Enemmän työstökoneita kuin liittoutuneilla yhteensä. Aivan kevyesti enemmän.
V. 1938 noin 3.8 miljoonaa kun Ranskalla 550 000, Italialla 207 000. Vuonna 1945 ainakin 5.15 miljoonaa kun Britannialla 800 000, Ranskalla 600 000, Italialla 290 000 ja USA:lla 1.883 miljoonaa.
Ei ainakaan työstökonemäärä ollut Saksan teollisuudelle pullonkaula.
" in 1938 Germany had 3 795 000 machine tools of various types; whereas France had 550 000 and Italy had 207 000 (for 1939). The figures for 1945 were 5 152 000 to 6 647 000 machine tools for Germany, 800 000 for Britain, 600 000 for France, 290 000 for Italy, and 1 883 000 for the USA "
V. 1938 noin 3.8 miljoonaa kun Ranskalla 550 000, Italialla 207 000. Vuonna 1945 ainakin 5.15 miljoonaa kun Britannialla 800 000, Ranskalla 600 000, Italialla 290 000 ja USA:lla 1.883 miljoonaa.
Ei ainakaan työstökonemäärä ollut Saksan teollisuudelle pullonkaula.
" in 1938 Germany had 3 795 000 machine tools of various types; whereas France had 550 000 and Italy had 207 000 (for 1939). The figures for 1945 were 5 152 000 to 6 647 000 machine tools for Germany, 800 000 for Britain, 600 000 for France, 290 000 for Italy, and 1 883 000 for the USA "
Vastaukset 20
Vanhimmat
Lentokoneisiin ei saatu moottoreita, mikä vitsi tuo Hitlerin teräpalojen inventaari.
Valtava työstökonemäärä vielä sodan loppupuolella omalla tavallaan voi selittää Saksan sodanjälkeistä talousihmettä. Rauhan aikana Saksa päihittää teollisuustuotannossa kilpailijamaansa mennen tullen.
Saksa nousi ennen vuotta 1939 Euroopan talousmahdiksi, nousu kesti vain 11 vuotta. Valtakunnan markan arvo sidottiin tavaroiden jne, tuottoon, eli oma pankkisysteemi. Saksa nousi melkein nollasta, koska Saksan naapuri valtiot olivat kyykyttäneet Saksan ihan lyttyyn ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Kävivät hoputtamassa mm, sotakorvauksien maksamisessa ja muutenkin sikailivat.
WW2 jälkeen Nliitto vei näitä koneita ja tehtaita suuret määrät Venäjälle. Niitä kaikkia ei koskaan edes asennettu minnekään ja koneet ruostuivat kuljetuslaatikkoihinsa unohduksiin saakka, ei ollut paikkoja minne ne olisivat sopineet.
Ja Saksa nousi taasWW2 jälkeen uudestaan Euroopan talous ja teollisuusmahdiksi.
Tällä hetkellä saksaa vaivaa monikulttuurin tuomat ongelmat, erityisesti ”rauhanuskonnon” tuomat. Merkel hoveineen on saanut Saksan huonoon kuntoon.
Hitlerin maa oli vararikossa ennen sotia. Ruokatuotannossa ei koskaan päästy lähellekään omavaraisuutta. Hitler tärväsi lähes Suomen maataloustukiin verrattavissa olevia summia pelkästään pieniin pläntteihin. Mengele suku tekee tietääkseni tänäkin päivänä maatalouskoneita. Suomalaisten isäntien huonon sään pieksämillä kivipelloilla olevat härvelivät ovat nykyään lähes täysin amerikkalaisia.
Entäs Saksan ruokatarvike- ja viljatuonti Suomeen sodan aikana? Kyllä nyt jossain on puppua, Saksa nimenomaan teki nousun ennen sotaa. Se nousi lamasta silloin. Kyllä Suomessakin oli saksalaisia traktoreita, mutta maatyökoneet oli Suomesta, koska se oli selvä että maaperä on niin erilainen Suomessa kun Saksassa.
Suomi oli silloin vielä hevosvetoinen maatalousvaltainen teollisuuden alkutuotantokapasiteettia pystyttävä kehitysmaa.
Maataloudella valta on vieläkin, vaikka valuutta tulee aivan muista tuotannon sektoreista.
Todellisuudessa jenkkien tekemiä maatalouskoneita on hyvin vähän käytössä Suomessa, koska ne eivät preerioille mitoitettujen kokojensa puolesta sovellu maamme olosuhteisiin.
