Lääkäreillä on tapana jättää minut ongelmieni kanssa, ja yleensä ei sillä niin väliä, mutta nyt vaivani vaikuttavat huolestuttavasti normaaliin elämään ja tarvitsisin apua!
Siis viime vuonna minulle alkoi tulla tilanteita, joissa en voinut liikkua tai liikuttaa tiettyä osaa kehostani. Kun käteni jähmettyi kouristusmaisesti moniksi minuteeiksi, sain neurologille ajan. Epäilivät epilepsiaa ja kuvattiin pää ja tehtiin EEG. Ei löytynyt mitään, lääkäri sitten heitti vaihtoehdon, että aivot uudelleen järjestäytyvät ja hei hei. Silloin se oli ok.
Nyt sitten asia on pahentunut paljon. Olen kaksi kuukautta lähes joka päivä kokenut vaikeutta liikkua ja joskus jopa en ole liikkunut pitkiin aikoihin mihinkään, hyvä jos silmät liikkuivat. Menin uudestaan lääkäriin ja lähetettiin uudestaan EEG-kuvauksiin. Ei epilepsiaa, tuon jo tiesin. Mutta kun se ei ole epilepsiaa ja EEG oli hyvä, niin lääkäri sanoi, että ei ole jatkoa. Eli hei hei. Yritin siinä kysellä mitä se voisi olla tai mitä kannattaisi nyt tehdä, ja lääkäri tuttuun tapaan vain hoki, että ''Ei tutkimustuloksia, EI JATKOA.'' Pitäisikö minut nyt pistää äidin puhelin numero käteen ja toivoa, etten jähmety kesken syömisen tai kun ajan autoa?
SIIS Soitanko uudestaan ajanvaraukseen ja selitän asiani? Vai pitäisikö minun itsenäisesti kokeilla erikoislääkäreitä, kuten fysioterapeuttia (niskajumi) tai psykoterapeuttia (voihan tuo psyykkistäkin olla?) tai ...? Mitä minun kannattaisi tehdä? Ja miten asia kannattaa esittää puhelimessa, että saa asiat hoidettua niin, ettei minua lytätä maahan?
Olen nainen, 21 v.
Kiitos kaikista vastauksista!
Siis viime vuonna minulle alkoi tulla tilanteita, joissa en voinut liikkua tai liikuttaa tiettyä osaa kehostani. Kun käteni jähmettyi kouristusmaisesti moniksi minuteeiksi, sain neurologille ajan. Epäilivät epilepsiaa ja kuvattiin pää ja tehtiin EEG. Ei löytynyt mitään, lääkäri sitten heitti vaihtoehdon, että aivot uudelleen järjestäytyvät ja hei hei. Silloin se oli ok.
Nyt sitten asia on pahentunut paljon. Olen kaksi kuukautta lähes joka päivä kokenut vaikeutta liikkua ja joskus jopa en ole liikkunut pitkiin aikoihin mihinkään, hyvä jos silmät liikkuivat. Menin uudestaan lääkäriin ja lähetettiin uudestaan EEG-kuvauksiin. Ei epilepsiaa, tuon jo tiesin. Mutta kun se ei ole epilepsiaa ja EEG oli hyvä, niin lääkäri sanoi, että ei ole jatkoa. Eli hei hei. Yritin siinä kysellä mitä se voisi olla tai mitä kannattaisi nyt tehdä, ja lääkäri tuttuun tapaan vain hoki, että ''Ei tutkimustuloksia, EI JATKOA.'' Pitäisikö minut nyt pistää äidin puhelin numero käteen ja toivoa, etten jähmety kesken syömisen tai kun ajan autoa?
SIIS Soitanko uudestaan ajanvaraukseen ja selitän asiani? Vai pitäisikö minun itsenäisesti kokeilla erikoislääkäreitä, kuten fysioterapeuttia (niskajumi) tai psykoterapeuttia (voihan tuo psyykkistäkin olla?) tai ...? Mitä minun kannattaisi tehdä? Ja miten asia kannattaa esittää puhelimessa, että saa asiat hoidettua niin, ettei minua lytätä maahan?
