Narsistin pelon luomisesta

Tavallisesti ihminen ei tarkkaile toisessa tuollaisia kun ei ole tarvetta hallita toista. Jos havaitsee muissa tuollaista voi kysyä onko kaikki hyvin ja voinko auttaa kun narsisti näkee tilaisuuden ottaa toisesta ote vähän kuin jokin saalistaja eläin tarttuu toiseen eläimeen hampaat kiinni ja tappaa. Narsisti ahdistaa uhrinsa nurkkaan henkisellä väkivallalla josta on vaikea päästä pois.

Tämä avasi asian minulle erittäin hyvin. Tunnistin antamiasi esimerkkejä itsestä kun olin yhden ihmisen pihdeissä.

Lumetsulaakeväton kirjoitti:

Tavallisesti ihminen ei tarkkaile toisessa tuollaisia kun ei ole tarvetta hallita toista. Jos havaitsee muissa tuollaista voi kysyä onko kaikki hyvin ja voinko auttaa kun narsisti näkee tilaisuuden ottaa toisesta ote vähän kuin jokin saalistaja eläin tarttuu toiseen eläimeen hampaat kiinni ja tappaa. Narsisti ahdistaa uhrinsa nurkkaan henkisellä väkivallalla josta on vaikea päästä pois.

Tämä avasi asian minulle erittäin hyvin. Tunnistin antamiasi esimerkkejä itsestä kun olin yhden ihmisen pihdeissä.

Lue lisää

Niin kysehän on useinkin alkuun henkisestä väkivallasta joka saattaa johtaa myös fyyysiseen väkivaltaan.

Toisaalta taas tuo uhrin reaktio, mielistely, syyn ottaminen, ei sano mitä ajattelee on ihan käypä juttu kun tilanne on akuutti ja on pelko siitä että tilanne äityy fyyiseksi. Ei ole järkevää sen enempää provsoida tilannetta.

Mutta asia on eri jos tuo mielistely, syyn ottaminen, pyrkimys ennakoida, tehdä kaiken "oikein" yms. liittyy kokonaisvaltaisesti kaikkeen tekemiseen ja olemiseen. On ikäänkuin koko ajan hälytysvalmiudessa olemista. Puhutaan "munankuorilla kävelemisestä", varotaan jokaista sanaa ja pyritään täyttämään jo ennakolta sen toiset toiveet ja tarpeet ettei riitaa tulisi.

Sitten on vielä niitäkin, jotka pelkääävät yksinäisyyttä/jätetyksi tulemista niin paljon etteivät uskalla olla oma itsensä , sanoa omia mielipiteitään, toiveitaan yms. Mikä tuli mieleen jo tuosta aiemmasta "aina samaa mieltä" aloituksesta.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

Niin kysehän on useinkin alkuun henkisestä väkivallasta joka saattaa johtaa myös fyyysiseen väkivaltaan.

Toisaalta taas tuo uhrin reaktio, mielistely, syyn ottaminen, ei sano mitä ajattelee on ihan käypä juttu kun tilanne on akuutti ja on pelko siitä että tilanne äityy fyyiseksi. Ei ole järkevää sen enempää provsoida tilannetta.

Mutta asia on eri jos tuo mielistely, syyn ottaminen, pyrkimys ennakoida, tehdä kaiken "oikein" yms. liittyy kokonaisvaltaisesti kaikkeen tekemiseen ja olemiseen. On ikäänkuin koko ajan hälytysvalmiudessa olemista. Puhutaan "munankuorilla kävelemisestä", varotaan jokaista sanaa ja pyritään täyttämään jo ennakolta sen toiset toiveet ja tarpeet ettei riitaa tulisi.

Sitten on vielä niitäkin, jotka pelkääävät yksinäisyyttä/jätetyksi tulemista niin paljon etteivät uskalla olla oma itsensä , sanoa omia mielipiteitään, toiveitaan yms. Mikä tuli mieleen jo tuosta aiemmasta "aina samaa mieltä" aloituksesta.

Lue lisää

Eikö juuri monissa parisuhteeseen pyrkivissä tai parisuhteissa olevissa naisissa ole nuo pirteet, joita kuvaat näin: "mielistely, syyn ottaminen, pyrkimys ennakoida, tehdä kaiken "oikein" ja varotaan jokaista sanaa ja pyritään täyttämään jo ennakolta sen toiset toiveet ja tarpeet ettei riitaa tulisi" . Malli ehkä opittu lapsuuden perheestä, tuo tietynlainen naisen rooli. Halu miellyttää kumppaniaan viimeiseen asti, mutta milloin ja missä hetkessä se kääntyykin miellyttäjää vastaan? Siinä kohtaako, kun ns. oikeassaolemisen tarve alkaa pilkistellä nalkutuksena? Vain nainen osaa laittaa sien hillopurkin jääkaappiin ja ottaa sieltä, anna kun äiti näyttää miten se tehdään?

hallittukäytös kirjoitti:

Eikö juuri monissa parisuhteeseen pyrkivissä tai parisuhteissa olevissa naisissa ole nuo pirteet, joita kuvaat näin: "mielistely, syyn ottaminen, pyrkimys ennakoida, tehdä kaiken "oikein" ja varotaan jokaista sanaa ja pyritään täyttämään jo ennakolta sen toiset toiveet ja tarpeet ettei riitaa tulisi" . Malli ehkä opittu lapsuuden perheestä, tuo tietynlainen naisen rooli. Halu miellyttää kumppaniaan viimeiseen asti, mutta milloin ja missä hetkessä se kääntyykin miellyttäjää vastaan? Siinä kohtaako, kun ns. oikeassaolemisen tarve alkaa pilkistellä nalkutuksena? Vain nainen osaa laittaa sien hillopurkin jääkaappiin ja ottaa sieltä, anna kun äiti näyttää miten se tehdään?

Lue lisää

Ehkä tuota käyttäytymistä on miehissäkin.
Juuri aloin miettiä mitä minulle merkitsee jos jostain miehestä näkyy tuon tyyppinen valmistautuminen. Niin kauvan tietenkin plussaa kun on normaalin rajoissa... Näkyy ehkä hienotunteisuutena ja hyvänä käytöksenä, huomioon ottamisena, ystävällisyytenä ym. ym.
Mielestäni hyvä suhde näkyy ja tuntuu kuitenkin sitten niin että ollaan avoimia, voidaan puhua ja nauraa vapaasti, ollaan ns. samalla aaltopituudella. Kaikki sellainen antaa hyvää oloa ja vapautuneisuutta, että ei tarvitse jännittää, pelosta nyt puhumattakaan. Kumpikin antaa oman panoksensa suhteeseen... Ja kumpikin saa siitä sitä mitä nyt ikinä on lähtenytkään hakemaan.

Että se valmistautuminen johtaa hyvään tulokseen ja sillä on positiivista vaikutusta.

Mitäköhän niillä suhteeseen pyrkijöillä on ollut mielessä, kun on alettu ikäänkuin yksipuolisesti luomaan kuvaa siitä mitä minä muka haluaisin ja tahtoisin ja sitten jo valmiiksi vetäydytty suuttuneena kun on mietitty että ei ehkä kelpaakaan tai pahimmassa tapauksessa alettu riitelemään jopa yksin! Että ei ollakaan kysytty kuka sinä olet. On äärettömän tärkeää suhdetta luotaessa nähdä ja kokea se toinen uutena ihmisenä, jota ei entuudetaan tunne eikä voi tietää mitä se ajattelee mistäkin ja siksi kuunnella ja keskustella.

hallittukäytös kirjoitti:

Eikö juuri monissa parisuhteeseen pyrkivissä tai parisuhteissa olevissa naisissa ole nuo pirteet, joita kuvaat näin: "mielistely, syyn ottaminen, pyrkimys ennakoida, tehdä kaiken "oikein" ja varotaan jokaista sanaa ja pyritään täyttämään jo ennakolta sen toiset toiveet ja tarpeet ettei riitaa tulisi" . Malli ehkä opittu lapsuuden perheestä, tuo tietynlainen naisen rooli. Halu miellyttää kumppaniaan viimeiseen asti, mutta milloin ja missä hetkessä se kääntyykin miellyttäjää vastaan? Siinä kohtaako, kun ns. oikeassaolemisen tarve alkaa pilkistellä nalkutuksena? Vain nainen osaa laittaa sien hillopurkin jääkaappiin ja ottaa sieltä, anna kun äiti näyttää miten se tehdään?

Lue lisää

"Malli ehkä opittu lapsuuden perheestä, tuo tietynlainen naisen rooli. Halu miellyttää kumppaniaan viimeiseen asti, mutta milloin ja missä hetkessä se kääntyykin miellyttäjää vastaan?"

Kyllä joo, on totta, että jollain malli saattaa juontaa jo lapsuudesta, mutta aiheeseen/narsismiin liittyen ei tuo ole yksin naisten ongelma.

Nämä samat asiat "mielistely, syyn ottaminen, pyrkimys ennakoida, tehdä kaiken "oikein" ja varotaan jokaista sanaa ja pyritään täyttämään jo ennakolta sen toiset toiveet ja tarpeet ettei riitaa tulisi" esiintyvät myös suhteissa joissa se naispuolinen on persoonallisuushäiriöinen.

Missä kohtaa se toimintatapa sitten kääntyykin mielistelijää vastaan, ns. mitta tulee täyteen, lienee yksilökohtaista. Joillain pelko saa sellaiset mittasuhteet et lähdetään pakoon, jolloin asiaa ei hevin pysty enää lakaisemaan ns. maton alle.

Tässä aloituksessa ny kuitenkin kyse ns. pelolla hallitsemisesta, että siinä sopassa on yks hailee kumpiko sen hillopurin kaappiin laittaa, kunhan sillä ei lyödä/heitetä toista.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Malli ehkä opittu lapsuuden perheestä, tuo tietynlainen naisen rooli. Halu miellyttää kumppaniaan viimeiseen asti, mutta milloin ja missä hetkessä se kääntyykin miellyttäjää vastaan?"

Kyllä joo, on totta, että jollain malli saattaa juontaa jo lapsuudesta, mutta aiheeseen/narsismiin liittyen ei tuo ole yksin naisten ongelma.

Nämä samat asiat "mielistely, syyn ottaminen, pyrkimys ennakoida, tehdä kaiken "oikein" ja varotaan jokaista sanaa ja pyritään täyttämään jo ennakolta sen toiset toiveet ja tarpeet ettei riitaa tulisi" esiintyvät myös suhteissa joissa se naispuolinen on persoonallisuushäiriöinen.

Missä kohtaa se toimintatapa sitten kääntyykin mielistelijää vastaan, ns. mitta tulee täyteen, lienee yksilökohtaista. Joillain pelko saa sellaiset mittasuhteet et lähdetään pakoon, jolloin asiaa ei hevin pysty enää lakaisemaan ns. maton alle.

Tässä aloituksessa ny kuitenkin kyse ns. pelolla hallitsemisesta, että siinä sopassa on yks hailee kumpiko sen hillopurin kaappiin laittaa, kunhan sillä ei lyödä/heitetä toista.

Lue lisää

Ehkäpä, mutta miltä siitä toisesta tuntuu, kun tekee nyt mitä vaan, niin aina puoliso tulee kädestä opastamaan ja ohjeistamaan. Eikö sellaisessa kuitenkin tehdä siitä toisesta niin toopea tai lapsellista, ettei mitään osaa tehdä? Tyyliin laita lapsi asialle ja tee itse perässä, ja vähän vielä jäkätystä ja mäkätystä päälle. Kauan tuollaista sitten jaksaa lopulta kuunnella ja katsoa, toisen määräilyä?

Ymmärsinkö oikein, että nuo mielistely, syynottaminen, ennakointi jne liittyy nimen omaan persoonallisuushäiriöisiin naisiin? Vai mitä tuolla tarkoitit?

hallittukäytös kirjoitti:

Ehkäpä, mutta miltä siitä toisesta tuntuu, kun tekee nyt mitä vaan, niin aina puoliso tulee kädestä opastamaan ja ohjeistamaan. Eikö sellaisessa kuitenkin tehdä siitä toisesta niin toopea tai lapsellista, ettei mitään osaa tehdä? Tyyliin laita lapsi asialle ja tee itse perässä, ja vähän vielä jäkätystä ja mäkätystä päälle. Kauan tuollaista sitten jaksaa lopulta kuunnella ja katsoa, toisen määräilyä?

Ymmärsinkö oikein, että nuo mielistely, syynottaminen, ennakointi jne liittyy nimen omaan persoonallisuushäiriöisiin naisiin? Vai mitä tuolla tarkoitit?

Lue lisää

"Ymmärsinkö oikein, että nuo mielistely, syynottaminen, ennakointi jne liittyy nimen omaan persoonallisuushäiriöisiin naisiin? Vai mitä tuolla tarkoitit?"

Ymmärsit väärin, jo keskustelun alussa toin esiin, että

"Narsisti tunnistaa ja ymmärtää toisen olevan peloissaan, jos uhri mielistelee, ottaa syyn itselleen, pyrkii tekemään kaiken "oikein", ei ilmaise omia mielipiteitään tahtoaan" vastauksena aloittajan kysymykseen "miten narsisti tunnistaa ja ymmärtää milloin ja miten on saanut toisen pelkotiloihin joita voi sitten käyttää hyväksi. "

Nuo samat tunnisteeet esiintyvät myös suhteissa joissa nainen on persoonallisuushäiriöinen ts. MIEHETKIN silloin mielistelevät, ottavat syyn itselleen, yrittävät ennakoiden vastata puolisonsa kaikkiin tarpeisiin jne. ts. elävät jatkuvassa hälytysvalmiudessa.

Mutta joo, sinä ny puhut pikkusen eri asiasta kuitenkin, toki tuosta jäkätyksestäkin voi ajan kanssa syntyä pelkotiloja jos ei enää uskalla tehdä mitään siitä pelosta että teit niin tai näin, niin kaikki on väärinpäin.

Sanomasi on luettuna/kuultuna, ikiaikainen, en tiedä missä määrin tuota nykyaikanakin esiintyy. Tuttua on sekin, että jotkut naiset laskevat puheissaankin miehensä perheen yhdeksi lapseksi.

Perinteisestihän koti ja lapset ovat olleet naisen valtakuntaa ja mies on ollut se leiväntuoja ja hommaillut sitten niitä ulkotöitä. Nykyäänhän sitte kun asutaan enempi kerros, rivitaloissa, eikä omakotitaloissakaan enää niin puuuhaa ole niin miehetkin sitten ovat alkaneet tulla sinne keittiöön ja kodinhoitoon, jotain tehdäkseen. Saattaa olla että naisen on vaikea luopua valtakunnastaan.

Tässä nyt kun tätä hetki mietin, niin eiköhän tuo ongelma ny puhumalla ratkaisi ja voisiko tehdä vaikka niin, että nainen lähtee lenkille, salille , ystävänsä luo siksi aikaa kun mies siivoaa ja kokkaa omalla tavallaan.

Itsellä en tunnista kovin moista ongelmaa olleen, kun jo töissä joutuu oppimaan ja sietämään toisten erilaisia tapoja tehdä työtä ja kuitenkin päästään samaan lopputulokseen. Että olisko siellä teillä keskustelunpaikka noista asioista.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Ymmärsinkö oikein, että nuo mielistely, syynottaminen, ennakointi jne liittyy nimen omaan persoonallisuushäiriöisiin naisiin? Vai mitä tuolla tarkoitit?"

Ymmärsit väärin, jo keskustelun alussa toin esiin, että

"Narsisti tunnistaa ja ymmärtää toisen olevan peloissaan, jos uhri mielistelee, ottaa syyn itselleen, pyrkii tekemään kaiken "oikein", ei ilmaise omia mielipiteitään tahtoaan" vastauksena aloittajan kysymykseen "miten narsisti tunnistaa ja ymmärtää milloin ja miten on saanut toisen pelkotiloihin joita voi sitten käyttää hyväksi. "

Nuo samat tunnisteeet esiintyvät myös suhteissa joissa nainen on persoonallisuushäiriöinen ts. MIEHETKIN silloin mielistelevät, ottavat syyn itselleen, yrittävät ennakoiden vastata puolisonsa kaikkiin tarpeisiin jne. ts. elävät jatkuvassa hälytysvalmiudessa.

Mutta joo, sinä ny puhut pikkusen eri asiasta kuitenkin, toki tuosta jäkätyksestäkin voi ajan kanssa syntyä pelkotiloja jos ei enää uskalla tehdä mitään siitä pelosta että teit niin tai näin, niin kaikki on väärinpäin.

Sanomasi on luettuna/kuultuna, ikiaikainen, en tiedä missä määrin tuota nykyaikanakin esiintyy. Tuttua on sekin, että jotkut naiset laskevat puheissaankin miehensä perheen yhdeksi lapseksi.

Perinteisestihän koti ja lapset ovat olleet naisen valtakuntaa ja mies on ollut se leiväntuoja ja hommaillut sitten niitä ulkotöitä. Nykyäänhän sitte kun asutaan enempi kerros, rivitaloissa, eikä omakotitaloissakaan enää niin puuuhaa ole niin miehetkin sitten ovat alkaneet tulla sinne keittiöön ja kodinhoitoon, jotain tehdäkseen. Saattaa olla että naisen on vaikea luopua valtakunnastaan.

Tässä nyt kun tätä hetki mietin, niin eiköhän tuo ongelma ny puhumalla ratkaisi ja voisiko tehdä vaikka niin, että nainen lähtee lenkille, salille , ystävänsä luo siksi aikaa kun mies siivoaa ja kokkaa omalla tavallaan.

Itsellä en tunnista kovin moista ongelmaa olleen, kun jo töissä joutuu oppimaan ja sietämään toisten erilaisia tapoja tehdä työtä ja kuitenkin päästään samaan lopputulokseen. Että olisko siellä teillä keskustelunpaikka noista asioista.

Lue lisää

Ahaa, että tämmöinen analyysi sitten tuli. Täällä meillä ei ole mitään ongelmaa tuon asian suhteen, voit olla huoleti. Miten muuten aina ymmärrät, että juuri se ongelma on kirjoittajalla, voihan se olla kirjoittajan naapurilla, sukulaisella, tuttavalla, työkaverilla, pomolla, lapsensa perheellä tai millä tahansa kadunmiehellä. Yleisluontoisestikin voi kirjoittaa, kai, eikä aina tyylillä minä täällä hei sun ukollas/akallas on ongelma, tässä ohjeet panna se kuriin ja herran nuhteeseen. Saa nauraa, jos naurattaa, tekee muuten hyvää keholle, poistaa turhat kireydet hiertämästä.

"Jäin vielä miettiin, että mitenköhän sitte jos nainen astuisi miehen reviirille ja tekisi ne miesten työt omalla tavallaan. "

Vastaan, että olisi se mies onnellinen, kun hänellä on niin kätevä emäntä, että osaa vaihtaa auton renkaat, korjata astianpesukoneen ja remontoida mökin.

Joskushan narsisti ensin vie toiselta itsetunnon ja itsenäisyyden eli tekee hänestä avuttoman jota sitten alkaa sörkkimään omalla tavallaan. Leikkii kuten pienet lapset nukeilla mutta ottaa oikean ihmisen elämästä vallan ja hallitsee sairailla leikellään. Naapurissa asui perhe jossa isä haukkui pojan lyttyyn ja huusi et turpaan pitäis vetää tommosta eli tuhosi itsetunnon. Sitten hän teki hänen kanssa hommia ja kehui hänet kun onnistui. Mulle sanoi kasvattaneen pojan itsetuntoa. Toteuttaa itseään toisen kautta tuhoten hänet samalla.

Kazzizi kirjoitti:

Joskushan narsisti ensin vie toiselta itsetunnon ja itsenäisyyden eli tekee hänestä avuttoman jota sitten alkaa sörkkimään omalla tavallaan. Leikkii kuten pienet lapset nukeilla mutta ottaa oikean ihmisen elämästä vallan ja hallitsee sairailla leikellään. Naapurissa asui perhe jossa isä haukkui pojan lyttyyn ja huusi et turpaan pitäis vetää tommosta eli tuhosi itsetunnon. Sitten hän teki hänen kanssa hommia ja kehui hänet kun onnistui. Mulle sanoi kasvattaneen pojan itsetuntoa. Toteuttaa itseään toisen kautta tuhoten hänet samalla.

Lue lisää

Aivan, voi olla, että aluksi tapahtuukin tuolla tavalla, että alkaa tehdä erittäin itsenäisestä ja itsetuntoisesta ihmisestä avutonta vai pitäisikö oikeastaan sanoa, että alkaa tehdä toisesta riippuvaista. Riippuvaisuus narsistiin syntyy jostakin, ihmisen kielteydestäkö? Nostaako ehkä omat sukulaisensa jalustalle ja alkaa säännöllisen epäsäännöllisesti mollaamaan toisen sukua ja sukulaisia?
Voisiko olla niin, että tuo naapurin perheen isä toteutti oman lapsensa kohdalla samaa kasvatusmetodia, jonka kohteeksi oli itsekin aikoinaan joutunut? Se oman kodin mallihan purskahtaa kaikista helpoiten pintaan, erityisesti kriisitilanteissa vyöryy päälle, vaikka olisi päättänyt olla ennen lapsen saamista oikea mallivanhempi ja tekevänsä kaikki toisin kuin oma vanhempansa. Sellaista se elämän kiertokulku vain on, nallekarkit ei vaan mene tasan, vaikka kuinka tahtoisi.

"Narsisti osaa haistaa vaan sen jutun katseesta , eleestä tahi ilmeestä - eräänlaisen alistettavuuden ja avuttomuuden"

Niin mene ja tiedä tuosta, eiköhän ny ainakin alkuun sen tulevan kumppanin kasvoilta näy ennemmänkin ilo, ja ihastus, kun on kohdanut niin mukavan ja hauskan miehen/naisen.

Että kyllä monetkin tarinat alkavat ihan normisti, kaksi ihmistä tapaa, alkavat viettää aikaa yhdessä, rakastuvat ja menevät naimisiin jne.

Se muu alkaa sitten vasta kun narsisti on suht varma "saalistaan"

Narsistihan on myös kovin utelias/tiedonjanoinen, että ihminen saattaa tulla paljastaneeksi itsestään ja menneisyydestään yhtä sun toista, niitä surullisia ja kipeitä asioita, joita narsisti sitte myöhemmin hyödyntää ja käyttää lyömäaseena.

Nää on vähän monimutkaisia juttuja, on totta että hyvä itsentuntoiset tuskin lankeavat moisiin narsisteihin, kun eivät ole niin imartelulle alttiita.

Mutta en lähtisi sille linjalle, että yleisesti ns. uhrit olisivat avuttomia ja alistuneita. Kyllä heistä monet ovat ihan yhteiskunnassa hyvin pärjääviä ja omat asiansa hoitavia jos ny vähänkin olet lukenut noita tarinoita muualtakin kuin tältä palstalta.

Mitä tulee kodin malliin, niin on toki tutkittua tietoa siitäkin, että ne omien lapsuusperheiden mallit saattavat vaikuttaa parisuhteeseen, kun nyt kuitenkin molemmat tuovat parisuhtseeseen oman historiansa.

"Molemmilla parin osapuolilla on omat yhdessä olemisen mallinsa ja filosofiansa. Ne ovat perusta, jolta aletaan rakentaa yhteistä mallia. Jokainen tuntee ainakin yhden yhdessä olemisen mallin; omien vanhempien tai muiden lähi-ihmisten mallit. Yksi mahdollisuus on toistaa edellisiltä sukupolvilta opittua mallia – tai sen käänteistä muotoa. Käänteinen muoto tarkoittaa sitä, että kun minun vanhempani toimivat tietyllä tavalla, minä en ainakaan toimi samalla tavalla, vaan täysin päinvastoin. Molemmissa tapauksessa vanhempien malli säätelee seuraavan sukupolven mallit."

http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/toimiva_parisuhde/erilaisuuden_kohtaaminen/

Sieltä omasta kasvuperheestä on saatu myös yhdessäolon mallit. Itse monesti miettinyt, että kun minulla ei sitä ehjän/normi perheen mallia ole ollut, kun toinen vanhempi kuoli jo ollessani vauva, että minkä verran se lienee sitten vaikuttanut. Kun pohjalla on ollut kuitenkin aina se pärjäämisen pakko.

Näin jälkiviisaana olen ajatellut, että jotain toisintoa siinä kuitenkin on ollut. Että kun en kyennyt lapsena "parantamaan" vanhempaani niin yritin sitte parantaa puolisoani, siinäkään en kyllä onnistunut.

Mutta onneksi sitä nyt kuitenkin aina jossain vaiheessa havahtuu ja ns. pelastaa itsensä ja elämä menee eteenpäin, elämäntilanteetkin muuttuvat ja sen myötä muutosta tapahtuu itsessäkin.

Kazzizi kirjoitti:

Joskushan narsisti ensin vie toiselta itsetunnon ja itsenäisyyden eli tekee hänestä avuttoman jota sitten alkaa sörkkimään omalla tavallaan. Leikkii kuten pienet lapset nukeilla mutta ottaa oikean ihmisen elämästä vallan ja hallitsee sairailla leikellään. Naapurissa asui perhe jossa isä haukkui pojan lyttyyn ja huusi et turpaan pitäis vetää tommosta eli tuhosi itsetunnon. Sitten hän teki hänen kanssa hommia ja kehui hänet kun onnistui. Mulle sanoi kasvattaneen pojan itsetuntoa. Toteuttaa itseään toisen kautta tuhoten hänet samalla.

Lue lisää

Tästä tuli mieleen yks lukemani juttu, jonka otsikko on "toista ei voi muuttaa" ei pidäkkään täysin paikkansa.

Artikkelissa käsitellään juurkin sinun esille tuomaasi asiaa niin lapsiin kuin parisuhteisiin liittyen

http://ihminentavattavissa.fi/blogi/toista-ei-voi-muuttaa-ei-pida-taysin-paikkaansa

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Narsisti osaa haistaa vaan sen jutun katseesta , eleestä tahi ilmeestä - eräänlaisen alistettavuuden ja avuttomuuden"

Niin mene ja tiedä tuosta, eiköhän ny ainakin alkuun sen tulevan kumppanin kasvoilta näy ennemmänkin ilo, ja ihastus, kun on kohdanut niin mukavan ja hauskan miehen/naisen.

Että kyllä monetkin tarinat alkavat ihan normisti, kaksi ihmistä tapaa, alkavat viettää aikaa yhdessä, rakastuvat ja menevät naimisiin jne.

Se muu alkaa sitten vasta kun narsisti on suht varma "saalistaan"

Narsistihan on myös kovin utelias/tiedonjanoinen, että ihminen saattaa tulla paljastaneeksi itsestään ja menneisyydestään yhtä sun toista, niitä surullisia ja kipeitä asioita, joita narsisti sitte myöhemmin hyödyntää ja käyttää lyömäaseena.

Nää on vähän monimutkaisia juttuja, on totta että hyvä itsentuntoiset tuskin lankeavat moisiin narsisteihin, kun eivät ole niin imartelulle alttiita.

Mutta en lähtisi sille linjalle, että yleisesti ns. uhrit olisivat avuttomia ja alistuneita. Kyllä heistä monet ovat ihan yhteiskunnassa hyvin pärjääviä ja omat asiansa hoitavia jos ny vähänkin olet lukenut noita tarinoita muualtakin kuin tältä palstalta.

Mitä tulee kodin malliin, niin on toki tutkittua tietoa siitäkin, että ne omien lapsuusperheiden mallit saattavat vaikuttaa parisuhteeseen, kun nyt kuitenkin molemmat tuovat parisuhtseeseen oman historiansa.

"Molemmilla parin osapuolilla on omat yhdessä olemisen mallinsa ja filosofiansa. Ne ovat perusta, jolta aletaan rakentaa yhteistä mallia. Jokainen tuntee ainakin yhden yhdessä olemisen mallin; omien vanhempien tai muiden lähi-ihmisten mallit. Yksi mahdollisuus on toistaa edellisiltä sukupolvilta opittua mallia – tai sen käänteistä muotoa. Käänteinen muoto tarkoittaa sitä, että kun minun vanhempani toimivat tietyllä tavalla, minä en ainakaan toimi samalla tavalla, vaan täysin päinvastoin. Molemmissa tapauksessa vanhempien malli säätelee seuraavan sukupolven mallit."

http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/toimiva_parisuhde/erilaisuuden_kohtaaminen/

Sieltä omasta kasvuperheestä on saatu myös yhdessäolon mallit. Itse monesti miettinyt, että kun minulla ei sitä ehjän/normi perheen mallia ole ollut, kun toinen vanhempi kuoli jo ollessani vauva, että minkä verran se lienee sitten vaikuttanut. Kun pohjalla on ollut kuitenkin aina se pärjäämisen pakko.

Näin jälkiviisaana olen ajatellut, että jotain toisintoa siinä kuitenkin on ollut. Että kun en kyennyt lapsena "parantamaan" vanhempaani niin yritin sitte parantaa puolisoani, siinäkään en kyllä onnistunut.

Mutta onneksi sitä nyt kuitenkin aina jossain vaiheessa havahtuu ja ns. pelastaa itsensä ja elämä menee eteenpäin, elämäntilanteetkin muuttuvat ja sen myötä muutosta tapahtuu itsessäkin.

Lue lisää

Narsisti on suht varma saaliistaan jo hääyönä, eikö niin. Kuin taikaiskusta kaikki muuttui, tule nyt äkkiä sänkyyn sieltä, että päästään nukkumaan. Siis rutiinilla hoidettiin ne panot pois alta ja siitä se alkoi. Kyllä siinä on hiukan ymmällä päästään, että mitä nyt tapahtui...

suhtvarmasaalis kirjoitti:

Narsisti on suht varma saaliistaan jo hääyönä, eikö niin. Kuin taikaiskusta kaikki muuttui, tule nyt äkkiä sänkyyn sieltä, että päästään nukkumaan. Siis rutiinilla hoidettiin ne panot pois alta ja siitä se alkoi. Kyllä siinä on hiukan ymmällä päästään, että mitä nyt tapahtui...

Lue lisää

"Narsisti on suht varma saaliistaan jo hääyönä, eikö niin"

No tuontapaista on kyllä tullut luettua, joissain tarinoissa jopa ensimmäinen lyönti on tullut silloin. Toki sitten massiviset hyvittelyt, rakastan, rakastan päälle ja lupaukset ettei ikinä enää.

hallittukäytös kirjoitti:

Aivan, voi olla, että aluksi tapahtuukin tuolla tavalla, että alkaa tehdä erittäin itsenäisestä ja itsetuntoisesta ihmisestä avutonta vai pitäisikö oikeastaan sanoa, että alkaa tehdä toisesta riippuvaista. Riippuvaisuus narsistiin syntyy jostakin, ihmisen kielteydestäkö? Nostaako ehkä omat sukulaisensa jalustalle ja alkaa säännöllisen epäsäännöllisesti mollaamaan toisen sukua ja sukulaisia?
Voisiko olla niin, että tuo naapurin perheen isä toteutti oman lapsensa kohdalla samaa kasvatusmetodia, jonka kohteeksi oli itsekin aikoinaan joutunut? Se oman kodin mallihan purskahtaa kaikista helpoiten pintaan, erityisesti kriisitilanteissa vyöryy päälle, vaikka olisi päättänyt olla ennen lapsen saamista oikea mallivanhempi ja tekevänsä kaikki toisin kuin oma vanhempansa. Sellaista se elämän kiertokulku vain on, nallekarkit ei vaan mene tasan, vaikka kuinka tahtoisi.

Lue lisää

"Riippuvaisuus narsistiin syntyy jostakin, ihmisen kielteydestäkö? Nostaako ehkä omat sukulaisensa jalustalle ja alkaa säännöllisen epäsäännöllisesti mollaamaan toisen sukua ja sukulaisia? "
Minun narsisti-psykopaattini yritti tuollaistakin. Mutta meille ei ole tulemista tuollaisin elkein eikä siinä voi onnistuakaan. Juuri toisten ihmisten suojeleminen naurettavuuksilta (olisin itseni nolannut myös samassa) on ollut minulle tärkeää. Minkälainen ihminen ei lähde suojelemaan omia sukulaisiaan narsistilta? Tai naapureitaan ja yleensä niitä ihmisiä jotka ovat arvokkaita ja tärkeitä ihmisiä tässä elämässä ja joilla on oikeus elämään missä minä en mene tyhmän sänkymiehen kanssa ja tuhoa heidänkin rauhaansa? Minkälainen ihminen kehtaa viedä sen riiviö kultamussukkansa muassaan läheistensä kotiin? Jopa omien lastensa? MInkälainen ihminen ei luovu hirviöstä kun näkee että hirviö se on?

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

Tästä tuli mieleen yks lukemani juttu, jonka otsikko on "toista ei voi muuttaa" ei pidäkkään täysin paikkansa.

Artikkelissa käsitellään juurkin sinun esille tuomaasi asiaa niin lapsiin kuin parisuhteisiin liittyen

http://ihminentavattavissa.fi/blogi/toista-ei-voi-muuttaa-ei-pida-taysin-paikkaansa

Lue lisää

Niin. Kunhan vain muistetaan että narsisti ei asetu "parisuhteeseen" , vaan ihan toisenlaiseen hallitsemiseen...
Narsistiset piirteet ovat aivan yleisiä yleisinhimillisiä piirteitä, mutta tietty määrä täysin ylikorostuneena plus se puuttuva empatia tekee narsistin.
Minua kiinnostaa se, mikälainen ihminen suostuu ottamaan minkäkinlaisen rojumäärän niskaansa ilman että siitä enempiä suuttuu edes vaan ihan vain vääryydeksikin käsittämänsä asiat ottaa vastaan ja ehkä sulattaakin ne omaan persoonaansa jo lähes kokonaan vain lievin epäilyksin että onko tuossa nyt järkeä...

Minun_nars kirjoitti:

"Riippuvaisuus narsistiin syntyy jostakin, ihmisen kielteydestäkö? Nostaako ehkä omat sukulaisensa jalustalle ja alkaa säännöllisen epäsäännöllisesti mollaamaan toisen sukua ja sukulaisia? "
Minun narsisti-psykopaattini yritti tuollaistakin. Mutta meille ei ole tulemista tuollaisin elkein eikä siinä voi onnistuakaan. Juuri toisten ihmisten suojeleminen naurettavuuksilta (olisin itseni nolannut myös samassa) on ollut minulle tärkeää. Minkälainen ihminen ei lähde suojelemaan omia sukulaisiaan narsistilta? Tai naapureitaan ja yleensä niitä ihmisiä jotka ovat arvokkaita ja tärkeitä ihmisiä tässä elämässä ja joilla on oikeus elämään missä minä en mene tyhmän sänkymiehen kanssa ja tuhoa heidänkin rauhaansa? Minkälainen ihminen kehtaa viedä sen riiviö kultamussukkansa muassaan läheistensä kotiin? Jopa omien lastensa? MInkälainen ihminen ei luovu hirviöstä kun näkee että hirviö se on?

Lue lisää

No lähtökohtaisesti nää asiat ny menee niin, että narsisti pyrkii juurkin tuolla sukulaisten mollaamisella vieraannuttamaan uhrinsa niistä sukulaista.

Ts. heitä ei enää tavata, kun uhrkin alkaa uskoa, et ovat huonoja ihmisiä varsinkin kun saattavat kritisoida hänen kumppaninsa valintaa.

Paljon tosiaan on tarinoita vanhemmistakin jotka surevat tyttärensä/poikansa kohtaloa, eivätkä saa edes tavata lapsenlapsiaan.

Näin jälkeenpäin, jälkiviisaana voi toki ihmetellä montaakin asiaa, mutta kun suhde on alussa, niin laput on silmillä.

Muistan sinunkin kertoneen, että olisit halunnut jopa tehdä lapsen sen narsistipsykopaattisi kanssa, mutta ruumisi teki tenän sen asian suhteen. Tuskin siinä vaiheessa tiesit vielä millisen ihmisen kanssa olit tekemisissä

Ts. vastaus moneenkin asiaan löytyy tietämättömyydestä

Minun_nars kirjoitti:

"Riippuvaisuus narsistiin syntyy jostakin, ihmisen kielteydestäkö? Nostaako ehkä omat sukulaisensa jalustalle ja alkaa säännöllisen epäsäännöllisesti mollaamaan toisen sukua ja sukulaisia? "
Minun narsisti-psykopaattini yritti tuollaistakin. Mutta meille ei ole tulemista tuollaisin elkein eikä siinä voi onnistuakaan. Juuri toisten ihmisten suojeleminen naurettavuuksilta (olisin itseni nolannut myös samassa) on ollut minulle tärkeää. Minkälainen ihminen ei lähde suojelemaan omia sukulaisiaan narsistilta? Tai naapureitaan ja yleensä niitä ihmisiä jotka ovat arvokkaita ja tärkeitä ihmisiä tässä elämässä ja joilla on oikeus elämään missä minä en mene tyhmän sänkymiehen kanssa ja tuhoa heidänkin rauhaansa? Minkälainen ihminen kehtaa viedä sen riiviö kultamussukkansa muassaan läheistensä kotiin? Jopa omien lastensa? MInkälainen ihminen ei luovu hirviöstä kun näkee että hirviö se on?

Lue lisää

"MInkälainen ihminen ei luovu hirviöstä kun näkee että hirviö se on?"

Lamaantunut ja peloissaan oleva. Vaikea ymmärtää ellei ole itse kokenut pelkoa jonka toinen voi aiheuttaa. Minut manipuloitiin myös myötätuntoon ja sääliin joka piti myös kiinni.

Lumetsulaakesääkohti kirjoitti:

"MInkälainen ihminen ei luovu hirviöstä kun näkee että hirviö se on?"

Lamaantunut ja peloissaan oleva. Vaikea ymmärtää ellei ole itse kokenut pelkoa jonka toinen voi aiheuttaa. Minut manipuloitiin myös myötätuntoon ja sääliin joka piti myös kiinni.

Lue lisää

Tähän tekee vielä mieli lisätä edellisten lisäksi, että taustalla saattaa olla jotain sellaista, että kunhan vaan tarpeeksi yritän, niin asiat muuttuvat paremmiksi.

Toivoa paremmasta pidetään yllä hyvin pitkään, mitä toki edesauttaa ne sen narsistin ylenpalttiset lupaukset ja hyvittelyt, joihin haluaa uskoa.

Minun_nars kirjoitti:

"Riippuvaisuus narsistiin syntyy jostakin, ihmisen kielteydestäkö? Nostaako ehkä omat sukulaisensa jalustalle ja alkaa säännöllisen epäsäännöllisesti mollaamaan toisen sukua ja sukulaisia? "
Minun narsisti-psykopaattini yritti tuollaistakin. Mutta meille ei ole tulemista tuollaisin elkein eikä siinä voi onnistuakaan. Juuri toisten ihmisten suojeleminen naurettavuuksilta (olisin itseni nolannut myös samassa) on ollut minulle tärkeää. Minkälainen ihminen ei lähde suojelemaan omia sukulaisiaan narsistilta? Tai naapureitaan ja yleensä niitä ihmisiä jotka ovat arvokkaita ja tärkeitä ihmisiä tässä elämässä ja joilla on oikeus elämään missä minä en mene tyhmän sänkymiehen kanssa ja tuhoa heidänkin rauhaansa? Minkälainen ihminen kehtaa viedä sen riiviö kultamussukkansa muassaan läheistensä kotiin? Jopa omien lastensa? MInkälainen ihminen ei luovu hirviöstä kun näkee että hirviö se on?

Lue lisää

"MInkälainen ihminen ei luovu hirviöstä kun näkee että hirviö se on? "

Vielä tuohon kysymykseesi liittyen, voisit hieman pohtia tuota myös omalta kannaltasi, kun muistikuvani mukaan olet kertonut, että ko. narsistisykopaatti on raiskannut ja yrittää kuristaa sinut.

Päiväkirjamaisesta "narsistista eroon" ketjusta käy kyllä ilmi, että huolimatta noista tapahtuneista suhteenne jatkui vielä usemman vuoden.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

Tähän tekee vielä mieli lisätä edellisten lisäksi, että taustalla saattaa olla jotain sellaista, että kunhan vaan tarpeeksi yritän, niin asiat muuttuvat paremmiksi.

Toivoa paremmasta pidetään yllä hyvin pitkään, mitä toki edesauttaa ne sen narsistin ylenpalttiset lupaukset ja hyvittelyt, joihin haluaa uskoa.

Lue lisää

Mitä arvelet, kun aina selität niitä hyvittelyjä ja ylenpalttisuutta, mitä jos niitä ei ole? Onko vain yhdenlainen narsumallimahdollinen mielestäsi? Mitä jos vain vaikenee ja häipyy paikalta, mutta teatraalisesti huutamalla: minä lähden? Kerran kokeilin kauppaan lähtiessä huusin vain samalla tavalla kuin hän: lähden. Mikä sekoilu alkoi ja alkoi änkyttää vapisevalla äänellä lähdet?

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"MInkälainen ihminen ei luovu hirviöstä kun näkee että hirviö se on? "

Vielä tuohon kysymykseesi liittyen, voisit hieman pohtia tuota myös omalta kannaltasi, kun muistikuvani mukaan olet kertonut, että ko. narsistisykopaatti on raiskannut ja yrittää kuristaa sinut.

Päiväkirjamaisesta "narsistista eroon" ketjusta käy kyllä ilmi, että huolimatta noista tapahtuneista suhteenne jatkui vielä usemman vuoden.

Lue lisää

"voisit hieman pohtia tuota myös omalta kannaltasi, kun muistikuvani mukaan olet kertonut, että ko. narsistisykopaatti on raiskannut ja yrittää kuristaa sinut."
🔺Ainoastaan raiskannut, hyvin kauvan sitten...
Jos mietit tuota kuristamista niin lisään tässä sen verran että kuristamista voisi verrata siihen kun sinun ännäsi yritti kuristaa sinua, hieman samalla tavoin kuristi minun narsisti-psykopaattinkin minua...

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

No lähtökohtaisesti nää asiat ny menee niin, että narsisti pyrkii juurkin tuolla sukulaisten mollaamisella vieraannuttamaan uhrinsa niistä sukulaista.

Ts. heitä ei enää tavata, kun uhrkin alkaa uskoa, et ovat huonoja ihmisiä varsinkin kun saattavat kritisoida hänen kumppaninsa valintaa.

Paljon tosiaan on tarinoita vanhemmistakin jotka surevat tyttärensä/poikansa kohtaloa, eivätkä saa edes tavata lapsenlapsiaan.

Näin jälkeenpäin, jälkiviisaana voi toki ihmetellä montaakin asiaa, mutta kun suhde on alussa, niin laput on silmillä.

Muistan sinunkin kertoneen, että olisit halunnut jopa tehdä lapsen sen narsistipsykopaattisi kanssa, mutta ruumisi teki tenän sen asian suhteen. Tuskin siinä vaiheessa tiesit vielä millisen ihmisen kanssa olit tekemisissä

Ts. vastaus moneenkin asiaan löytyy tietämättömyydestä

Lue lisää

"Muistan sinunkin kertoneen, että olisit halunnut jopa tehdä lapsen sen narsistipsykopaattisi kanssa, mutta ruumisi teki tenän sen asian suhteen. Tuskin siinä vaiheessa tiesit vielä millisen ihmisen kanssa olit tekemisissä"
Öööö, tuota... enpä nyt ole ihan varma.
🔺Siis varmaan meni niin että siinä vaiheessa oli siis tilanne se että kk:t olivat loppuneet eikä siis mitään pelkoa raskaudesta ja voi siis sen puolesta rohkeasti rauhassa sekstailla mielin määrin ilman pillereidenkään syömistä...
Mitä sitten keho siinä kohtaa tekee niin se voi yrittää käynnistyä vielä... Eli kk:t lähtevät vielä käyntiin uudestaan. Eikö olekin luonto järjestänyt jännästi?
Mutta siis ainakaan minä en ole ihan kehoa kuunnellut milloin se haluaa tehdä lapsen ja milloin ei...olisikin liuta porukoita tässä jos sillä olisin mennyt. Keho on melko kelvoton tiedonantaja nykymaailmassa lapsentekoasioissa, vaikka sitä kehoakin järjen lisäksi tarvitaan toki ennenkuin homma onnistuu...

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"MInkälainen ihminen ei luovu hirviöstä kun näkee että hirviö se on? "

Vielä tuohon kysymykseesi liittyen, voisit hieman pohtia tuota myös omalta kannaltasi, kun muistikuvani mukaan olet kertonut, että ko. narsistisykopaatti on raiskannut ja yrittää kuristaa sinut.

Päiväkirjamaisesta "narsistista eroon" ketjusta käy kyllä ilmi, että huolimatta noista tapahtuneista suhteenne jatkui vielä usemman vuoden.

Lue lisää

"Päiväkirjamaisesta "narsistista eroon" ketjusta käy kyllä ilmi, että huolimatta noista tapahtuneista suhteenne jatkui vielä usemman vuoden."
Jatkui, -jatkui miten jatkui.
Miten nyt voi jatkua suhde jossa suhteilijat ihan eri aallonpituuksilla, ei yhteisiä näkemyksiä juuri mistään tärkeistä asioista. Kyse ehkä mielen tyynnyttelystä minun kannalta, kun sitä elämäntilannetta silloin juuri riitti muissakin asioissa sattumalta. En tainnut jaksaa juuri silloin enempää hävikkiä...
Mutta heti kun tilanne salli niin tietoisesti jätin, kuten kirjoitinkin suunnitelmallisesti päiväkirjaani, että viimeistään vuosi 17 olisi kokonaan narsistiton, mutta olin etuajassa reilusti. Taisi päättyä se juttu jo 15 kun voimaannuin riittävästi.

Ja kyllä olen miettinyt oman tapaukseni kautta. Mutta vähän haittaa se että pidin ihan alusta asti kovasti puoleni enkä missään vaiheessa edes kuvitellut muuttuvani tai muuttavani mitään asenteitani mihinkään suuntaan.
Että miten ihmiset menevät siitä kohtaa kun sitä omaa luonnetta pitää alkaa poistamaan tai vähentämään tms.? Joku toinenkin kysyi samaa asiaa toisessa ketjussa. MInuakin kiinnostaisi se. Että minne se oma luonne menee/katoaa?

Siis_varmaan kirjoitti:

"Muistan sinunkin kertoneen, että olisit halunnut jopa tehdä lapsen sen narsistipsykopaattisi kanssa, mutta ruumisi teki tenän sen asian suhteen. Tuskin siinä vaiheessa tiesit vielä millisen ihmisen kanssa olit tekemisissä"
Öööö, tuota... enpä nyt ole ihan varma.
🔺Siis varmaan meni niin että siinä vaiheessa oli siis tilanne se että kk:t olivat loppuneet eikä siis mitään pelkoa raskaudesta ja voi siis sen puolesta rohkeasti rauhassa sekstailla mielin määrin ilman pillereidenkään syömistä...
Mitä sitten keho siinä kohtaa tekee niin se voi yrittää käynnistyä vielä... Eli kk:t lähtevät vielä käyntiin uudestaan. Eikö olekin luonto järjestänyt jännästi?
Mutta siis ainakaan minä en ole ihan kehoa kuunnellut milloin se haluaa tehdä lapsen ja milloin ei...olisikin liuta porukoita tässä jos sillä olisin mennyt. Keho on melko kelvoton tiedonantaja nykymaailmassa lapsentekoasioissa, vaikka sitä kehoakin järjen lisäksi tarvitaan toki ennenkuin homma onnistuu...

Lue lisää

No alkuperäisesti kysymyksesi ny kuului
"MInkälainen ihminen ei luovu hirviöstä kun näkee että hirviö se on? "

Ei ollut kyse mistään luonne tms. jutuista.

Sinullakin oli itsestäsi johtuva syy, minkä vuoksi et halunnut luopua, vaan halusit tapailla narsistipsykopaattiasi vaikka olit todennut hänet hirviöksi. Syy siihen löytyy kyllä siittä "päiväkirjastasi"

Mutta palautin tuon kysymyksesi sinulle itsellesi että josko huomaisit miten eri levelillä kuitenkin olet aloittajan tapaisten uhrien kanssa, kuten aloittajakin totesi kysymykseesi vastatessaan

"Lamaantunut ja peloissaan oleva. Vaikea ymmärtää ellei ole itse kokenut pelkoa jonka toinen voi aiheuttaa."

Ts. sinä jatkoit suhdetta omasta halustasi johtuen, et halunnut luopua narsistipsykopaatistasi, kun taas jotkut eivät uskalla lähteä, kun siellä taustalla on lähtemiseen liittyvää henkeen ja terveyteen kohdistuvaa uhkaa, mikä useinkin on hyvin todellien. Useimmat naisiin kohdistuvat kuolemaan johtaneet väkivallan teot liittyvät juurkin ero tilanteisiin.

"Viime vuoden aikana 12 naista kuoli parisuhdeväkivallan seurauksena, kertoo Ensi- ja turvakotien liitto. Viisi heistä joutui entisen kumppaninsa surmaamaksi.

Liiton mukaan väkivalta kärjistyykin uhkaamaan henkeä etenkin eron yhteydessä. Viimeisen vuosikymmenen aikana joka kolmas parisuhdeväkivallan seurauksena kuollut on surmattu erotilanteessa"

https://yle.fi/uutiset/3-9945462

No linkki on parin vuoden takaa, mut ei tilanne noiden asioiden suhteen miksikään ole muuttunut. Mutta vastaa kysymykseesi miksi ei luovu, tai enemmänkin käyttäisin sanaa lähde

Tämä nyt vaan tähän, että ehkä sinulla jäi huomaamatta että aloittaja puhui pelosta, tuli esiin jo aloituksen otsikosta.

Sinulta ei tunnu löytyvän sitä kuuluisaa empatiaa muihin uhreihin liittyen, heihin jotka elävät jatkossa väkivallan pelossa ts. et osaa asettua heidän asemaansa.

Enempi tunnut vaan korostavan jotain sellaista, että "kyllä minä narsistipsykopaatilleni näytin mistä kana pissii" ts. olit niskan päällä, mitä jo jossain kohtaa kommentoinkin, että mikä se sellainen uhri on, joka on niskan päällä.

Sinun täällä kertomastasi tarinasta kyllä hyvinkin käy ilmi, että sinä hyvinkin määräisit tahdin, loit yhdessäolonne säännöt/etiketin jota narsistipsykopaattisi noudatti milloin ja miten tapaamisinne sujuivat, mistä sai puhua ja mistä ei jne.

Tää nyt vaan tähän, että josko joskus kykenisit katsomaan maailmaa laajemminkuin kuin pelkästään sen oman kokemuksesi kautta. On toisenlaisiakin tarinoita. Luettavaa aiheesta mitä jatkuva pelossa eläminen ihmiselle aiheuttaa löytyy kyllä.

Sieltä löytyy vastauksia kysmyksii, millainen ihminen ?

Itselläni on myös kokemuksia tuosta pelosta ja rajoitinkin elämääni jonkun vuoden vuoden avioeroni jälkeen. Pelko on ihmiselle luontainen/inhimillinen tunne. Varoittaa vaarasta, edistää selvitymistä, mutta tosiaan saattaa myös lamaannuttaa.

Useinkin pelko syntyy henkeen-ja terveyteen liittyvästä uhasta/uhkaamisesta, niin minunkin tapauksessani. Mikä sitten saa myös mielikuvituksen kehittelemään milloin minkäkinlaisia kauhuskenaaroita, mitä eivät kuitenkaan välttämättä toteudu

Että kyllä pelolla tosiaan voi hallita, mutta sitä omaa pelkoaankin kannattaa yrittää hallita, siten että ymmärtää mikä on todellisuutta, mikä omassa päässä syntynyttä ajatuskuvioita jotka eivät liity siihen senhetkiseen tilanteeseen mitenkään.

Mitä tulee noihin kuristamis ja lapsijuttuihin, niin kyllä sulla joku sellainenkin juttu oli aikoinaan, toki voi olla et muistan väärin et liittyikö sitten kuristusjuttusi siihen Asperger kumppaniisi, mut toi vauva juttu kyllä oli niin et kerroit palstalla toiveestasi saada lapsi sen narsistipsykopaattisi kanssa.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

No alkuperäisesti kysymyksesi ny kuului
"MInkälainen ihminen ei luovu hirviöstä kun näkee että hirviö se on? "

Ei ollut kyse mistään luonne tms. jutuista.

Sinullakin oli itsestäsi johtuva syy, minkä vuoksi et halunnut luopua, vaan halusit tapailla narsistipsykopaattiasi vaikka olit todennut hänet hirviöksi. Syy siihen löytyy kyllä siittä "päiväkirjastasi"

Mutta palautin tuon kysymyksesi sinulle itsellesi että josko huomaisit miten eri levelillä kuitenkin olet aloittajan tapaisten uhrien kanssa, kuten aloittajakin totesi kysymykseesi vastatessaan

"Lamaantunut ja peloissaan oleva. Vaikea ymmärtää ellei ole itse kokenut pelkoa jonka toinen voi aiheuttaa."

Ts. sinä jatkoit suhdetta omasta halustasi johtuen, et halunnut luopua narsistipsykopaatistasi, kun taas jotkut eivät uskalla lähteä, kun siellä taustalla on lähtemiseen liittyvää henkeen ja terveyteen kohdistuvaa uhkaa, mikä useinkin on hyvin todellien. Useimmat naisiin kohdistuvat kuolemaan johtaneet väkivallan teot liittyvät juurkin ero tilanteisiin.

"Viime vuoden aikana 12 naista kuoli parisuhdeväkivallan seurauksena, kertoo Ensi- ja turvakotien liitto. Viisi heistä joutui entisen kumppaninsa surmaamaksi.

Liiton mukaan väkivalta kärjistyykin uhkaamaan henkeä etenkin eron yhteydessä. Viimeisen vuosikymmenen aikana joka kolmas parisuhdeväkivallan seurauksena kuollut on surmattu erotilanteessa"

https://yle.fi/uutiset/3-9945462

No linkki on parin vuoden takaa, mut ei tilanne noiden asioiden suhteen miksikään ole muuttunut. Mutta vastaa kysymykseesi miksi ei luovu, tai enemmänkin käyttäisin sanaa lähde

Tämä nyt vaan tähän, että ehkä sinulla jäi huomaamatta että aloittaja puhui pelosta, tuli esiin jo aloituksen otsikosta.

Sinulta ei tunnu löytyvän sitä kuuluisaa empatiaa muihin uhreihin liittyen, heihin jotka elävät jatkossa väkivallan pelossa ts. et osaa asettua heidän asemaansa.

Enempi tunnut vaan korostavan jotain sellaista, että "kyllä minä narsistipsykopaatilleni näytin mistä kana pissii" ts. olit niskan päällä, mitä jo jossain kohtaa kommentoinkin, että mikä se sellainen uhri on, joka on niskan päällä.

Sinun täällä kertomastasi tarinasta kyllä hyvinkin käy ilmi, että sinä hyvinkin määräisit tahdin, loit yhdessäolonne säännöt/etiketin jota narsistipsykopaattisi noudatti milloin ja miten tapaamisinne sujuivat, mistä sai puhua ja mistä ei jne.

Tää nyt vaan tähän, että josko joskus kykenisit katsomaan maailmaa laajemminkuin kuin pelkästään sen oman kokemuksesi kautta. On toisenlaisiakin tarinoita. Luettavaa aiheesta mitä jatkuva pelossa eläminen ihmiselle aiheuttaa löytyy kyllä.

Sieltä löytyy vastauksia kysmyksii, millainen ihminen ?

Itselläni on myös kokemuksia tuosta pelosta ja rajoitinkin elämääni jonkun vuoden vuoden avioeroni jälkeen. Pelko on ihmiselle luontainen/inhimillinen tunne. Varoittaa vaarasta, edistää selvitymistä, mutta tosiaan saattaa myös lamaannuttaa.

Useinkin pelko syntyy henkeen-ja terveyteen liittyvästä uhasta/uhkaamisesta, niin minunkin tapauksessani. Mikä sitten saa myös mielikuvituksen kehittelemään milloin minkäkinlaisia kauhuskenaaroita, mitä eivät kuitenkaan välttämättä toteudu

Että kyllä pelolla tosiaan voi hallita, mutta sitä omaa pelkoaankin kannattaa yrittää hallita, siten että ymmärtää mikä on todellisuutta, mikä omassa päässä syntynyttä ajatuskuvioita jotka eivät liity siihen senhetkiseen tilanteeseen mitenkään.

Mitä tulee noihin kuristamis ja lapsijuttuihin, niin kyllä sulla joku sellainenkin juttu oli aikoinaan, toki voi olla et muistan väärin et liittyikö sitten kuristusjuttusi siihen Asperger kumppaniisi, mut toi vauva juttu kyllä oli niin et kerroit palstalla toiveestasi saada lapsi sen narsistipsykopaattisi kanssa.

Lue lisää

Mitä sinun pelkokokemukseesi sitten kuului avioerpsi jälkeen eli mitä oikein pelkäsit? Voitko avata hieman enemmän? Oliko kyse siitä, ettet lähtenyt heti uuteen suhteeseen sen pelon vuoksi, että jäisit taas alkoholistin peukalon alle pyörimään? Pelkäsitkö alkoholinvaikutuksen alaisena olevan ihmisen päällekarkausta? Alkoholisoitunut ihminen on kotonaan kuin norsu posliinikaupassa, jos vertaus sallitaan, mutta entäpä narsisti?

Pelko lamaannuttaa, mutta samalla se avaa kaikki herkimmät aistit. Jotenkin ajattelen, että niin käy juuri narsistin kanssa olevalle. On ehkä oman minuuden rippeen säilyttämistä, jos sisällä puhkuu raivoa narsistilleen ja yrittää keksiä keinon jollakin tavalla vastustaa sillä tavoin, ettei itse enempää joudu vahingoitetuksi. Joskus se voi olla se niskan päälle ote - tuntemus, joka tietysti kehittyy suhteessa, kun alkaa selvitä toisen kaavamainen käytös. Samaan tuntemiseen perustuu sekin, että on hiljaa ja kuuntelee, antaa narsunsa mestaroida, niin häipyy nopeammin mestaroimasta, kun ei yhtään provosoi. Luovuus selviytyä ratkaisee tässäkin lajissa.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

No alkuperäisesti kysymyksesi ny kuului
"MInkälainen ihminen ei luovu hirviöstä kun näkee että hirviö se on? "

Ei ollut kyse mistään luonne tms. jutuista.

Sinullakin oli itsestäsi johtuva syy, minkä vuoksi et halunnut luopua, vaan halusit tapailla narsistipsykopaattiasi vaikka olit todennut hänet hirviöksi. Syy siihen löytyy kyllä siittä "päiväkirjastasi"

Mutta palautin tuon kysymyksesi sinulle itsellesi että josko huomaisit miten eri levelillä kuitenkin olet aloittajan tapaisten uhrien kanssa, kuten aloittajakin totesi kysymykseesi vastatessaan

"Lamaantunut ja peloissaan oleva. Vaikea ymmärtää ellei ole itse kokenut pelkoa jonka toinen voi aiheuttaa."

Ts. sinä jatkoit suhdetta omasta halustasi johtuen, et halunnut luopua narsistipsykopaatistasi, kun taas jotkut eivät uskalla lähteä, kun siellä taustalla on lähtemiseen liittyvää henkeen ja terveyteen kohdistuvaa uhkaa, mikä useinkin on hyvin todellien. Useimmat naisiin kohdistuvat kuolemaan johtaneet väkivallan teot liittyvät juurkin ero tilanteisiin.

"Viime vuoden aikana 12 naista kuoli parisuhdeväkivallan seurauksena, kertoo Ensi- ja turvakotien liitto. Viisi heistä joutui entisen kumppaninsa surmaamaksi.

Liiton mukaan väkivalta kärjistyykin uhkaamaan henkeä etenkin eron yhteydessä. Viimeisen vuosikymmenen aikana joka kolmas parisuhdeväkivallan seurauksena kuollut on surmattu erotilanteessa"

https://yle.fi/uutiset/3-9945462

No linkki on parin vuoden takaa, mut ei tilanne noiden asioiden suhteen miksikään ole muuttunut. Mutta vastaa kysymykseesi miksi ei luovu, tai enemmänkin käyttäisin sanaa lähde

Tämä nyt vaan tähän, että ehkä sinulla jäi huomaamatta että aloittaja puhui pelosta, tuli esiin jo aloituksen otsikosta.

Sinulta ei tunnu löytyvän sitä kuuluisaa empatiaa muihin uhreihin liittyen, heihin jotka elävät jatkossa väkivallan pelossa ts. et osaa asettua heidän asemaansa.

Enempi tunnut vaan korostavan jotain sellaista, että "kyllä minä narsistipsykopaatilleni näytin mistä kana pissii" ts. olit niskan päällä, mitä jo jossain kohtaa kommentoinkin, että mikä se sellainen uhri on, joka on niskan päällä.

Sinun täällä kertomastasi tarinasta kyllä hyvinkin käy ilmi, että sinä hyvinkin määräisit tahdin, loit yhdessäolonne säännöt/etiketin jota narsistipsykopaattisi noudatti milloin ja miten tapaamisinne sujuivat, mistä sai puhua ja mistä ei jne.

Tää nyt vaan tähän, että josko joskus kykenisit katsomaan maailmaa laajemminkuin kuin pelkästään sen oman kokemuksesi kautta. On toisenlaisiakin tarinoita. Luettavaa aiheesta mitä jatkuva pelossa eläminen ihmiselle aiheuttaa löytyy kyllä.

Sieltä löytyy vastauksia kysmyksii, millainen ihminen ?

Itselläni on myös kokemuksia tuosta pelosta ja rajoitinkin elämääni jonkun vuoden vuoden avioeroni jälkeen. Pelko on ihmiselle luontainen/inhimillinen tunne. Varoittaa vaarasta, edistää selvitymistä, mutta tosiaan saattaa myös lamaannuttaa.

Useinkin pelko syntyy henkeen-ja terveyteen liittyvästä uhasta/uhkaamisesta, niin minunkin tapauksessani. Mikä sitten saa myös mielikuvituksen kehittelemään milloin minkäkinlaisia kauhuskenaaroita, mitä eivät kuitenkaan välttämättä toteudu

Että kyllä pelolla tosiaan voi hallita, mutta sitä omaa pelkoaankin kannattaa yrittää hallita, siten että ymmärtää mikä on todellisuutta, mikä omassa päässä syntynyttä ajatuskuvioita jotka eivät liity siihen senhetkiseen tilanteeseen mitenkään.

Mitä tulee noihin kuristamis ja lapsijuttuihin, niin kyllä sulla joku sellainenkin juttu oli aikoinaan, toki voi olla et muistan väärin et liittyikö sitten kuristusjuttusi siihen Asperger kumppaniisi, mut toi vauva juttu kyllä oli niin et kerroit palstalla toiveestasi saada lapsi sen narsistipsykopaattisi kanssa.

Lue lisää

"Ts. sinä jatkoit suhdetta omasta halustasi johtuen, et halunnut luopua narsistipsykopaatistasi, kun taas jotkut eivät uskalla lähteä, kun siellä taustalla on lähtemiseen liittyvää henkeen ja terveyteen kohdistuvaa uhkaa, mikä useinkin on hyvin todellien. Useimmat naisiin kohdistuvat kuolemaan johtaneet väkivallan teot liittyvät juurkin ero tilanteisiin."
Tietenkin, tottakai on erilaisia tilanteita. Minun narsisti-psykopaattini tekee erotilanteissa sellaisen etäisyyden myö itse uhriinsa että ei ehkä ihan sellaisiin fiilareihin saakka mene että se uhri pitäisi hengiltä asti saada. Eli sillä itsellä aina valmiina niin paljon uhreja että kykenee kuitenkin pysymään kaltereiden tällä puolen...kun uudet uhrit pitää sen verran kuosissa kaverin. Tuntee itsensä!!!
Olen ajatellut että siinä mielessä hyvä että sillä paljon niitä uhreja...(jos jokin hyvä asiassa on oltava).

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

No alkuperäisesti kysymyksesi ny kuului
"MInkälainen ihminen ei luovu hirviöstä kun näkee että hirviö se on? "

Ei ollut kyse mistään luonne tms. jutuista.

Sinullakin oli itsestäsi johtuva syy, minkä vuoksi et halunnut luopua, vaan halusit tapailla narsistipsykopaattiasi vaikka olit todennut hänet hirviöksi. Syy siihen löytyy kyllä siittä "päiväkirjastasi"

Mutta palautin tuon kysymyksesi sinulle itsellesi että josko huomaisit miten eri levelillä kuitenkin olet aloittajan tapaisten uhrien kanssa, kuten aloittajakin totesi kysymykseesi vastatessaan

"Lamaantunut ja peloissaan oleva. Vaikea ymmärtää ellei ole itse kokenut pelkoa jonka toinen voi aiheuttaa."

Ts. sinä jatkoit suhdetta omasta halustasi johtuen, et halunnut luopua narsistipsykopaatistasi, kun taas jotkut eivät uskalla lähteä, kun siellä taustalla on lähtemiseen liittyvää henkeen ja terveyteen kohdistuvaa uhkaa, mikä useinkin on hyvin todellien. Useimmat naisiin kohdistuvat kuolemaan johtaneet väkivallan teot liittyvät juurkin ero tilanteisiin.

"Viime vuoden aikana 12 naista kuoli parisuhdeväkivallan seurauksena, kertoo Ensi- ja turvakotien liitto. Viisi heistä joutui entisen kumppaninsa surmaamaksi.

Liiton mukaan väkivalta kärjistyykin uhkaamaan henkeä etenkin eron yhteydessä. Viimeisen vuosikymmenen aikana joka kolmas parisuhdeväkivallan seurauksena kuollut on surmattu erotilanteessa"

https://yle.fi/uutiset/3-9945462

No linkki on parin vuoden takaa, mut ei tilanne noiden asioiden suhteen miksikään ole muuttunut. Mutta vastaa kysymykseesi miksi ei luovu, tai enemmänkin käyttäisin sanaa lähde

Tämä nyt vaan tähän, että ehkä sinulla jäi huomaamatta että aloittaja puhui pelosta, tuli esiin jo aloituksen otsikosta.

Sinulta ei tunnu löytyvän sitä kuuluisaa empatiaa muihin uhreihin liittyen, heihin jotka elävät jatkossa väkivallan pelossa ts. et osaa asettua heidän asemaansa.

Enempi tunnut vaan korostavan jotain sellaista, että "kyllä minä narsistipsykopaatilleni näytin mistä kana pissii" ts. olit niskan päällä, mitä jo jossain kohtaa kommentoinkin, että mikä se sellainen uhri on, joka on niskan päällä.

Sinun täällä kertomastasi tarinasta kyllä hyvinkin käy ilmi, että sinä hyvinkin määräisit tahdin, loit yhdessäolonne säännöt/etiketin jota narsistipsykopaattisi noudatti milloin ja miten tapaamisinne sujuivat, mistä sai puhua ja mistä ei jne.

Tää nyt vaan tähän, että josko joskus kykenisit katsomaan maailmaa laajemminkuin kuin pelkästään sen oman kokemuksesi kautta. On toisenlaisiakin tarinoita. Luettavaa aiheesta mitä jatkuva pelossa eläminen ihmiselle aiheuttaa löytyy kyllä.

Sieltä löytyy vastauksia kysmyksii, millainen ihminen ?

Itselläni on myös kokemuksia tuosta pelosta ja rajoitinkin elämääni jonkun vuoden vuoden avioeroni jälkeen. Pelko on ihmiselle luontainen/inhimillinen tunne. Varoittaa vaarasta, edistää selvitymistä, mutta tosiaan saattaa myös lamaannuttaa.

Useinkin pelko syntyy henkeen-ja terveyteen liittyvästä uhasta/uhkaamisesta, niin minunkin tapauksessani. Mikä sitten saa myös mielikuvituksen kehittelemään milloin minkäkinlaisia kauhuskenaaroita, mitä eivät kuitenkaan välttämättä toteudu

Että kyllä pelolla tosiaan voi hallita, mutta sitä omaa pelkoaankin kannattaa yrittää hallita, siten että ymmärtää mikä on todellisuutta, mikä omassa päässä syntynyttä ajatuskuvioita jotka eivät liity siihen senhetkiseen tilanteeseen mitenkään.

Mitä tulee noihin kuristamis ja lapsijuttuihin, niin kyllä sulla joku sellainenkin juttu oli aikoinaan, toki voi olla et muistan väärin et liittyikö sitten kuristusjuttusi siihen Asperger kumppaniisi, mut toi vauva juttu kyllä oli niin et kerroit palstalla toiveestasi saada lapsi sen narsistipsykopaattisi kanssa.

Lue lisää

"Tämä nyt vaan tähän, että ehkä sinulla jäi huomaamatta että aloittaja puhui pelosta, tuli esiin jo aloituksen otsikosta.

Sinulta ei tunnu löytyvän sitä kuuluisaa empatiaa muihin uhreihin liittyen, heihin jotka elävät jatkossa väkivallan pelossa ts. et osaa asettua heidän asemaansa."

Ahaa! Juuri niin, tietenkin.🔆
Loan heitto meneillään siis.

Oikeastaan en vastannut aloitukseen suoraan. Mietin aloitusta ainoastaan sen verran että kävi mielessä ettei minun kommenttini ihan suoraan aloitukseen sovi ja että sopiiko se edes sen vertaa etten tee suoranaisia poijuja...

Tuossa nyt pari muutakin kommentointia ja useampia rivejä pikkuisen rönsyillen muitakin, niin mikä tekee minusta nyt sen suuren syntisen kun kirjoitin vähän aloitusasian vierestä. Minulla ei aloituksesta nyt kovin tarkkaa tietoa mikä hänen tilanteensa on, kovin niuksti avautuu... Silloin voi käydä niin että vastaukset rönsyilevät helpommin.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

No alkuperäisesti kysymyksesi ny kuului
"MInkälainen ihminen ei luovu hirviöstä kun näkee että hirviö se on? "

Ei ollut kyse mistään luonne tms. jutuista.

Sinullakin oli itsestäsi johtuva syy, minkä vuoksi et halunnut luopua, vaan halusit tapailla narsistipsykopaattiasi vaikka olit todennut hänet hirviöksi. Syy siihen löytyy kyllä siittä "päiväkirjastasi"

Mutta palautin tuon kysymyksesi sinulle itsellesi että josko huomaisit miten eri levelillä kuitenkin olet aloittajan tapaisten uhrien kanssa, kuten aloittajakin totesi kysymykseesi vastatessaan

"Lamaantunut ja peloissaan oleva. Vaikea ymmärtää ellei ole itse kokenut pelkoa jonka toinen voi aiheuttaa."

Ts. sinä jatkoit suhdetta omasta halustasi johtuen, et halunnut luopua narsistipsykopaatistasi, kun taas jotkut eivät uskalla lähteä, kun siellä taustalla on lähtemiseen liittyvää henkeen ja terveyteen kohdistuvaa uhkaa, mikä useinkin on hyvin todellien. Useimmat naisiin kohdistuvat kuolemaan johtaneet väkivallan teot liittyvät juurkin ero tilanteisiin.

"Viime vuoden aikana 12 naista kuoli parisuhdeväkivallan seurauksena, kertoo Ensi- ja turvakotien liitto. Viisi heistä joutui entisen kumppaninsa surmaamaksi.

Liiton mukaan väkivalta kärjistyykin uhkaamaan henkeä etenkin eron yhteydessä. Viimeisen vuosikymmenen aikana joka kolmas parisuhdeväkivallan seurauksena kuollut on surmattu erotilanteessa"

https://yle.fi/uutiset/3-9945462

No linkki on parin vuoden takaa, mut ei tilanne noiden asioiden suhteen miksikään ole muuttunut. Mutta vastaa kysymykseesi miksi ei luovu, tai enemmänkin käyttäisin sanaa lähde

Tämä nyt vaan tähän, että ehkä sinulla jäi huomaamatta että aloittaja puhui pelosta, tuli esiin jo aloituksen otsikosta.

Sinulta ei tunnu löytyvän sitä kuuluisaa empatiaa muihin uhreihin liittyen, heihin jotka elävät jatkossa väkivallan pelossa ts. et osaa asettua heidän asemaansa.

Enempi tunnut vaan korostavan jotain sellaista, että "kyllä minä narsistipsykopaatilleni näytin mistä kana pissii" ts. olit niskan päällä, mitä jo jossain kohtaa kommentoinkin, että mikä se sellainen uhri on, joka on niskan päällä.

Sinun täällä kertomastasi tarinasta kyllä hyvinkin käy ilmi, että sinä hyvinkin määräisit tahdin, loit yhdessäolonne säännöt/etiketin jota narsistipsykopaattisi noudatti milloin ja miten tapaamisinne sujuivat, mistä sai puhua ja mistä ei jne.

Tää nyt vaan tähän, että josko joskus kykenisit katsomaan maailmaa laajemminkuin kuin pelkästään sen oman kokemuksesi kautta. On toisenlaisiakin tarinoita. Luettavaa aiheesta mitä jatkuva pelossa eläminen ihmiselle aiheuttaa löytyy kyllä.

Sieltä löytyy vastauksia kysmyksii, millainen ihminen ?

Itselläni on myös kokemuksia tuosta pelosta ja rajoitinkin elämääni jonkun vuoden vuoden avioeroni jälkeen. Pelko on ihmiselle luontainen/inhimillinen tunne. Varoittaa vaarasta, edistää selvitymistä, mutta tosiaan saattaa myös lamaannuttaa.

Useinkin pelko syntyy henkeen-ja terveyteen liittyvästä uhasta/uhkaamisesta, niin minunkin tapauksessani. Mikä sitten saa myös mielikuvituksen kehittelemään milloin minkäkinlaisia kauhuskenaaroita, mitä eivät kuitenkaan välttämättä toteudu

Että kyllä pelolla tosiaan voi hallita, mutta sitä omaa pelkoaankin kannattaa yrittää hallita, siten että ymmärtää mikä on todellisuutta, mikä omassa päässä syntynyttä ajatuskuvioita jotka eivät liity siihen senhetkiseen tilanteeseen mitenkään.

Mitä tulee noihin kuristamis ja lapsijuttuihin, niin kyllä sulla joku sellainenkin juttu oli aikoinaan, toki voi olla et muistan väärin et liittyikö sitten kuristusjuttusi siihen Asperger kumppaniisi, mut toi vauva juttu kyllä oli niin et kerroit palstalla toiveestasi saada lapsi sen narsistipsykopaattisi kanssa.

Lue lisää

"Mitä tulee noihin kuristamis ja lapsijuttuihin, niin kyllä sulla joku sellainenkin juttu oli aikoinaan, toki voi olla et muistan väärin et liittyikö sitten kuristusjuttusi siihen Asperger kumppaniisi, mut toi vauva juttu kyllä oli niin et kerroit palstalla toiveestasi saada lapsi sen narsistipsykopaattisi kanssa."
Kuristaminen liittyi asperger-mieheen. Hän kuristi minua. Kuvitteles! Eikä mikään ihan pieni mies, että en olisi pystynyt puolustautumaan mitenkään jos olisi päättänyt viedä kuristamisen loppuun asti... Olisi voinut käydä myös ns. vahinko, että olisi vahingossa kuristanut liian kauvan... Vai liekö että oli vahinko että kuristi liian vähän aikaa... Sitä ei sitten tiedä. Mutta usko että ei ollut tarkoitus päästää ilmoja pihalle asti kun asui minun asunnossani niin olisi sitten pitänyt muuttaa samoin tein johonkin vuokralle, mikä taas olisi ollut kalliimpaa... Ne mieht ne miehet... Ai ai niitä nuoruusvuosia, se nuoruus se nuoruus...

Heitäpä sitten se kohta esiin missä kerron lapsitoiveista, mutta älä koko ketjua, kun toki sen nyt itsekin löydän.🔆

vaikeaatoisinaanon kirjoitti:

Mitä sinun pelkokokemukseesi sitten kuului avioerpsi jälkeen eli mitä oikein pelkäsit? Voitko avata hieman enemmän? Oliko kyse siitä, ettet lähtenyt heti uuteen suhteeseen sen pelon vuoksi, että jäisit taas alkoholistin peukalon alle pyörimään? Pelkäsitkö alkoholinvaikutuksen alaisena olevan ihmisen päällekarkausta? Alkoholisoitunut ihminen on kotonaan kuin norsu posliinikaupassa, jos vertaus sallitaan, mutta entäpä narsisti?

Pelko lamaannuttaa, mutta samalla se avaa kaikki herkimmät aistit. Jotenkin ajattelen, että niin käy juuri narsistin kanssa olevalle. On ehkä oman minuuden rippeen säilyttämistä, jos sisällä puhkuu raivoa narsistilleen ja yrittää keksiä keinon jollakin tavalla vastustaa sillä tavoin, ettei itse enempää joudu vahingoitetuksi. Joskus se voi olla se niskan päälle ote - tuntemus, joka tietysti kehittyy suhteessa, kun alkaa selvitä toisen kaavamainen käytös. Samaan tuntemiseen perustuu sekin, että on hiljaa ja kuuntelee, antaa narsunsa mestaroida, niin häipyy nopeammin mestaroimasta, kun ei yhtään provosoi. Luovuus selviytyä ratkaisee tässäkin lajissa.

Lue lisää

"On ehkä oman minuuden rippeen säilyttämistä, jos sisällä puhkuu raivoa narsistilleen ja yrittää keksiä keinon jollakin tavalla vastustaa sillä tavoin, ettei itse enempää joudu vahingoitetuksi. Joskus se voi olla se niskan päälle ote - tuntemus, joka tietysti kehittyy suhteessa, kun alkaa selvitä toisen kaavamainen käytös. Samaan tuntemiseen perustuu sekin, että on hiljaa ja kuuntelee, antaa narsunsa mestaroida, niin häipyy nopeammin mestaroimasta, kun ei yhtään provosoi. Luovuus selviytyä ratkaisee tässäkin lajissa."

