Taulun omistaminen

Olisiko siis selvempää jos sanon ostaneeni se kirppikseltä kymmenellä eurolla?

jormalaiset kirjoitti:

Olisiko siis selvempää jos sanon ostaneeni se kirppikseltä kymmenellä eurolla?

No ei. Jos oikea omistaja kaipaa tauluaan, ja kerrot valheita sen hankinnasta, voit syyllistyä petokseen myydessäsi toisen omistaman taulun eteenpäin. Lailline tapa myydä taulu on tietenkin kertoa sen oikea historia, jos sitä kysytään.

Minkä nuorena varastaa, sen vanhana omistaa. Jos taulu olisi miljoonan euron arvoinen Rembrandt, niin ei sen roskiksesta ottanut tule ilmaiseksi taulun omistajaksi. Roskikseen heitetyt esineet ovat joko taloyhtiön omaisuutta, tai taloyhtiön tekemän sopimuksen perusteella jätefirman omaisuutta, ellei esineitten omistaja ole ollut erehdyksen vallassa, tai täysin tietämätön esineen arvosta.
Moni asukkaille täysin arvoton on rahan arvoista tavaraa jätefirmoille. Jätepaperi, metalli, kodinkoneet, lumppu, lasipullot, muovi, jne.
Löytötavara on esine, jonka joku on kadottanut, ei hylännyt. Erehdyksen vallassa hylätty esine voidaan tulkita löytötavaraksi. Esimerkkitapaukseen se ei kuitenkaan sovi, koska taulun omistusoikeus on siirtynyt joko roskiksen omistavalle taloyhtiölle, tai jätefirmalle siinä vaiheessa kun se roskikseen heitetään.

Kannattaa aina lukea aloittajan selvitys, mutta tärkeintä on lukemansa ymmärtäminen.

Jätteiden luovutuspiste on jäteasema, ei siis taloyhtiön roskis, vaan se on jätteiden KERÄILYpiste johon asukkaat vievät jätteensä.

Roskiksesta löydetty/haltuunotettu esine ei ole kenenkään omaisuutta (keräilypisteeseen ei saa edes lain mukaan tuollaisia laittaa, koska sisältää maalia, riippuen siitä millä tekniikalla maalaus on tehty, eli öljymaalilla tehty taulu on siis ongelmajätettä ja jotkut maalit sisältää, ennen 80-lukua maalatut, myrkyksi luokiteltavia ainesosia), eli talteen ottaja on tehnyt hyvän työn.

Ei ole merkitystä sillä onko arvokas vaiko ei, ei talteenottaja voi sitä tietää, eikä myöskään sitä onko se joutunut sinne vahingossa vaiko ei, pitäisikö talteenottajan muka ensinnä selvittää kaikki asiat ennen kuin voi ottaa talteen???

Huomioithan sen seikan, että tuosta talteenotosta on jo 10 vuotta?

Aloittaja, pidä hyvänäsi vaan, ei sinun tarvitse kenellekkään mitään selittää.

Anonyymi kirjoitti:

Minkä nuorena varastaa, sen vanhana omistaa. Jos taulu olisi miljoonan euron arvoinen Rembrandt, niin ei sen roskiksesta ottanut tule ilmaiseksi taulun omistajaksi. Roskikseen heitetyt esineet ovat joko taloyhtiön omaisuutta, tai taloyhtiön tekemän sopimuksen perusteella jätefirman omaisuutta, ellei esineitten omistaja ole ollut erehdyksen vallassa, tai täysin tietämätön esineen arvosta.
Moni asukkaille täysin arvoton on rahan arvoista tavaraa jätefirmoille. Jätepaperi, metalli, kodinkoneet, lumppu, lasipullot, muovi, jne.
Löytötavara on esine, jonka joku on kadottanut, ei hylännyt. Erehdyksen vallassa hylätty esine voidaan tulkita löytötavaraksi. Esimerkkitapaukseen se ei kuitenkaan sovi, koska taulun omistusoikeus on siirtynyt joko roskiksen omistavalle taloyhtiölle, tai jätefirmalle siinä vaiheessa kun se roskikseen heitetään.

Lue lisää

Kannattaisiko lukaista kauppakaari ja esineen omistusoikeuden siirtyminen.

Minkä nuorena munaat lukematta mitään, sen vanhana levität tietämättömyyttäsi yhä edelleen.

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaisiko lukaista kauppakaari ja esineen omistusoikeuden siirtyminen.

Minkä nuorena munaat lukematta mitään, sen vanhana levität tietämättömyyttäsi yhä edelleen.