Olen nainen, 21 v.
Kiitos kaikista vastauksista!
Vastaukset 19
Vanhimmat
Lääkärinammatissa tulee pukeutua soteasusteisiin, niinkuin kelalla.
Kuukauden mehupaastotaimieluimmin kuukauden vesipaasto,niin paranet.
Tai ehkä vieläparempi ayrvedinen kuukauden ureapaasto.
Älä yllytä, minun tekee kipeää.
Olisikohan aihetta vaihtaa suuntaa, josta yrität saada apua?
Jospa niistä perinteisistä korjauksista löytyisi apua myös sinulle, kuten monille muillekin on löytynyt, kun noiden "oikeiden" hoitojen keinot ovat loppuneet. Esim. kalevalainen jäsenkorjaus voisi olla eräs kokeilemisen arvoinen juttu!
Niinpä, runttaillaan jäseniä jotta tulee lääkärinkin löydettäviä vikoja. Olen joskus käynyt ihan laillisesti vahvistetulla kiropraktikolla ja hoitokuurin jälkeen meni pari kuukautta ennen kuin olin taas terve ja kivuton.
Pitikö mennä sinne laillistetulle? Onhan niitä muitakin!
Kyllä, jos lääkärin huomion haluaa niin kannattaa olla tosi huonossa ja kehnossa kunnossa. Pitää Suomalaisena myös muistaa, ettei sisu kuulu lääkäriin. Jos lääkäri kysyy sattuuko ja vähänkin sattuu niin sanotaan kyllä, ehdottomasti.
Siis viesti on poistettu, kun aloittajaa kehoitetaan miettimään kalevalaiselle jäsenkorjaajalle menoa, kun muualta ei ole saanut apua, jopa kieltäydytty hoitamastakin!
Mikä tuossa on sääntöjen vastaista?
Sääntöjä tulkitseva tietenkin kertoo asiasta tarkemmin!
Mainostusta? Se ei ole sallittua keskustelupalstalla.
Eikö sitten lääkärin hoito ole mainostusta, jota joka välissä täällä näkee?
Itse koettua. Lääkärit jotka ei osaa hommaansa. Jättävät yleensä potilaan usein oman onnensa nojaan. Tämä on yleensä taktiikka, jos lääkärillä menee sormi suuhun.
Terveyskeskukset ns."arvauskeskukset" on pahimpia. Sieltä et koskaan saa diagnoosia, jos sitä menet hakemaan. Saat vain reseptejä lääkkeisiin, joita kokeilet vaivaasi. Jos ne ei auta, sinua kehoitetaan tulemaan uudelleen. Jotta saisit uusia lääkkeitä kokeiltavaksi vaivaasi.
Näin kävi minulle, kunnes ambulanssi vei keuhkoveritulpan takia sairaalaan.
Samalla käynnillä löytyi myös rintasyöpä.
Olin hengenvaarassa. Mutta tk.lääkärin mielestä en ollut. En tiedä, itkisikö, vai nauraisiko?
Mutta tälläinen on pelottavaa terveydenhoitoa.
Aika hurjalta kuulostaa. Saahan tuollaisista lääkäreistä valittaa? Voiko ihminen vaatia lääkärin vaihtoa?
On kyllä ihanaa jos saattuu saamaan ajan hyvälle ja mukavalle lääkärille. Sellaisia lääkärietä pitäisi kiittää enemmän.
Toivottavasti sinua hoidetaan nyt hyvin. Onko syöpä parantunut?
Niinhän sitä ilmoitetaan, että vain koulutettu tietää!
Ihan selvästi konversiohäiriö. Kokeile siis psykoterapeuttia.
Mielenkiintoista kuinka helposti kivut ja vaivat saadaan täällä "oikeiden hoitojen" puolella käännettyä sieltä "korvien välistä" johtuviksi!
Joo ja tämän korvienväliasiankin he toteavat tutkimatta.
Mitäs sitä enempiä tutkimaan, kun siellähän se vika on! Jos niin sanotaan.
havaintojen teko on vaikeaa ilman tutkimusta
Missä päin Suomea asut.