Kuinka myöhään kurssia saa muuttaa?

Minulle opetti ammattimerenkulkija aikanaan, että väistövelvollisen pienveneen pitää tehdä väh. 30 asteen suunnanmuutos, jotta komentosillalla ollaan varmoja väistävän aluksen väistöliikkeestä.

Näin olen toiminut ja homma on mennyt hyvin.

AIS:sta on ollut suuri apu. Laivan kohtaaminen avomerellä risteävällä kurssilla tapahtuu juuri kuten edellä todettu. Aina tuntuu olevan silmämääräisesti törmäyskurssi

...ja jos joku selvästi luovii niin komentosillalla on aihetta olettaa että se tekee käännöksen ennen eteen syöksymistä. Ennemmin huolestuisin jos vene kaukaa asti suoraan törmäyskurssilla.

Eiköhän se vendakin olisi hyvä ajoissa ja empimättä tehdä.

Anonyymi kirjoitti:

...ja jos joku selvästi luovii niin komentosillalla on aihetta olettaa että se tekee käännöksen ennen eteen syöksymistä. Ennemmin huolestuisin jos vene kaukaa asti suoraan törmäyskurssilla.

Lue lisää

Oleellista on, että väistää ajoissa ottamalla kurssin, jolla yhteentörmäystä ei tapahdu. Se, voiko väistäminen tapahtua liian aikaisin, on merioikeuden ratkaistavissa.

Jos minä olen väistettävä, niin pidän huolen siitä etten vaihda kurssia niin, että joku joutuu väistämään. Olisi aika kurja istua raastuvassa kuulemassa viittä todistajaa, jotka ketrovat toisen osapuolen väistäneen aikaisempaa kurssia ja vika on itse asiassa minun.

Kyllä laissa lukee, että kurssin muutos pitää tehdä ajoissa ja havaittavasti. Siinä puhutaan myös toistensa näkyvissä olevista aluksista.
Pitää tehdä ero väistäjän ja väistettävän välillä koska väistäjän pitää tehdä väistö ajoissa kun taas väistettävä ei saa muuttaa nopeutta tai kurssia muutoin kun silloin, jos väistämisvelvollinen ei väistä ja törmäysvaara on ilmeinen.

Eli väistäjä saa ja sen pitää muuttaa kurssi (jos se on tarpeen) ajoissa siitä hetkestä, kun väistettävä on näkyvissä ja väistettävä saa muuttaa kurssia vasta viime tipassa ja silloinkin vain sillä ehdolla, että on törmäysvaara.

Kun liikutaan rannikon keppihelvetissä, niin veneet voivat olla toisilleen näkyvissä paljon ennen kuin kohtaamista tarvitsee edes miettiä. Silloin minun käsitykseni mukaan sääntö alkaa päteä, kun väistäjä voi ottaa kurssin, joka vie väistettävän ohi. Kun se kurssi on otettu eli väistäminen on tehty, ei väistettävä enää saa muuttaa kurssia tai nopeutta. Käytännössä se väistäjälle tarkoitta sitä ettei kurssia ja/tai nopeutta saa muuttaa niin, että syntyy uusi törmäysvaara.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä laissa lukee, että kurssin muutos pitää tehdä ajoissa ja havaittavasti. Siinä puhutaan myös toistensa näkyvissä olevista aluksista.
Pitää tehdä ero väistäjän ja väistettävän välillä koska väistäjän pitää tehdä väistö ajoissa kun taas väistettävä ei saa muuttaa nopeutta tai kurssia muutoin kun silloin, jos väistämisvelvollinen ei väistä ja törmäysvaara on ilmeinen.

Eli väistäjä saa ja sen pitää muuttaa kurssi (jos se on tarpeen) ajoissa siitä hetkestä, kun väistettävä on näkyvissä ja väistettävä saa muuttaa kurssia vasta viime tipassa ja silloinkin vain sillä ehdolla, että on törmäysvaara.

Kun liikutaan rannikon keppihelvetissä, niin veneet voivat olla toisilleen näkyvissä paljon ennen kuin kohtaamista tarvitsee edes miettiä. Silloin minun käsitykseni mukaan sääntö alkaa päteä, kun väistäjä voi ottaa kurssin, joka vie väistettävän ohi. Kun se kurssi on otettu eli väistäminen on tehty, ei väistettävä enää saa muuttaa kurssia tai nopeutta. Käytännössä se väistäjälle tarkoitta sitä ettei kurssia ja/tai nopeutta saa muuttaa niin, että syntyy uusi törmäysvaara.

Lue lisää

Mutta "ajoissa ja havaittavasti" ei ole mikään kovin spesifinen määre, eikä vastaa aloittajan kysymykseen "paljonko tuo matka on".

