Olemme Jumalanlapsia, taivaankansalaisia. Isänmaamme on Jumalan luona.
Periksi ei anneta. Päämäärämme on kirkas ja selvä. Periksi ei anneta. Loppuun saakka taistelemme uskossa ja selviämme.
Periksi ei anneta. Päämäärämme on kirkas ja selvä. Periksi ei anneta. Loppuun saakka taistelemme uskossa ja selviämme.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Paholainen yrittää pelolla hallita uskovaisia. Jos et pysty parempaan niin joudut kadotukseen tai ei sinusta ole uskovaiseksi koska et ole tarpeeksi hyvä.
Synti ja oma liha vastaan on hyvä taistella eikä antaa periksi.
Synti on hassu ja joutava käsite. Kasva jo aikuiseksi pliis.
Sinä nyt et siitä asiasta ymmärrä yhtään mitään !
Sinä raukka olet yrittänyt pystyttää vain omaa vanhurskauttasi !
Ja se on aiheuttanut sinussa pahan paisumuksen, eli kuvittelet harhoissasi saavuttavasi siten ja sen kautta synnittömyyden !
Olet siis niellyt perkeleen perus eksytyksen, joka sanoo siis, että ihmisestä tulee synnitön eli Jumala !!!
Samaa eksytystä se on ollut jo Eedenistä alkain, eli sen eksytyksen nieli Eevakin, eli hänkin halusi olla Jumalan kaltainen eli itse Jumala !
4 Niin käärme sanoi vaimolle: "Ette suinkaan kuole;
5 vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan".
Ja lopussa siis se ns. "kadotuksen lapsi" asettuu Jumalan temppeliin ja hän siis väittää myös olevansa itse Jumala !
3 Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi,
4 tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala.
Eli sama eksytys on ollut pohjalla alusta loppuun asti !
Ja Savis on sen siis niellyt Eevan tavoin syötteineen ja koukkuineen !
Jaa vai että jumalan lapsia. Että äitisi sitten huo..si jonkun isomman kihon kanssa.
Sori vaan aloittaja, mutta sinä kirjoitat nyt lihastasi käsin.
Sinä et itse kykene itseäsi omalla uskollasi varjelemaan, et voi luottaa siis itseesi, vaan sinun tulee oppia luottamaan ja turvaamaan Jumalaan ja Hänen apuunsa pelkästään.
Nyt sinä kerskaat uskostasi, ja se ei ole hyväksi sinulle.
Periksi ei todellakaan anneta vaikka kaltaisesi kylvävät siemeniäsi ja kuvittelevat olevansa enemmän kuin muut.
Nyt et ymmärrä ollenkaan.
Uskova kasvaa pienemmäksi, eli luottamus itseen vähenee Hengen pyhityksessä.
Eli kuvitelmat omasta hyvyydestä tai paremmuudesta jää taakse, kun Herra riisuu siitä kaikesta.
Minä siis jo tietämällä tiedän sen, että itsessäni en ole yhtään mitään eikä oma uskoni ole mitään, vaan ainoastaan Herra On KAIKKI ja KAIKKENI.
Olen siis itsessäni täysin viheliäinen ja alaston ja köyhä ja kurja, mutta Herrassa siis rikas.
Tämän ymmärtämiseen pitää saada silmävoidetta ja paljon riisumista se vaatii !
17 Sillä sinä sanot: Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse; etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston.
18 Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit.
Uskovan tulee siis Hengen pyhityksen ja riisumisen kautta ja avulla nähdä lopulta todellisuus itse itsestään, eli se juuri, että minä en ole yhtään mitään ja olen itsessäni umpiköyhä, tähän vie se Hengen pyhitys !
Eli kaiken riisumisen kautta vain, uskovainen näkee vihdoin itsensä totuudellisesti, eikä enää kuvittele itse itsestään liikoja, eikä siis siten yhtään mitään.
Silloin vasta on Jumalan lapsen asenne Herraa kohtaan oikea, eli hän tulee lapseksi eli lapsen kaltaiseksi taas, ja turvaa ja luottaa lapsen tavoin vain ja ainoastaan Taivaalliseen Isäänsä ja Hänen apuunsa, eikä enää itseensä ja omiin voimiinsa ja omiin kyvykkyyksiinsä.