Kyllä ja suureksi onneksi se minuus säilyy kokonaan kun puhkuu tarpeeksi suuren kokoista raivoa. Ja kun se raivo on tarpeeksi suuri niin sen puhkuu ilmoille jopa oikeaan kohteeseen... Mutta tietenkin narsisti kokee sen sitten negatiivisena lähteenä mikä on lähdettä sekin. Siksi on tietenkin hyvä pyrkiä myös sisäiseen rauhaan siinä ulostemaisessa tilanteessa jossa ollaan...💩

Mutta kyllä, minä käytin noita kaikkia, raivosin narsistilleni tiukoin sanakääntein, mutta pysyttelin myös vaiti, poistuin näyttämöltä lopulta vuosien kuluttua niinkin livahtaen, että narsisti jäi haukkomaan henkeä että mitä oikein mahdon tarkoittaa... Ei meinannut uskoa todeksi edes. Että missään nimessä ei kannata höyrytä ajattelematta mitään ulos, vaan salaa toteuttaa... Kun tosiaan tietää sen toisen kaavat niin se on sitten helppoakin.

Teen oletuksen että kaikkein vaikeimmissa tapauksissa uhri on paljastanut omat korttinsa kokonaan ja se piinaaja on selvillä uhrin ajatuksista ja toiminnasta ja mahdollisuuksista aivan liikaa. Uhri on ollut liian luottavainen loppuun asti.

Että ehkä tässä pääsee kaivelemalla kiertotietä ihan aloitukseenkin kiinni.

vaikeaatoisinaanon kirjoitti:

Mitä sinun pelkokokemukseesi sitten kuului avioerpsi jälkeen eli mitä oikein pelkäsit? Voitko avata hieman enemmän? Oliko kyse siitä, ettet lähtenyt heti uuteen suhteeseen sen pelon vuoksi, että jäisit taas alkoholistin peukalon alle pyörimään? Pelkäsitkö alkoholinvaikutuksen alaisena olevan ihmisen päällekarkausta? Alkoholisoitunut ihminen on kotonaan kuin norsu posliinikaupassa, jos vertaus sallitaan, mutta entäpä narsisti?

Pelko lamaannuttaa, mutta samalla se avaa kaikki herkimmät aistit. Jotenkin ajattelen, että niin käy juuri narsistin kanssa olevalle. On ehkä oman minuuden rippeen säilyttämistä, jos sisällä puhkuu raivoa narsistilleen ja yrittää keksiä keinon jollakin tavalla vastustaa sillä tavoin, ettei itse enempää joudu vahingoitetuksi. Joskus se voi olla se niskan päälle ote - tuntemus, joka tietysti kehittyy suhteessa, kun alkaa selvitä toisen kaavamainen käytös. Samaan tuntemiseen perustuu sekin, että on hiljaa ja kuuntelee, antaa narsunsa mestaroida, niin häipyy nopeammin mestaroimasta, kun ei yhtään provosoi. Luovuus selviytyä ratkaisee tässäkin lajissa.

Lue lisää

No muistaakseni täänkin asian olen täällä tuonut esille, että ihan niin minulla kuin muillakin vastaavankaltaisilla oli eron yhtydessä/jälkeen saatteena tappouhkaus, jonka jouti otamaan huomioon, kun käytöstä ja vihjailuja siihen suuntaan oli ollut useasti aiemmin.

Jopa naapurustossa oli keskustelu aiheesta ja he ilmaisivat loppuvaiheessa huolensa ko. asiasta, että olenko ottanut huomioon, että minun saattaa oikeasti käydä huonosti. Että miten lasten käy jos "sinä joudut lautoihin ja ukko rautoihin"

Mikä myös sitte kyllä vaikutti myös päätökseeni lähteä, joskushan kun on siinä tapahtumien keskiössä niin tulee "sokeaksi" ja muut kauempaa katsovat näkevät asian paremmin.

Että kyllä minulla ihan oli syytä pelätä entistä aviopuolisoani silloin kun hän oli humalassa, ts. ei kyennyt kontroilloimaan käytöstään.

Sellaista vaan on oikeasti olemassa ja osa uhkaajista toteuttaa uhkauksensa, mikä näkyy ihan tilastojenkin valossa. Monet ko. tapahtumat ylittävät myös uutiskynnyksen.

Jonkin verran tosiaan tuota pelkoa minullakin liittyi/liittyy muihinkin sellaisiin ihmisiin, jotka vaikuttavat agressiivisilta ja silmistä näkyy ettei ketään ole kotona.

Työn puolesta onneksi nykyään suht säännöllisesti koulutetaan, miten agressiivisen henkilön kohtaamiseen pitäisi suhtautua. Ennakko arvointi , itse suojelu ja nopsat jalat on hyvä henkivakuutus niissä tilanteissa.

Nykyäänhän ohjeistetaan väkivaltaisuuden uhan alla eläviä pakkaamaan sen laukun/tukitärkeät tavarat jo valmiiksi. Itsekin aikoinaan tuli toisinaan nukuttua vaatteet päällä ja kengät jalassa

Mutta joo, edellä jo totesin, että kantsii tutustua monenlaisiin ihmiskohtaloihin ja heidän taustoihinsa yms. niin saattaa se ymmärryskyky lisääntyä miksi jotkut pelkäävät ja saattavat jopa laamaantua.

En pidä sellaisesta ajatuskuvioista, että kumppaninsa väkivaltaisuutta pelkäävät olisivat ikäänkuin ihmisenä huonompaa kastia kun eivät kykene lyömään luuta sen narsistin kurkkuun.

Tosin sanoen olisivat ikäänkuin itse syyllisiä siihen että vastapuoli on valinnut keinokseen hallita pelolla.

Kuristaminen kirjoitti:

"Mitä tulee noihin kuristamis ja lapsijuttuihin, niin kyllä sulla joku sellainenkin juttu oli aikoinaan, toki voi olla et muistan väärin et liittyikö sitten kuristusjuttusi siihen Asperger kumppaniisi, mut toi vauva juttu kyllä oli niin et kerroit palstalla toiveestasi saada lapsi sen narsistipsykopaattisi kanssa."
Kuristaminen liittyi asperger-mieheen. Hän kuristi minua. Kuvitteles! Eikä mikään ihan pieni mies, että en olisi pystynyt puolustautumaan mitenkään jos olisi päättänyt viedä kuristamisen loppuun asti... Olisi voinut käydä myös ns. vahinko, että olisi vahingossa kuristanut liian kauvan... Vai liekö että oli vahinko että kuristi liian vähän aikaa... Sitä ei sitten tiedä. Mutta usko että ei ollut tarkoitus päästää ilmoja pihalle asti kun asui minun asunnossani niin olisi sitten pitänyt muuttaa samoin tein johonkin vuokralle, mikä taas olisi ollut kalliimpaa... Ne mieht ne miehet... Ai ai niitä nuoruusvuosia, se nuoruus se nuoruus...

Heitäpä sitten se kohta esiin missä kerron lapsitoiveista, mutta älä koko ketjua, kun toki sen nyt itsekin löydän.🔆

Lue lisää

"Heitäpä sitten se kohta esiin missä kerron lapsitoiveista, mutta älä koko ketjua, kun toki sen nyt itsekin löydän.🔆 "

No en nyt viitsi moisen takia lähteä vanhoja ketjuja etsimään, mutta kyllä sekin asia sieltä löytyy, olistkohan silloin vielä kirjoitellut sillä Jotain ymmärtämättä nimmarilla.

Muistikuvani mukaan, ikävää/rumaa palautettakin taisit tuosta toiveestasi saada

Pointti tuoda tuo asia esiin tässä liittyi siihen, että vaikka silloin jo tiesit että kumppanisi on "hirviö", niin edelleen sinulla oli kauaskantoisian suunnitelmia suhteeseenne liityen, että mielestäni kysymyksen "MInkälainen ihminen ei luovu hirviöstä kun näkee että hirviö se on?" voisit esittää itselleskin.

Ahaa_Juuri kirjoitti:

"Tämä nyt vaan tähän, että ehkä sinulla jäi huomaamatta että aloittaja puhui pelosta, tuli esiin jo aloituksen otsikosta.

Sinulta ei tunnu löytyvän sitä kuuluisaa empatiaa muihin uhreihin liittyen, heihin jotka elävät jatkossa väkivallan pelossa ts. et osaa asettua heidän asemaansa."

Ahaa! Juuri niin, tietenkin.🔆
Loan heitto meneillään siis.

Oikeastaan en vastannut aloitukseen suoraan. Mietin aloitusta ainoastaan sen verran että kävi mielessä ettei minun kommenttini ihan suoraan aloitukseen sovi ja että sopiiko se edes sen vertaa etten tee suoranaisia poijuja...

Tuossa nyt pari muutakin kommentointia ja useampia rivejä pikkuisen rönsyillen muitakin, niin mikä tekee minusta nyt sen suuren syntisen kun kirjoitin vähän aloitusasian vierestä. Minulla ei aloituksesta nyt kovin tarkkaa tietoa mikä hänen tilanteensa on, kovin niuksti avautuu... Silloin voi käydä niin että vastaukset rönsyilevät helpommin.

Lue lisää

"Ahaa! Juuri niin, tietenkin.🔆
Loan heitto meneillään siis."

Mitäs sen kummempaa loan heittoa se on kun huomaa että,

"Sinulta ei tunnu löytyvän sitä kuuluisaa empatiaa muihin uhreihin liittyen, heihin jotka elävät jatkossa väkivallan pelossa ts. et osaa asettua heidän asemaansa."

Niinhän siinä kävi

No toitkin jo esille, ettei aloituksen teema ollut sun juttus ja halusit sitten puhua muusta ja sitten näyttää keskustelusi jatkuvan linjalla minä ja narsistipsykopaattini.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Ahaa! Juuri niin, tietenkin.🔆
Loan heitto meneillään siis."

Mitäs sen kummempaa loan heittoa se on kun huomaa että,

"Sinulta ei tunnu löytyvän sitä kuuluisaa empatiaa muihin uhreihin liittyen, heihin jotka elävät jatkossa väkivallan pelossa ts. et osaa asettua heidän asemaansa."

Niinhän siinä kävi

No toitkin jo esille, ettei aloituksen teema ollut sun juttus ja halusit sitten puhua muusta ja sitten näyttää keskustelusi jatkuvan linjalla minä ja narsistipsykopaattini.

Lue lisää

Niin lisään vielä, mitä tarkoitetaan empatialla, kykyä asettua toisen asemaan.

Joku tulee tänne puhumaan pelosta, jonka aloituksen sinä sivuutat ja alat paahtaa, MINÄ kyllä puhkuin vihaa ja raivosin narsistipsykopaatilleni , MINÄ sitä ja tätä, oen niin luova ja helppoakin on hoidella tuommoset jutut, että näyttää siellä taustalla olevan ajatusta siitäkn, että uhri itse olisi ikäänkuin syypää tilanteeseen.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Heitäpä sitten se kohta esiin missä kerron lapsitoiveista, mutta älä koko ketjua, kun toki sen nyt itsekin löydän.🔆 "

No en nyt viitsi moisen takia lähteä vanhoja ketjuja etsimään, mutta kyllä sekin asia sieltä löytyy, olistkohan silloin vielä kirjoitellut sillä Jotain ymmärtämättä nimmarilla.

Muistikuvani mukaan, ikävää/rumaa palautettakin taisit tuosta toiveestasi saada

Pointti tuoda tuo asia esiin tässä liittyi siihen, että vaikka silloin jo tiesit että kumppanisi on "hirviö", niin edelleen sinulla oli kauaskantoisian suunnitelmia suhteeseenne liityen, että mielestäni kysymyksen "MInkälainen ihminen ei luovu hirviöstä kun näkee että hirviö se on?" voisit esittää itselleskin.

Lue lisää

"o en nyt viitsi moisen takia lähteä vanhoja ketjuja etsimään, mutta kyllä sekin asia sieltä löytyy, olistkohan silloin vielä kirjoitellut sillä Jotain ymmärtämättä nimmarilla.

Muistikuvani mukaan, ikävää/rumaa palautettakin taisit tuosta toiveestasi saada"

Siinä tapauksessa asia on näin:

Olet itse kirjoittanut että haluaisit lapsia vielä viiden kymmen iässä kenen kanssa vain, ja vielä olet kertonut että vanhempanakin olisit valmis, vaikkapa keinohedelmöityksellä.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Ahaa! Juuri niin, tietenkin.🔆
Loan heitto meneillään siis."

Mitäs sen kummempaa loan heittoa se on kun huomaa että,

"Sinulta ei tunnu löytyvän sitä kuuluisaa empatiaa muihin uhreihin liittyen, heihin jotka elävät jatkossa väkivallan pelossa ts. et osaa asettua heidän asemaansa."

Niinhän siinä kävi

No toitkin jo esille, ettei aloituksen teema ollut sun juttus ja halusit sitten puhua muusta ja sitten näyttää keskustelusi jatkuvan linjalla minä ja narsistipsykopaattini.

Lue lisää

""Sinulta ei tunnu löytyvän sitä kuuluisaa empatiaa muihin uhreihin liittyen, heihin jotka elävät jatkossa väkivallan pelossa ts. et osaa asettua heidän asemaansa."

Niinhän siinä kävi"

Että aloit puhua avioliitostasi jonka kautta samaistuit aloitukseen.

Että_aloit kirjoitti:

""Sinulta ei tunnu löytyvän sitä kuuluisaa empatiaa muihin uhreihin liittyen, heihin jotka elävät jatkossa väkivallan pelossa ts. et osaa asettua heidän asemaansa."

Niinhän siinä kävi"

Että aloit puhua avioliitostasi jonka kautta samaistuit aloitukseen.

