Nuorena miehenalkuna kävin diskoissa ja jo silloin tietyt maitolavojemme prinsessat ja pintaliitotytöt valitsivat seurakseen ne menevimmät kaupungin poikamiehet, joissa tytöt näkivät suuren seikkailijan ja maailman miehen. Minä tavallinen, rehellinen ja sanansa pitävä nuorukainen en kuulunut siihen "ykkösryhmään", joista tytöt olisivat kiinnostuneet. Olin liian tasapainoinen ja ehkä arkinenkin. En sekoillut juurikaan keskikaljan kanssa ja noudatin tiukan kasvatuksen saaneena suurimmaksi osaksi vanhempieni kuria ja tahtoa, joten kotiintuloajat olivat sääntönumero yksi aina 18 ikävuoteen saakka. Ravintoloissa kävin 3 vuotta ja sieltä en vaimoa löytänyt, vaan löysin hänet sattumalta lenkkipolulta. 21 Vuotiaana aloitimme seurustelun, 23 vuotiaana menimme naimisiin ja nyt takana on avioliittoa 12 vuotta. Meillä on pari lasta ja ihana avioliitto. Toki riitelemme roskapussin viemisestä, perheen vapaa-ajan vietosta, rahojen käytöstä ja lomakohteista, mutta liitto on pysynyt hyvin kasassa. Vaimoni on perusnätti suomityttö ja itse olen peruskomea suomalainen mies.
Sinkkunaiset koen aika usein luusereiksi siksi, että näitä entisiä kaupungin tavoitelluimpia tyttöjä näkee vielä nykyään tutuissa yökerhoissa ja pubeissa "saalistamassa", kun niihin sattuu harvakseltaan eksymään. Nämä sinkkunaiset eivät tyytyneet nuoruudessaan siihen tavalliseen naapurinpoikaan jonka silloin olisivat saaneet, vaan he aina janosivat parempaa sulhasta. Nuorina ja kauniina he saivatkin silloin paljon kilpakosijoita. Välillä heillä oli ulkomailta tuotu lomaromanssi kainalossa, mutta pian sekin vaihtui uuteen "parempaan". Vuodet kuluivat ja tytöt pysyivät sinkkuina ja heidän kaikki suhteensa kestivät maksimissaan kuukauden tai pari.
Nyt heidän kohdallaan tilanne on jo toinen. Kuka haluaa puolisokseen naisen, jolla on takana kymmeniä ja kymmeniä hetkittäisi irtosuhteita miesten kanssa. Ei heille aikoinaan perusmiehet kelvanneet, niin miksi heihin pitäisi sinkkumiesten luottaa nyt? Monille sinkkunaisille on jäänyt suoraan sanottuna LUU KÄTEEN ja sama pätee myös näihin seikkaileviin juppimiehiin, joilla ravintolaillan ainoa tavoite oli yhden yön "metsästys".
En arvostele sinkkunaisia, joilla on takana pitkä parisuhde ja ovat nyt joutuneet syystä tai toisesta sinkuiksi, vaan ainoastaan niitä, jotka ovat tietoisesti "pelittäneet" vuosi vuoden perään, sen koommin tulevaisuutta miettimättä. Se entinen kaupungin kaunis tyttö ja unelmien prinsessa, joka on nyt parhaat vuotensa nähnyt ja joka juhlimisesta rupsahti ja sai kovan bailausmaineen, ei taida enää olla niin kovaa valuuttaa sinkkumarkkinoilla, jossa tarjolla on muitakin vaihtoehtoja, paitsi niille samalle tasolle jääneille saalistaville sinkkumiehille, joita kiinnostaa vain yhden illan seksi.
Tarinan opetus: Ei kannata juosta kukasta kukkaan ja etsiä parempaa, vaan vakava/kestävä parisuhde kannattaa rakentaa jo nuorena, sillä niin on elämä mukavampaa ja antoisampaa sekä ylä että alamäessä.
Terveisin:
Aikuinen naimisissa oleva uskollinen mies, joka ei vaihtaisi päivääkään pois avioliitosta ja lasten kanssa puistossa leikkimisestä.
