Olen 60v. nainen ja aloitin ssri lääkityksen.. Luettuani netistä mitä kaikkea pahaa ko. lääkkeet voivat aiheuttaa, minulle iski vielä rankempi ahdistus kuin ennen lääkitystä. Kertokaa hyvät ihmiset miten olette ko. lääkityksen kokeneet? Myös niitä onnistuneita juttuja...Olen myös pohtinut pitääkö minun käyttää näitä loppuikäni jos lopetusoireet ovat niinkin vaikeita kuin olen lukenut.. Lääkärit taitavat aika helposti määrätä näitä ssri lääkkeitä ja vannovat niitä turvallisiksi..
Epätietoisuutta mielialalääkkeistä
Anonyymi
10<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kaikki se tieto mitä olet lukenut on nyt muuttunut kysymyksiksi. Jos haluat että myös sinun elämääsi nämä tietämäsi asiat tulevat , jotka ovat todellisuutta jo tuhansien kohdalla, jatka vaan ssri lääkkeiden syöntiä. Ainakin olet tietoinen mitä tulevaisuutesi mahdollisesti tuo tullessaan.
Voit minimoida haittoja kys lääkkeistä mm näin:
- Syö vain vaikean jakson yli ja hanki muita selviytymiskeinoja kuten terapia. Mitä pitempään käytä mitä isompia annoksia, sen ongelmallisempi vieroitus voi olla
- Älä usko että aivoissasi on kemiallinen epätasapaino jota lääkkeet korjaa vaan ne on enemmän vaikutusmekanismiltaan kuin kipulääke kipuun joka auttaa (ei tietenkään kaikkia auta ja joillakin käy jopa päinvastoin) pahimman yli. Ajattelemalla että lääke korjaa jotain sinussa, jäät vain henkisellä tasolla riippuvaiseksi lääkkeestä eikä lääkkeeseen nojaaminen elämänongelmien ratkaisukeinona ole kovin kantava tapa välttämättä, sillä lääkkeen teho ei välttämättä säily samanlaisena loputtomasti vaan voi loppua ja siitä voi tulla haittoja pitkässä juoksussa, uudenlaisia haittoja
- Uskomalla lääkkeen tehoon, saat myös plasebovaikutuksen. Jossain on epäilty ettei lääkkeen teho ole juurikaan plaseboa parempi. Kannattaa lukea myös nosebovaikutuksesta
- Lopeta lääke jossain vaiheessa kun haluat vähentämällä oloasi kuunnellen tarvittaessa stopaten vähennys hetkeksi jos tulee oireita. Tällä minimoit viekkarit. Älä sotke viekkareita esim masennukseen. Mitä pienempiä pudotuksia teet, sen epätodenbäköisemmin saat paljon viekkareita. Kuuntele lopetustahdissa kehoasi ja olotilojasi
- Suhtaudu lopettamiseen vakavasti ja tee se lääkärin avulla ja etsi aiheesta tietoa. Vaarallisinta aikaa haittojen suhteen on aloitus, lopetus ja annosten muuttelu
- Jos lääke ei ala tehota, tai menettää tehoaan, mieti tarkkaan alatko kasvattamaan annosta isommaksi . Isommissa annoksissa on usein isommat haittavaikutukset ja kenties enempi viekkareita
- ota haitavaikutukset vakavasti (kuten olet tehnyt), kerro niistä lääkärille ja punnitse kohdallasi hyödyt ja haitat, kummat menee edelle. Lue pakkausseloste haittoineen jotta tiedät mitä voi tulla
- Tiedosta että masennuslääke on harhaanjohtava nimi, sillä joillakin lääkkeet tappaa seksuaalista puolta ja leikkaavat tunteita molemmista päistä. Onpa jotain juttua ollut kuinka masennuslääkkeet saattaa leikata ihastumisen ja sympatiankin tunteita.
Vaikutus on yksilöllinen
Tänä päivänä kun netistä saa kaikkeen tietoa, ihmiset ahdistuu helposti.. Syötyäni pari viikkoa lääkettä, olen tuntenut pahoinvointia ja ruokahalu on huonontunut.. Tämähän on tietysti pelkkää plussaa jos laihtuminen tulisi kylkiäisenä.. Sivuvaikutusten loppumisen odottelu on tietty rankkaa ja pelottavaakin. Siksi toivoisinkin että avun saaneet kirjoittaisivat, eikä ainoastaan ne pelottelijat..
Ps. onko täällä muita vanhempia lääkkeiden käyttäjiä vai olenko ainoa?
Minä olen kokenut (SSRI) masennuslääkkeistä sekä hyötyä, että pitkällä tähtäimellä haittaa. Eli asia ei ole niin mustavalkoinen että kyseisistä lääkkeistä kokee joko hyötyä tai haittaa vaan voi kokea molempia. Lopussa koen että vaakakuppi kallistui enemmän haittojen puolelle. Näen itse nykyään yhä enemmän niin, että SSRI lääkkeiden haittavaikutuksista ei pitäisi puhua haittavaikutuksina vaan osana lääkkeen vaikutusta ihmisessä jossa voi olla negatiivisia puolia.
Plussia ja miinuksia (mitä koin merkittävimmäksi mainita):
Aloitusoireita ei juurikaan ollut
Tunsin saavani jonkinlaisen mieliala-buustin alkuvaiheessa ja sosiaalinen ahdistus ja ahdistuksen tunne leikkautui, oli helpompi lähteä kotoa, oli helpompi olla ihmisten kanssa. Lääke tuntui muokkaavan todella paljon minua ihmisenä
Toimin ajoittain ihan hyvin lääkkeellä
Ensimmäinen lopetus ei ollut niin vaikea vaikka koinkin lyhytkestoisesti voimakkaita viekkareita (päädyin lääkkeelle uudelleen ja toinen lopetus oli vaikea pitkäaikaiskäytön jälkeen)
- Terapia ei toiminut koska lääke leikkasi tuntemuksia molemmista päistä ja tämä esti asioiden työstöä
- Seksuaalinen puoli käytännössä tuhoutui lääkkeillä vuosien mittaan hiljalleen. Seksi ei tuntunut enää millekään oikein
- Tunsin oloni hiukan turtuneeksi lääkettä käyttäessä, mikä johti apatiaan ja välinpitämättömään mitäänsanomattomaan oloon jossa mikään asia ei tuntunut kunnolla miltään. Ei kunnolla pahalle eikä hyvälle. Kuin pumpulissa olisi elänyt. Pienemmällä annoksella vaikutus ei ollut niin iso
- Tunsin himoa alkoholiin lääkkeellä ollessani
- Masennukseen lääkkeistä ei ollut pitkäaikaista hyötyä vaan olin masentunut lääkkeilläkin,. Vaikutus oli lyhytaikainen ja johti isompaan annokseen ja isompiin haittavaikutuksiin. Ahdistusta lääke leikkasi
- Sain vuosien mittaan myös fyysisen puolen haittoja
- Tulin riippuvaiseksi lääkkeen käytöstä koska lopetus oli ikävää ja vaikeaa oireiden takia. Jo päivän ottamatta jättäminen aiheutti sähköiskuja
- Tunnen saaneeni harmia lääkkeistä pitemmällä tähtäimellä ja lopetusoireet oli vaikeita toisella lopetuskerralla. Tunnen että minulle on jäänyt haittoja pitkäaikaisesta lääkkeen syönnistä
En koe kokemusteni kertomista pelotteluksi vaan kerron miten asiat koin.
Joku toinen voi tulla kertomaan toki positiivisempia tarinoita, mutta usein niihin sisältyy myös haittapuolia. Joillakin pienempiä, toisilla isompia.
Hei ! On aika vaikea vastata kun ei tiedä mistä lääkkeestä on kysymys.
Vaikutukset ovat erilaisia eri lääkkeillä ja tietysti eri ihmisilläkin.
Voisitko valottaa asiaa ja kertoa mitä lääkettä sait ?
