoa. Olet lukkiutunut alkuperäiseen ajatukseesi ja et siltikään kykene tuottamaan mitään sitä tukevia argumentteja. Kukaan väitöskirjan ohjaaja ei sietäisi tuollaista käytöstä. Etkä tosiaan hahmota sitä, että millaisen vaikutelman annat itsestäsi?

Annetun palautteen ja sen seurauksena tehtävien kirjoitusten muutosten (editointien) tarkoituksena on mm. sen välttäminen, että vastaväittäjät "teurastaisivat väittelijän" julkisesti väitöstilaisuudessa. Kukaan vastuullinen väitöskirjan ohjaaja ei päästä ohjaamaansa tohtorikandidaattia väittelemään, ennen kuin väitöskirjakäsikirjoitus on ns. viimeisen päälle moitteeton...

Olli.S kirjoitti:

Täytyy siis olla tohtori että voi arvostella valtavirtatiedettä. Täyttä puppua Argumenteista on kysymys. Sinulta ne loppuu ja olet pakotettu siirtymään ad hominem perusteluihin.

Taitaa olla maksettu puheenvuoro. Tieteen oikeaoppiselta papistolta.

Lue lisää

Tohtorintutkinto ei tietenkään ole edellytys "valtavirtatieteen" merkityksettömälle arvostelulle, vaan vain sille, että kykenee tuottamaan *tieteellistä kontribuutiota*. Aloituksen väitteesi on jo kumottu, eikä ad hominem ole relevanttia tuohon kumoamiseen liittyen.

Käytöksesi on epäeettistä siltä osin kun avaat lukemattomia käytännössä *samansisältöisiä* avauksia tiedepalstoille, perustuen jo kumottuihin näkemyksiin ja vieläpä ottamatta asiallisesti huomioon *itse* pyytämääsi palautetta. Eli, itsehän kysyit esim. tässä avauksessasi, että: "Miksi tämä yksinkertainen päättely[si] ei ole saanut suurempaa kannattajakuntaa [...]"...

Koska aloituksiasi (kuten tietysti monien muidenkin tällä foorumilla ja joidenkin vielä enemmänkin kuin omiasi...) vaivaavat vakavat laatuongelmat, niin on tietysti täysin perusteltua suositella relevantin lisäkoulutuksen hankkimista. Tohtorintutkinnon suorittaminen on eräs niistä asioista, jotka ovat käytännössä *välttämättömiä*, jotta voi tuottaa tieteellistä kontribuutiota kosmologian tai astrofysiikan kaltaisiin tutkimuskohteisiin liittyen. Sellaiset ajat, jolloin amatöörit kykenivät tuottamaan kontribuutiota ovat jo kaukana takanapäin. Itseasiassa merkittävän kontribuution tuottaminen edes yksittäiselle "rivi-tohtorillekin" on nykyään haasteellista; eli yleensä siihen tarvitaan tutkimusryhmä.

Tohtorintutkinnon suorittaminen on siis itseasiassa vasta aivan *ensimmäinen* vaihe, jos siis tavoitteenasi on peräti muuttaa tieteen paradigmoja tms. Voit ajatella ainakin luonnontieteellisen tohtorintutkinnon suorittamista tavallaan sellaisena "prässinä", jonka aikana tohtorikandidaatista puristetaan ulos kaikenlainen sinne syystä tai toisesta kertynyt "sonta". Suosittelen siis tietysti Sinullekin lämpimästi tohtorintutkinnon suorittamista. Sillä kun on havaittu olevan katharsinen vaikutus. :D

Eikö asia voisi mennä siten kuin kristinuskossa on opetettu, että on olemassa

henki
sielu
ruumis?

Tiede keskittyy ruumiiseen. Ruumiin lisäksi on olemassa arkielämä. Arkielämän lisäksi on olemassa hengellisiä asioita.

inti kirjoitti:

Eikö asia voisi mennä siten kuin kristinuskossa on opetettu, että on olemassa

henki
sielu
ruumis?