Onnea valitsemallanne tiellä
Sinkkunaiset koen aika usein luusereiksi siksi, että näitä entisiä kaupungin tavoitelluimpia tyttöjä näkee vielä nykyään tutuissa yökerhoissa ja pubeissa "saalistamassa", kun niihin sattuu harvakseltaan eksymään. Nämä sinkkunaiset eivät tyytyneet nuoruudessaan siihen tavalliseen naapurinpoikaan jonka silloin olisivat saaneet, vaan he aina janosivat parempaa sulhasta. Nuorina ja kauniina he saivatkin silloin paljon kilpakosijoita. Välillä heillä oli ulkomailta tuotu lomaromanssi kainalossa, mutta pian sekin vaihtui uuteen "parempaan". Vuodet kuluivat ja tytöt pysyivät sinkkuina ja heidän kaikki suhteensa kestivät maksimissaan kuukauden tai pari.
Nyt heidän kohdallaan tilanne on jo toinen. Kuka haluaa puolisokseen naisen, jolla on takana kymmeniä ja kymmeniä hetkittäisi irtosuhteita miesten kanssa. Ei heille aikoinaan perusmiehet kelvanneet, niin miksi heihin pitäisi sinkkumiesten luottaa nyt? Monille sinkkunaisille on jäänyt suoraan sanottuna LUU KÄTEEN ja sama pätee myös näihin seikkaileviin juppimiehiin, joilla ravintolaillan ainoa tavoite oli yhden yön "metsästys".
En arvostele sinkkunaisia, joilla on takana pitkä parisuhde ja ovat nyt joutuneet syystä tai toisesta sinkuiksi, vaan ainoastaan niitä, jotka ovat tietoisesti "pelittäneet" vuosi vuoden perään, sen koommin tulevaisuutta miettimättä. Se entinen kaupungin kaunis tyttö ja unelmien prinsessa, joka on nyt parhaat vuotensa nähnyt ja joka juhlimisesta rupsahti ja sai kovan bailausmaineen, ei taida enää olla niin kovaa valuuttaa sinkkumarkkinoilla, jossa tarjolla on muitakin vaihtoehtoja, paitsi niille samalle tasolle jääneille saalistaville sinkkumiehille, joita kiinnostaa vain yhden illan seksi.
Tarinan opetus: Ei kannata juosta kukasta kukkaan ja etsiä parempaa, vaan vakava/kestävä parisuhde kannattaa rakentaa jo nuorena, sillä niin on elämä mukavampaa ja antoisampaa sekä ylä että alamäessä.
Terveisin:
Aikuinen naimisissa oleva uskollinen mies, joka ei vaihtaisi päivääkään pois avioliitosta ja lasten kanssa puistossa leikkimisestä.
Onnea valitsemallanne tiellä
Vastaukset 26
Vanhimmat
Tulee mieleen tämmöiset "Jasminit", jotka ovat nuorena kuvankauniita ja joille riittää vientiä.
Miesten alituinen kehuminen ja kosinta sekoittaa nuoren "pintaliito" tytön pään siinä määrin, että nurkan takaa tulee aina komeampi, kiinnostavampi, urheilullisempi uusi ihastus, jonka tyttö valitsee uudeksi poikakaverikseen. Kun on nuori ja kaunis, niin sulhasehdokkaiden rima on nostettu niin ylös, että pitempiaikaiseksi poikakaveriksi kelpaa vain joku komea, rikas, NHL-Jääkiekkoilija tai TV-Tähti, joka on jonkun sortin julkkis.
Tavallinen perushuumorintajuinen mies ei ole nuoren kauniin naisen mielestä enää kiinnostava.
Miettikää meidän missejä ja malleja. Miinalat, Dahlmanit, Forssmannit,Tuomolat jne.
ovat esimerkkejä siitä, että se tavis poikakaveri sai jäädä ja tilalle tuli "julkkis". Näin se vain menee ja turha on naisten väittää, että rahalla ei ole merkitystä, kun esimerkiksi Spedet tai Loirit vetävät/vetivät nuoria kauniita naisia puoleensa kuin kärpäspaperi.
