Jumala vihaa syntiä ja syntisiä!

Anonyymi kirjoitti:

Adviss:

Psalmeissa sanotaan 13 kertaa, että Jumala vihaa syntisiä! Esim psalmissa 5:5.

Psalmit 5:5-7
Sinä et ole Jumala, joka mieltyy vääryyteen. Paha ei saa asua sinun luonasi. Kerskailijat eivät kestä sinun silmiesi edessä. Sinä vihaat kaikkia väärintekijöitä, sinä hävität valheenpuhujat. Verenvuodattajia ja petollisia Herra inhoaa.

Myös Uudessa testamentissa on kohtia, joista käy selville, että Jumala vihaa syntisiä.

 Johannes 3:36
Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä. Mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, ei ole näkevä elämää, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällään.”

Monet meistä ajatelevat, että synti on jotakin ulkopuolista joka voi ikäänkuin tarttua meihin mutta joka ei ole oikeasti osa uskovaisten elämää. Jotkut väittävät, että he pystyvät elämään täysin synnittömästi. Mutta näin ei ole. Synti on osa meitä. Synti on meissä emmekä siitä eroon pääse. Ne valheet, pettämiset, huorin tekemiset tai henkilöön katsomiset, joita jokaisen uskovan elämästä löytyy, ne ovat osa meitä. Muun väittäminen olisi teeskentelyä ja valehtelua ja jälleen yksi synti lisää niiden syntien joukkoon, joita sinä ja minä teemme. Ihminen on syntinen eikä siitä muuksi muutu vaikka tulisi uskoon ja hylkäisi kaiken pahan seitsemänkymmentä seitsemän kertaa.

Kun Herran kaikista hurskaimmatkin palvelijat avoimesti kertovat Raamatussa olevansa syntisiä ja tekevänsä syntiä, ja heitä on Raamatussa usko pois, paljon, niin kuinka sinä tavallinen ihminen kuvittelet että pystyisit olemaan synnitön?

Daavid sanoo: Psalmit 25:18
"Katso minun kurjuuttani ja vaivaani, anna kaikki syntini anteeksi."

Hän sanoo:

 Psalmit 40:13
"Onnettomuudet ovat saartaneet minut, niitä on määrättömästi. Syntini ovat ottaneet minut kiinni, kaikkia en voi edes nähdä, sillä niitä on ENEMMÄN KUIN HIUKSIA PÄÄSSÄNI. Rohkeuteni on poissa. "

Jesajakin oli suuri syntinen:

 Jesaja 38:17
"Katso, minun parhaakseni koitui katkera murhe. Sinä rakastit minun sieluani, nostit sen kuoleman kuilusta. Sinä heitit selkäsi taakse kaikki minun syntini. "

Daniel oli suuri syntinen:

" Daniel 9:20
Minä puhuin vielä, rukoilin ja tunnustin syntini ja kansani Israelin synnit ja annoin rukoukseni langeta Herran, Jumalani, eteen minun Jumalani pyhän vuoren puolesta. "

Paavali sanoo olevansa maailman suurin syntinen.

 1. kirje Timoteukselle 1:15
"Tämä sana on varma ja täysin vastaanottamisen arvoinen: Kristus Jeesus on tullut maailmaan pelastamaan syntisiä, joista minä olen suurin."

Paavalilla jos jollakin on hyvin hallussa synnin ymmärtäminen  ja synnin olemus.

 Roomalaiskirje 7:17-20
"Niinpä en sitä enää teekään minä itse vaan synti, joka minussa asuu. Sillä minä tiedän, ettei minussa, nimittäin lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla tosin on, mutta hyvää en pysty saamaan aikaan. Sitä hyvää, mitä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä toteutan. Jos siis teen sitä, mitä en tahdo, en tee sitä enää itse vaan synti, joka minussa asuu.

Paavalin mukaan meissä asuu synti. Me emme pääse siitä eroon. Ei edes parhainkaan uskovainen pääse synnistä eroon.

Kun Jumala vihaa syntiä ja syntistä, kuinka meillä olisi enää pienintäkään mahdollisuutta pelastua? Rakastaako Jumala syntistä kun hän kerran vihaa syntistä? Jotkut sanovat, että Jumala vihaa syntiä mutta hän rakastaa syntistä. Ei Raamattu sano niin. Raamattu sanoo, että Jumala vihaa syntistä. Tuollainenhan sanonta on vain halvan armon sanonta, eikö? Miten tämä voidaan selittää? Miten Jumala samaan aikaan voi rakastaaa syntistä ja vihata häntä? Onko meillä syntisillä mitään toivoa?

Jumalan viha syntistä kohtaan kohtaa Jumalan rakkauden syntistä kohtaan RISTILLÄ. Vain risti selittää tuon paradoksin. Jumala sanoo:

 Jesaja 43:25
"Mutta minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi itseni tähden enkä sinun syntejäsi muista. "

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä