"Tutkija Hesarissa: Kalevala omittiin Suomessa poliittiseen käyttöön".
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/751841-tutkija-hesarissa-kalevala-omittiin-suomessa-poliittiseen-kayttoon
Kulttuurisessa omimisessa on aina kyse poliittisesta teosta ja vallankäytöstä, Viita-aho kirjoittaa.
Kirjoittajan mukaan Kalevalan poliittisen käytön voi edelleen tunnistaa esimerkiksi joka kerta, kun Kalevalan juhlassa soi Maamme-laulu.
– Voisiko siis sanoa, että Kalevalan käyttämisessä suomalaisuuden rakentamisessa ennen ja yhä vieläkin on kyse kulttuurin poliittisesta omimisesta? kirjoittaja kysyy.
– Jos näin on, onko Kalevala mahdollista siirtää etäämmälle kansallisesta tulkinnasta? kirjoittaja kysyy.
http://pekkahetta1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254723-yle-taipui-muutaman-somekiukuttelijan-edessa-miksi-maksamme-ylelle-turhasta
Olen seurannut nyt useamman päivän aktiivisesti tätä keskustelua Herra Heinämäen sensuroinnista ja siitä alkaneesta some myrskystä. Olen itse saamelainen ja virallinen äidinkieleni on saame väestörekisterissä, vaikken sitä enää osaakaan, johtuen siitä ettei kieltä ole enää tarvinnut. Harmi sinänsä.
Mutta miten voi olla mahdollista, että meidän verorahoin maksama Yle kumartaa muutamaa someaktiivia, joilla on tapana kiukutella ja pahoittaa mieli joka helv.....in asiasta! Onko tämä suuntaus nykyaikaa sitten? Miksi tallaisista asioista ei voida ensin edes neuvotella asianomaisten kanssa? Onhan tämä ihmeellistä, että noin iso valtionlaitos alkaa sensuroimaan siitä, että joku on vain loukkaantunut! Tämä on todella huolestuttava suuntaus. Miettikääpä, että Yle on kertonut poistamisen syyksi sen, että joku on loukkaantunut. No mitenhän koko Ylen ohjelmiston nyt sitten käy? Jokainen voi pahoittaa mielensä jokaisesta ohjelmasta ja laittaa viestiä Ylelle, että tämä kyllä nyt loukkaa minua. Ja olen ihan varma, että ei Herra Heinämäen Lato-orkesteri varmasti ketään loukkaa. Tai siis muutamaa mielensäpahoittajaa näköjään. Miten se voi edes ketään loukata? Voi sitä mielenpahoituksen määrää.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/751841-tutkija-hesarissa-kalevala-omittiin-suomessa-poliittiseen-kayttoon
Kulttuurisessa omimisessa on aina kyse poliittisesta teosta ja vallankäytöstä, Viita-aho kirjoittaa.
Kirjoittajan mukaan Kalevalan poliittisen käytön voi edelleen tunnistaa esimerkiksi joka kerta, kun Kalevalan juhlassa soi Maamme-laulu.
– Voisiko siis sanoa, että Kalevalan käyttämisessä suomalaisuuden rakentamisessa ennen ja yhä vieläkin on kyse kulttuurin poliittisesta omimisesta? kirjoittaja kysyy.
– Jos näin on, onko Kalevala mahdollista siirtää etäämmälle kansallisesta tulkinnasta? kirjoittaja kysyy.
http://pekkahetta1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254723-yle-taipui-muutaman-somekiukuttelijan-edessa-miksi-maksamme-ylelle-turhasta
Olen seurannut nyt useamman päivän aktiivisesti tätä keskustelua Herra Heinämäen sensuroinnista ja siitä alkaneesta some myrskystä. Olen itse saamelainen ja virallinen äidinkieleni on saame väestörekisterissä, vaikken sitä enää osaakaan, johtuen siitä ettei kieltä ole enää tarvinnut. Harmi sinänsä.
Mutta miten voi olla mahdollista, että meidän verorahoin maksama Yle kumartaa muutamaa someaktiivia, joilla on tapana kiukutella ja pahoittaa mieli joka helv.....in asiasta! Onko tämä suuntaus nykyaikaa sitten? Miksi tallaisista asioista ei voida ensin edes neuvotella asianomaisten kanssa? Onhan tämä ihmeellistä, että noin iso valtionlaitos alkaa sensuroimaan siitä, että joku on vain loukkaantunut! Tämä on todella huolestuttava suuntaus. Miettikääpä, että Yle on kertonut poistamisen syyksi sen, että joku on loukkaantunut. No mitenhän koko Ylen ohjelmiston nyt sitten käy? Jokainen voi pahoittaa mielensä jokaisesta ohjelmasta ja laittaa viestiä Ylelle, että tämä kyllä nyt loukkaa minua. Ja olen ihan varma, että ei Herra Heinämäen Lato-orkesteri varmasti ketään loukkaa. Tai siis muutamaa mielensäpahoittajaa näköjään. Miten se voi edes ketään loukata? Voi sitä mielenpahoituksen määrää.
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Kulttuurinen omiminen" on Usa:sta kopsattu muotitermi, jota meillä sovelletaan väkisin joka asiaan. Jokaiselle vanhan ajan kouluja käyneelle on selvää, että Kalevalan kokoamisen yhtenä tarkoituksena oli kansallistunnon nosto. Helsingin Sanomien mielipidekirjoittajalle tämä motiivi on ilmeisesti uusi asia, kun siitä pitää laatia pitkä, moralisoiva sepustus valtakunnan päälehteen.
Saamelaiset olivat pitkään sorretussa asemassa. Tältä osin ymmärrän mahdolliset ylilyönnit.