Ja lopputulemahan kuitenkin on, että niin kauan kun törmäys vältetään, väistö on tehty ajoissa. Läheltä piti -tilanteista ei tule tutkimusta. Korkeintaan päänpyörittelyä, nyrkin heristystä tai kiivasta nettikeskustelua.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta "ajoissa ja havaittavasti" ei ole mikään kovin spesifinen määre, eikä vastaa aloittajan kysymykseen "paljonko tuo matka on".

Ja lopputulemahan kuitenkin on, että niin kauan kun törmäys vältetään, väistö on tehty ajoissa. Läheltä piti -tilanteista ei tule tutkimusta. Korkeintaan päänpyörittelyä, nyrkin heristystä tai kiivasta nettikeskustelua.

Lue lisää

Asiaa voi lähestyä sitä kautta, että väistö, jota ei tehty ajoissa on helppo määritellä ja kaikki, muu on tehty ajoissa.

Havaittavuus on huomattavasti tulkinnanvarainen koska se edellyttäisi, että väistäjä pystyy arvioimaan väistettävän mielentilan ja havaintokyvyn.

Kyse on kuitenkin siitä, että veneiden täytyy olla törmäsykurssilla, että syntyy tilanne, jossa on väistäjiä ja väistettäviä. Pelkästään se, että toinen vaikka tulee oikealta ei tilannetta luo, jos ei ole pelkoa törmäyksestä.

Koska jokaisen pitää tehdä kaikkensa törmäysten estämiseksi, ei kukaan saa vaihtaa kurssia niin, että törmäysvaara syntyy. Käytännössä väistämistilanne syntyy niin, että osapuolilla on ennen tilanteen havaitsemista kohtaavat kurssit, jotka havaitaan vasta, kun alukset havaitsevat toisensa. Silloin syntyy väistämistilanne, jonka säännöt ovat mielestäni selkeät.

Aloittaja kysyi kuinka myöhään saa muuttaa kurssia ei metrimäärää - eikä metrimäärää voi tietenkään sanoa koska havaittavuus riippuu monista tekijöistä.
Vastaus on helppo:
- koskaan ei saa muuttaa kurssia niin, että se johtaa törmäyskurssille
- väistäjän on pakko muuttaa kurssia ajoissa
- väistettävä ei saa muuttaa kurssia kuin törmäyksen estämiseksi

Nämä asiat eivät yleensä ole ongelmia etenkin, kun muistaa, että jokaisen pitää sovittaa nopeutensa tilanteen mukaiseksi ja olla valmis tarvittaessä pysähtymään.

Anonyymi kirjoitti:

Asiaa voi lähestyä sitä kautta, että väistö, jota ei tehty ajoissa on helppo määritellä ja kaikki, muu on tehty ajoissa.

Havaittavuus on huomattavasti tulkinnanvarainen koska se edellyttäisi, että väistäjä pystyy arvioimaan väistettävän mielentilan ja havaintokyvyn.

Kyse on kuitenkin siitä, että veneiden täytyy olla törmäsykurssilla, että syntyy tilanne, jossa on väistäjiä ja väistettäviä. Pelkästään se, että toinen vaikka tulee oikealta ei tilannetta luo, jos ei ole pelkoa törmäyksestä.

Koska jokaisen pitää tehdä kaikkensa törmäysten estämiseksi, ei kukaan saa vaihtaa kurssia niin, että törmäysvaara syntyy. Käytännössä väistämistilanne syntyy niin, että osapuolilla on ennen tilanteen havaitsemista kohtaavat kurssit, jotka havaitaan vasta, kun alukset havaitsevat toisensa. Silloin syntyy väistämistilanne, jonka säännöt ovat mielestäni selkeät.

Aloittaja kysyi kuinka myöhään saa muuttaa kurssia ei metrimäärää - eikä metrimäärää voi tietenkään sanoa koska havaittavuus riippuu monista tekijöistä.
Vastaus on helppo:
- koskaan ei saa muuttaa kurssia niin, että se johtaa törmäyskurssille
- väistäjän on pakko muuttaa kurssia ajoissa
- väistettävä ei saa muuttaa kurssia kuin törmäyksen estämiseksi

Nämä asiat eivät yleensä ole ongelmia etenkin, kun muistaa, että jokaisen pitää sovittaa nopeutensa tilanteen mukaiseksi ja olla valmis tarvittaessä pysähtymään.

Lue lisää

Aika tiukasti sanottu lista. Riippuu tietysti tulkinnastakin.

Mutta vähänkin tiukemmin tulkittuna mahdoton noudatettava. Jos ei olla aivan avomerellä, suoraan ei voi kauaa ajaa. Matka ei myöskään ole aina suoraan ajon suuntaan. Väistettäväkin joutuu muita usein väistämään. Tietysti siis voi suuntaa muuttaa, myös niin, että se johtaa törmäyskurssille (ei tietenkään törmäykseen eikä välittömään väistötarpeeseen).

