Onpas tullut huomattua, että suhteilla saa hyvin töitä, ilman suhteita ei mitään... Itse kuulun näihin ilman suhteita kategoriaan... Minä en halua nuoleskella ja olla töissä "sen sukulainen" vaan haluan itse ansaita paikkani. Tosin, miten voit saada työkokemusta tms jos et saa ollenkaan töitä? Voi voi...
Kun ei saa työtä niin ei saa...
Just minä...
4563
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eipä ole minullakaan mitään suhteita muualle kuin työkkäriin heh, sukulaiset hoitelevat työpaikkoja lapsilleen ja kavereilleen mutta eipähän minulle ole koskaan soiteltu vaikka
tietävät tilanteeni, ihme juttu vaikka aikoinaan kyläiltiin ja touhuttiin kaikenlaista
sukulaisten kanssa, no eipä ole kyläilty pitkiin aikoihin enää taitavat pelätä että tauti tarttuu
heh heh tai että se hyötyy siitä jotakin.
ytimeen. Tosin jos jotenkin saa jalkansa johonkin ovenrakoon niin sittenpä se alkaapi ajanmyöten tuomaan niitä paljon puhuttuja kontaktejakin.
Nuorenpana sain kohtuullisesti hankittua töitä koska työskentelin alalla jossa on suhteellisen pienet "piirit". Eli jos joutui vaikkapa muuttamaan paikkakuntaa oli edellisen paikan johtajan sanalla isokin merkitys...
Sittemmin kun terveydellisistä syistä piti vaihtaa alaa, onkin ollut jo vuosikausia kovin rauhallista tuo työosasto.... ja vanhoista työpaikoista ole enää mitään hyötyä...rumentavat kai cv:nkin.
Sitä pitäisi ihmisen syntyä oikeaan sukuun ja jaksaa pentuna niellä kaikki skeida mitä siitä on lieveilmiönä...aikuisenpana se palkitaan kyllä... olen seuraillut joitakin ystäviäni jotka eivät ole koskaan edes joutuneet hakemaan töitä... faija järjesti nuoren harjoittelemaan veljensä pajaan... ja nyt tämä nykyinen keski-ikäinen on toimitusjohtaja ja osakas... ja osakkuus ostettu sukulaisten lainaamilla rahoilla...
Ei varsinaisesti osaa olla kateellinen.. mutta katkeruudessa kyllä löytyy.
suvussani kaikki on duunareita ja niidenkään kanssa en ole juuri missään tekemisissä. Kavereitakaan ei ole joten minä en ainakaan suhteilla tule saamaan ikinä työpaikkaa.
Kyllä mä aika pitkään mietin, että suosittelenko tuttua tai kaveria töihin. Juttelen pitkään ko. kaverin kanssa. Itsekin harkitsen, uskallanko seistä sanojeni takana suositellessani ko. henkilöä. Laitan aina myös oman uskottavuuteni likoon, kun suosittelen tuttuani johonkin työpaikkaan. Toisaalta usein näin käydessä on myös työn saanti paljon helpompaa ja sitoutuminen tiukempaa. Tottahan on, että osaaminen itsensä tunnetuksi alalla tekeminen aina auttaa uuden työpaikan saamisessa.
Se on todellakin voivoi, jos suhteita ei ole. Tuttu tai suositeltu tekijä on aina vahvemmilla kuin ihan tuntematon. Enkä tuota niin pahanakaan asiana pitäisi. Jaksamista sulle, kyllä se vielä valkenee....