Mutta myös naisissa ikuiset bilettäjät saavat lopulta luun käteen, se on varma ja hyvä niin. Sitä kylvät, mitä niität!
Vallan mainiosti tässä valotettu miten se tilanne monesti pääsee menemään.
Ahneella on kakkainen loppu.
Spede (rip) lienee yhä Suomen suurimpia viihde persoonia sekä kiistaton idealinko. Aikaisissa elokuvissaan hyvin atleettinen aikakauteensa nähden. Valtavan itsetuntoinen ja määrätietoinen mies.
Siis mikä on parempi diili nuorelle ja kauniille naiselle kuin päätyä naimisiin pintaliidon kautta hyvin menestyvän/median tunteman miehen kanssa?
hyvin sanottu ja varsinkin toi loppuosa tekstistä,että olet onnellisesti naimisissa jne. toivottavasti minunkin mieheni ajattelee noin.. ei tosin naimisiin olla ehditty,mutta lapsi on jo.
ihana tietää että mies arvostaa naisia jotka eivät ole kaikkia miehiä käynyt koeajamassa!
hyvähyvä!
Hyvä kirjoitus, sopii kaltaiselleni sinkkumiehellekin. On tullu myös mietittyä että ois pitänyt nuorempana...nykyään samanikäiset naiset on varattuja tai yh-äitejä ja kummatkaan ei kelpaa...
No voi ainakin YKSIN istua kiikkustuolissa ja muistella hurjia nuoruusvuosia kun naisia kaatui kun heinää, nykyään maine on kääntynyt jo itseä vastaan...
Kunpa naiset tietäis että sitä tosirakkautta tässä vaan kaipaa vaikka menneisyys on ollut sitten mitä...elämä opettaa...
Alkuperäinen: Mun mielestä sä olet hiukan säälittävä. Olet nuorena ollut tavallinen poika, mutta silti tavoitellut ensin vain näitä kaunottaria. Sitten "tyydyit" tavallaiseen naiseen, kun et muuta saanut. Viestissäkin muistit mainita, että vaimosi on tavallinen.
Ihan kuin sinua vieläkin kaihertaisi, ettet saanut "kaunista" - Et kai muuten vieläkin, vuosien jälkeen, analysoisi näitä kaunottaria ja heidän tämän hetkisiä elämiään?
Millaiset tunteet sulla voi olla vaimoasi kohtaan, kun hänet on tässä ulkonäkökasti-järjestelmässäsi luokitellut vain tavallisiin?
Olen siis itse varmaan tällainen "tavallinen" nainen. Mua vaan huvittaa kaksinaismoralismisi: sua ärsyttää, etteivät kauniit naiset aikoinaan kelpuuttaneet sua, tavallista miestä, vaikka itsekin samaan aikaan selvästi haikailit vain niiden kaunotarten perään. Muttet saanut sellaista, joten olet vieläkin vuosien jälkeen katkera. Naurettavaa.
...ja tosiaan vielä, mulle ei tulisi _ikinä_ mieleen haukkua nimenomaan jotain superkomeita miehiä siitä, että eivät ottaneet mua! haha..
mä tiedän ihan itse, etten ole maailman napa ja kellään ei ole mitään oletusarvoista velvollisuutta pitää mua jonakin potentiaalisena naisehdokkaana...
miehiä on sekä komeita että vähemmän komeita, mukavia ja vähemmän mukavia, jne... mä tapailen ketä tapailen ja löydän joskus sen oikean tai olen löytämättä. mutta lupaan että en tule tänne joskus päälle kolmekymppisenä nurisemaan, et joku ryhmä ulkonäöllisesti top-5%-miehiä ei jossain elämän vaiheessa huomionut mua...
oikeasti, get a life...
sulla ei ole ketään/mitään muutakaan kelle tilittää surkeata elämääs.
anteeksi vaan, jos kirjoitin liian tiukasti...
hassua vaan, et vielä 10 vuoden jälkeen eräiden pitää vittuilla jollekin "maitolavojen prinsessoille". Tuskin alkup. edes tunsi niitä niin hyvin et voi tolleen rankata ko. ihmiset täysiks paskoiks.