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä laissa lukee, että kurssin muutos pitää tehdä ajoissa ja havaittavasti. Siinä puhutaan myös toistensa näkyvissä olevista aluksista.
Pitää tehdä ero väistäjän ja väistettävän välillä koska väistäjän pitää tehdä väistö ajoissa kun taas väistettävä ei saa muuttaa nopeutta tai kurssia muutoin kun silloin, jos väistämisvelvollinen ei väistä ja törmäysvaara on ilmeinen.

Eli väistäjä saa ja sen pitää muuttaa kurssi (jos se on tarpeen) ajoissa siitä hetkestä, kun väistettävä on näkyvissä ja väistettävä saa muuttaa kurssia vasta viime tipassa ja silloinkin vain sillä ehdolla, että on törmäysvaara.

Kun liikutaan rannikon keppihelvetissä, niin veneet voivat olla toisilleen näkyvissä paljon ennen kuin kohtaamista tarvitsee edes miettiä. Silloin minun käsitykseni mukaan sääntö alkaa päteä, kun väistäjä voi ottaa kurssin, joka vie väistettävän ohi. Kun se kurssi on otettu eli väistäminen on tehty, ei väistettävä enää saa muuttaa kurssia tai nopeutta. Käytännössä se väistäjälle tarkoitta sitä ettei kurssia ja/tai nopeutta saa muuttaa niin, että syntyy uusi törmäysvaara.

Lue lisää

"Kun liikutaan rannikon keppihelvetissä, niin veneet voivat olla toisilleen näkyvissä paljon ennen kuin kohtaamista tarvitsee edes miettiä. Silloin minun käsitykseni mukaan sääntö alkaa päteä, kun väistäjä voi ottaa kurssin, joka vie väistettävän ohi. Kun se kurssi on otettu eli väistäminen on tehty, ei väistettävä enää saa muuttaa kurssia tai nopeutta. Käytännössä se väistäjälle tarkoitta sitä ettei kurssia ja/tai nopeutta saa muuttaa niin, että syntyy uusi törmäysvaara."

Et voi tosissasi tarkoittaa että väistettävän on keppihelvetissä ajettava karille, koska suuntaa ei saa muuttaa väylän suunnan muuttuessä jos sen seurauksena syntyy uusi törmäysvaara. Pienvene voisi tuolloin tietysti pysähtyä suunnanmuutoksen sijasta, mutta isommille aluksille se ei käytännössä ole edes mahdollista. Kyllä väylän reunaa saa edellen ajaa, vaikka se edellyttää suunnan muutoksia. Väistäjän tulee se ennakoida tai väistää tarvoittaessa uudelleen. Säännöistä tätä ei todellakaan löydy, mutta käytännön tilanteita tulee vastaan jatkuvasti suomen saarisossa, myös isommille laivoille, ja noin sitä käytännössä sovelletaan. Eli aluksen kulkusuunnan muutoksia tarkastellaan suhteessa väylän suuntaan, eikä ulkoiseen maisemaan. Väylän mutkassa kääntyvän tulkitaan siis kulkevan suoraan suuntaa muuttamatta.
Tilanne on vastaava myös tieliikenteessä, tien kaarteessa tapahtuva suunnan muutos ei ole kääntymistä lainsäädännön näkökulmasta. Veikkampa oikeusistuimien tarvittaessa soveltavan samaa periaatetta, vaikkei sitä tukevia pykäliä lainsäädännöstä löydykään.

Keppihelvetissä kulkiessa riittää että kulkee väylän kulkusuunnassa sen oikeaa reunaa...

Anonyymi kirjoitti:

"Kun liikutaan rannikon keppihelvetissä, niin veneet voivat olla toisilleen näkyvissä paljon ennen kuin kohtaamista tarvitsee edes miettiä. Silloin minun käsitykseni mukaan sääntö alkaa päteä, kun väistäjä voi ottaa kurssin, joka vie väistettävän ohi. Kun se kurssi on otettu eli väistäminen on tehty, ei väistettävä enää saa muuttaa kurssia tai nopeutta. Käytännössä se väistäjälle tarkoitta sitä ettei kurssia ja/tai nopeutta saa muuttaa niin, että syntyy uusi törmäysvaara."

Et voi tosissasi tarkoittaa että väistettävän on keppihelvetissä ajettava karille, koska suuntaa ei saa muuttaa väylän suunnan muuttuessä jos sen seurauksena syntyy uusi törmäysvaara. Pienvene voisi tuolloin tietysti pysähtyä suunnanmuutoksen sijasta, mutta isommille aluksille se ei käytännössä ole edes mahdollista. Kyllä väylän reunaa saa edellen ajaa, vaikka se edellyttää suunnan muutoksia. Väistäjän tulee se ennakoida tai väistää tarvoittaessa uudelleen. Säännöistä tätä ei todellakaan löydy, mutta käytännön tilanteita tulee vastaan jatkuvasti suomen saarisossa, myös isommille laivoille, ja noin sitä käytännössä sovelletaan. Eli aluksen kulkusuunnan muutoksia tarkastellaan suhteessa väylän suuntaan, eikä ulkoiseen maisemaan. Väylän mutkassa kääntyvän tulkitaan siis kulkevan suoraan suuntaa muuttamatta.
Tilanne on vastaava myös tieliikenteessä, tien kaarteessa tapahtuva suunnan muutos ei ole kääntymistä lainsäädännön näkökulmasta. Veikkampa oikeusistuimien tarvittaessa soveltavan samaa periaatetta, vaikkei sitä tukevia pykäliä lainsäädännöstä löydykään.

Lue lisää

Aina löytyy joku, joka tahallaan ymmärtää väärin.

Ei ole pakko ajaa karille, höpsö! Sekö on parasta mitä sinun aivot saa keksittyä :D

Kurssia ei saa muuttaa niin, että syntyy törmäysvaara. Veneen voi myös pysäyttää tai vauhtia voi hidastaa. Tilannetta voi myös ennakoida ja tehdä vendan aikaisemmin tai myöhemmin.

Kohtaamistilanne ei kestä niin kauaa etteikö voisi noudattaa sääntöjä.
Veneilyssä ei ole oikeuksia vaan velvollisuuksia.

Anonyymi kirjoitti:

"Kun liikutaan rannikon keppihelvetissä, niin veneet voivat olla toisilleen näkyvissä paljon ennen kuin kohtaamista tarvitsee edes miettiä. Silloin minun käsitykseni mukaan sääntö alkaa päteä, kun väistäjä voi ottaa kurssin, joka vie väistettävän ohi. Kun se kurssi on otettu eli väistäminen on tehty, ei väistettävä enää saa muuttaa kurssia tai nopeutta. Käytännössä se väistäjälle tarkoitta sitä ettei kurssia ja/tai nopeutta saa muuttaa niin, että syntyy uusi törmäysvaara."

Et voi tosissasi tarkoittaa että väistettävän on keppihelvetissä ajettava karille, koska suuntaa ei saa muuttaa väylän suunnan muuttuessä jos sen seurauksena syntyy uusi törmäysvaara. Pienvene voisi tuolloin tietysti pysähtyä suunnanmuutoksen sijasta, mutta isommille aluksille se ei käytännössä ole edes mahdollista. Kyllä väylän reunaa saa edellen ajaa, vaikka se edellyttää suunnan muutoksia. Väistäjän tulee se ennakoida tai väistää tarvoittaessa uudelleen. Säännöistä tätä ei todellakaan löydy, mutta käytännön tilanteita tulee vastaan jatkuvasti suomen saarisossa, myös isommille laivoille, ja noin sitä käytännössä sovelletaan. Eli aluksen kulkusuunnan muutoksia tarkastellaan suhteessa väylän suuntaan, eikä ulkoiseen maisemaan. Väylän mutkassa kääntyvän tulkitaan siis kulkevan suoraan suuntaa muuttamatta.
Tilanne on vastaava myös tieliikenteessä, tien kaarteessa tapahtuva suunnan muutos ei ole kääntymistä lainsäädännön näkökulmasta. Veikkampa oikeusistuimien tarvittaessa soveltavan samaa periaatetta, vaikkei sitä tukevia pykäliä lainsäädännöstä löydykään.

Lue lisää

Väistäjän ei tarvitse ennakoida väistettävän ajatuksia. Se edellyttäisi että tietää mihin toinen on menossa ja mitä sen mielessä liikkuu.

Väylällä ei ole merkitystä jo siksi, että siihen liitytään ja siltä poistutaan ja sen poikki mennään. Harvoin voi olla varma ettei viereinen saari ole se paikka mihin toinen vene on menossa.

Jos kuitenkin itse liikkuu väylällä, niin siihen pätee yksinkertainen sääntö eli väistää oikealle. Se on helppo ennakoida koska se on laki.

Anonyymi kirjoitti:

Aika tiukasti sanottu lista. Riippuu tietysti tulkinnastakin.

Mutta vähänkin tiukemmin tulkittuna mahdoton noudatettava. Jos ei olla aivan avomerellä, suoraan ei voi kauaa ajaa. Matka ei myöskään ole aina suoraan ajon suuntaan. Väistettäväkin joutuu muita usein väistämään. Tietysti siis voi suuntaa muuttaa, myös niin, että se johtaa törmäyskurssille (ei tietenkään törmäykseen eikä välittömään väistötarpeeseen).

Lue lisää

Väistämistarve keppihelvetissä ei ole kovin pitkällä matkalla vaan siinä hetkessä, kun alukset ovat kohtaavalla kurssilla.

