Hiljaisuus särkee sydämen hitaasti kiduttaen.
Puhumattomuus särkee sydämen
Anonyymi
18210
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 24 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 24 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Puhu sitten.
Yritän, mutta ei onnistu yksin.
Itsestä kiinni..
Ei ole. Pysytkö rikkomaan jiljaisuuden, jos toinen antaa hiljaisuutta?
Se on kuin puhuisi aidanseipäille.Tai mittaillaan katseilla - katseenkestävä ?
Tuokin on totta. Se vie mehut mielestä ei anna mitään.
Kun on tarpeeksi pitkään hiljaa tai puhuu vain koiralle niin sanavarasto siinä kapeutuu ja olo on kuin pikkulapsella.Epävarma.Aikuisuuteen kuuluu myös epäilys ja epävarmuus - sellaiset tunteet voi koettaa hallita kirjoittamalla ja piirtämällä.Jos ei halua jutella ääneen niin voi yrittää kirjoittaa jotain : lappu keittiön pöydälle...kirjoitusvihko jossa voi jäsentää omia ajatuksiaan.Jos on mykän kanssa - tai tilapäisesti mykän kanssa yksissä niin kannattaa oman mielenterveyden kannalta kirjoittaa omista tuntemuksista ja sattumuksista.
Tai kuunnella mieleistä musiikkia.
Ei mitään tuollaista. Me ainakin puhutaan vielä kyllä, kunhan nyt tästä.
Mietin yöllä samaa.
Totta joka sana! On vaikeaa puhua ja käydä asioita läpi kun toinen siihen hiljaisuudella vastaa. Kumpa saisin edes tietää syyt hiljaisuudelle? Kaipa nämä ovat elämän pieniä mysteereitä joihin ei koskaan vastausta saa 🙄
Mikä jää sitten vaivaamaan sitä jolle ei puhuta.
Ehkä toisella on huono kuulo.
Se on ongelma :kyvyttömyys dialogiin tai mielipiteen lausumiseen.Osa ihmisistä on sellaisia "perässävedettäviä".Pitäisi yrittää harrastaa aivojumppaa - vaikka lukemalla vitsikirjaa.Kaikkihan ei ymmärrä vitsejä - ovat tosikkoja.Televisio on helppo avata ja toljottaa sitä.Kun pitäisi jotain itse luoda - se on vaikeaa.Siksi hiljaisuus koska on niin kyvytön,mutta yhdessä voisi lähteä vaikka ulkoilemaan käsi kädessä.Se olisi varmaan ihanaa ja saisi olla hiljaa nauttien luonnosta.
Asiat selviää onneksi aina, arvailematta. Kuulostaa ihanalta tuo luonnossa kävely käsikädessä
Jos puhut hänelle epäkunnioittavaan sävyyn, niin ei ihme kun ei synny luontevaa keskustelua.
Nuorempana sisäisin vähän liiankin hyvin sen ettei, saa kuunnella muitten keskusteluita ilman lupaa. On minulle kiljuttu naama punaisena, että ei saa kuunnella. En todellakaan ole mikään juorukello.
Nykyään olen joutunut laskemaan muuriani.
En puhu huonoon sävyyn. Kunnioitan häntä.
Joskus voi olla niin ettei henkilö jostain syystä halua kunnioitustasi tai ei pysty ottamaan vastaan hyviä sanoja.Saattaa kokea sen valehteluksi tosi paikan tullen.Kaikilla ei ole empatiakykyä tai se unohtuu aika äkkiä kun tilanne muuttuu paremmaksi.Ammattitausta vaikuttaa miten on empatiakykyinen.Lisäksi ihmisillä on erilainen kipukynnys,koko tyyliin "siro 48"-kuten kengännumero.Joissakin ihmissuhteissa ja luonteiden välisessä vuorovaikutuksessa saattaa olla hyväksi "vähempi kunnioittaminen",pokkurointi.Eikä se ole kiusaamista vaan järjen käyttöä.
Niin olisi paljon helpompaa, kun asiat voisi puhumalla selvittää.. Mutta kaikista ei vain ole siihen😢