Joku jaarittelija keksii pian vetää monikansallisen Agco-pörssiyhtiön tähän, mutta ei se kuitenkaan Suomessa tehtyä Valtraa jenkiksi tee.
"Suomessakin oli saksalaisia traktoreita"
Ihan höpöpuheita. Suomessa ei juuri löydy ollenkaan vanhoja Lantzeja tms. kuulapääkoneita, joita saksalaiset harrasti traktoreissaan 1930 -luvulla.
Suomen traktorikanta oli tuolloin enimmäkseen bensa-petrooli kantaa Amerikasta. Suurin osa traktoreista 1920-30 -luvulla oli Fordson -merkkisiä, sitten tuli mm. Farmall, Oliver, ruotsalainen Munktel jne. Saksalaisia tuskin mitään. Nykyiset Lantz:it museokoneina ovat uusiotuontia Baltiasta ja Saksasta alan harrastajien toimesta.
Suomessa kolmekymmentä luvulla muutamaa niittokoneen omistanutta tilaa lukuunottamatta tehtiin hommat tulvivilla kivipelloilla lähinnä hevosella.
Masikki oli ainakin isäntien suosikki 70-luvulla. Tyhmä ahne suomalainen isäntä velkaantuu korviaan myöten näyttämisenhalun takia. Komia se olla pitää.
Saksalaiset rosvosivat Kreikasta sapuskaa ja suomalaiset varastot ammottivat isäntien mölystä huolimatta tyhjyyttää. Isäntähän tuotti toki sodan aikana salaa Kansanhuoltoministeriöltä myyden tuottamansa lopulta hyvällä voitolla trokareille. Kreikassa ei onneksi ollut 40-luvulla kunon kuivuutta. Suomessahan maataloutta on aina riivannut halla, tuholaiset, kuivuus ja tulvat.
Eipä sillä Valmetin piikkilangankiristäjällä mitään oikeita hommia pystynyt tekemään.
Nyt kun Britannia on enää kolmannen luokan suurvalta voi Saksa hengittää vapaammin ja jatkaa Euroopan suurinpana talousmahtina. Bulldogista ei ole enää uhkaa.
Saksalaiset teki liian monimutkaisia aseita ja koneita sotaan, jossa kaikki on lopulta likimain kertakäyttötavaraa.
Eiköhän se Aatu puuttunut laitteiden teknisiin ominaisuuksiin niin ettei suunniteltu laite enää toiminutkaan kun Aatun uudet vaatimukset esim. pommin koosta tuhosivat koko laitteen alkuperäisen suorituskyvyn.
Hullu, hullumpi, aatu the end.
Terveisiä helvettiin Aatu!
Saksan raskaampi teollinen toiminta perustui halleissa toimiviin työpajoihin, siinä on valtava ero liukuhihnaankin. Saksalaisille on tuotantotalous tuntematon, siellä ollaan näperteleviä specialisteja.
Sitten unohtuu, että koko Väli- ja Etelä-Amerikka oli USA:n alihankkijoita.
Saksa+pisti+kranaatteihinsa+25%+suolaa+kun+trotuulista+ja+amatolista+oli+pulaa+syksyllä+1944.+Kranaatin++painon+tuli+pysyä+suunniteltuna+tarkkuuden+takia.+Tehot+meni+olemattomiksi.
USA:lla oli kyllä melkoinen massatuotanto sotatarvike alalla käynnissä jo paljon ennen 1939 luvulla.
Varmasti Saksalla oli paljon teollisuden koneita ja laitteita, mutta ne olivat todella heikkotehoisia, koska koneisiin voimaa tuottavia valta-akseleita pyörittävät juutalaiset olivat niin onnettoman heikkoja. USA oli taatusti suurin työstökoneiden määrällä. laskettuna.
Niillä oli Pearl Harborin aikoihin täysi hyökkäysvalmius ja paljon uutta materiaalia maalle, merelle ja ilmaan.
USA ei siis ajautunut sotaan, vaan se tuli false flagilla mukaan.
Puolalla taisi olla vain pari sapeli takomoa ja muutama sata hevossiittolaa.
USA toimitti muille Liittoutuneiden maille Lend Lease apuna huomattavia määriä myös työstökoneita, joilla oli merkitystä paitsi sotatarviketuotannossa, myös varsinkin sodan jälkeen huomattavissa määrin siviilituotannossa.