Kukaan ei saa tietentahtoen valita kurssia, jossa on törmäysvaara, mutta sellainen voi syntyä tahattomasti.

Minun on vaikea uskoa, että kukaan niistä, jotka valittava väistettävän velvollisuuksia, ei itse pystyisi väistämään silloin kun se pitää tehdä.

Kyse on vain ihmisestä, joka ei ymmärrä että on tilanteita joissa molemmilla on velvollisuuksia. Esimerkiksi narsistilla sellaisten asioiden tajuaminen on mahdotonta aivojen väärän kytkennän takia.

Anonyymi kirjoitti:

Väistäjän ei tarvitse ennakoida väistettävän ajatuksia. Se edellyttäisi että tietää mihin toinen on menossa ja mitä sen mielessä liikkuu.

Väylällä ei ole merkitystä jo siksi, että siihen liitytään ja siltä poistutaan ja sen poikki mennään. Harvoin voi olla varma ettei viereinen saari ole se paikka mihin toinen vene on menossa.

Jos kuitenkin itse liikkuu väylällä, niin siihen pätee yksinkertainen sääntö eli väistää oikealle. Se on helppo ennakoida koska se on laki.

Lue lisää

"Väistä oikealle koska se on laki". Milä laki käskee purjevenettä väistämään oikealle?.
Äkkitilanteessa se on luonnollinen suunta muttei perustu lakiin eokä aina olw oikeinkaan

Mikä on latikkaväylä? Lateraaliviitoitettulo?

Sumussa ei ole sen enempää väärin ajaa väylän vasempaa reunaa kuin muulloinkaan.

(Ahtaissa kulkuväylissä tulee joka tapauksessa ajaa oikeassa reunassa - viitoituksesta ahtautta ei voi päätellä).

Oliko se niin, että viranomainen näkee suomen rannikon väylät aina ahtaina väylinä?
Ainakin minua närästää väylän ”väärässä” laidassa vastaan tulevat.
En näe mitään pahaa siinä, että mutkissä oiotaan, kunhan siinä ei ole muita tulossa vastaan.
Ainakin tiheässä sumussa vasemmalla puolella ajaminen on mielestäni edesvastuutonta.
RH traffic

Anonyymi kirjoitti:

Oliko se niin, että viranomainen näkee suomen rannikon väylät aina ahtaina väylinä?
Ainakin minua närästää väylän ”väärässä” laidassa vastaan tulevat.
En näe mitään pahaa siinä, että mutkissä oiotaan, kunhan siinä ei ole muita tulossa vastaan.
Ainakin tiheässä sumussa vasemmalla puolella ajaminen on mielestäni edesvastuutonta.
RH traffic

Lue lisää

Siltä se oikeudenkäyntien perusteella vaikuttaa. Se on kuitenkin vain yksi näkökulma.

Paljon painoa laitetaan tähystykselle, nopeudelle, kommunikoinnille ja väistämisetäisyydelle koska niissä ovat yleensä välittömät syyt onnettomuudelle.

Usein onnettomuudet tapahtuvat siksi ettei havaita toista lainkaan tai ymmärretään väärin toisen aikeet.

Sellaisia oikeustapauksia ei taida olla, jossa kaksi alusta kohtaa väylällä, jossa niillä on kummallakin mainiosti tilaa ohjailla, ja toinen olisi menestyksekkäästi vedonnut siihen, että kaikki väylät ovat ahtaita ja toinen ajoi laittomasti väylän vasenta reunaa.

Ahtaus on tilannekohtaista, jostain viranomaisesitteestä löytyvä ilmaus ”väylät ovat pääsääntöisesti ahtaita” on ymmärrettävä kehotuksena olla estämättä sellaisten alusten kulkua, jotka eivät kykene vaikeuksitta muualla kulkemaan.

Oikeanpuoleista liikenettä ei ole muualla kuin oikeasti ahtailla kulkuväylillä ja reittijakojärjestelmässä.

Anonyymi kirjoitti:

Sellaisia oikeustapauksia ei taida olla, jossa kaksi alusta kohtaa väylällä, jossa niillä on kummallakin mainiosti tilaa ohjailla, ja toinen olisi menestyksekkäästi vedonnut siihen, että kaikki väylät ovat ahtaita ja toinen ajoi laittomasti väylän vasenta reunaa.

Ahtaus on tilannekohtaista, jostain viranomaisesitteestä löytyvä ilmaus ”väylät ovat pääsääntöisesti ahtaita” on ymmärrettävä kehotuksena olla estämättä sellaisten alusten kulkua, jotka eivät kykene vaikeuksitta muualla kulkemaan.

Oikeanpuoleista liikenettä ei ole muualla kuin oikeasti ahtailla kulkuväylillä ja reittijakojärjestelmässä.