Jep,
Sun tekstistäsi voi vain päätellä sen, että olet juuri tuollainen Luu käteen jäänyt vanhapiika,
ja katkera kaikille muille.
Harmittaako oikeasti se, että sut pantiin pilalle, ja sä tulit vanhaks, eikä ketään enää kiinnosta sun napasi ympärillä pyörivä miniatyyrimaailmasi, kertapanonakaan et enää kelpaa kellekkään, että sä olet säälittävä
ja katkera tapaus.
Sun ajatusmaailmassasi tavallinen = ruma tai lihava tai jotain, meille onnellisesti yli 20v naimisissa olleille tuo tavallinen nainen tarkoittaa juuri sitä kaikkea täydellisyyttä jota oikeasti haimme. Kaunista naista on kiva katsella, mutta vanha harppu siitäkin tulee ;-)
tuota... en ole vanha, ja sanoin kyllä _itse_ olevani tavallinen. en katso toisessa ihmisessä ollenkaan ulkonäköä. mulla ei siis nimenomaan ole tarvetta tarrautua mihinkään "ulkonäköryhmään" ja haukkua heitä, koska katson ihmisissä ihan muita asioita. lisäksi olen tässä etsimässä sitä miestä jonka kanssa voin olla onnellinen vielä 20 v päästä, niinkuin sinä.
onkohan sun lukutaidossa todella vikaa??
Know your place!
Hieno kirjoitus! Ja hienoa että joidenkin onnellisten kohdalla hieno kumppani löytyi jo nuoruudessa.
Itseäni en luokittele pintaliitäjiin tai maitolavojen prinsessoihin. Nuoruus meni normaalisti opiskellessa ja harrastaessa. Seuraa oli tyrkyllä, mukavia miehiä, vaan kun ei kolahtanut niin en halunnut sitoa ihmistä itseeni ympäristöpaineiden takia. Toki monta kertaa elämässäni yksinäisyys on yllättänyt, kun on katsellut kuinka kaveripiirissä jokainen oman kullan löysi, vakiintui ja perusti perheen. Monia erojakin ole vierestä todistanut (olen 37) ja uusia kierroksia, uusioperheitä ja muita yhteiselämän muotoja.
Monet avioerot ovat jotenkin järkyttäneet. Pettämiset ja härskit hylkäämiset. Sitä alkoi ajatella ettei tahdo omalle kohdalle vastaavaa.
Jossain toki elää toivo että kohtaan kumppanini.
Ihannemieheni saisi olla "elämää" jo nähnyt , syystä että olen huomannut että useimmilla jotka joutuivat eronneiksi tai petetyiksi, oli ollut puoliso joka ei koskaan käynyt missään, ja sitten esim. ekalla laiva reissulla jonne yksin pääsi saattoi löytyä "se upea uusi rakkaus" ja sitten vain kaikki sileeksi ja jakoon.
Ihminen joka on kokenut ja nähnyt laajasti elämää on minun ihanne mieheni. Kokemuksieni mukaan jotka ovat tämänkaltaisen miehen löytäneet (tai naisen joka on kokenut muutakin kuin Wasalandia-reissuja) ovat tyytyväisiä juuri siihen, että kumppanista löytyy elämänkokemuksen mukanaan tuomaa ymmärrystä ja mustavalkoista ajatustapaa ei esiinny tai tuomitsemista.
Silloin totisesti osaa arvostaa toista, kun hyvän kumppanin löytää, kun on kahlannut ja ihmetellyt ihmissuhdeviidakossa. Ei niin pienestä mene jalat alta eikä todellakaan riskeeraa sitä hyvää elämää minkä saavuttaa löytäessään sopivan kumppanin.
