Taustat ja syntyhistoria:
Finnlands Lebensraum (”Suomen elintila”) on vuonna 1941 julkaistu Suur-Suomi-aatetta tukeva propagandateos, jonka kirjoittajina toimivat maantieteilijä Väinö Auer, historioitsija Eino Jutikkala ja kansatieteilijä Kustaa Vilkuna. Saksankielinen teos painettiin Helsingissä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa, ja sen kustansi berliiniläinen Alfred Metzner Verlag. Finnlands Lebensraumia ei ole julkaistu suomennettuna.
Teoksen tarkoituksena oli osoittaa tieteellisesti, että Itä-Karjala ja Inkerinmaa kuuluivat maantieteellisesti, historiallisesti ja kulttuurillisesti Suomeen ja ne pitäisi voitetun sodan jälkeen liittää muodostettavan Suur-Suomen osaksi. Tutkija Ohto Mannisen mukaan aloite kirjaan tuli presidentti Risto Rytiltä ja kirjoittajat valitsi Valtion tiedoituslaitoksessa työskennelleiden tutkijoiden joukosta pääministeri Jukka Rangell yhdessä poliittisen sihteerinsä L. A. Puntilan kanssa.
Finnlands Lebensraumin piti ilmestyä nimellä Das geographische und geschichtliche Finnland (”Maantieteellinen ja historiallinen Suomi”), mutta kustantaja vaihtoi sen paremmin natsi-Saksan ideologiaan sopivaksi, ja alkuperäinen jäi kirjan alanimekkeeksi. Teos oli merkittävä myös saksalaisille, sillä ennen julkaisemista se tarkistettiin ja hyväksyttiin sekä Saksan ulko- että propagandaministeriössä. Lisäksi kirjoittajat kävivät vuonna 1942 Väinö Auerin johdolla markkinoimassa sitä Berliinissä.
Samaan aikaan Finnlands Lebensraumin kanssa presidentti Ryti tilasi myös historioitsija Jalmari Jaakkolalta kirjan Suomen idänkysymys, jossa perusteltiin niin ikään Suomen vaatimuksia Itä-Karjalaan ja Kuolan niemimaahan. Teos käännettiin saksaksi nimellä Die Ostfrage Finnlands, ja se käännettiin myös ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi.
Sisältö:
Finnlands Lebensraumissa Suomen uudeksi itärajaksi määriteltiin niin sanottu kolmen kannaksen linja, joka kulki Inkerinmaalta Laatokan ja Äänisen kautta Vienanmeren Äänislahteen. Maantieteellisenä perusteluna oli Itä-Karjalan ja Inkerinmaan kuuluminen Suomen tavoin Fennoskandiaan ja kansatieteellisenä alueen asukkaiden suomensukuinen kulttuuri ja kieli. Väestötieteellisesti Itä-Karjalan liittämistä perusteltiin elintilalla, jota myös saksalaiset käyttivät syynään hyökkäykselle Neuvostoliittoon. Teoksen mukaan Suomen väestönkasvu oli niin nopeaa, että elintilan hankkiminen idästä oli välttämätöntä.
Kirja sisälsi lisäksi kansallissosialistista ideologiaa sekä lainauksia Adolf Hitleriltä, mutta ne muokkasi teokseen Valtion tiedoituslaitoksen edustajana Berliinissä toiminut natsimielinen sotilasvirkamies Yrjö von Grönhagen. Esimerkiksi kirjan esipuheeseen von Grönhagen lisäsi Hitlerin Versailles’n rauhansopimuksen tuominneen sitaatin.
Julkaisematta jäänyt toinen versio:
Jatkosodan aikana päämajan tiedotusosaston päällikkönä toiminut majuri Kalle Lehmus paljasti vuonna 1971 julkaisemassaan kirjassa Kolme kriisiä, että Finnlands Lebensraumista kirjoitettiin myös toinen, julkaisematta jäänyt versio. Siinä käsiteltiin Itä-Karjalan ja Inkerinmaan lisäksi myös Norjaan kuuluvan Ruijan suomalaisalueita ja niiden liittämistä Suur-Suomeen. Tätä versiota ei kuitenkaan aiheen arkaluontoisuuden vuoksi julkaistu. Eino Jutikkala myönsi myöhemmin Historialliseen Aikakauskirjaan kirjoittamassaan artikkelissa myös Ruijaa käsittelevän version olemassaolon.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Finnlands_Lebensraum
Finnlands Lebensraum (”Suomen elintila”) on vuonna 1941 julkaistu Suur-Suomi-aatetta tukeva propagandateos, jonka kirjoittajina toimivat maantieteilijä Väinö Auer, historioitsija Eino Jutikkala ja kansatieteilijä Kustaa Vilkuna. Saksankielinen teos painettiin Helsingissä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa, ja sen kustansi berliiniläinen Alfred Metzner Verlag. Finnlands Lebensraumia ei ole julkaistu suomennettuna.
Teoksen tarkoituksena oli osoittaa tieteellisesti, että Itä-Karjala ja Inkerinmaa kuuluivat maantieteellisesti, historiallisesti ja kulttuurillisesti Suomeen ja ne pitäisi voitetun sodan jälkeen liittää muodostettavan Suur-Suomen osaksi. Tutkija Ohto Mannisen mukaan aloite kirjaan tuli presidentti Risto Rytiltä ja kirjoittajat valitsi Valtion tiedoituslaitoksessa työskennelleiden tutkijoiden joukosta pääministeri Jukka Rangell yhdessä poliittisen sihteerinsä L. A. Puntilan kanssa.
