hei!
Onko kellaan kokemusta intialaisista parisuhteessa. asun jenkeissa ja olen deittaillut intialaista miesta pari kuukautta. Kovin pitkalle suhde ei ole viela edennyt, mutta tuntuu silta etta olemme molemmat tosi kiinnostuneita ns. seurustelusuhteesta. Miehen perhe on hinduja, mutta han on itse kaynyt katolisen koulun ja on niin sanotusti hyvin "americanized" Aikaisemmin olin pitkassa suhteessa ranskalaisen kanssa, mutta tama tuntuu tosi erilaiselta. Kokemuksia??
Onko kellaan kokemusta intialaisista parisuhteessa. asun jenkeissa ja olen deittaillut intialaista miesta pari kuukautta. Kovin pitkalle suhde ei ole viela edennyt, mutta tuntuu silta etta olemme molemmat tosi kiinnostuneita ns. seurustelusuhteesta. Miehen perhe on hinduja, mutta han on itse kaynyt katolisen koulun ja on niin sanotusti hyvin "americanized" Aikaisemmin olin pitkassa suhteessa ranskalaisen kanssa, mutta tama tuntuu tosi erilaiselta. Kokemuksia??
Vastaukset 11
Vanhimmat
usa = shit, india = shit. Shit Shit = 2 Shit.
Siinä tuli sitten suoraa puhetta suomalaisesta sielunmaisemasta.
Muuten onko sinulla mitään maita jotka eivät kuuluisi tähän joukkoon?
2 shit? tarkoititko äitiäs ja isääs? siinä kaksi paskaa kun sut synnytti, saatanan juntti!
olen ollut onnellisesti naimisissa intialaisen mieheni kanssa jo kauan, ja minulla on paljon intialaisia (moku-suhteessakin eläviä) tuttuja.
intialaiset ovat yksilöitä. heitä on hirmu erilaisia. jos minun mieheni on ihana ja kultainen, voi tuttavaperheiden miehet olla ilkeitä, mukavia, pettäviä, uskollisia, flirttejä, perhekeskeisiä, romattisia, jöröjä... aivan kaikkea löytyy.
onko sinun ihastuksesi perhe kovin perinteinen? jos on, perhe voi haluta pojalleen kunnon hindu "homely girlin". samaa kastia, tietysti. varmista siinä vaiheessa, että jos isäsi on taksikuski ja äitisi siivooja, että kaunistelet totuutta. muuten perhe tekee kaikkensa ettette olisi yhdessä, jos he ovat ns. ylempää kastia. jos mies vie sinut tutustumaan vanhempiinsa, voit ehkä luottaa siihen, että hän on tosissaan sinun suhteesi.
yleensä kristitty koulu ei vaikuta hinduihin mitenkään. onko ihastuksesi käynyt koulunsa intiassa vai usassa? se tietenkin vaikuttaa pljon, koska ystävillä on suuri vaikutus kasvavaan nuoreen.
vaikka mies tuntuisi olevan hyvin länsimainen, ne syvimmällä olevat arvot on ehkä kuitenkin intialaisia. mutta se ei missään nimessä ole huono asia!
tutustu mieheen kaikessa rauhassa (ainakin perinteisesti intialaiset miehet jaksavat odottaa suhteen lämpenemistä kauan) ja samalla voit alkaa tutustua intialaiseen kulttuuriin.
minulta vei vuosia aikaa ymmärtää monia intialaisille tärkeitä asioita. vieläkään en kaikkea pysty näkemään intialaisin silmin, mutta ymmärrän paljon enemmän kuin parin vuoden yhdessä olon jälkeen.
yleensäkin moku-suhteissa kannattaa olla joustava, yrittää nähdä asiat objetiivisesti, eikä tulisi arvottaa asioita oman kulttuurin mukaan. ja mikä tärkeintä, molempien puolisoiden tulisi aidosti kunnioittaa toisiaan.
onnea alkavaan suhteeseenne!
heip!
eli kiitos vastauksesta. Olen tullut samaan tulokseen, etta intialaiset voivat olla hyvinkin erilaisia, minun "ihastukseni" sanoo olevansa hyvin epatyypillinen intialainen. Koulunsa han kavi intiassa, on asunut jenkeissa muutaman vuoden ja perhe on edelleen intiassa. Perhe kuuluu ns. paimenet kastiin (???) ja ainakin aiti edelleen lahettelee pojalleen kuvia tytoista, toisin sanoen sopivista vaimoehdokkaista intiasta. Ystavani kuitenkin sanoo ettei han halua missaan nimessa palata intiaan tai intialaista kumppania, ennen minua han asui yhdessa amerikkailaisen tyton kanssa. Sanoit kirjoituksessasi etta et edelleenkaan pysty nakemaan joitain asioita kuten intialaiset, pystytko antamaan esimerkkeja?? miten kuvaisit suurimpia kulttuurieroja?? esim. mita asioita edelleen naette eri nakokulmista?? Onko teilla lapsia?? suunnitteilla??
