Kerrotteko miehet tunteistanne puolisolle, rakkaudesta ym..mikä tuntuu hyvälle suhteessa naiseenne. Annatteko palautetta ulkomuodosta jos ja kun näette naisenne viehättävänä?
Mukavat sanat naiselle.
Anonyymi
855
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Täällä ei mies kerro tunteistaan ja siitä olen jo ehtinyt kiukustua välillä. Itse olen kertonut ja kerron edelleen miksi mies on hyvä ja kehun myös hänen ulkomuotoaan.
Joskus mies käyttänyt laimeita kehuja, kuten olet nätti mutta ei muuta. Kysyn välillä et miksi on minun kanssa. Kai minussa pitää olla joitain asioita jotka viehättää kun kerta yhdessä ollaan. Ei tule mitään vastausta, ainoastaan että haluan olla. Aarhg. Minunkin itsetunto on laskenut sinkkuajoista, silloin sentään sai kehuja monesta asiasta. Mies sanonut joskus ettei osaa sanoa asioita, näyttää enemmän teoillaan. No ei tuu mitään kukkapuskia tai muita huomionosoituksia, ihan tavallista seurusteluarkea eletään. Joskus oma luottamus suhteeseen rakoilee ja mies ihmettelee että miksi. No ehkäpä juuri siksi kun en koe olevansa erityisen ihana ja haluttu tai muutenkaan erityinen ihminen miehen elämässä.
Kannattaa siis avata suu ja kertoa jos oikeasti tykkää eikä ulkomuodon tai luonteenpiirteen kehumisesta ainakaan haittaa ole.
Miehet osaa olla tosi pässejä kiukk.hym. Jos vähän avaisivat suutaan ja antaisivat lempeitä kehuja nainen tekisi mitä vain miehen hyväksi. Mrrrrrrr.
Olisi parempi olla tuomitsematta kaikkia miehiä muutaman huonon omakohtaisen kokemuksen mukaan. En minäkään tuomitse kaikkia naisia vaikka omani onkin tältä osin ollut epävarma luonteinen jääräpääpässi, että kaikki kehut ja tunteen ilmaisut on pitänyt vesittää ja luulla minun tarkoittavan jotain aivan muuta. Pahimmillaan hän on pitänyt kehujani vittuiluna.
Jos kehuin kauniiksi, niin hänen mielestä olin vain materialisti ja minua kiinnosti vain ulkonäkö, enkä ollut lainkaan kiinnostunut luonteesta jne.
Jos tunnustin tunteitani todettiin minulle, että puhun vaan, enkä oikeasti tarkoita sanomaani .
Itsestään epävarma luonne, on hänen äitinsä epäasiallisen toiminnan peruja, eikä anopin kuoltua asiaan ole saatu korjausta, kun tuo kelpaamattomuuden tunne on ilmeisesti lapsuudesta lähtien pakoitettu niin syvälle mieleen, ettei sitä voi sieltä saada pois. Lapsuuden muisto ja tunne ei poistu mielestä (ei edes kulumallakaan) vaikka yhdessä ollaan oltu jo yli 30 vuotta.
Kun perustimme perheen asetuimme omaan kotiin piti anopin soitella säännöllisesti ja kertoa ettei miehesi (minä siis) sinua ( siis häntä) pitkään jaksa katsoa, kun olet (siis hän) niin hankala. Voiko lapsensa epävarmuutta vielä pahemmin kirvoittaa ja tehdä hänelle koko elämän mittaisen valtaisan karhunpalveluksen? Minä menin liittoon tunteesta, mutta se tunne on mitätöity mielestäni varsin kokonaan vesittämällä aivan kaiken. Oikeasti hän olisi mukava, nätti vielä vanhanakin ja huomaavainen puoliso, mutta tuo sisäsynttyinen epävarmuus tekee yhtälöstä lopulta mahdottoman. Muutosta asiaan ei varmaan ole tulossa, enkä enää siihen edes usko, edes villeissä unissa. Kehut ja tunnustukset eivät siis ole auttaneet, eikä täysipainoinen osallistuminen perheen talouden hoitoon ole muuttanut mitään, joten sen puolesta ei ainakaan kannata alkaa länkyttämään ja syyllistämään jostakin muusta.