Finnlands Lebensraumin piti ilmestyä nimellä Das geographische und geschichtliche Finnland (”Maantieteellinen ja historiallinen Suomi”), mutta kustantaja vaihtoi sen paremmin natsi-Saksan ideologiaan sopivaksi, ja alkuperäinen jäi kirjan alanimekkeeksi. Teos oli merkittävä myös saksalaisille, sillä ennen julkaisemista se tarkistettiin ja hyväksyttiin sekä Saksan ulko- että propagandaministeriössä. Lisäksi kirjoittajat kävivät vuonna 1942 Väinö Auerin johdolla markkinoimassa sitä Berliinissä.
Samaan aikaan Finnlands Lebensraumin kanssa presidentti Ryti tilasi myös historioitsija Jalmari Jaakkolalta kirjan Suomen idänkysymys, jossa perusteltiin niin ikään Suomen vaatimuksia Itä-Karjalaan ja Kuolan niemimaahan. Teos käännettiin saksaksi nimellä Die Ostfrage Finnlands, ja se käännettiin myös ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi.
Sisältö:
Finnlands Lebensraumissa Suomen uudeksi itärajaksi määriteltiin niin sanottu kolmen kannaksen linja, joka kulki Inkerinmaalta Laatokan ja Äänisen kautta Vienanmeren Äänislahteen. Maantieteellisenä perusteluna oli Itä-Karjalan ja Inkerinmaan kuuluminen Suomen tavoin Fennoskandiaan ja kansatieteellisenä alueen asukkaiden suomensukuinen kulttuuri ja kieli. Väestötieteellisesti Itä-Karjalan liittämistä perusteltiin elintilalla, jota myös saksalaiset käyttivät syynään hyökkäykselle Neuvostoliittoon. Teoksen mukaan Suomen väestönkasvu oli niin nopeaa, että elintilan hankkiminen idästä oli välttämätöntä.
Kirja sisälsi lisäksi kansallissosialistista ideologiaa sekä lainauksia Adolf Hitleriltä, mutta ne muokkasi teokseen Valtion tiedoituslaitoksen edustajana Berliinissä toiminut natsimielinen sotilasvirkamies Yrjö von Grönhagen. Esimerkiksi kirjan esipuheeseen von Grönhagen lisäsi Hitlerin Versailles’n rauhansopimuksen tuominneen sitaatin.
Julkaisematta jäänyt toinen versio:
Jatkosodan aikana päämajan tiedotusosaston päällikkönä toiminut majuri Kalle Lehmus paljasti vuonna 1971 julkaisemassaan kirjassa Kolme kriisiä, että Finnlands Lebensraumista kirjoitettiin myös toinen, julkaisematta jäänyt versio. Siinä käsiteltiin Itä-Karjalan ja Inkerinmaan lisäksi myös Norjaan kuuluvan Ruijan suomalaisalueita ja niiden liittämistä Suur-Suomeen. Tätä versiota ei kuitenkaan aiheen arkaluontoisuuden vuoksi julkaistu. Eino Jutikkala myönsi myöhemmin Historialliseen Aikakauskirjaan kirjoittamassaan artikkelissa myös Ruijaa käsittelevän version olemassaolon.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Finnlands_Lebensraum
Vastaukset 6
Vanhimmat
Millä kielellä se on julkaistu ?
Pitäisikö stallarin välillä hieman jäähdytellä päätään.
Tämän asian selvitti jo vuosikymmeniä sitten ( 1980) profesori Ohto Manninen tutkimuksessaan "Suur-Suomen ääriviivat".
Selvitti vain oikeiston kannalta parhain päin. Suomen tarkoitus oli kuten Saksankin ottaa haltuun "puhdas" alue missä ei vierasta heimoa asustele. Sen takia aloitettiin ns. epäkansallisten surmaaminen heti valtauksen jälkeen 1941-42. Saksan sotaonnen käännyttyä uhkaavaan suuntaan hanke lopetettiin tai todennäköisimmin vain jäädytettiin ja olisi jatkettu jos Saksa olisi voittanut.
"Sen takia aloitettiin ns. epäkansallisten surmaaminen heti valtauksen jälkeen 1941-42"
Ei alopitettu. Heidät koottiin leireille myöhemmin omien joukkoon siirrettäviksi.
Kuolemat johtuivat leirien heikosta ruoka.- ja terveystilanteesta.
----Heidät koottiin leireille myöhemmin omien joukkoon siirrettäviksi.---
Puppua, siirtoa varten ei tarvita kallista keskitysleiritystä kuukausia ennakkoon. Maksoivat ne leirit Suomellekin. Siirto tapahtuu niin, että siirron realisoituessa siirrettävät vain marssitetaan/tuodaan autoilla suoraan härkävaunuihin. Mitään leirejä ei tarvita, siirtoaie oli tekosyy.
----Kuolemat johtuivat leirien heikosta ruoka- ja terveystilanteesta. ----
Hieno havainto tosiaan sinulta ! Johtuivatkohan nuo heikot tilanteet jotenkin Suomen armeijasta, jonka vastuulla leirit olivat. Nuo tilanteet ovat heikkoja kun ne halutaan sellaisiksi järjestää ja nehän haluttiin, että väärä väki ymmärtäisi kuolla pois.
Olisiko mahdollisen Venäjän romahtamisen seurauksina syntyneellä mahdollisella Karjalan tasavallalla aluevaatimuksia Suomelle? ; )