Sori jos kuulostan liian suoralta, mutta kuten sanoit on tarkeaa yrittaa oppia tuntemaan ja ymmartamaan kulttuuria.
Minua suhteessamme hairitsee ehka eniten se etta emme ole tosiaankaan kovin laheisia (=intiimeja), mutta silti hyvin nopeasti ystavani suunnittelee tulevaisuuttamme yhdessa hyvinkin pitkalle. Ja yrittaa sitten jalkeenpain korjailla, kun huomaa etta minulla on hanta koipien valissa ja jalat lahtokuopissa. Meilla on molemmilla kokemusta 'moku' suhteista, joten tuntuu etta olemme valilla liiankin varovaisia, kumpikaan ei halua missaan nimessa luokata yms.
vai on "ihastuksesi" (vai joko voi sanoa poikaystäväsi?! ;)) äiti järjestämässä avioliittoa hänelle! mitä arvelet, katsooko äiti kamalan pahalla jos sinä nyt astut uutena tyttöystävänä kuvioihin ja sotket hänen hienot suunnitelmansa? mitä muuten itse olet mieltä järjestetyistä avioliitoista? minä olen piiiitkän aikaa asiaa käänneltyäni alkanut ymmärtää ystäviäni, jotka ovat suostuneet sellaiseen. (itse en tosin suostuisi.)
vastauksia kysymyksiisi:
on meillä lapsia. ei meillä oikeastaan ole ns. kulttuurieroja, tai ainakaan mitään suurempia ongelmia niiden vuoksi. mieheni on toisaalta hyvin länsimaalaisen oloinen, mutta toisaalta aika "intialainen". minäkin olen aikalailla maailmankansalainen tavoiltani. kaipa olemme kehittäneet oman yhteisen kolmannen kulttuurimme.
mitähän tarkoitit intiimiydellä? ette siis ole vielä päätyneet sänkyyn? ;)
miksei ystäväsi halua palata koskaan intiaan? entä mitäköhän hän tarkoitti sillä, että on hyvin epätyypillinen intialainen? ei kai hän vaan luule, että on parempi olla enemmän amerikkalainen...
vielä niistä kulttuurieroita:
yksi minulle tärkeä asia, josta mieheni kanssa jo suhteen alussa puhuimme paljon, on totuuden käsite. suomalaisen totuushan on se "oikea" totuus, mitään kaunistelematon ja joskus karvas. mutta aasiassa päin totuus saakin uusia vivahteita, mukaan otetaan kasvojen säilyttäminen ja suhteiden harmonia. eli jokin asia on totta, jos se tekee toiset tyytyväisiksi. jos mies on pettänyt vaimoaan, ja vaimo epäilee miestä, tulee miehen kieltää tapahtunut ja hyvitellä vaimoa. näin päästään takaisin tasapainoon.
vaikeista asioista voidaan vaieta (voisin kuvitella että esim siitä, että seurustelee ulkomaalaisen kanssa, vaikka pitäisi naida se amman järjestämä tyttö). se on kurja juttu, koska sitten ei aina tiedä, missä mennään ja mikä on homman nimi. joskus intialaisten on vaikea sanoa ei, tai loukata ystävää totuudella.
niin, minä en edelleenkään osaa nähdä kaikkia asioita intialaisin silmin. esim. voisin hyvinkin pussata miestäni julkisella paikalla, mikä taas ei hänelle käy ollenkaan. toinen esimerkki työpaikoilta intiasta: ihmissuhteiden vyyhdit ovat aivan käsittämättömillä mutkilla. ja statushierarkia on kaikki kaikessa "yes sir, of course sir!".
mutta kuten jo olen sanonut, intialaisia on monenlaisia. ihan kuten meitä suomalaisiakin.
oletko koskaan käynyt intiassa? suosittelen, etenkin jos suhteenne syvenee. näetpä ainakin, missä ysätäväsi on kasvanut.
Hei taas!
Kiva kuulla suhteestasi mieheesi ja muutenkin kokemuksestasi. Tulin juuri 'poikaystavani' (kai voi jo niin sanoa, kaak..)luota ja tassa vahan lisainfoa ja vastauksia kysymyksiisi.
-mitä arvelet, katsooko äiti kamalan pahalla jos sinä nyt astut uutena tyttöystävänä kuvioihin ja sotket hänen hienot suunnitelmansa?-
Niin, sita olen miettinyt etta mitenkahan hanen vanhempansa mahtavat minuun suhtautua. Eilen sain juuri tietaa, etta ystavani on kertonut aidilleen minusta,ilmeisesti aika yksityiskohtaisesti (koulutuksen,tyopaikan yms) ja ilmoittanut aidilleen ettei nyt kannata lahetella niita kuvia vaimoehdokkaista. Hanen mukaansa aiti on kai suht ok asian kanssa (ehka koska en ole ensimmainen ei-intialainen tyttoystava), mutta haluaa nahda kuvani!!!!?? APUA!! mitenkahan tohon pitaisi suhtautua....en usko etta kyse on ihan vaan uteliaisuudesta, vaan sain sellaisen kasityksen etta ulkonako tai ihonvariaste voi olla hyvinkin tarkea. Kuulostaa aika karulta minulle, mutta yritan ymmartaa...