Lääkäri on toisaalta vastuuttomia, eivät ne kerro haitta- ja lopetusvaikeuksista,
vain teoriassa ne asiasta tietääkin, kun eivät ole itse niitä lääkkeitä käyttäneet.
Olen syönyt "vain" rauhoittavia (Opamox ja Xanor) ja yhtä masennuslääkettä kauan sitten kuukauden. Oma kokemus on, että psyykenlääke helpottaa aluksi, mutta jonkun ajan päästä tuli ongelmia ja rauhoittavien lopettaminen oli suoraan sanoen helvettiä.
Mielialalääkkeestä (Seronil) pääsin helposti eroon, ehkä koska annostus oli alhaisin ja söin vain kuukauden. En uusinut reseptiä.
Halusin parantua ilman lääkettä.
Mieti asiaa, lievästä masennuksesta ja toivottomuudesta pääsee yleensä muutamassa kuukaudessa tai alle vuodessa eroon ilman lääkkeitä.
Lääkkeillä se jatkuu, lääke "turruttaa" aivot, ettei tunne itseään masentuneeksi,
ei se varsinaisesti paranna.
Jos kuitenkin elämä on ihan lamassa ja todella synkkää ja epätoivoista vakavan masennuksen takia ehkä on parempi vaihtoehto syödä lääkettä ?
Olitko terkkarilääkärillä vai erikoislääkärillä (psykiatrilla) ?
Terkkarilääkärit ei ole psyyken ongelmien experttejä eikä psyykenlääkkeittenkään.
Lisäys kirjoitukseeni, olin 65v paikkeilla psyykenlääkkeitä syödessäni.
Kiitos vastauksista.. Lääkkeeni on Seronil 20mg. Sain lääkkeen rintasyövän jälkeiseen masennukseen.. Lääkärini sanoi sillä olevan vähiten haittavaikutuksia????'
Serolinin käyttäjät viestitelkää, on hirveän tärkeää kun tietää että muillakin on samoja pelkoja.
Söin Seronilia kuukauden ajan pienimmällä annostuksella.
Siitä on vuosia. En muista mikä silloin oli pienin annostus.
10, 20 vai 30 mg ?
Se piristi muutamassa päivässä masentuneita ja ahdistuneita olojani.
Resepti olisi pitänyt uusia. Jätin 30 pilleristä 5 syömättä varuiksi ja
kokeilin olla ilman. Pelkäsin tuleeko joku suurikin putous "syövereihin"
kun lopetan. Viisi pilleriä jätin varalle siis, että ehdin uusia reseptin ilma katkoa
jos en pärjäisi ilman.
Ei tullut mitään kamalaa enkä tuntenut itseäni erikoisen masentuneeksi enää.
Se lyhytkin kuuri antoi takaisin suhteellisentajun. Näin ongelmani ja niitten suuruuden tai pienuuden oikeassa mittakaavassa.
Totesin, että pärjään kyllä, kun sitkeästi yritän.
Masennuksessa on se puoli, että ongelmat kasvavat suuremmiksi kuin ne ovatkaan. Lääke voi analysoimaan tilannetta, kovin masentunut kun ei jaksa edes ajatella.
Seronil auttoi ajattelemaan, ettei maailmani kaadu !
Eivät ongelmani ole sitä luokkaa.
Seronil aiheutti minulle nukahtamisvaikeuksia.
Se piristi niin, etten saanut unen päästä kiinni
kuin vasta pari tuntia normaalia myöhemmin.
Ja aloin myös hikoilla häiritsevästi, varsinkin jalkani.
Se ei ollut yhtään mukavaa.
Jos jonkun pillerin kokeilet tuskin ne sinua turmioon vie,
mutta harkitse itse.
Joku varmaan osaa kertoa sinulle paremmin Seronilista pitemmällä käyttökokemuksella.
Toivon sinulle oikein hyvää toipumista !
Tarvitset tukea, onko sinulla ?
SSRI- lääkkeistä ei sitten oikein eroon pääse, jos sellaiset aloittaa.