"Joskus muinoin veneiden suunnittelijat ja rakentajat halusivat tarjota purjeveneitä, jotka kykenivät kestämään kaikkein kovimmat sääolosuhteet. Näinä päivinä nimet, kuten Van de Stadt (1910-1999), Laurent Giles (1901-1969), Francis Herreshoff (1890-1972) ja muut loivat purjeveneitä, jotka eivät olleet vain kauniita, vaan tukevia ja luotettavia merellä. Tämä suunnitteluparadigma vallitsi vuosikymmeniä, kunnes muut suunnittelijat alkoivat ymmärtää sellaisen kuluttajaryhmän syntymistä, jolle merikelpoisuus ei ollut ensisijainen tavoite.
Itse asiassa he ymmärsivät, että valtaosa veneen ostajista oli viikonloppumerimiehiä, jotka harvoin, jos koskaan, purjehtivat merellä. Tämä merkitsi Cruiser-Racerin syntymää. Toisin sanoen veneet, jotka eivät olleet merikelpoisia risteilijöitä eivätkä nopeimmat kilpailussakaan, vaikka toistivat otsikoihin päässeiden kilpaveneiden linjoja. Pikemminkin nämä veneet, jotka nykyään kattavat suurimman osan uusien veneiden markkinoista, tarjosivat kompromissin, mutta se ei ollut välitystuomio raaseri-formaatin ja säänkestävän matkavene-idean välillä, vaan asuntovaunun ja paino-edun menettäneen kilpapurren..
Yksinkertaisesti sanottuna he tarjosivat pienempää merikelpoisuutta mukavuuden lisäämiseksi ja (kevyiden olosuhteiden) suorituskyvyn parantamiseksi. Tärkeimmät muutokset, joita tämä muotoilufilosofian trendi otti käyttöön, sisältävät vähemmän märkäpintaa nopeuden parantamiseksi, leveyden kasvattamisen, mukavat ja kiiltävät asuintilat, ja tärkeämpänä uudistuksena: Jollapurjehduksesta tuttu fin keel, -syvä ja kapea köli. Sittemmin fin keels -konstruktiot ovat hallinneet jahtimarkkinoita.
Onneksi merikelpoisuus ei ole kuitenkaan täysin kuollut. On vielä veneen rakentajia, jotka tuottavat hyvin rakennettuja veneitä offshore-purjehdukseen. Lisäksi, kun yhä useammat ihmiset kiinnostuvat risteilijä-purjeveneistä, on tarjolla käytettyinä laaja valikoima vanhoja, luotettavia risteilijöitä, jotka ovat erinomaista vastinetta rahoille. Jos ajattelet tulla vakavaksi risteilijäksi, löydät todennäköisesti monia sinisen veden purjeveneitä."
(Osittain konekäännös, keskustelupalstalta.)
Siinäs kuulitte!
Ennen oli miehet rautaa, laivat oli puuta hiio-hpi. Puuta ovat mies-oletetut nyt ja laivat ovat --kuttaperkkaa. Hiioi-hoi.
En kuitenkaan lähtis puuvene-hifistelyyn, mutta tolkkua kaipaan märkäpintafanatismiin ja venenäyttely-pornon katsomiseen. Pseudorasereiden tilalle mukavia matkaveneitä, sano.
Useimmat veneet ovat viikonloppupurjehtijoita varten, -ei merimiehille eikä -naisille
33
60
Vastaukset
- Anonyymi
Nykyiset matkaveneet ovat leveitä sisätilojen kasvattamisen takia, eikä suurella leveydellä todellakaan saavuteta pientä märkäpintaa, vaan pikemminkin suurta. No pitkäkölisiin verrattuna niitä voi tietysti märkäpinnaltaan pieninäkin pitää.
Matkaveneiden kölit eivät lainkaan muistuta jollien kölejä, eivätkä ne suinkaan ole vanhoihin pitkäkölisiin verrattuna kapeita, vaan päinvastoin leveitä.
Nykyköleissä näkee usein paksuus/jänteen pituus suhteena noin 12%, kun pitkäkölisissä alle 3% ei suinkaan ollut harvinaista. Kölit ovat siis leventyneet noista ajoista.
