Saattaa olla, että tätäkin aihetta on joskus tällä palstalla käsitelty... Eikä se taida liittyä sinkkuuteenkaan... Vai liittyykö? Synestesia on eräänlainen kehityshäiriö, Sibeliuksella oli tiettävästi synestesiaa eli hänen kokemanaan sävellajit olivat eri värisiä. Autismin kirjossa synestesia on kai aika yleinen ilmiö.
Mä ajattelen kirjaimia eri värisinä, silloin kun ajattelen niitä yksittäisinä, tekstissä ne on vaan yhden värisiä. Mutta en tiedä, johtuisiko se kuitenkin siitä kun lapsena mulla oli kauniisti maalatut palikat, joissa oli erivärisiä kirjaimia, alunperin varmaan Virosta tai Puolasta...Linkki: https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/synestesia-luultua-yleisempaa-testin-avulla-voit-selvittaa-oletko-itse-varustettu-ominaisuudella-6616359
Mä ajattelen kirjaimia eri värisinä, silloin kun ajattelen niitä yksittäisinä, tekstissä ne on vaan yhden värisiä. Mutta en tiedä, johtuisiko se kuitenkin siitä kun lapsena mulla oli kauniisti maalatut palikat, joissa oli erivärisiä kirjaimia, alunperin varmaan Virosta tai Puolasta...Linkki: https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/synestesia-luultua-yleisempaa-testin-avulla-voit-selvittaa-oletko-itse-varustettu-ominaisuudella-6616359
Vastaukset 12
Vanhimmat
Minulla laukaisi aikoinaan masennus tuon. Esim. K-kirjaimet olivat sinisiä. Kun sain tekstin eteeni, kaikki K-kirjaimet loistivat sinisinä. Jotkut tunteet laukaisivat makuaistimuksia. Sitten kun masennus meni ohi, nuokin poistuivat.
Tää on mielenkiintoista. Saitko lääkitystä, ettei ollut sivuvaikutus? Mutta jos masennus uusisi, niin sä varmaan huomaisit sen paremmin kun olis tämä varoittamassa...tai sitten et, jos jäisitkin oottelemaan sinisiä kirjaimia...
Ihan perinteistä mielialalääkettä. Kahdesti on uusi vielä oireen poistuttua, mutta ei enää sen jälkeen ole vuosiin ollut mitään. Olisiko olut masennuksesta johtuva aivokemian häiriö.
Hmm, mielenkiintoista. En ole. ☺️
Nöyp. En ole mitään erikoista...en erityisherkkä..en mitään. No ainoa eritysijuttu on kasvosokeus ja siihen liittyvä olematon suuntavaisto.
Kuinka paha on tuo kasvosokeutesi? Jos esim. naapuri tulee vastaan kaupassa, niin et tiedä miksi se tervehtii? Jos törmäät kumppaniin väärässä paikassa ei tutuissa vaatteissa, tunnistatko? Mä tunnistan kyllä tutuksi, mutten välttämättä saa yhdistettyä, että mistä tunnen..ja sitä pahemmin, mitä vieraampi on alunperin esim. työkaveri, jota näen vain harvoin, voin luulla että on jonkun lapsen koulukaverin vanhempi tms. Naapurit kyllä tunnistaisin missä ja milloin vain. Entä suuntavaisto sitte, erotatko oikean ja vasemman? Opitko reitit?
Katsoin aikoinaan dokkarin aiheesta.. Sehän kertoi just minusta. Kaupassa käydessäni esim katson aina joko maahan, tai mihin tahansa muualle kuin ihmisiin, koska en halua vaikuttaa töykeältä, jos siellä on joku tuttu, esim naapuri jota en kuitenkaan tunnista..
Muutama esim. Olin asunut kymmenen vuotta samassa asunnossa. Menin koiran kanssa ulos ja tapasin jonkun naisen, jolla oli valkoinen villakoira. Kysyin että onko nämä ennenkin tavanneet..( villakoiria on niin paljon). Nainen katsoi minua hämmentyneenä ja mutisi jotain..Sitten huomasin, että hän meni samaan rappuun missä itse asuin ja tajusin että olen jutellut hänen kanssaan ties kuinka usein..
Työpaikalla esittelin itseni pomolle kaksi kertaa.
Kerran näin jonkun miehen kalastamassa ja koska tiesin, että isäni siellä paikassa joskus käy kalassa, niin ajattelin, että kävelen siitä vierestä, niin kyllähän se mulle jotain sanoo, jos on faija..jne..Näitä olis vaikka kuinka paljon..
No tuo suuntavaisto.. Silloin kun asuin kerrostalossa, siinä oli monta samanlaista taloa lähetysten. Useammin kuin kerran olin menossa väärään taloon. Jos koira oli mukana, niin se iski perseen aina maahan, että taas on väärä ovi..
Mulla on yleensä aina kartta mukana.
Silloin kun oli vene, mulla meni viisi vuotta ennen kuin opin ilman plotteria ajamaan lähimmälle saarelle. Ja sitten kun sain sen reitin pysymään miekessä, niin se tuntui aivan naurettavan helpolta, muistan sen lintuperspektiivistä katsoen kysymysmerkin muotoisena..
Oikean ja vasemman erotan toki helposti, samoin ilmansuunnat ja karttaa luen hyvin.
Niin ja lisään vielä, että tunnistan kyllä hyvin ihmiset, joissa on jotain erikoista: esim jos on hyvin pitkä, tai pätkä tai erikoinen kampaus jne.
Kerron vielä yhden tapauksen: joku nainen tuli pyörällä vastaan ja moikkasi. Moikkasin tietysti takaisin ja sanoin vielä jostain syystä ettei olla vähään aikaan nähtykään. Sitten tämä nainen pyysi ottamaan kuvan itsestään..ja kovasti juttua riitti. Sitten hän kertoi jostain saamastaan kirjeestä, jonka hän kaivoi laukusta ja näytti minulle..en muista mitä asia koski. Silloin tajusin, että kyseinen nainen on mulle täysin vieras, kun näin hänen nimensä ja osoitteensa kirjekuoressa.. Luulin koko ajan, että joku naapuri tai muu tuttu olisi kyseessä..Että semmoista.
Oman ukon taas tunnistan kauempaakin sen tavallista suoraselkäisemmästä kävelytyylistä, melkein takakenossa kävelee.. 😄
On tullu huomattua ettet sie oikein tiiä mihin sie olet menossa..
:D
Et siekään tiedä.
Kukaan ei tiedä. Ei elämää pysty kontrolloimaan.. just kuoli tuttu keuhkosyöpään.
Joskus tuota ominaisuutta on pidetty rikkautena, mikä se onkin, rikas sisäinen maailma varsinkin erityisherkillä sekä synestesiaa, lahjakkuutta. Nykyisin tästäkin tehdään poikkeava sairaus.
Varmaan lievää tuollaista oli lapsena, kun mielestäni viikonpäivillä oli omat värinsä, samoin sisaruksillani.