Siis on kaksi eri tietä !
1) Omavanhurskauden pystytys, joka johtaa vain kuvitelmiin ihmisen omasta Jumaluudesta, johon siis perkele on alusta asti yrittänyt eksyttää, eli se vie vain paisuneisuuteen ja ylpeyteen.
2) Pyhän Hengen pyhitystyö, joka johtaa riisumiseen ja kärsimyksiin ja voimattomuuteen ja ym. , ja se siis vie Totuuden näkemiseen uskovan omasta kaikinpuolisesta köyhyydestä ja kyvyttömyydestä, ja se ei todellakaan paisuta, vaan ihan päinvastoin se Tie vie oikeaan nöyryyteen ja asenteeseen Herran edessä.
Eli hedelmistä tunnistaa kunkin, ja ylpeys ja paisuneisuus ja itseensä luottaminen ja kuvitelmat tulemisesta Jumalan kaltaiseksi, kertovat siis väärästä tiestä !
Jumalansana on miekka. Raamatussa kehoitetaan pukeutumaan sotavarustukseen taistellessa maailmojen henkivaltoja vastaan..
Ja on kirjoitettu ettei ole sota lihaa vastaan.
Aloitus on oikea ja hyvä. Ilman pitkiä luetteloita "mitä pitää tehdä".
"Taistelemme uskossa." Tässä on se oleellinen: usko. Sillä ilman yliluonnollista "uskoa jonka Jeesus vaikuttaa" ei voi pelastua.
Pelastus tulee Jumalasta. Usko ottaa tämän vastaan.
*
Meidän uskovaisten elämä on taistelua loppuun asti. Vastustamme sielunvihollisen juonia ja metkuja kuolemaan, vapautukseen asti,. Kerran lunastuspäivän aamuna saamme nähdä Herran kasvoista kasvoihin. Silloin vajavaisuus ja taistelut loppuvat ja täydellisyys alkaa. Kiitos Jumalalle !
Itse uskon, että taistelu on Jeesuksen Kristuksen taistelua Pahaa vastaan, minussa. Minusta ei ole taisteluun. Tällaisesta luulosta luovun jo ennen yrittämistäkään. Joskus aikoinaan luulin, että taistelu on minun, enää en sellaista oppia tunnusta.
Jeesus ristillä ja ylösnoustuaan voitti Saatanan. Taistelu on siis jo voitettu.
Kun Jeesus elää sisäisesti minussa / meissä, Hänen ylösnousemuksensa voima ilmoittaa, että myös itse uskossa saan kokoea tuon ylösnousemuksen, voiton, joka hetki.
Sunnuntai, Jeesuksen ylösnousemuksen aamu, viikon ensimmäinen päivä jolle kaikki uskon perustus lasketaan, on päivä jota Saatana vihaa. Sen voi lukea tälläkin foorumilla.
Jokaisen täytyy kuitenkin pukeutua sotavarustukseen ja vastustaa syntiä. Ilmeisesti aloituksessa oli tuosta kyse?
Kyllä, sotavarustus on hyvä, oman itsen suojaksi. 🐭
Mutta taistelu on Jeesuksen.
Tätä tarkoittaa "Jeesuksen Nimessä". Ilman Jeesusta vierellä, Hän minussa ja minä Hänessä, huonosti käy synnin kanssa.
Sananlaskut 4: 10-27
10 Kuule, poikani, ja ota sanani varteen, niin elämäsi vuodet enentyvät.
11 Minä neuvon sinut viisauden tielle, ohjaan sinut oikeille teille.
12 Käydessäsi eivät askeleesi ahtaalle joudu; juostessasi et kompastu.
13 Tartu kiinni kuritukseen äläkä hellitä; säilytä se, sillä se on sinun elämäsi.
14 Älä lähde jumalattomien polulle, älä astu pahojen tielle.
15 Anna sen olla, älä mene sille, poikkea pois ja mene ohitse.
16 Sillä eivät he saa nukkua, elleivät pahaa tee; se riistää heiltä unen, elleivät ole ketään kaataneet.
17 Niin he syövät leipänään jumalattomuutta, juovat viininään väkivallan tekoja.
18 Mutta vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka.
19 Jumalattomain tie on kuin pimeys: eivät he tiedä, mihin kompastuvat.
20 Poikani, kuuntele minun puhettani, kallista korvasi minun sanoilleni.
21 Älkööt ne väistykö silmistäsi, kätke ne sydämesi sisimpään;
22 sillä ne ovat elämä sille, joka ne löytää, ja lääke koko hänen ruumiillensa.
23 Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee.
24 Poista itsestäsi suun kavaluus, ja karkoita luotasi huulten vääryys.
25 Katsokoot sinun silmäsi suoraan, eteenpäin olkoon katseesi luotu.
26 Tasoita polku jaloillesi, ja kaikki sinun tiesi olkoot vakaat.
27 Älä poikkea oikeaan, älä vasempaan, väistä jalkasi pahasta.
*
Taistelu on Jeesuksen, mutta ymmärsin aloituksen tarkoittavan juuri tuota sotavarustukseen pukeutumista.
Eihän kukaan omin voimin voi taistella henkivaltoja vastaan, joten tuskin aloituksessa oli kyse omin voimin taistelusta 😊.
Tai mitenhän muut ymmärsi ? Aloituksesta voi olla useampia tulkintoja.
Kovin on vaikeaa uskisten elämä. Soppii eppäillä onko riesan väärtti
Eikös se herra voisi laittaa viimein naamakuvansa vaikka instaan jakoon niin nähtäisi mikä se on miehiään. Ette tekään sitten niin säikkyisi. Vai onko se tippunut kehityksen kärryiltä.
Tuossa nikki "Uskossa.nostan.katseen" kirjoitti, että aloitus oli hyvä ja oikea ja ihan hyvä kun oli lyhyt.
Mutta siitä olen todella eri mieltä hänen kanssaan.
Sen sijaan "Sunnuntainlapsi" kirjoitti juuri oikein, eli uskova voi valita kaksi tietä, joista toinen vie vinoon ja toinen sen sijaan on oikea.
Eli:
1) Taistelemmeko omin voimin ja luotammeko ihmisen omaan uskoon/uskotteluun ?
2) Turvaudummeko kaikessa Jumalan Voimaan ja apuun, ja Jumalan Pojan Uskoon, jonka Jumala on meissä synnyttänyt ja jota Hän Itse lisää meille ?
Eli tämä olisi kaikkien uskovien hyvä ymmärtää ja tietämällä tietää, jotta ei taistelisi väärän tavan vuoksi, itse itseään lopulta ihan uuvuksiiin ja lopulta jopa luopuisi uupuneena uskostaan.
Eli jos kehoitetaan taistelemaan, niin silloin pitäisi myös kertoa ja opastaa se oikea tapa taistella !
Paavali puhuu aiheesta tässä, eli kaksi eri tapaa ja eri tulosta:
1. Kor. 9:26 Minä en siis juokse umpimähkään, en taistele niinkuin ilmaan hosuen,
Eli onko touhumme siis umpimähkään juoksemista ja ilmaan huitomista, osumatta kohteeseen ???
Riippuu minusta mitä aloituksella ajettiin takaa. Sinä ymmärsit aloituksen noin ja joku muu toisin. Esim minä ymmärsin sen toisin kuin sinä joten vastauksenikin oli erillainen.
Niinpä, sanoihan Herra Jeesus itse:
"Ilman minua ette mitään voi. "
Ja se on totinen tosi se.
Ja kmmmenttini oli nimimerkille "omavoimaisuus.kuuluu".
Tuo tahtoo unohtua moneltakin. Vastaan vaikkei ollut minulle. Hyvä muistutus meille kaikille. Myös hänelle kenelle viestisi osoitit.
Nyt ei ollut minun kohdallani ollenkaan kyse siitä, että mitä tuolla ajatuksella ajettiin takaa.
Vaan oli kyse siitä, että mitä tuollainen kehoitus voi saada aikaan kuulijoissa ?
Sitä pitäisi miettiä kunnolla.
Jos ja kun se kehoitus kannustaa omin voimin taistelemaan, niin pieleen menee ja pahasti !
Siis se meni näin:
" Päämäärämme on kirkas ja selvä. Periksi ei anneta. Loppuun saakka taistelemme uskossa ja selviämme. "
Onko siis kuitenkaan päämäärä ja toiminta kirkas ja selvä ?
Tämä on kysymys joka jää täysin vaille vastusta, kuten olen jo tässä ketjussa kirjoittanutkin.
Kysymys sinulle "Samaatietä" !
Mitä tämä oli:
" Tuo tahtoo unohtua moneltakin. Vastaan vaikkei ollut minulle. Hyvä muistutus meille kaikille. Myös hänelle kenelle viestisi osoitit. "
Miksi sinun siis piti, oikein erikseen, osoittaa nuo sanat minulle ?
Kuvitteletko sinä, että minä en tuota tietämällä tietäisi ?
Ja miksi sinä viljelet näitä pieniä piikittelyjäsi ?
Siis se on jatkuva tapasi, joten mistä nämä johtuvat, mietitkö hetken sitä asiaa ja syytä näihin heittoihisi ?
Niin ja se tuli mieleeni vielä eilen, tätä asiaa "märehtiessäni", että Sanassa on hyvä esimerkki tästä asiasta.
Eli Pietarin omavoimaisuus ja väärä itseensä luottaminen ja sen kautta väärä kerskaaminen.
Markus 14
27 Ja Jeesus sanoi heille: "Kaikki te loukkaannutte, sillä kirjoitettu on: 'Minä lyön paimenta, ja lampaat hajotetaan'.
28 Mutta ylösnoustuani minä menen teidän edellänne Galileaan."
29 Niin Pietari sanoi hänelle: "Vaikka kaikki loukkaantuisivat, en kuitenkaan minä".
30 Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänään, tänä yönä, ennenkuin kukko kahdesti laulaa, sinä kolmesti minut kiellät".
31 Mutta hän vakuutti vielä lujemmin: "Vaikka minun pitäisi kuolla sinun kanssasi, en sittenkään minä sinua kiellä". Ja samoin sanoivat kaikki muutkin.
Kova oli Pietarin uho vielä tuossa kohtaa !
66 Kun nyt Pietari oli alhaalla esipihassa, tuli sinne muuan ylimmäisen papin palvelijattarista;
67 ja nähdessään Pietarin lämmittelevän hän katsoi häneen ja sanoi: "Sinäkin olit Nasaretilaisen, tuon Jeesuksen, kanssa".
68 Mutta hän kielsi sanoen: "En tiedä enkä käsitä, mitä sanot". Ja hän meni ulos pihalle. Ja kukko lauloi.
69 Ja nähdessään hänet siellä palvelijatar rupesi taas sanomaan lähellä seisoville: "Tämä on yksi niistä".
70 Mutta hän kielsi uudestaan. Ja vähän sen jälkeen lähellä seisovat taas sanoivat Pietarille: "Totisesti, sinä olet yksi niistä, sillä olethan sinä galilealainenkin".
71 Mutta hän rupesi sadattelemaan itseänsä ja vannomaan: "En tunne sitä miestä, josta te puhutte".
72 Ja samassa kukko lauloi toisen kerran. Niin Pietari muisti Jeesuksen sanat, jotka hän oli sanonut hänelle: "Ennenkuin kukko kahdesti laulaa, sinä kolmesti minut kiellät". Ja hän ratkesi itkuun.
Tässä kohtaa vasta Pietaria riisuttiin kovalla kädellä omavoimaisuudesta ja itseensä luottamisesta !
Ja tuo johti varmasti suureen muutokseen Pietarin elämässä.
Lopullisen riisumisen Jeesus teki myöhemmin kysymällä 3 kertaa Pietarilta sitä, että rakastaako Pietari Häntä ?
15 Kun he olivat einehtineet, sanoi Jeesus Simon Pietarille: "Simon, Johanneksen poika, rakastatko sinä minua enemmän kuin nämä?" Hän vastasi hänelle: "Rakastan, Herra; sinä tiedät, että olet minulle rakas". Hän sanoi hänelle: "Ruoki minun karitsoitani".
