Nyt ymmärsin todella mitä aito rakkaus tarkoittaa

Elettyäni useita vuosia rakkaudettomassa suhteessa tajusin ettei rakkautta ole. Vain velvollisuus toista kohtaan. Olin pelkän antajan roolissa, manipuloinnin ja toisen tarpeiden kohde. Se on loppu, on ollut sitä jo 2,5 vuotta. Olen vihdoin vapaa elämään ilman yksinäisyyden ja eristämisen tunnetta jota suhteessa ollessani koin.

Se mitä luulin rakkaudeksi, ei ollut lainkaan rakkautta, pelkkää julmaa manipulointia. Saan syyttää siitä itseäni. Olen tehnyt pitkän henkisen kasvumatkan, nähdäkseni totuuden. Virheet kokemuksien kautta ovat kasvattaneet minua. Olen vahva ja itsenäinen nainen.

Olen kerran nuoruudessa kokenut aidon rakkauden. Hänen kanssaan koin syvän ja aidon yhteyden joka välillämme oli, tuntui kun olisi tullut kotiin, ei enää henkisesti yksin, vihdoinkin kokonainen, rakastettu ja ymmärretty. Nyt ymmärrän reilu 40-vuotiaana, että nuoruudessa kokemani ohi kiitävä hetki oli aitoa ja puhdasta rakkautta. Olen onnellinen, että sain edes hetken kokea jotain niin kaunista vaikka hänet typeryyteni (sairauteni) takia menetin.

Saa nähdä mihin elämänvirta minut kuljettaa... Tulenko enää koskaan aitoa rakkautta kokemaan vai tulenko kulkemaan kohti henkistä valaistumisen polkua? Sen vain elämänvirran pyörteet tietävät...
0<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Tyttö_tuollainen kirjoitti:

Elettyäni useita vuosia rakkaudettomassa suhteessa tajusin ettei rakkautta ole. Vain velvollisuus toista kohtaan. Olin pelkän antajan roolissa, manipuloinnin ja toisen tarpeiden kohde. Se on loppu, on ollut sitä jo 2,5 vuotta. Olen vihdoin vapaa elämään ilman yksinäisyyden ja eristämisen tunnetta jota suhteessa ollessani koin.

Se mitä luulin rakkaudeksi, ei ollut lainkaan rakkautta, pelkkää julmaa manipulointia. Saan syyttää siitä itseäni. Olen tehnyt pitkän henkisen kasvumatkan, nähdäkseni totuuden. Virheet kokemuksien kautta ovat kasvattaneet minua. Olen vahva ja itsenäinen nainen.

Olen kerran nuoruudessa kokenut aidon rakkauden. Hänen kanssaan koin syvän ja aidon yhteyden joka välillämme oli, tuntui kun olisi tullut kotiin, ei enää henkisesti yksin, vihdoinkin kokonainen, rakastettu ja ymmärretty. Nyt ymmärrän reilu 40-vuotiaana, että nuoruudessa kokemani ohi kiitävä hetki oli aitoa ja puhdasta rakkautta. Olen onnellinen, että sain edes hetken kokea jotain niin kaunista vaikka hänet typeryyteni (sairauteni) takia menetin.

Saa nähdä mihin elämänvirta minut kuljettaa... Tulenko enää koskaan aitoa rakkautta kokemaan vai tulenko kulkemaan kohti henkistä valaistumisen polkua? Sen vain elämänvirran pyörteet tietävät...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu