miltä tuntuu yhteen muuttaminen kullan kanssa?

Nauti tämän hetken elämästä ainakin seksin saralla. Yhteen muuton myötä naimisesta tulee arkea.

Olen samaa mieltä edellisen vastanneen kanssa. Aluksi on oikein ihanaa asua yhdessä ja seksi ja kaikki on niinkuin pilvien päällä tanssisi! Muru sitä ja rakkaani mitä! Mä oon ainakin nyt viiden vuoden yhteiselon jälkeen täynnä tätä yhdessä asumista! Päivästä toiseen samanlaista...missä jännitys? Seikkalu? Seksi? Rakkauden- ja hellyydenosoitukset? Mitä tapahtui sille ihanalle parisuhteelle joka meillä vielä pari vuotta sitten oli?

En halua lannistaa sua ja sun odottavia fiiliksiä, mutta jos ootte vasta tavanneet, niin kannattaa tutustua siihen kultaasi hieman tarkemmin. Ottaa esimerkiksi selvää tekeekö hän kotitöitä...meillä on sellainen meininki, että mies on sitä mieltä, että kotityöt on naisen homma.JEP. Se muutti mun kanssa yhteen suoraan äitinsä helmoista, joten ei osaa laittaa ruokaa, siivota, pitää kotia järjestyksessä...Se vaan jättää jälkeensä roskaa ja sotkua! Sitten mä sanon, että eikö se voisi ystävällisesti vaikka tiskata, niin se ilmoittaa, että "tiskaa sä, koska tutkimuksen mukaan 80% naisista haluaa hoitaa vapaaehtoisesti kaikki kotityöt". Se oli lukenut jonkun artikkelin lehdestä ja sovelsi sitä meidän elämään ajattelematta, että minä saattaisin kuulua niihin 20%:iin.

Ota siis selvää millainen miehesi on oikeasti. meillä ei yhteistä säveltä ole löytynyt ja nyt olen aika täynnä tätä kaikkea...

Joo alku on ihanaa, mutta ota huomioon, että todellisuus ja arki iskee joskus!

Edellisistä kirjoittajista poiketen, meillä on oikeesti yhdessä asuminen ollut ihanaa, ihan alusta asti. Kun vaan muistaa aina puhua asiat selviksi, tehdä yhdessä kaikkea kivaa ja antaa toiselle myös omaa aikaa, niin vieläkin tuntuu, että vastahan me muutettin yhteen asumaan :)
Onnea teille roppakaupalla!

Aluksi jännitti aika paljon, kun asunto oli molemmille vieras ja niin paljon oli tekemistä, että saatiin muutto valmiiksi. Olimme aika hämillämme alussa yhteisessä asunnossa,mutta kyllä se siitä lopulta suttaantui:)
Nyt ollaankin sitten muuttamassa ihan omaan yhteiseen kotiin syyskuun lopulla vuoden yhdessä asumisen jälkeen.
Koko aika on ollut ihanaa, koska teemme paljon asioita yhdessä ja olemme myös hyviä ystäviä sen lisäksi, että olisimme rakastavaisia.
Kotityöt sujuu hyvin, mies tykkää tiskata, minä tehdä ruokaa. Sitten joskus otetaan aikaa yhdessä ja puunataan koko asunto oikein kunnolla. Sekin on oikein hauskaa, kun molemmat innostuu vaihtelemaan huonekalujen paikkoja tai jopa hankkimaan uusia verhoja.Kumpikaan meistä ei ole turhan tarkka siisteyden suhteen, joten ollaan onneksi samalla aaltopituudella tuossa asiassa. Mies on kyllä todella kultainen ja avulias kotiaskareissa:)
Joten onnea vaan uuteen kotiin, kunnioittakaa toisianne ja olkaa toistenne ystävät, siitä se lähtee!

Onnea teille! On hienoa muutaa yhteen. Tosin tässä tulee nyt 5 kk yhdessä oman kullan kanssa asuneen mielipide, mutta kelpaa varmaan.

Me päästin ensin hiukan harjoittelemaan yhdessä asumista ja se meni todella hyvin. Kaikki oli helpompaa ja rakkaus kukoisti. Siksi oikea yhteenmuuttaminen myöhemmin ei ollut mikään ongelma. Mieheni tuli asumaan minun asuntooni, kun kämppikseni muutti oman miehensä kanssa yhteen.

Mieheni on ihana: auttaa kaikessa, saa olon turvalliseks ja seksi on melkeinpä parempaa, ku nyt ei oo mun kämppis viereisessä huoneessa kuuntelemassa. Tosin toisen tavat täytyy oppia ja toista täytyy ymmärtää, mut kaikin puolin meillä on mennyt hienosti. Yhteemuutto oli meille ehdottoman oikea päätös.

Ennen muuttoa olimme seurustelleet n. 10 kk. Olin vain aivan varma asiasta, vaikka alunperin meidän pitkin muuttaa vasta vuoden seurustelun jälkeen (ajallisesti muutto olisi sopinut niin), mutta niin ne maailman tuulet kuljettaa;)

Parhaimpia puolia yhteenmuuttossa on juuri se oman kullan kainalossa herääminen! Ei tartte sumplia aikatauluja ja tapaamisia. Oli aina inhaa, ku mies joutu lähtee illal kotiinsa kämppiksen takia. Mulle annettiin selkeä ohje parisuhteeseen: huumoria ja joustamista:)!

...näin yksin asuessa!

Mullon ihana miesystävä,seurusteltu kohta 3 v ja vielä asustellaan omissa kämpissä...ja voin sanoa kokemuksen rintaäänellä et elän elämäni parasta aikaa.

Kummallakin takana kokemusta "ihanasta" avioelämästä 20v per pää :) et siksi kait tässä osataankin edetä näin hitaasti.

Luulen et vasta vuosien päästä lyömme kamat kasaan ja alamme asustella yhdessä.Näin on nyt hyvä,nautimme molemmat tästä ja ah...kun näemme,meillon tosi kiihkeetä yhdessä ;)))

niin kyllähän yhteiselo sujuu ja on ihan mukavaa...alussa oli ihanaa, mutta yllättävän äkkiä se arki iskee...
kaikista mahtavinta ja ihaninta aikaa oli se kun ei asuttu yhdessä, vaikka melkein joka yö yhdessä oltiinkin...harmittaa kun piti niin äkkiä aloittaa seurustelu niinkin vakavasti että ihan saman katon alle...

Muutettiin yhteen n. vuosi sitten. Oltiin oltu yhdessä reilu puol vuotta. Tiesin, että Hän on Se Oikea, ja yhteenmuuttaminen oli taivaallista! :) Mikään ei ole ihanampaa, kuin herätä rakkaimpansa vierestä joka aamu!