Lue lisää

Kauppakaari on luettu jo silloin, kun olit vielä isäsi lahkeessa.

Tähänkö viittaat ?

Tavaroita, jotka ovat kaupungin runsimiesten katsottavat ja tutkittavat, älköön ostaja luoksensa ottako, ennenkuin se on tehty, taikka vetäkööt ostaja ja myyjä sakkoa, kumpikin kymmenen talaria.

Höh.
Ei ole uskottavaa että juuri arvokkaat esineet joutuvat vahingossa roskalavoille tai kaatopaikkajätteisiin, kuten että ei kukaan väittäne myöskään turhan roinan jätelavalla tai kaatopaikalla olevan joutunut sinne vahingossa.

Ei kukaan ole kiinnostunut keräämään jätettä jonka kierrätys voisi jatkossa olla jopa maksullista.

Turhaa spekulointia tuo.

Kerro toki, millä laillisella perusteella omistusoikeus voisi siirtyä jätehuoltoyritykselle?

Minäpä kerron, ei millään. Omistusoikeus ei siirry sillä, että jokin esine (olipa hylätty tai ei) laitetaan johonkin yrityksen omistamaan astiaan tms. Mitään tällaista automaattisesti laukeavaa omistuksen siirtoa ei laki eikä oikeuskäytäntö tunne.

Hylätty esine voidaan vallata. Valtaaminen on ns. alkuperäinen saanto. Muita alkuperäisiä saantoja ovat esineen yhdistäminen toiseen esineeseen ja esineen valmistus. Jätteen kuljetusyhtiö ei tee mitään valtausta jätteinä kerättyihin esineisiin silloin, kun esine viedään yhtiön roskalavalle. Siinä vaiheessa yhtiö tai sen edustajat eivät ole edes tietoisia esineen sijainnista, vaan he ovat täysin passiivisia. Valtaaminen edellyttää aktiivista toimintaa sen suorittajalta.

Roskisdyykkarit eivät syyllisty mihinkään laittomaan viedessään jätteitä roskalavoilta tai -astioista. He saavat laillisesti vallata niillä olevia esineitä, ellei niiden hallussapito itsessään ole lainvastaista (esim. luvanvaraiset aseet ym.).

Kaatopaikan tms. jätteen käsittelylaitoksen vastaanottaessaan jätteitä voidaan katsoa suorittavan aktiivisen valtauksen sinne luovutettuihin hylättyihin esineisiin. Vasta silloin jätteen omistusoikeudellinen tila muuttuu.

Anonyymi kirjoitti:

Kerro toki, millä laillisella perusteella omistusoikeus voisi siirtyä jätehuoltoyritykselle?

Minäpä kerron, ei millään. Omistusoikeus ei siirry sillä, että jokin esine (olipa hylätty tai ei) laitetaan johonkin yrityksen omistamaan astiaan tms. Mitään tällaista automaattisesti laukeavaa omistuksen siirtoa ei laki eikä oikeuskäytäntö tunne.

Hylätty esine voidaan vallata. Valtaaminen on ns. alkuperäinen saanto. Muita alkuperäisiä saantoja ovat esineen yhdistäminen toiseen esineeseen ja esineen valmistus. Jätteen kuljetusyhtiö ei tee mitään valtausta jätteinä kerättyihin esineisiin silloin, kun esine viedään yhtiön roskalavalle. Siinä vaiheessa yhtiö tai sen edustajat eivät ole edes tietoisia esineen sijainnista, vaan he ovat täysin passiivisia. Valtaaminen edellyttää aktiivista toimintaa sen suorittajalta.

Roskisdyykkarit eivät syyllisty mihinkään laittomaan viedessään jätteitä roskalavoilta tai -astioista. He saavat laillisesti vallata niillä olevia esineitä, ellei niiden hallussapito itsessään ole lainvastaista (esim. luvanvaraiset aseet ym.).

Kaatopaikan tms. jätteen käsittelylaitoksen vastaanottaessaan jätteitä voidaan katsoa suorittavan aktiivisen valtauksen sinne luovutettuihin hylättyihin esineisiin. Vasta silloin jätteen omistusoikeudellinen tila muuttuu.

Lue lisää

Täyttä hölynpölyä. Joitakin vuosia sitten mies tuomittiin varkaudesta, kun hän oli käynyt omin luvin keräämässä mettalliromua Ämmässuon kaatopaikalta Espoossa.

Anonyymi kirjoitti:

Täyttä hölynpölyä. Joitakin vuosia sitten mies tuomittiin varkaudesta, kun hän oli käynyt omin luvin keräämässä mettalliromua Ämmässuon kaatopaikalta Espoossa.