Lyhyesti: kaikki sinkut eivät ole "näitä entisiä kaupungin tavoiteltuja prinsessoja" vaan ihan tavallisia naisia. Sitä sopivaa kumppania kun ei ihan hobbyhall-kuvastosta tilata eikä toimivaa ihmissuhdetta maasta polkaista.Mutta toivo elää!
tilityksen tarkoitus oli mikä??? Sekö että sun oma nuoruus meni 'hukkaan' ns mamman poikana ja sitä ei enää takaisin saa jtn pakko syyllistää muita kun ei muutakaan keinoa enää ole.Vai kalvaako kenties se että nykyinen vaimo on ainut kokemus naisista ja ruoho voi olla vihreämpää aidan toisela puolella????Mun serkku teki saman kun sä,oli mammapoika ja otti ensimmäisen tarjolle tullee muijan (7v kihloissa) ja nyt aina kun otetaan viinaa saan kuulla sitä tilitystä että vituttaa ko ei aikanaa tullut pelehdittyä ja eihän se ois paha jos kävis vain paneen jtn toista muijaa jne. jne.Ja tuskin perusbilettäminen kovin pahasti ihmistä 'rupsauttaa', eikä se ihminen siitä mihinkään kulu vaikka ois testaillu vähän useammankin ihmisen kanssa kaikenlaista.
Hieman kärjistetty kirjoitus mielestäni?
En epäile kirjoituksestasi, etteikö avioliittosi olisi onnellinen ja ettet olisi tyytyväinen elämääsi ja oloosi, mutta.. Jotain ehkä olet jäänyt kaipaamaan, jokin vaihe jäi ehkä elämättä, miksi muutoin olisit vaivautunut moista kirjoitustakaan laatimaan? Ja mistä tiedät, ettei nämä silloin "tavoitellut tytöt" ole tahoillaan onnellisesti parisuhteessa eläviä, jotka, kuten sinäkin, ovat lähteneet vähän "tyttöporukalla tuulettumaan" ;-) Tai ehkä he ovat omasta tahdostaan sinkkuja?
Itse elän onnelisessa parisuhteessa, vaikka tätä vapaata ja rentoa opiskelijaelämääkin tuli aikanaan nähtyä ja koettua, eli en kritisoi näkemystäsi siitä syystä, että kuuluisin tähän alleviivaamaasi kategoriaan, mutta kirjoittamiesi rivien välistä olin vain lukevinani jotain, kaipuuta menneisiin kokemuksiin?
Zemppiä kuitenkin ja aurinkoista kevään odotusta;-)
Totuus satuttaa, vai mitä sanot patja?
Olipas ilkeämielinen ja katkeransävyinen vuodatus sinulta alkuperäinen.
Tunsin ihan syyllisyyttä ulkomuodostani, mikä tosin luojan luoma ja on mikä on.
Muistan vielä sen, millaist se oli: toisaalta tuotti tietysti nautintoa olla katseiden kohde, mutta toisaalta itkin monen kapakkareissun päälle: minut nähtiin vain hyvännäköisenä kuorena. Kyllähän hyvä ulkomuoto silti enemmän mielihyvää tuottaa kuin päinvastoin, mutta paljon pahaa puhetta ja silmätikkunaoloakin se aiheuttaa. Nuorena ei ole kaikkeen siihen panssaroitunut.
Soittelivat monet kaltaisesi minullekin, tahtoivat ns. seurustella. Minä tahdoin kulkea vapaana: nättinä häkkilintuna olo ei kiehtonut.
Nyt olen 45, yh (niin, niin). Koen elämäni onnelliseksi. Miesystäväkin on, vaikka kauan uskoin ettei todellista ystävää minun kohdalle osu. Vaikka ei olisi osunutkaan, elämäni olisi siltikin onnellista.
Ravintoloissa käyn pari kertaa vuodessa. Ehkäpä näit minut silloin siellä ; ). Sinä taidat sen "tavallisen" vaimosi kanssa käydä useamminkin, kun niin tiedät muiden käyntitiheydet.
Ulkonäkö ei ole tärkein asia, mutta eiköhän totuuden nimissä myönnetä, että lähes jokainen sinkku tekee ensimmäisen valinnan juuri ulkonäön perusteella? Minä ainakin menen baarissa mielummin juttelemaan nätille tytölle kuin rumalle. Juttelun myötä paljastuu, onko ihminen kiinnostava noin muuten vai ei.