Lue lisää

Tämän tyyppistä vastausta odotinkin. Jatketaan kuten ennenkin ja poukkoillaan väylillä missä sattuu.
Kuitenkin ihmettelen miksi noita reittijakojärjestelmiä on luotu, jos mitään järjestystä väylillä ei tarvita.
Esimerkiksi turvavesiviitoilla varustetulla väylällä olisi selvää, jos jättäismme viitan vasemmalle ja pitäisimme niitä viittoja väylän jakolinjana.
CEVNI alueella on hyvin tarkkaa kuinka siellä sivuutellaan toinen alus. Rannoilla on merkit, jos väylä siirtyy joen toiselle laidalle.
Oletan että pitkä kokemus noilla ahtailla väylillä on johtanut siihen, että on pitänyt kehitellä tarkat säännöt siellä liikkumiseen.
Järjestystä kaipaava.
RH traffic

Anonyymi kirjoitti:

Tämän tyyppistä vastausta odotinkin. Jatketaan kuten ennenkin ja poukkoillaan väylillä missä sattuu.
Kuitenkin ihmettelen miksi noita reittijakojärjestelmiä on luotu, jos mitään järjestystä väylillä ei tarvita.
Esimerkiksi turvavesiviitoilla varustetulla väylällä olisi selvää, jos jättäismme viitan vasemmalle ja pitäisimme niitä viittoja väylän jakolinjana.
CEVNI alueella on hyvin tarkkaa kuinka siellä sivuutellaan toinen alus. Rannoilla on merkit, jos väylä siirtyy joen toiselle laidalle.
Oletan että pitkä kokemus noilla ahtailla väylillä on johtanut siihen, että on pitänyt kehitellä tarkat säännöt siellä liikkumiseen.
Järjestystä kaipaava.
RH traffic

Lue lisää

Niin, ne kulkusuuntia koskevat säännöt ovat voimassa siellä, missä ne ovat tarpeen. Muualla eivät.

Se, että Cevni-säännöt ovat käteviä saksalaisella kanavalla, ei tee niistä tarpeellisia avoimella selällä, jossa sattuu kulkemaan väylä.

Reittijakojärjestelmillä on tarkoitus vähentää suurten rahtialusten törmäämisriskiä ohjaamalla ne eri kaistoille. Ei siitäkään mitään yleistä toimintamallia kannata johtaa.

Väistämissäännöt ovat helpot ja niillä pärjää.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, ne kulkusuuntia koskevat säännöt ovat voimassa siellä, missä ne ovat tarpeen. Muualla eivät.

Se, että Cevni-säännöt ovat käteviä saksalaisella kanavalla, ei tee niistä tarpeellisia avoimella selällä, jossa sattuu kulkemaan väylä.

Reittijakojärjestelmillä on tarkoitus vähentää suurten rahtialusten törmäämisriskiä ohjaamalla ne eri kaistoille. Ei siitäkään mitään yleistä toimintamallia kannata johtaa.

Väistämissäännöt ovat helpot ja niillä pärjää.

Lue lisää

Oikealle puolelle väistäminen on osa väistämissääntöjä. Myös kaikki muu käyty keskustelu perustuu sääntöihin. Niistä ei voi poimia niitä, jotka sattuvat kulloinkin antavan parhaat vibat.

Kun on tilaa, niin sitä tulee ottaneeksi turvallisen kurssin edes miettimättä sitä pitäisikö jonkun muun väistää. Toisaalta törmäyskussin ottaminen, kun on valinnanvaraa, ei ole kaikkensa tekemistä törmäyksen välttämiseksi.

Aioin edelleen kulkea ahtaana pitämälläni väylällä oikeaa laitaa ja väistää oikealle kunnes joku osoittaa sen vaarantavan turvallisuuden.

Anonyymi kirjoitti:

Oikealle puolelle väistäminen on osa väistämissääntöjä. Myös kaikki muu käyty keskustelu perustuu sääntöihin. Niistä ei voi poimia niitä, jotka sattuvat kulloinkin antavan parhaat vibat.

Kun on tilaa, niin sitä tulee ottaneeksi turvallisen kurssin edes miettimättä sitä pitäisikö jonkun muun väistää. Toisaalta törmäyskussin ottaminen, kun on valinnanvaraa, ei ole kaikkensa tekemistä törmäyksen välttämiseksi.

Aioin edelleen kulkea ahtaana pitämälläni väylällä oikeaa laitaa ja väistää oikealle kunnes joku osoittaa sen vaarantavan turvallisuuden.

Lue lisää

Oikealle väistäninen on tietysti oikein kahden konealuksen kohdatessa keulat vastakkain, oli väylä ahdas tai ei. Ahtaalla kulkuväylällä on kuljettava niin oikealla, kuin se vaikeuksitta käy päinsä. Ei sitä ole kukaan sinulta kieltämässä. Muuallakin saa kulkea väylän oikeassa reunassa.