Se lukutaito!

Kaatopaikan vastaanottama jäte siirtyy laitoksen omaisuudeksi. Tietenkin silloin voidaan tuomita varkaudesta, jos edellä kirjoitetun jälkeen ryhtyy ko. omaisuuteen <--- "Kaatopaikan tms. jätteen käsittelylaitoksen vastaanottaessaan jätteitä voidaan katsoa suorittavan aktiivisen valtauksen sinne luovutettuihin hylättyihin esineisiin. Vasta silloin jätteen omistusoikeudellinen tila muuttuu.

"Lähtökohtaisesti sinä omistat taulun, ja siitä koituva myyntituotto tulee eduksesi. Jos joku riitauttaa omistusoikeutesi, riitautus voidaan tehdä vain kanteella käräjäoikeudessa."

Tämä kommentti on hauska! Jos oletetaankin, että taulu on joutunut roksiin erehdyksessä, taulun talteenottaja, joka ei ilmoita sitä omistajalle tai poliisille syyllistyy löytötavaran kavallukseen.

Toisin sanoen, koska kaikki tosiasiat eivät ole tiedossa, lähtökohtaisesti tilanne ei ole juridisesti arvioitavissa.

Riittauttamishöpinä on virheellistä, jos oletuksena on em. rikos. Silloin voidaan nostaa syyte, jolloin toki syyttäjän on näytettävä toteen syyllisyys.

Anonyymi kirjoitti:

"Lähtökohtaisesti sinä omistat taulun, ja siitä koituva myyntituotto tulee eduksesi. Jos joku riitauttaa omistusoikeutesi, riitautus voidaan tehdä vain kanteella käräjäoikeudessa."

Tämä kommentti on hauska! Jos oletetaankin, että taulu on joutunut roksiin erehdyksessä, taulun talteenottaja, joka ei ilmoita sitä omistajalle tai poliisille syyllistyy löytötavaran kavallukseen.

Toisin sanoen, koska kaikki tosiasiat eivät ole tiedossa, lähtökohtaisesti tilanne ei ole juridisesti arvioitavissa.

Riittauttamishöpinä on virheellistä, jos oletuksena on em. rikos. Silloin voidaan nostaa syyte, jolloin toki syyttäjän on näytettävä toteen syyllisyys.

Lue lisää

"Tämä kommentti on hauska!"

Onnea, sinulla on halvat huvit!

"Jos oletetaankin, että taulu on joutunut roksiin erehdyksessä, taulun talteenottaja, joka ei ilmoita sitä omistajalle tai poliisille syyllistyy löytötavaran kavallukseen."

Olipa siinä ihan kamalaa puppua! Olettama on, että kaikki roska tai irtain, mitä taloyhtiön roskiksessa on, on hylättyä, joka voidaan vapaasti ottaa ja dyykata ja niin sanotusti vallata. Tähän on poikkeus eli hyötykäyttöön menevän aineksen osalta keräysastiasta ei saa ottaa dyykattavaa.

"Toisin sanoen, koska kaikki tosiasiat eivät ole tiedossa, lähtökohtaisesti tilanne ei ole juridisesti arvioitavissa."

Ei ole dyykkaajan tehtävä edes arvioida asian juridista puolta, sillä ainoa taho, joka sellaisen kykenee tekemään, on tuomioistuinlaitos. Jos dyykkaaja pitää todennäköisenä, kuten on aina ilmeistä, että irtain on hylätty ja isännätön, irtaimen saa vapaasti roskiksesta ottaa. Dyykkaajan tehtävä ei ole arvioida sitä, että irtain onkin roskiksessa erehdyksessä.

"Riittauttamishöpinä on virheellistä, jos oletuksena on em. rikos."

Lapsellista pelleilyä sinulta! Ei roskiksesta, johon dyykkaajalla on vapaa pääsy, voi kavaltaa irtainta! Tuossa dyykkaamisessa ei ole mitää oikeudetonta, sillä kyseessä ei ole löytämänsä irtaimen tai toisen omaisuuden anastaminen.

"Silloin voidaan nostaa syyte, jolloin toki syyttäjän on näytettävä toteen syyllisyys."

Ensin vaiun pitäisi osoittaa rikos, joka olisi avauksen tapauksessa täysin mahdoton toimenpide. Avauksen tapoauksessa (mahdolljnen) rikos on vanhentunut aikaa sitten.

