Voiko eron jälkeen palata yhteen?

Noh yleensä jos nainen haluaa "omaa aikaa" on jo toinen kuvioissa ja rakkaus/intohimo laantunut. Miehenä kyllä näen että asiat pitää pystyä puhumaan heti jos suhde tärkeä mutta onhan meitäkin monenlaisia..vaikea sanoa.

Meillä yhteisiä vuosia 17.
Yhdeksännen vuoden kohdalla mulle tuli seisahdus, epäilys ja tarve elämäni miettimiselle. Päätettiin erota ja erottiin. Kumpikin lähti tahoilleen yhteisestä kodista joka myytiin. Mitään yhteistä ja vanhaa ei jäänyt.
1,5 vuotta eroa kesti. Vuoden eron kohdalla oma umpisolmuni jotenkin avautui ja tajusin etäisyyden päästä rakastavani exääni ja haluavani jakaa elämän hänen kanssa. Hän oli ollut koko ajan aivan varma meistä mutta ero oli ollut hänelle totaalinen isku päin näköä. Ei siis ollut jäänyt elättelemään toiveita vaan molemmat erosimme silloin kokonaan, täysin.
Itse tarvitsin tuon irtioton ja sen ettei toinen jäänyt roikkumaan. Että se oli oikea ero.

Minulle taisi käydä niin, että ex-tyttöystävä alkoi etsiä itseään ja päätti yksipuolisesti erota minusta. Olin siis laastari hänelle, vaikkei sitä ole myöntänyt. Puoli vuotta pideltiin eron jälkeen jonkin verran yhteyttä ja puhuttiin asioista, mitä ei itse suhteen aikana tullut puhuttua. Yhteydenpito kävi minulle lopulta liian raskaakasi ja lopetin yhteydenpidon häneen. Kuukausia on mennyt edellisestä yhteydenpidosta. "Ongelmana" vain, että meillä on yhteisiä tuttuja mm. hänen sisaruksia ja heidän kumppaneitaan, ketkä haluaa pitää minut jos nyt ei lähipiirissä, niin hyvänä ystävänä.

Omat ajatukset mahdollisesta yhteenpaluusta on hyvin ristiriitaiset. Tämä nainen on mielessä joka päivä, mutta uskaltaisiko enää luottaa ja pystyisikö enää niin täysillä heittäytymään suhteeseen, kuin edellisellä kerralla. Se on pikku peikko, mikä minun täytyy itselleni selvittää, jos ylipäätään kenenkään kanssa tulisin joskus suhteessa olemaan. Tätä edellinen parisuhde vuosia sitten päätyi eroon, palattiin yhteen, mutta lopullisen eron yhteydessä minulle sanottiin suoraan, että hänen täytyy miettiä, mitä elämältään haluaa ja oli tajunnut itse, että minä olin hänelle vain laastari.

Mutta tuossa edellisen kirjoittajan tekstissä on mielestäni paljon viisautta ja jotain lohduttavaakin. Totaalinen ero puhdistaa pöydän, päätyi sitten uudelleen yhteen tai ei. Joskus ihminen vain tarvitsee omaa aikaa ja tilaa. Joskus ihminen saattaa suhteessa "elää toiselle" ja jää oma elämä elämättä. Se ei välttämättä ole kummankaan "vika", vaan joku tunnelukko, missä haluaa miellyttää toista. Ei toiveen elättely yhteenpalaamisesta väärin ole. Se kertoo jotain, mitä tuntee toista kohtaan. Mutta se saattaa käydä raskaaksi pidemmän päälle. Te (ja miksen minäkin) palaatte yhteen, jos niin on tarkoitettu. Mutta anna tilaa ja aikaa myös omille ajatuksille ja tuntemuksille.

Asiaa. Teillä on hyvät mahdollisuudet yhä.