Mitään viboihin perustuvaa sääntöjen valikointia en ehdottanut, vaan sääntöjen noudattamista soveltamisalueellaan. Cevniä keskieurooppalaisilla kanavilla, reittijakojärjestelmää siellä, missä sellainen on, ahtaan kulkuväylän erikoisuuksia ahtailla kulkuväylillä.

Anonyymi kirjoitti:

Sellaisia oikeustapauksia ei taida olla, jossa kaksi alusta kohtaa väylällä, jossa niillä on kummallakin mainiosti tilaa ohjailla, ja toinen olisi menestyksekkäästi vedonnut siihen, että kaikki väylät ovat ahtaita ja toinen ajoi laittomasti väylän vasenta reunaa.

Ahtaus on tilannekohtaista, jostain viranomaisesitteestä löytyvä ilmaus ”väylät ovat pääsääntöisesti ahtaita” on ymmärrettävä kehotuksena olla estämättä sellaisten alusten kulkua, jotka eivät kykene vaikeuksitta muualla kulkemaan.

Oikeanpuoleista liikenettä ei ole muualla kuin oikeasti ahtailla kulkuväylillä ja reittijakojärjestelmässä.

Lue lisää

Oikeudessa näytetään ennen kaikkea painotettavan hyvää tähystystä ja pyrkimystä välttää törmäys, kun sen vasra on havaittu. Silläkään ei ole ollut väliä, kumpi tulee oikealta, kun on kyse moottoriveneistä. Tuskin purjeveneiden keskinäiset väistämissäännötkään paljon painavat oikeudessa.

Luin Traficomin julkaiseman veneilijän tietopaketin, jossa erityisesti painotettiin rannikkomme väylien olevan ahtaita kulkuväyliä.
Tuo antoi lisää uskoa pysyä väylä oikeassa laidassa D.

Rh traffic

Anonyymi kirjoitti:

Luin Traficomin julkaiseman veneilijän tietopaketin, jossa erityisesti painotettiin rannikkomme väylien olevan ahtaita kulkuväyliä.
Tuo antoi lisää uskoa pysyä väylä oikeassa laidassa D.

Rh traffic

Lue lisää

Tuo on sellaista yksityiskohtaa, johon ei varmasti oteta oikeudessa kantaa.

Keppihelvetti Hangosta pohjoiseen on hyvä esimerkki paikoista, jossa on selkeintä noudattaa oikean puolen sääntöä.

Vaikka koko matka ei ole ahdasta, niin muutama paikka on varmasti niin ahdas, että ne luetaan ahtaiksi myös pienveneille.

Kun moni onnettomuus johtuu siitä ettei ymmärretä toista, niin on järkevä noudattaa edes jotain sääntöjä ainakin niissä kapeimmissa kohdissa. Ja varautua siihen ettei kaikki tunne sääntöjä ja osa pistää aina muut väistämään luonnevian takia.

Sinä olet vain väärässä. Harvoin näkee mitään noin lähellä täydellisyyttä olevaa suoritusta.

Ilmeisesti aliarvioit kaikkia muita ihmisiä ja osaa eläinlajeistakin sillä, että olet hoksannut ettei vesillä voi vain ajaa suoraan vaan joskus pitää kääntyä. Se oli ehkä sinulle saavutus, mutta jos olisit nähnyt sen vaivan, että olisit kunnioittanut myös muiden kirjoituksia lukemalla ne, niin sinulle ei olisi tullut tarvetta toistaa tuota itsestäänselvyyttä :D

Kyse on ohjaus- ja kulkusäännöistä. Ne ovat vaikeita sanoja, mutta avataan niitä hiukan. Kulkeminen on tässä yhteydessä sama kuin vedessä liikkuminen aluksella (Alus-termi löytyy sopimuksesta). Ohjaaminen on sitä, kun kulkusuuntaa vaihdetaan tahsonalaisesti - ei siis vahingossa tai itsestään.

Sitten sopimuksesta löytyy toimenpiteet yhteentörmäyksen välttämiseksi. Lyhyesti siinä sanotaan, että pitää tehdä kaikki mahdollinen ja ajoissa. Se tarkoittaa sitä, että ei saa vaihtaa kurssia niin, että syntyy yhteentörmäyksen vaara. Jos joutuu kääntämään venettä (ohjaaminen), niin ei saa kääntää niin, että kurssi aiheuttaa yhteentörmäyksen vaaran.

Eritysesti asiaa korostetaan niin, että vittumaisetkaan ihmiset eivät pääse kääntämään toisen eteen sanomalla, että väistettävän pitää säilyttää suunta ja nopeus. Sitä ei tarvitse kuitenkaan säilyttää muulloin, kun on väistettävä.