Nykypurret ovat usein merkittävästi merikelpoisempia kuin vanhemmat ihan jokaisella turvallisuuteen liittyvällä mittarilla. Jos jokin on sitä trendiä vastaan, niin mukavuus aallokossa kryssiessä on leveillä nykyveneillä vähentynyt kapeisiin ja hitaampiin vanhoihin verrattuna. Mutta jos verrataan mederneja 20...30 vuoden ikäisiin matkaveneisiin, niin kehitys ei tässäkään suhteessa ole ainakaan huonontunut, sillä tuona aikana niitä kapeita ei juurikaan enää tehty, ainakaan matkaveneiksi normaalin palkansaajan budjetille sopivana. Kapeita kilpaveneitä löytyy ainakin RC44 ~12 vuotta vanhana konstruktiona, mutta tuollaista nyt ei kukaan matkaveneeksi tule hankkimaan.Merikelpoisuus ei ole lisääntynyt 70-luvulta tähän päivään, jos siis puhutaan samanpituisista valtamerelle tarkoitetuista veneistä. Yhtenä syynä tuo mainitsemasi epämukavuus. Toisena leveän rungon taipumus pysyä kauemmin ylösalaisin kaaduttuaan.
- Anonyymi
Viittasin kölin "kapeuteen" sivusuunnasta katsottuna,
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viittasin kölin "kapeuteen" sivusuunnasta katsottuna,
Eihän kapeus tai leveys edes näy sivusuunnasta. Sieltä näkyy vain kölin korkeus ja pituus.
- Anonyymi
On se yhtä helvettiä, kun on erilaisia veneitä, joista voi valita omaan käyttöönsä sopivan :D
Pitäisi tehdä laki, jonka määräisi vain kaksi venetyyppiä moottoriveneen ja purjeveneen. Niiden pitää kestää kaikki mahdolliset myrskyt ja olla kolkkoja sisältä ettei vain kukaan käyttäisi niitä muuhun kuin vaatteiden homehduttamiseen ja käsiin känsien saamiseen.
Venemallit annetaan niiden puritaanien kehiettäväksi, jotka ruoskivat itseään joka viikonloppu ja antavat naulita itsensä ristille pääsiäisenä. Siitä saavat viikonloppupurjehtijat, minkä ansaitsevat!!!
Vessanpönttöönkin pistetään nauloja pystyyn. - Anonyymi
Minkä ihmeen takia sisämerillä kuten Itämeri tai Välimeri tarvittaisiin valtameritasoista merikelpoisuutta?
- Anonyymi
5 kertaa Välimeren itä-länsisuunnassa läpi purjehtineena kannatan valtamerikelpoisuutta. Ranta voi olla usean päivän päässä. Matkaa on n 3000mpk, enemmän kuin Atlantin yli.
Meltemi, Bora, Mistral, Metrale voivat nostaa ihan kunnon aallokon vaikka usein on leppeät tuulet. Ainoastaan Välimerellä olen nähnyt aallokossa laivan potkurit ja keulan takana olevaa pohjaa.
Seppomartti - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
5 kertaa Välimeren itä-länsisuunnassa läpi purjehtineena kannatan valtamerikelpoisuutta. Ranta voi olla usean päivän päässä. Matkaa on n 3000mpk, enemmän kuin Atlantin yli.
Meltemi, Bora, Mistral, Metrale voivat nostaa ihan kunnon aallokon vaikka usein on leppeät tuulet. Ainoastaan Välimerellä olen nähnyt aallokossa laivan potkurit ja keulan takana olevaa pohjaa.
SeppomarttiTäällä suojaisassa saaristossa kannatan järjenkäyttöä venehankinnassa. Jos pärjää uimapatjalla, on tyhmää hankkia venettä, joka on tehty eri olosuhteisiin. Ei saa olla fakki-idiootti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
5 kertaa Välimeren itä-länsisuunnassa läpi purjehtineena kannatan valtamerikelpoisuutta. Ranta voi olla usean päivän päässä. Matkaa on n 3000mpk, enemmän kuin Atlantin yli.
Meltemi, Bora, Mistral, Metrale voivat nostaa ihan kunnon aallokon vaikka usein on leppeät tuulet. Ainoastaan Välimerellä olen nähnyt aallokossa laivan potkurit ja keulan takana olevaa pohjaa.
SeppomarttiNo lähin ranta on Välimerellä kuitenkin aina alle 500 mailin päässä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
5 kertaa Välimeren itä-länsisuunnassa läpi purjehtineena kannatan valtamerikelpoisuutta. Ranta voi olla usean päivän päässä. Matkaa on n 3000mpk, enemmän kuin Atlantin yli.
Meltemi, Bora, Mistral, Metrale voivat nostaa ihan kunnon aallokon vaikka usein on leppeät tuulet. Ainoastaan Välimerellä olen nähnyt aallokossa laivan potkurit ja keulan takana olevaa pohjaa.
SeppomarttiSulla on isompi välimeri kuin meillä muilla, kuten kartantekijöillä.
Niiden mukaan välimeren pisin ulottuvuus Gibraltarinsalmesta, Turkin rannikolle İskenderuninlahteen jää vajaaseen 2100 merimailiin. Eli lyhyempi kuin Atlantin ylitys tavallisimmilla reiteillä.
Toki luovien matkaa kertyy enemmän kuin reitin pituus on. Mutta sen ilmoittaminen ei ole mielekästä, koska silloin mitään ylärajaa matkan pituudelle ei ole olemassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sulla on isompi välimeri kuin meillä muilla, kuten kartantekijöillä.
Niiden mukaan välimeren pisin ulottuvuus Gibraltarinsalmesta, Turkin rannikolle İskenderuninlahteen jää vajaaseen 2100 merimailiin. Eli lyhyempi kuin Atlantin ylitys tavallisimmilla reiteillä.
Toki luovien matkaa kertyy enemmän kuin reitin pituus on. Mutta sen ilmoittaminen ei ole mielekästä, koska silloin mitään ylärajaa matkan pituudelle ei ole olemassa.Viivottimella mitattuna saattaa olla noin. Purjehdittuna esim. Turkin rannikolta sekä Messinan salmen , että Maltan välipysähdyksen kautta Gibraltariin loki on näyttänyt n 3000. Eli sama kuin Kanaria- Karibia legin jälkeen. Kap Verdeltä länteen tai Bermudalta itään voi selvitä yli vähemmällä.
seppomartti - Anonyymi
Muistan kyllä itsekin, miten joskus ajattelin Itämerta ja Välimerta jotenkin kooltaan toisiinsa rinnastettavina sisämerinä. Lähempi kartan tutkiskelu ja viimeistään kokemus Välimeren purjehtimisesta palautti todellisuuteen mittasuhteista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viivottimella mitattuna saattaa olla noin. Purjehdittuna esim. Turkin rannikolta sekä Messinan salmen , että Maltan välipysähdyksen kautta Gibraltariin loki on näyttänyt n 3000. Eli sama kuin Kanaria- Karibia legin jälkeen. Kap Verdeltä länteen tai Bermudalta itään voi selvitä yli vähemmällä.
seppomarttiVoihan sitä purjehtia vaikka Päijänteellä yhden vuoden aikaan 3000 mpk, mutta ei ole mitään järkeä väittää Päijänteen pituuden kasvaneen kolmeen tuhanteen meripeninkulmaan vain sen takia.
Edelleenkin meren dimensiot mitataan kartalta, tai sen modernista elektronisesta vastineesta, eikä lokilukemien perusteella.
- Anonyymi
... koska se itämeren 'lyhyt ja terävä aallokko' on maailman pahin ja vaarallisin :)
- Anonyymi
Onneksi edes aallokko on terävä ;D
- Anonyymi
Aloittaja sanoo: Kiitos kommentoinneista!
Saimaa, Oulujärvi ja Suomenlahti ovat omaa luokkaansa purjehdusalueina, Niitä varten on eri veneet, kuin "ärjyville nelikymppisille" tai "kiljuville viisikymppisille", joita normipurjehtija tapaa vain kotonaan (siksipä purjehtiikin).
Kysyn kuitenkin, miksi sellaisia isossa aallokossa turvallisia, kuin wanhan ajan "pitkäköliset" ja klassiset kruiserit, kuten Contessa 32 on jätetty unholaan., -enkä viittaa puristien Coklin archereihin, vaan maltillisesti suunniteltuihin pursiin.- Anonyymi
Eikö Oulunjärvellä ole Sekopäät Seitsenkymppiset.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikö Oulunjärvellä ole Sekopäät Seitsenkymppiset.
Mutta sille ei taida olla mitään toista merkitystä kuten edellä mainituille.
- Anonyymi
Contessa 32 ei ole jäänyt unholaan, vaan sitä valmistetaan edelleen. Kysyntää vain ei tuollaisille ole, kun useinmat arvostavat modernempien veneiden ominaisuuksia.
Tuo ei ole pitkäkölinen (toki pidempikölinen kuin nykyidet) eikä kapea, varsinkaan vesilinjaansa nähden. Moni modernimpi 32-jalkainen on kapeampi (2,9 m) ja uudet veneet ovat järjestäen kapeampia samalla vesilinjalla (7,3 m eli nykyään 27 jalan kokoluokkaa).
- Anonyymi
Saimaalle pitkäkölinen on ainoa ratkaisu, jos aikoo uskaltaa purjehtia. Täytyy pystyä ajamaan täyttä vauhtia kiville, muuten purjehdusalue jää niin pieneksi, ettei voi puhua purjehtimisesta vaan täytyy puhua veneilystä.
- Anonyymi
Aivan onneton vinkki.
Ensinnäkään Saimaalla ei ole etityisen kivistä tai matalaa, siinä suhteessa joku Saaristomeri on paljon hankalampi. Toiseksi kapeikoissa tuuli on joko vastaista tai myötäistä, usein puuskaista, ja se mitä täällä tarvitsee, on ketterä, hyvin luoviva vene. H-vene tuntuu toimivan täällä hyvin,
Tosin harvathan täällä tuntuvat purjein ajavan, vaikka tuuli olisi suotuisakin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aivan onneton vinkki.
Ensinnäkään Saimaalla ei ole etityisen kivistä tai matalaa, siinä suhteessa joku Saaristomeri on paljon hankalampi. Toiseksi kapeikoissa tuuli on joko vastaista tai myötäistä, usein puuskaista, ja se mitä täällä tarvitsee, on ketterä, hyvin luoviva vene. H-vene tuntuu toimivan täällä hyvin,
Tosin harvathan täällä tuntuvat purjein ajavan, vaikka tuuli olisi suotuisakin.H- oli tosiaan hyvä saimaapurjehdukseen. Isommillakin pursilla löytyi loputtomasti rantautumiskallioita. Vain 1x kivelle/ 12v ja sekin kartan seuraamattomuuden vuoksi. Ihan erinomainen veneilyreviiri kun hyväksyy pyörivät tuulet.
Seppomartti - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
H- oli tosiaan hyvä saimaapurjehdukseen. Isommillakin pursilla löytyi loputtomasti rantautumiskallioita. Vain 1x kivelle/ 12v ja sekin kartan seuraamattomuuden vuoksi. Ihan erinomainen veneilyreviiri kun hyväksyy pyörivät tuulet.
SeppomarttiKaikki veneilijät eivät ole seppomartteja, ja kiville mennään niin että kolisee. Itse olen nähnyt väylällä vastaantulijan, joka kiersi väärältä puolelta joka-ikisen reimarin. Huusin, että "tule pois sieltä", mutta ei ollut kuulevinaan.
- Anonyymi
Hupaisaa sinällään, että nuo aloituksessa mainitut suunnittelijat ovat erityisesti tunnettuja piirtämistään raasereista. Mutta heidän aikojensa raaserithan ovat nykyajan uppotukkicruisereita.
Itse näkisin kyllä C/R -veneiden syntyneen pikemminkin uudempien cruisereiden suorituskykyisemmiksi vaihtoehdoiksi kuin kesytetyiksi raasereiksi.- Anonyymi
Aloittaja sanoo: Sekin oli pointtina. Kevyillä tuulilla liikkuva, mutta myös raskaan sään kestävä oli ennen mahdollinen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloittaja sanoo: Sekin oli pointtina. Kevyillä tuulilla liikkuva, mutta myös raskaan sään kestävä oli ennen mahdollinen.
Mahdollinen on eri asia kuin tarkoituksenmukainen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloittaja sanoo: Sekin oli pointtina. Kevyillä tuulilla liikkuva, mutta myös raskaan sään kestävä oli ennen mahdollinen.
Mikä vene oli sitten tuollainen mielestäsi? Vaikkapa S&S Swanit ovat surkean hitaita kevyellä tuulella.
Eikö nykyiset C/R-veneet sitten kestä "raskasta keliä"? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä vene oli sitten tuollainen mielestäsi? Vaikkapa S&S Swanit ovat surkean hitaita kevyellä tuulella.
Eikö nykyiset C/R-veneet sitten kestä "raskasta keliä"?Mikä on "surkean hidas"? Noteerataanko solun tuhannesosa vai pysytäänkö murtoluvuissa? Niinqon vaikka ½solmua hitaami kuin...?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloittaja sanoo: Sekin oli pointtina. Kevyillä tuulilla liikkuva, mutta myös raskaan sään kestävä oli ennen mahdollinen.
Ei ollut ennen kevyillä tuulilla hyvin liikkuva, mutta myös raskaan sään kestävä mahdollinen, mutta nykyään on. http://www.rapidotrimarans.com/en
Hintaa vain on enemmän kuin useimpien budjetti kestää jo 40-jalkaisena, 60 jalkainen on sitten tietysti jo paljon sitäkin hintavampi.