Kyllä se totta on, että parhaat mies/nais yksilöt viedään sinkkumarkkinoilta ensiksi ja jäljelle jää bailaava alkoholisoitunut rupusakki.
Mitä enemmän tulee ikää mittariin, niin sitä vaikeampi on löytää puoliso, jonka kanssa aloittaa yhteisen elämän rakentaminen. Kun nainen on nuori ja nätti, niin varmasti miehiä pörrää ympärillä. Kun ikää on tarpeeksi ja ulkonäkö kuin Mervi Nykäsellä, niin ei taida olla tanssittajia jonoksi asti?
Ei kelvannut minulle "mammanpoika" nuorempana, ei. Seksiin piti olla komea, statusarvoltaan herkku mies. Sellaisen valitsin lopulta avopuolisoksi, kihlatuksi, aviomieheksi, lasteni isäksi. Ns. "paremman" miehen, sitoutumishaluisen ex-pelimiehen. Komean, sporttisen, koulutetun, musiikillisesti lahjakkaan. Miksikö? Koska olen "maitolavan prinsessa" ja sain sellaisen. Ei jäänyt luuta käteen, vaan sain tavoitellun miehen. Viisas toimii viisaasti.
Mä en huoli, kun Karita Tuomolan näköisen naisen, jolla on Kirsti Paakkasen business-äly ja varallisuus ja sen pitää olla vielä hellä ja tunteellinen mua kohtaan, kuten mun äiti.
Mähän en mammari mammoja katso enkä huoria huoli.
Pelimiehiksi itseään kutsuvat äijät ja tämän tyyppisiä äijiä ihailevat miehet on pellejä. Kaikki muijat sen tietää.
Sä koet sinkkunaiset luusereiksi, koska sä et ole saanut niiltä!
ja mikähän on tämän tarinan opetus ;)
Jos kerran olet niin onnellisesti naimisissa, miksi roikut näillä palstoilla kelaamassa vanhoja juttuja?? jäikö jotain hampaankoloon, eikö elämä tyydytä vai oletko kenties yksi palstanpitäjistä ja yrität saada keskustelua aikaan?? (huh, joko on ip-tallessa;))
En halua lapsia, en ole koskaan halunnut. Olen juuri näitä seikkailijoita, miehiä minulla on ollut useampi kymmen...
Ehkä pikkukaupungissa alkaisi ahdistaa, jos joutuisin ikäni samassa kaupungissa kasvamaan ja aikuisena asumaan. Muutin pois pikukaupungista 18 vuotiaana lukion jälkeen, Helsinki ja sen sinkkumarkkinat kävivät pieniksi kun olin 25-vuotias.
Sain onneksi töitä Lontoosta ja muutin Englantiin. Siellä asuin kaksi vuotta ja sain siirron Amsterdamiin...nyt mieli polttelisi suurempiin kuvioihin, ehkäpä Kanadaan seuraavaksi.
Parisuhteeseen en halua, lastenkasvattaminen tuntuisi painajaiselta...nautin työstäni, matkustelusta ja suurista kaupungeista, joissa sinkkuja riittää kaikissa ikäluokkissa:)
Kuulostat hieman katkeralta vaikka nykyään oletkin onnellisesti naimisissa. Olen itse yksi niistä näteistä naisesta joista kirjoitit ja vieläkin ihan nätti. Vaikka nuorempana valinta tulikin tehtyä suurimmaksi osaksi ulkonäön perusteella niin sisin kuitenkin ratkaisi ja valinta tuli sydämestä.
Ehkä kohdallasi on ollut niin että kemiat ei vaan ole sattunut yhteen, ei niinkään se ulkonäkö.
Uunituore necropostaus 8 vuoden takaa.
Mistä te tiedätte, kenellä on ollut kymmeniä miehiä ja kenellä ei? Olen 23-vuotias sinkkunainen ja minua kohdellaan usein ennakkoluuloisesti yökerhoissa, vaikka en mielestäni anna kyseenalaisia signaaleja. Seurustelin parikymppisenä noin vuoden ja hän on edelleen ainoa mies, jonka kanssa olen harrastanut seksiä.