Ei ole pakko ajaa maihin, jos joskus joku on väistänyt tai epäilee, että joku tulee väistämään. Tämä viimeinen lause oli idiootteja varten :D

Eli kun on tilanne, jossa toinen väistää, niin väistettävä ei saa tehdä sitä tyhjäksi kääntämällä etteen tai muuttamalla kurssia niin, että tulee törmäysvaara.

Kuten et huomannut, missään ei puhuta purjeveneistä eikä moottoriveneistä vaan kaikki nämä asiat koskevat kaikkia aluksia kaikkialla.

Anonyymi kirjoitti:

Sinä olet vain väärässä. Harvoin näkee mitään noin lähellä täydellisyyttä olevaa suoritusta.

Ilmeisesti aliarvioit kaikkia muita ihmisiä ja osaa eläinlajeistakin sillä, että olet hoksannut ettei vesillä voi vain ajaa suoraan vaan joskus pitää kääntyä. Se oli ehkä sinulle saavutus, mutta jos olisit nähnyt sen vaivan, että olisit kunnioittanut myös muiden kirjoituksia lukemalla ne, niin sinulle ei olisi tullut tarvetta toistaa tuota itsestäänselvyyttä :D

Kyse on ohjaus- ja kulkusäännöistä. Ne ovat vaikeita sanoja, mutta avataan niitä hiukan. Kulkeminen on tässä yhteydessä sama kuin vedessä liikkuminen aluksella (Alus-termi löytyy sopimuksesta). Ohjaaminen on sitä, kun kulkusuuntaa vaihdetaan tahsonalaisesti - ei siis vahingossa tai itsestään.

Sitten sopimuksesta löytyy toimenpiteet yhteentörmäyksen välttämiseksi. Lyhyesti siinä sanotaan, että pitää tehdä kaikki mahdollinen ja ajoissa. Se tarkoittaa sitä, että ei saa vaihtaa kurssia niin, että syntyy yhteentörmäyksen vaara. Jos joutuu kääntämään venettä (ohjaaminen), niin ei saa kääntää niin, että kurssi aiheuttaa yhteentörmäyksen vaaran.

Eritysesti asiaa korostetaan niin, että vittumaisetkaan ihmiset eivät pääse kääntämään toisen eteen sanomalla, että väistettävän pitää säilyttää suunta ja nopeus. Sitä ei tarvitse kuitenkaan säilyttää muulloin, kun on väistettävä.

Ei ole pakko ajaa maihin, jos joskus joku on väistänyt tai epäilee, että joku tulee väistämään. Tämä viimeinen lause oli idiootteja varten :D

Eli kun on tilanne, jossa toinen väistää, niin väistettävä ei saa tehdä sitä tyhjäksi kääntämällä etteen tai muuttamalla kurssia niin, että tulee törmäysvaara.

Kuten et huomannut, missään ei puhuta purjeveneistä eikä moottoriveneistä vaan kaikki nämä asiat koskevat kaikkia aluksia kaikkialla.

Lue lisää

Eiköhän Seppo tämän paremmin handlannut.

Anonyymi kirjoitti:

Eiköhän Seppo tämän paremmin handlannut.

No ei. Väsitettävä ei saa muuttaa kurssia siten, että juuri väistänyt joutuu taas väistämään. Se jo tulkitaan päälleajoksi ja siihen ei ole kellään oikeutta. Luovivan veneen pitää ottaa sekin huomioon luoviessaan.

"Toistuva väite on, ettei ohitettava saa muuttaa suuntaa tai nopeutta. "

Tällä tarkoitetaan sitä, ettei suunnan ja nopeuden muutoksilla saa haitata väistävän kykyä tehdä väistö. Jos kahdella veneellä on aluksi törmäyskurssi ja toinen tekee väistöliikeen, ei se väistettävä saa ottaa uutta kurssia / muuttaa nopeuttaan niin, että tulee taas yhteentörmäyksen vaara. Ei edes luoviessaan. Jos väistettävän pitää muttaa kurssi tai nopeutta, pitää se tehdä niin, ettei se aiheuta uutta törmäyskurssia.

En nyt ymmärrä mikä tässä on näin vaikeaa. Käytännössäkin noita sanakareita jotka ovat Seppo Martin kanssa samaa mieltä tuolta löytyy. Edes luovivalla purjealuksella ei ole tälläistä päälleajo-oikeutta eikä luovija siten saa ottaa uutta törmäyskurssia.

Jos on pakko heittää venda, niin sitten se pitää tehdä ilman uutta törmäyskurssia. Tavalla taikka toisella. So simple.

Anonyymi kirjoitti:

Eiköhän Seppo tämän paremmin handlannut.

No ei tietenkään handlannut.

Seppo vain toisti vielä kerran sen, mikä oli jo vähintään kertaalleen sanottu.
Jos joku "handlasi" asian, se on se, jota Seppo apinoi - eikä sekään handlannut mitään.