Onko musiikki matematiikkaa?

...ja Mozart teki kaikki biisit Cakewalkilla! ;-)
...tosin... laski aina helmitaululla, sopiiko säkeistöt kerziin... :-()

Musiikki tulee sydämestä, ja muu tulee laskemalla.

Matemaattisuus, eli tietynlainen järjestelmällisyys on osa musiikkia, eikä matematiikan ja musiikin välille tarvitse vetää mitään aitoja. Lasketaanhan kuvataiteessa/arkkitehtuurissa mittasuhteita, kultaisia leikkauksia ym..

Musiikin tekemiseenkin on niin monia keinoja ja onko joku tapa taiteellisesti arvottomampaa kuin toinen? Mielestäni ei ole. Jos tekijä on antanut koko sydämensä biisiä tehdessään (oli se sitten harmonian tarkkaa syynäämistä suhteessa melodiakulkuun, fraasien loogisuus tv.), niin musiikin tekotavalla ei ole mitään merkitystä.

Nerot luovat mestariteoksia mutta kyllä niidenkin taustalta löytyvät musiikin lainalaisuudet jotka ovat matematiikkaa. Ei ihmiskorva muuten miellä niitä mestariteoksiksi, ne ovat vain kakofoniaa. Kyllä neron pitää ottaa huomioon vaikkapa niinkin yksinkertainen asia kuin että mitä ääniä voi laittaa soimaan yhtäaikaa ja se on yksinkertaista matematiikkaa, eli värähtelyjä ja niiden kerrannaisia.
Ja pitää myös muistaa se että laskento ja matematiikka ovat kaksi eri asiaa. Laskento on mekaniikkaa mutta matematiikka on tiedettä.

Nimetön kirjoitti:

Nerot luovat mestariteoksia mutta kyllä niidenkin taustalta löytyvät musiikin lainalaisuudet jotka ovat matematiikkaa. Ei ihmiskorva muuten miellä niitä mestariteoksiksi, ne ovat vain kakofoniaa. Kyllä neron pitää ottaa huomioon vaikkapa niinkin yksinkertainen asia kuin että mitä ääniä voi laittaa soimaan yhtäaikaa ja se on yksinkertaista matematiikkaa, eli värähtelyjä ja niiden kerrannaisia.
Ja pitää myös muistaa se että laskento ja matematiikka ovat kaksi eri asiaa. Laskento on mekaniikkaa mutta matematiikka on tiedettä.

Kaikki mestarit todennäköisesti loivat mestariteoksensa huolella mietittyjä algoritmeja käyttäen. Eiköhän käsite "logiikka" esitä asioita suuremmassa selkeydessään kuin menemällä mutkan kautta matemaattisten kaavojen sokkeloon. "Syvä logiikka, joka yhdistää sinfonian lukuisia motiiveja" kuten Sibelius kuvaili sinfonian luonnetta Mahlerille.

Rienzi kirjoitti:

Kaikki mestarit todennäköisesti loivat mestariteoksensa huolella mietittyjä algoritmeja käyttäen. Eiköhän käsite "logiikka" esitä asioita suuremmassa selkeydessään kuin menemällä mutkan kautta matemaattisten kaavojen sokkeloon. "Syvä logiikka, joka yhdistää sinfonian lukuisia motiiveja" kuten Sibelius kuvaili sinfonian luonnetta Mahlerille.

Ei mestarien tarvitse miettiä algoritmejä, ne on valmiiksi mietitty. Jos nyt puhutaan länsimaisesta musiikista niin käytössä on määrätty määrä nuotteja, niiden yhdistelmiä, intervalleja, skaaloja, moodeja. Kyllä nämä kaikki ovat matematiikkaa, ne muodostavat musiikille eräänlaisen kivijalan ja jokainen sinfonikko samoin kuin humppasäveltäjä rakentaa teoksensa aika kiltisti tälle kivijalalle. Variaatioita on tietysti määrättömiin ja säveltäjän pitää löytää ne mutta perusta on aina sama eli ne noudattavat samoja matemaattisia lainalaisuuksia. Ei heidän silti tarvitse mitään kaavoja miettiä, ne on kuten totesin valmiiksi mietitty, vuosisatojen aikana musiikin rakenne on muodostunut sellaiseksi kuin se nyt on. Eli mestarit rakentavat valmiille perustalle.

Tämä siis vain ns. perinteisestä länsimaisesta musiikista, muun musiikin lait ovat sellaisia että niihin en ota kantaa.

nimetön kirjoitti:

Ei mestarien tarvitse miettiä algoritmejä, ne on valmiiksi mietitty. Jos nyt puhutaan länsimaisesta musiikista niin käytössä on määrätty määrä nuotteja, niiden yhdistelmiä, intervalleja, skaaloja, moodeja. Kyllä nämä kaikki ovat matematiikkaa, ne muodostavat musiikille eräänlaisen kivijalan ja jokainen sinfonikko samoin kuin humppasäveltäjä rakentaa teoksensa aika kiltisti tälle kivijalalle. Variaatioita on tietysti määrättömiin ja säveltäjän pitää löytää ne mutta perusta on aina sama eli ne noudattavat samoja matemaattisia lainalaisuuksia. Ei heidän silti tarvitse mitään kaavoja miettiä, ne on kuten totesin valmiiksi mietitty, vuosisatojen aikana musiikin rakenne on muodostunut sellaiseksi kuin se nyt on. Eli mestarit rakentavat valmiille perustalle.

Tämä siis vain ns. perinteisestä länsimaisesta musiikista, muun musiikin lait ovat sellaisia että niihin en ota kantaa.

Aatteeni koskee lähinnä filosofiaa (tai ainakin sen käytäntöä), ei musiikkiteoriaa. Tuskin teistä täydelliselläkään musiikkiteorian tuntemuksella uutta Wagneria tule. Mutta siitä huolimatta unohdetaan Descartes ja muistetaan Schumann; hän väitti että prosessi runon ja musiikin luomiseen on sama, vain media/viestin eri - musiikkiteoria ei ole riittävän laaja käsite kuvamaan tätä yhteistä luomisprosessia.

Rienzi kirjoitti:

Aatteeni koskee lähinnä filosofiaa (tai ainakin sen käytäntöä), ei musiikkiteoriaa. Tuskin teistä täydelliselläkään musiikkiteorian tuntemuksella uutta Wagneria tule. Mutta siitä huolimatta unohdetaan Descartes ja muistetaan Schumann; hän väitti että prosessi runon ja musiikin luomiseen on sama, vain media/viestin eri - musiikkiteoria ei ole riittävän laaja käsite kuvamaan tätä yhteistä luomisprosessia.

Musiikinteoria kertoo musiikin mekaanisen puolen ja luomistyö on eri asia. Mutta vaikka on kuinka nero säveltäjä on ne neronleimaukset kuitenkin puettava teorian sanelemiin muotoihin. Teoria antaa rakennuspalikat mestariteosten luomiseen eikä sitä voi ohittaa. Kyllähän sitä sävelletään hyvinkin vapaasti ottamatta perinteistä teoriaa huomioon mutta onko ne teokset mestariteoksia? Kuinka paljon ihmiset haluavat niitä kuulla?

Ei teoriaa pidä käsittää minään kahleena. Se vain kertoo sen millaisena ihmiskorva haluaa musiikin kuulla, se on muodostunut kokemusperäisesti aikojen saatossa. Ja minä ainakin olen pannut merkille että ne teokset joita vaikkapa radiossa soitetaan ja joita yleisesti pidetään mestariteoksina pohjaavat aivan perinteiseen musiikinteoriaan joka on matematiikkaa. Eikä se vähennä niiden teosten arvoa mitenkään. Kyllä se teoria jättää neroille aivan riittävästi liikkumatilaa toteuttaa nerouttaan.

nimetön kirjoitti:

Musiikinteoria kertoo musiikin mekaanisen puolen ja luomistyö on eri asia. Mutta vaikka on kuinka nero säveltäjä on ne neronleimaukset kuitenkin puettava teorian sanelemiin muotoihin. Teoria antaa rakennuspalikat mestariteosten luomiseen eikä sitä voi ohittaa. Kyllähän sitä sävelletään hyvinkin vapaasti ottamatta perinteistä teoriaa huomioon mutta onko ne teokset mestariteoksia? Kuinka paljon ihmiset haluavat niitä kuulla?

Ei teoriaa pidä käsittää minään kahleena. Se vain kertoo sen millaisena ihmiskorva haluaa musiikin kuulla, se on muodostunut kokemusperäisesti aikojen saatossa. Ja minä ainakin olen pannut merkille että ne teokset joita vaikkapa radiossa soitetaan ja joita yleisesti pidetään mestariteoksina pohjaavat aivan perinteiseen musiikinteoriaan joka on matematiikkaa. Eikä se vähennä niiden teosten arvoa mitenkään. Kyllä se teoria jättää neroille aivan riittävästi liikkumatilaa toteuttaa nerouttaan.

En ole eri mieltä, päinvastoin. Teoria on aina luomistyön perustana, ja joka taiteenlajille sekä tyylille omakohtaisen teorian kuuluukin tulla ennen itse luovuutta. Teoriaa on uudelleenmuotoiltavissa, mutta teorian pitää myös tuntea niin että uudelleenmuotoilu onnistuu. Innovaatio on luovuuden lähde, sanoisin näin.

Nimetön kirjoitti:

Nerot luovat mestariteoksia mutta kyllä niidenkin taustalta löytyvät musiikin lainalaisuudet jotka ovat matematiikkaa. Ei ihmiskorva muuten miellä niitä mestariteoksiksi, ne ovat vain kakofoniaa. Kyllä neron pitää ottaa huomioon vaikkapa niinkin yksinkertainen asia kuin että mitä ääniä voi laittaa soimaan yhtäaikaa ja se on yksinkertaista matematiikkaa, eli värähtelyjä ja niiden kerrannaisia.
Ja pitää myös muistaa se että laskento ja matematiikka ovat kaksi eri asiaa. Laskento on mekaniikkaa mutta matematiikka on tiedettä.

Matematiikka on myös taidetta - mitä suurimmassa määrin.