Silti en tuomitsisi kaikkia naisia tämän yhden näytekappaleen perusteella. Ethän sinäkään vastaavasti miehiä?
Tunnistan tässä vähän itseäni. Jos kehutaan niin vähättelen asiaa. Olkoon sitten kehuja mies tai vaikka kaveri. Mutta koen olevani kehityskelpoinen tässä asiassa. Olen huomannut että jos kehun kaveria, niin hän vastaa kiitos. Olen yrittänyt opetella samaa. Minulla ei ole lapsuudentraumoja ulkonäköön liittyen, mutta isäni on kyllä moittinut osaamistani ihan riittävästi.
Kehun itse ihmisiä, taitoja, ulkonäköä tai luonteenpiirteitä. Muttä mieheni ei. Jos joskus kehuu, niin sen jälkeen kun olen pitänyt saarnan siitä kun ei koskaan sanota mitään kivaa. No eihän silloin tunnu miltään, lähinnä pakotetulta.
Meillä kukaan ei kerro tunteistaan kenellekään. Pysyy kaikilla parempi mieli niin.
"Kerrotteko miehet tunteistanne puolisolle, rakkaudesta ym..mikä tuntuu hyvälle suhteessa naiseenne. Annatteko palautetta ulkomuodosta jos ja kun näette naisenne viehättävänä?"
Siis rakkauttaan osoittaa yli odotusten - sanoin ja teoin. Joka päivä jossain muodossa sanallisistekin ilmaisee rakkauden tunteensa - ja ei nyt päivittäiseen mene, mutta hyvin usein myös kauniiksi kehuu tai muutoin ulkonäköä. Eli olen kyllä tosi onnekas tässä mielessä ja hyvä mies kyseessä.
Ilmaiseeko sitten kaikkinensa tunteensa? Minun mielestäni saisi joskus enemmänkin ilmaista ne tunteensa ja mielipiteensä, josta on eri mieltä. Tuo on vähän tuon ylläolevan kääntöpuoli eli itse ominpäin haluaa mieluusti mennä sillä mitä minä ehdotan tai mitä mieltä olen. Ollaan tästä puhuttikin ja itse kyllä epäilen, että siellä on jonkinlaista pelkoakin että se olisi jotenkin paha juttu jos ollaan eri mieltä. Vaikka kuinka on yrittänyt selittää, että en minä 15 vuoden jälkeen ole itkuraivoa ottamassa tai avioeroa pohtimassa, jos hän on eri mieltä jostain asiasta kanssani. Ja sitten sellaiset kipeät asiat myös peittää. Ne asiat, joiden epäilee aiheuttavan minulle tai perheelle huolta. Esimerkiksi jos on terveyshuolia, niin hyvin pitkälle panttaa ne epäilyt itsellään ennenkuin minulle kertoo.
Jos nyt ei tuota kääntöpuolta olisi, niin olisihan se pelottavan täydellistä jo. Ja lopulta olen todella onnekas - nuo kääntöpuolijutut vain asettaa minulle haastetta siinä, kuinka olla edes jokseenkin edes jokseenkin yhtä hyvä vaimo hänelle. Pitää erityisen tarkkana olla, että pääsee niitä murheita jakamaan ja auttamaan sekä kiinnittää erityistä huomiota siihen, että haluaako toinen nyt jotain vai vain minun mieliksi - että minäkin pääsisin väliksi olemaan toisen mieliksi! :)
Parisuhteessa äänensävyt, eleet ja toiminnot kertovat kehulässytystä tehokkaammin ja uskottavammin.
Totean välillisesti vaimoni hyviä puolia. Kun esimerkiksi mainitsen naispuolisten sprittereiden napakoista pakaroista on vaimoni helppo yhdistää kehumiseni hänen takamukseensa. Yms.
Turhaa sitä kertoilla, tietää tuo ne jo muutekin, ei kai tässä sitten yhdessäkään oltais.