12 solmun VMG vastatuuleen on varsin hyvä lukema, ja siihenkin päästään VPP:n mukaan sopivassa kelissä. Vaikka vene siis onkin raskaan kelin kestävä, ei sellaisessa olisi tuollaisella pakko purjehtia, kun ehtii säältä tarvittaessa karkuunkin.
- Anonyymi
Paljon on aloittaja nähnyt provonsa tekoon. Lienee kökkimässä jossain palvelusatamassa homeskandissaan odottamassa tuulen laantumista.
Veneveistämöt tekevät sellaisia veneitä, jotka menevät kaupaksi. Ihmiset ostavat sellaisia veneitä, jotka sopivat heidän käyttötarkoitukseensa.
Jos aloituksessa mainitut herrat eläisivät, ja heiltä pyytäisi suunnitelmat C/R-veneeseen, varmasti lopputulos olisi muiden nykyisten C/R-veneiden kaltainen. Ajat muuttuvat, ja veneet niiden mukana. Esim:
http://stadtdesign.com/designs/list_of_designs/pointer_25/- Anonyymi
"Provo" oli lainaus kansainväliseltä keskustelu-alustalta, vain konekäännöksen mokat korjaten. Oottekona tippununna ulkomaailman kelkasta? Märkäpinta-hysteria keksittiin siellä jo 50v sitten, nyt siellä seilailaan mukavasti.
Ääri-itsekidutus-veneily on jo karannut omiin sfääreihinsä lattapohjaisinen Volvolla-ympäri-palloa-kilpasilitysrautoineen. Toki osa suuntautuu sataman kaunottariin, joissa on metritolkulla kiiltävää kuttaperkkaa ja toki se flättbottom, mutta kiinnostavat ihmiset purjehtivat.
Migä täsä on, ku jos kirjoittaa wanhan ajan hywistä weneistä, virtuaali-laituriparlamentti alkaa jurnutuksensa? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Provo" oli lainaus kansainväliseltä keskustelu-alustalta, vain konekäännöksen mokat korjaten. Oottekona tippununna ulkomaailman kelkasta? Märkäpinta-hysteria keksittiin siellä jo 50v sitten, nyt siellä seilailaan mukavasti.
Ääri-itsekidutus-veneily on jo karannut omiin sfääreihinsä lattapohjaisinen Volvolla-ympäri-palloa-kilpasilitysrautoineen. Toki osa suuntautuu sataman kaunottariin, joissa on metritolkulla kiiltävää kuttaperkkaa ja toki se flättbottom, mutta kiinnostavat ihmiset purjehtivat.
Migä täsä on, ku jos kirjoittaa wanhan ajan hywistä weneistä, virtuaali-laituriparlamentti alkaa jurnutuksensa?Kyseessä sama homma kuin urheilussa: omia saa kannustaa, mutta vastustajan pilkkaaminen ei ole hyvän tavan mukaista. Siitä jurnutus.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyseessä sama homma kuin urheilussa: omia saa kannustaa, mutta vastustajan pilkkaaminen ei ole hyvän tavan mukaista. Siitä jurnutus.
Sama syy siis kuin Vene-lehden kirjoittajilla joskus muinoin, kun pilkkasivat ranskalaisia "pitkätukkaisia suunnittelijoita", jotka saivat 27 jalkaiseen 70-luvun veneeseen mahtumaan tilavan perä"kajuutan" ja olivat ajatelleet nelsoninaikaiset sisustuskonventiot uusix: Kaikilla siasäpiiriläisillä oli jo (vielä osittain maksamattomat?) kapeeperäisten aikakauden tapaan sisustetut båtskit, joiden aika oli auttamattomasti ohi. Vasta kun sisäpiiri oli saanut vaihdettua veneensä ajanmukaisiin, voitiin myöntää että tilava on tilava eikä kajuutta rumenna veneen kantta.
Tänään bawa-ammeilijat ovat huolissaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ajattelen sinua nyt
Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu554285Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin
Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti182841- 1402613
Yritys Kannus
Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett152083- 151523
- 1121426
Olen huolissani
Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis731377Syrjintäskandaali Lieksan kaupungin johdossa
Ylen valpas toimittaja kirjoittaa: Lieksan kaupunki kieltäytyi hyväksymästä Vihreiden venäläistaustaista ehdokasta Lieks1581098- 931057
Kuin sonnilauma
Taas on Virkatiellä kova meteli keskellä päivää. Ei siinä kyllä toisia asukkaita yhtään ajatella. Tullaan yhden asuntoon211038