Lue lisää

"Olet itse kirjoittanut että haluaisit lapsia vielä viiden kymmen iässä kenen kanssa vain, ja vielä olet kertonut että vanhempanakin olisit valmis, vaikkapa keinohedelmöityksellä. "

Siis pitäisikö tässä ny nauraa, aika koomista, pakostakin sitä joutuu ajattelemaan, et onkohan toi vastapuoli ihan aikuisen kirjoissa.

Mutta no, yritetään pysytellä asialinjalla kuitenkin , sellaista kirjoitusta ei täältä löydy , eikä sellaista ajatustakaan minuun liittyen, ei edes minun päässäni.

Lapsia on minulla on kolme jo aikuisia ja tuolloin viiskymppisenä jo lapsenlapsiakin, net on ihan riittäneet. Lapset on tehty ajallaan ja viiskymppisenä jo iloitsi siittä että lapset jo pärjäsivät omillaan vastuuta oli vähemmän, vaikka eihän se vanhemman huoli koskaan täydelleen sammu.

Mitä tulee viittaukseeni avioliittooni, kyllä joo sitä omaa kokemusta/kosketuspintaa aloittajan aiheeseen liityen on. Tuttu tunne tuo pelko

Muuta ilman tuota omaa kokemustakin jos vähänkään on kuusalla asoista ja sitä ymmärrystä ja empatiakykyä niin pystyy kyllä kuvittelemaan miltä se tuntuisi, että joutuu elämään jatkuvan uhan alla.

Niin paljon noista asioista puhutaan ja ne tulevat uutisotsikoihin, milloin on surmattu puoliso, milloin lapsi tai toteutettu ns. perhesurma.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Olet itse kirjoittanut että haluaisit lapsia vielä viiden kymmen iässä kenen kanssa vain, ja vielä olet kertonut että vanhempanakin olisit valmis, vaikkapa keinohedelmöityksellä. "

Siis pitäisikö tässä ny nauraa, aika koomista, pakostakin sitä joutuu ajattelemaan, et onkohan toi vastapuoli ihan aikuisen kirjoissa.

Mutta no, yritetään pysytellä asialinjalla kuitenkin , sellaista kirjoitusta ei täältä löydy , eikä sellaista ajatustakaan minuun liittyen, ei edes minun päässäni.

Lapsia on minulla on kolme jo aikuisia ja tuolloin viiskymppisenä jo lapsenlapsiakin, net on ihan riittäneet. Lapset on tehty ajallaan ja viiskymppisenä jo iloitsi siittä että lapset jo pärjäsivät omillaan vastuuta oli vähemmän, vaikka eihän se vanhemman huoli koskaan täydelleen sammu.

Mitä tulee viittaukseeni avioliittooni, kyllä joo sitä omaa kokemusta/kosketuspintaa aloittajan aiheeseen liityen on. Tuttu tunne tuo pelko

Muuta ilman tuota omaa kokemustakin jos vähänkään on kuusalla asoista ja sitä ymmärrystä ja empatiakykyä niin pystyy kyllä kuvittelemaan miltä se tuntuisi, että joutuu elämään jatkuvan uhan alla.

Niin paljon noista asioista puhutaan ja ne tulevat uutisotsikoihin, milloin on surmattu puoliso, milloin lapsi tai toteutettu ns. perhesurma.

Lue lisää

"niin pystyy kyllä kuvittelemaan miltä se tuntuisi, että joutuu elämään jatkuvan uhan alla."

Niin pystyy tietenkin kuvittelemaan jos vain vähänkin jaksaa ymmärtää, mutta osaatko sanoa mistä johtuu että aloittaja JOUTUU elämään sen pelon alla?

Kyse siis nyt aloittajasta.

Ja ps. Minua ei todellakaan naurata se alun kysymys minun omista raskaustoiveistani siinä samassa iässä... Kauhea ajatuskin. Mutta sanottakoon että jos vahinko olisi vastoin kaikkia luonnonlakeja ja todennäköisyyksiä käynyt (se on mahdollista jollain promilleluokalla hyvin harvinaisissa tapauksissa vielä kk-kiertojen loputtuakin jos ms vielä onkin irronnut ja on terve) niin on mahdollista että en olisi abortoimaan hennonut kuitenkaan käydä.
Mutta kysymys onkin sitten siinä että olisin jonnekin takuulla lähtenyt sen aarteeni kanssa josta narsisti ei olisi minua yhyttänyt. Nimi vaihtoon jne. Siis kauvas.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Olet itse kirjoittanut että haluaisit lapsia vielä viiden kymmen iässä kenen kanssa vain, ja vielä olet kertonut että vanhempanakin olisit valmis, vaikkapa keinohedelmöityksellä. "

Siis pitäisikö tässä ny nauraa, aika koomista, pakostakin sitä joutuu ajattelemaan, et onkohan toi vastapuoli ihan aikuisen kirjoissa.

Mutta no, yritetään pysytellä asialinjalla kuitenkin , sellaista kirjoitusta ei täältä löydy , eikä sellaista ajatustakaan minuun liittyen, ei edes minun päässäni.

Lapsia on minulla on kolme jo aikuisia ja tuolloin viiskymppisenä jo lapsenlapsiakin, net on ihan riittäneet. Lapset on tehty ajallaan ja viiskymppisenä jo iloitsi siittä että lapset jo pärjäsivät omillaan vastuuta oli vähemmän, vaikka eihän se vanhemman huoli koskaan täydelleen sammu.

Mitä tulee viittaukseeni avioliittooni, kyllä joo sitä omaa kokemusta/kosketuspintaa aloittajan aiheeseen liityen on. Tuttu tunne tuo pelko

Muuta ilman tuota omaa kokemustakin jos vähänkään on kuusalla asoista ja sitä ymmärrystä ja empatiakykyä niin pystyy kyllä kuvittelemaan miltä se tuntuisi, että joutuu elämään jatkuvan uhan alla.

Niin paljon noista asioista puhutaan ja ne tulevat uutisotsikoihin, milloin on surmattu puoliso, milloin lapsi tai toteutettu ns. perhesurma.

Lue lisää

"Siis pitäisikö tässä ny nauraa, aika koomista, pakostakin sitä joutuu ajattelemaan, et onkohan toi vastapuoli ihan aikuisen kirjoissa. "
Niin sanottakoon että minulla yhtä paljon, jos ei jopa vielä enemmän vastaavasta syystä syytä ajatella vastapuolen aikuisten kirjoja, mutta kun tunnen ja tiedän että on tuon tyyppisiä ihmisiä kuin sinä vaikka ikää on niin en käyt täällä palstallakaan räksyttämään.

Niin_pystyy kirjoitti:

"niin pystyy kyllä kuvittelemaan miltä se tuntuisi, että joutuu elämään jatkuvan uhan alla."

Niin pystyy tietenkin kuvittelemaan jos vain vähänkin jaksaa ymmärtää, mutta osaatko sanoa mistä johtuu että aloittaja JOUTUU elämään sen pelon alla?

Kyse siis nyt aloittajasta.

Ja ps. Minua ei todellakaan naurata se alun kysymys minun omista raskaustoiveistani siinä samassa iässä... Kauhea ajatuskin. Mutta sanottakoon että jos vahinko olisi vastoin kaikkia luonnonlakeja ja todennäköisyyksiä käynyt (se on mahdollista jollain promilleluokalla hyvin harvinaisissa tapauksissa vielä kk-kiertojen loputtuakin jos ms vielä onkin irronnut ja on terve) niin on mahdollista että en olisi abortoimaan hennonut kuitenkaan käydä.
Mutta kysymys onkin sitten siinä että olisin jonnekin takuulla lähtenyt sen aarteeni kanssa josta narsisti ei olisi minua yhyttänyt. Nimi vaihtoon jne. Siis kauvas.

Lue lisää

"Niin pystyy tietenkin kuvittelemaan jos vain vähänkin jaksaa ymmärtää, mutta osaatko sanoa mistä johtuu että aloittaja JOUTUU elämään sen pelon alla?"

No sinä nyt et jaksanut edes yrittää ymmärtää , mikä kyllä tuli esiin. Mitä tulee aloittajaan niin änen tilanteestaan en tarkemmin tiedä, mutta olin ymmärtävinäni, että hän joutuu pelkäämään.

Mikä asia on tuttua minullekkin. Tänäänkin hyvin monissakin kodeissa eletään pelon alla, onhan perjantai ja viikonloppukin

Toisaalta taas sitä pelkoa voidaan luoda kyllä pitkin viikkoakin ja jonkinasteiset hallitsemattomat räjähdykset saattavat tulla hyvinkin pienestä.

On ihmisiä jotka eivät osaa kontrolloida käytöstään, jolloin puhutaan impulssikontrollin häiriöstä, johon liityy yllättäviä vihan purkauksia. Toisaalta on ihmisiä, jotka nauttivat vallastaan ja toisen pelottelusta.

Nää on monitahoisia juttuja ja tosiaan pelko lamaannuttaa, niin että ihminen saattaa jähmettyä, ei kykene puolustautumaan/lähtemään. Toisaalta myös se lähteminen saattaa olla vielä vaarallisempaa, asia jonka toinkin jo esiin, että monetkin väkivallanteot surmat tehdään juurkin eron vuoksi

Muistan kuinka narsisti sai minut ärsyyntymään toistamalla samaa asiaa päivästä toiseen. Hän käskee että mene äänestämään. Sanon etten äänestä. Tämä jatkuu uudestaan ja uudestaan. Äänensävyni nousee ja suutun kun ei mene perille. Hänen kasvoilla oli omahyväinen ilme. Minulle jäi sisäinen ärsyyntyminen ja odotus milloin seuraavaksi tulee jotain. Aihe vaihtuu mene lenkille ja taas mennään. Täydellinen valta ja hallinta minusta pienillä asioilla.

Mielenkiintoista kun silmät aukeaa ja tajuaa mitä hän milloinkin teki.

Lumetsulaakeväton kirjoitti:

Muistan kuinka narsisti sai minut ärsyyntymään toistamalla samaa asiaa päivästä toiseen. Hän käskee että mene äänestämään. Sanon etten äänestä. Tämä jatkuu uudestaan ja uudestaan. Äänensävyni nousee ja suutun kun ei mene perille. Hänen kasvoilla oli omahyväinen ilme. Minulle jäi sisäinen ärsyyntyminen ja odotus milloin seuraavaksi tulee jotain. Aihe vaihtuu mene lenkille ja taas mennään. Täydellinen valta ja hallinta minusta pienillä asioilla.

Mielenkiintoista kun silmät aukeaa ja tajuaa mitä hän milloinkin teki.

Lue lisää

Näin on. Ohjaa toista ihmistä. Olettaa omassa päässään tietävänsä kaikki asiat, toisen ihmisenkin asiat. Ratkaisumalleja ongelmiin ei ole lainkaan luovasti käytössä eli ilmeisesti kokee, että hänen mallinsa on se ainoa ja oikea, muita ei ole ja pakottaa myös toisen valitsemaan tai ei siinä mitään valita, vaan päättää toisen puolesta saman mallin. Ei usko, vaikka perusteellisesti perustelee jonkin toisen mallin olevan parempi ja soveliaampi ratkaisuun, ei se ei käy, koska se ei tule häneltä. Kätevästi kuitenkin syyttää, etkö pysty päättämään.

"Nasse voi esim yrittää kauko-ohjata katseella, jotta sinulle tulisi epämukava olo."

Minulla on kokemusta tuontapaisesta katselusta josta tuli hetkeksi hieman epävarma/pelottava olo. Tilanne laukesi, kun sain suuni auki kysyin, että mitä katsot. En muista vastausta, enkä sitä sitten enempää silloin ajatellut, kun ilta jatkui normaalisti.

Muistan myös sellaisenkin jutun, kun olin hänen luonaan, niin hän sanoi hakevansa puita takkaan. Jäin yksin sisälle ja minulle tuli jossain vaiheessa tunne, että minua katsellaan. Ehdin kyllä myös ajatella jo, et päässäni on ehkä jotain vikaa. Takaisin tullessaan hän kysyi, kävikö täällä joku ? Johon vastasin, ettei minun tietääkseni ja iltaa jatkettiin normaalisti ja asia unohtui.

Tuostakin esimerkistäsi

"Hän voi sanoa jotain järkyttävää, ja kääntyä samassa poispäin, esittää kiireistä." minulla myös on kokemusta. Se tulee niin äkisti, eikä kehtaa enää kysyä, että mitä sanoit, kun alkaa itse epäilemään kuulemansa.

Tuota on joutunut kokemaan myös muutama lähipiirini kuuluva henkilö tavatessaan ko. henkilön ensimmäistä kertaa.

He sitten ilmaisivat asian omalla tavallaan, toinen sanoi että ko. ihmisellä on oudot puheet, toinen sanoi, ettet halua kuulla ja yhden kasvoilta paistoi suuttumus. Kukaan heistä ei halunnut sanoa minulle tarkalleen, mitä se mies sanoi ja siinä kohtaa itsekin sitten jätin asian siihen ja selittelin asiaa itselleni, että ehkä siinä oli kyseessä joku väärinkäsitys.

Niinhän se menee, kun ei vielä tiedä.

Onko kyse kilpailusta? On niinkuin eri sarjoja sitten...