Tiede keskittyy ruumiiseen. Ruumiin lisäksi on olemassa arkielämä. Arkielämän lisäksi on olemassa hengellisiä asioita.

Lue lisää

Niin, jos materia selittää kaiken. Mutta kun on elävät olennot ja sieluolennot, tavoitteelliset olennot. Ihmiset. Ja ehkä ihmistä korkeammatkin olennot. Luovat vielä enemmän kuin ihmiset. Tiede tutkii ja yrittää päästä totuuteen kakkesta.

Olli.S kirjoitti:

Niin, jos materia selittää kaiken. Mutta kun on elävät olennot ja sieluolennot, tavoitteelliset olennot. Ihmiset. Ja ehkä ihmistä korkeammatkin olennot. Luovat vielä enemmän kuin ihmiset. Tiede tutkii ja yrittää päästä totuuteen kakkesta.

Lue lisää

Jos Marsista löydetyt viitteet elämästä varmistuvat, niin miksi sinne ei ole luotu älykästä elämää? Ovatko ne olleet henkisesti niin köyhiä, etteivät ole ansainneet parempaa kehitystä?

Oi-suuri-guru-vastaa kirjoitti:

Jos Marsista löydetyt viitteet elämästä varmistuvat, niin miksi sinne ei ole luotu älykästä elämää? Ovatko ne olleet henkisesti niin köyhiä, etteivät ole ansainneet parempaa kehitystä?

Lue lisää

Siellä nyt ei ole ja sillä siisti. Ei se tosiasia vaadi mitään selitystä. Ihan luonnollistahan se on ettei kaikkialla ole.

Onhan Marsissa joskus voinut olla ollut paljonkin elämää, mutta nyt ei ole paljoa. Kyllähän tämä on tiedossa. Väärässä olet jos muuta väität. Onko tässä nyt jotain epäselvää?

Olli.S kirjoitti:

Siellä nyt ei ole ja sillä siisti. Ei se tosiasia vaadi mitään selitystä. Ihan luonnollistahan se on ettei kaikkialla ole.

Niin siinäs kuulitte, senkin tahvot :-)

Aletaan lähestyä vaihetta, josta voitaisiinkin siirtyä luontevasti vaikkapa äänestämään. Tieteen uudet menetelmät. Haudataan vanhat hapatukset.

Aika muhevaa.

Olli.S kirjoitti:

Onhan Marsissa joskus voinut olla ollut paljonkin elämää, mutta nyt ei ole paljoa. Kyllähän tämä on tiedossa. Väärässä olet jos muuta väität. Onko tässä nyt jotain epäselvää?

Lue lisää

Kiinnostuin. Onko tämä tieto "paljosta" koskien määrällistä esimerkiksi grammoja per kuutio, vai lajimäärää koskeva?

planeetta_ei.kirj kirjoitti:

Kiinnostuin. Onko tämä tieto "paljosta" koskien määrällistä esimerkiksi grammoja per kuutio, vai lajimäärää koskeva?

Eihän siitä vielä mitään tiedetä. Tiedetään vaan että siellä on ollut joskus tiiviimpi kaasukehä ja vettä. Edellytykset elämälle. Yrität vaan kompastuttaa minut sanoistani. Voisitko palata asioihin.

Olli.S kirjoitti:

Eihän siitä vielä mitään tiedetä. Tiedetään vaan että siellä on ollut joskus tiiviimpi kaasukehä ja vettä. Edellytykset elämälle. Yrität vaan kompastuttaa minut sanoistani. Voisitko palata asioihin.

Lue lisää

Palataan vaan asioihin. Pahoittelen kritiikkiä koskien tosiasioiden vieressä seilaamista, kuten myös mahdollisesti aiheuttamaani kompurointia. Sillä siisti. Eiköhän se tuolla tullut selväksi.