Jotkut surevat ja ihmettelevät yksinäisyyttään ja sitä, ettei kukaan viihdy heidän kanssaan. He ovat sokeita itselleen.Eivät ymmärrä olevansa kaikille ilkeitä, kylmiä ja kovia. Syyt syrjintäänsä on muka aina muissa, ei heissä itsessään. Miten tälläiset ihmiset saisi näkemään itsensä ulkopuolisten silmin?
Itseaiheutettu yksinäisyys
Anonyymi
1<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olen tätä mieltä et harva ihminen on syyllinen mahdolliseen yksinäisyyteensä itse.
Kyllä syy on niin sanotusti, läheisriippuvaisissa ihmisissä ja kaikenmaailman tuttavissa. Yksinkertaisesti on olemassa ihmisiä jotka eivät pärjää / osaa olla/ elää elämää yksin - ei minkäänlaista ajanjaksoa. En usko että kysymys on siitä että ihmiset eivät viihtyisi toistensa seurassa tai että melkein kuka tahansa ei pystyisi vaihtamaan ajatuksia vähemmän tutun ihmisen kanssa.
Pahuus, kaikenlainen kieroilu on tullut elämäämme jäädäkseen loppuiäksemme.
Ja missään ei sanota ole määrätty että, juuri minun pitäisi olla kiinnostunut sinusta seurastasi.
Voin elää, olla yksinäni ja tavata muita ihmisiä vähemmän. Voin nauttia pienistä asioista ja elämästäni niissä puitteissa kuin se on mahdollista. En ole velvollinen pönkittämään kenenkään heikkoa itsetuntoa, tutustumaan ihmiseen jota en halua elämääni. En silti ole outo, kummajainen, hullu-akka, mielipuoli. Nimityksiä joita olen saanut kuulla vuosien varrella puskista.
Ei yleensä, missään nimessä tulla suoraan sanomaan mitään poikkipuolista.
Kaikki tapahtuu tietenkin selän takana.
Tätä on Suomalaisten ystävyys ihmisillä, joilla on vakavia ongelmia itsellään!