16 Hän sanoi hänelle taas toistamiseen: "Simon, Johanneksen poika, rakastatko minua?" Hän vastasi hänelle: "Rakastan, Herra; sinä tiedät, että olet minulle rakas". Hän sanoi hänelle: "Kaitse minun lampaitani".
17 Hän sanoi hänelle kolmannen kerran: "Simon, Johanneksen poika, olenko minä sinulle rakas?" Pietari tuli murheelliseksi siitä, että hän kolmannen kerran sanoi hänelle: "Olenko minä sinulle rakas?" ja vastasi hänelle: "Herra, sinä tiedät kaikki; sinä tiedät, että olet minulle rakas". Jeesus sanoi hänelle: "Ruoki minun lampaitani.
Jokainen noista kysymyksistä vei Pietaria syvemmälle riisumisessa, eli kysymyksissä on eroavaisuudet !
Kysmys 1: Rakastatko Minua ENEMMÄN KUIN MUUT ?
15 Kun he olivat einehtineet, sanoi Jeesus Simon Pietarille: "Simon, Johanneksen poika, rakastatko sinä minua enemmän kuin nämä?" Hän vastasi hänelle: "Rakastan, Herra; sinä tiedät, että olet minulle rakas". Hän sanoi hänelle: "Ruoki minun karitsoitani".
Eli vertailetko Pietari yhä rakkautesi määrää muihin ?
Kuvitteletko itse itsestäsi enemmän ja kuvitteletko olevasi parempi ja enemmän kuin muut ?
Kysymys 2: Nyt Herra kysyy enää, että "rakastatko minua", eli kykenetkö Pietari itse arvoimaan sen, että rakastatko oikeasti vai onko se vain puhetta ja omaa kuvitelmaa ?
16 Hän sanoi hänelle taas toistamiseen: "Simon, Johanneksen poika, rakastatko minua?" Hän vastasi hänelle: "Rakastan, Herra; sinä tiedät, että olet minulle rakas". Hän sanoi hänelle: "Kaitse minun lampaitani".
Enää ei siis ollut mitään vertailua, vaan mentiin syvemmälle kysymyksissä, eli voiko Pietari edes luottaa omaan rakkauteensa.
Kysymys 3: Olenko sinulle rakas ? Nyt Jeesus koetteli Pietaria uudestaan ja lisää ja syvemmin, sen kertoo Pietarin omat sanat ja murhe eli murtuneisuus, ja niissä näkyy siis Jeesuksen kysymyksen syvyys selvästi.
17 Hän sanoi hänelle kolmannen kerran: "Simon, Johanneksen poika, olenko minä sinulle rakas?" Pietari tuli murheelliseksi siitä, että hän kolmannen kerran sanoi hänelle: "Olenko minä sinulle rakas?" ja vastasi hänelle: "Herra, sinä tiedät kaikki; sinä tiedät, että olet minulle rakas". Jeesus sanoi hänelle: "Ruoki minun lampaitani.
Kysymys 2:n kohdalla Pietari yhä väitti ITSE rakastavansa Herraa, eli siinä kohtaa Pietari yhä luotti omaan rakkauteensa ja uskoonsa ja tietämykseensä !
Mutta mitä Pietari tässä sanoikaan ?
"Herra, sinä tiedät kaikki; sinä tiedät, että olet minulle rakas".
Eli nyt ei Pietari enää luottanut itseensä ja omaan tietämykseensä, vaan Pietari sanoi ja luotti siis Herraan ja siihen, että Hän yksin tietää parhaiten !
Pietari oli riisuttu ja nöyrtynyt noin ja vapautui kerskaamisestaan, ja se oli Herran työtä ja tekoa.
Tämä on kuva uskovan Tiestä, jonka mekin itsekukin, kuljemme vääjäämättä.
Jeesuksella oli siis homosuhde ns. opetuspoikalasten kanssa. Kirkko on kantanut kyllä hyvin tätä perinnettä.
Väärin , rakkaus ei tarkoita homostelusyntiä jos rakkauden takia kieroutuneesti päädyit saastaiseen valhepäätelmään.
Siinä on sitä todellista Sisua:
Periksi ei anneta vaikka hyvin tiedetään olevamme väärässä huteralle pohjalle rakennettua oppikyhäelmää puolustaessa.