Oletko muuten kuullut etta noin yleisesti intiassa ajatellaan, etta mita vaaleampi iho sen parempi?? Olenkohan saanut ihan vaaraa infoa?? ehka olen vahan paranoidi taman perhepelon kanssa mutta....
-mitä muuten itse olet mieltä järjestetyistä avioliitoista?-
no, minulle nama asiat ovat todella uusia, en kylla oikein ymmarra miten se nykyaan voi toimia, mutta en ole tata asiaa ennen juuri miettinyt. Nain suomalaiselle ajatus on aika outo, mietin vaan millaisen miehen omat vanhempani minulle valkkaisivat, yok, voin vaan kuvitella, etta maku miesten suhteen on meilla VAHAN erilainen! ystavani on aika vahvasti jarjestettyja avioliittoja vastaan. han ehka hieman hapeaa asiaa (sita etta se on vielakin tavallista intiassa), mutta luulen etta negatiivinen suhtautuminen saattaa johtua myos siita etta hanen omien vanhempien liitto on ollut kaikkea muuta kuin onnellinen. Negatiivisuus ei kuitenkaan kaiten johdu lansimaisesta vaikutuksesta, koska jo intiassa asuessaan han seurusteli muslimityton kanssa, mika on ilmeisesti hinduperheelle yksi pahimmista vaihtoehdoista. Minua vahan hirvittaa koska, ystavani kertoi mm. etta vanhemmat yrittivat kaikkensa estaakseen tuon suhteen, mm. palkkasivat etsivan etsimaan huonoja puolia tyton perheesta ??!!
-mitähän tarkoitit intiimiydellä? ette siis ole vielä päätyneet sänkyyn? ;)-
krohom... voin kai sanoa etta nyt ollaan jo 'intiimeja' ;)
-miksei ystäväsi halua palata koskaan intiaan? entä mitäköhän hän tarkoitti sillä, että on hyvin epätyypillinen intialainen? ei kai hän vaan luule, että on parempi olla enemmän amerikkalainen...-
en usko, han kylla pitaa amerikkalaisesta elamasta, mutta korostaa kylla paljon kulttuuriperimaansa kuten minakin. Yhteista meilla on myos halu menestya ammatillisesti, ja ehka molemmat koemme etta taalla on parhaimmat mahdollisuudet molempien alalla siihen. Mina en tieda mihin maahan minun tieni vie ja hankin on ilmeisesti avoin muutoksille (mutta ei palaamaan intiaan) ystavani ei edes ole kaynyt kotonaan kahteen vuoteen, ja valitettavasti luulen etta syyna on ainakin osaksi perheen painostus... :(
-niin, minä en edelleenkään osaa nähdä kaikkia asioita intialaisin silmin. esim. voisin hyvinkin pussata miestäni julkisella paikalla, mikä taas ei hänelle käy ollenkaan.-
meilla toisinpain kokonaan, mina olen se joka kokee olonsa epamukavaksi naissa tilanteissa..
ehka tama on yksi niista 'epatyypillisista' piirteista..
-intialaisia on monenlaisia. ihan kuten meitä suomalaisiakin.
totta, kiva kuitenkin kuulla kokemuksistasi, varsinkin kun itsellani ei ole aikaisemmin edes ollut intialaisia ystavia. en ole intiassa ikina kaynyt ja nyt tuntuu silta etta on hurjasti koettavaa toisen kanssa jo ihan taallakin ns. neutraalilla alueella ;) katsotaan..
täysin samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. Myös itselläni on intialainen mies, enkä kyllä pois vaihtaisi. Kulttuureista kannattaa kyllä olla kiinnostunut ja ottaa selvää, se auttaa monen asian ymmärtämisessä. Onnea teille !
sina koet intialaisen kulttuurin?? Miten tulet toimeen miehesi perheen kanssa?? Kiitos jo etukateen! ;)
Eikö Intia ole monikymmenmiljoonainen maa, kun pelkästää Kalkutassakin on enemmän ihmisiä kuin Suomessa.
Miten joku voi edes ajatella, että koko maan kattaisi joku yksi "intialainen kulttuuri"?
Johan siellä on uskontoja ja kieliäkin vaikka millä mitalla.
Haloota nyt!
..asiasta ei siis sinun mukaasi kannata keskustella?? ma luulin etta tama palsta on sita varten etta voi tutustua muihin samassa tilanteessa oleviin ja "keskustella" kokemuksista. en ymmarra tota 'herneet nenaan' heti asennetta taalla. haloo vaan sinne pain! jos tunnet hyvin intiaa, mikset kerro jotain??