Näin 10 vuoden kuluttua ainoa tapa irtaimen alkuperäiselle luopujalle (omistajalle) saada taulu haltuunsa olisi käräjäoikeudessa nostettava

Kiitos pelleilystäsi - ei voittoa!

Anonyymi kirjoitti:

"Tämä kommentti on hauska!"

Onnea, sinulla on halvat huvit!

"Jos oletetaankin, että taulu on joutunut roksiin erehdyksessä, taulun talteenottaja, joka ei ilmoita sitä omistajalle tai poliisille syyllistyy löytötavaran kavallukseen."

Olipa siinä ihan kamalaa puppua! Olettama on, että kaikki roska tai irtain, mitä taloyhtiön roskiksessa on, on hylättyä, joka voidaan vapaasti ottaa ja dyykata ja niin sanotusti vallata. Tähän on poikkeus eli hyötykäyttöön menevän aineksen osalta keräysastiasta ei saa ottaa dyykattavaa.

"Toisin sanoen, koska kaikki tosiasiat eivät ole tiedossa, lähtökohtaisesti tilanne ei ole juridisesti arvioitavissa."

Ei ole dyykkaajan tehtävä edes arvioida asian juridista puolta, sillä ainoa taho, joka sellaisen kykenee tekemään, on tuomioistuinlaitos. Jos dyykkaaja pitää todennäköisenä, kuten on aina ilmeistä, että irtain on hylätty ja isännätön, irtaimen saa vapaasti roskiksesta ottaa. Dyykkaajan tehtävä ei ole arvioida sitä, että irtain onkin roskiksessa erehdyksessä.

"Riittauttamishöpinä on virheellistä, jos oletuksena on em. rikos."

Lapsellista pelleilyä sinulta! Ei roskiksesta, johon dyykkaajalla on vapaa pääsy, voi kavaltaa irtainta! Tuossa dyykkaamisessa ei ole mitää oikeudetonta, sillä kyseessä ei ole löytämänsä irtaimen tai toisen omaisuuden anastaminen.

"Silloin voidaan nostaa syyte, jolloin toki syyttäjän on näytettävä toteen syyllisyys."

Ensin vaiun pitäisi osoittaa rikos, joka olisi avauksen tapauksessa täysin mahdoton toimenpide. Avauksen tapoauksessa (mahdolljnen) rikos on vanhentunut aikaa sitten.

Näin 10 vuoden kuluttua ainoa tapa irtaimen alkuperäiselle luopujalle (omistajalle) saada taulu haltuunsa olisi käräjäoikeudessa nostettava

Kiitos pelleilystäsi - ei voittoa!

Lue lisää

"Ensin vain pitäisi osoittaa rikos, joka olisi avauksen tapauksessa täysin mahdoton toimenpide. Avauksen tapauksessa (mahdollinen) rikos on vanhentunut aikaa sitten.

Näin 10 vuoden kuluttua ainoa tapa irtaimen alkuperäiselle luopujalle (omistajalle) saada taulu haltuunsa olisi käräjäoikeudessa nostettava kanne.

Kiitos pelleilystäsi - ei voittoa! "

Hupi jatkuu näemmä kommentistasi päätellen!

"Arvaaja arvaa, että dyykkaaja on anastanut, nyt kavaltanut, taulun taloyhtiön roskiksesta."

Minä en arvaile mitään. Olen tuonut esiin kaksi mahdollista oletusta, mikä olisi voinut olla taulun aiempi kohtalo. Edelleen vahvin vaihtoehto on: jos on kysymys arvokkaasta esineestä, voi esine olla joutunut erehdyksessä tms. syystä jätteiden sekaan, jolloin se ei ole hylätty esine. Tällöin puhutaan löytötavarasta ja siitä olisi lain mukaan joko ilmoitettava omistajalle tai poliisille. Omistus löytötavaraan säilyy oikealla omistajallaan, jos hän noutaa löytötavaran 3 kk kuluessa poliisilta. Sen jälkeen omistuoikeus joissakin tapauksissa siirtyy löytäjälle, jollei omistaja sitä nouda poliisilta.

Avaaja mainitsee taulun arvosta: "Ei mikään maailman kallein mutta minun tuloluokassa merkittävä." Kun emme tiedä avaajan tuloluokkaa, jää tietenkin epävarmaksi, minkä arvoisesta tauluista on lopulta kysymys. Tähän nähden kommentti "Roskiksesta löydetyn irtaimen dyykkaamisen muuttaminen törkeäksi kavallukseksi on sama kuin muuttaisi veden viiniksi" on todellakin hyvin hupaisa!! Tauluhan voisi olla vaikka kymmenien ellei satojen tuhansien arvoinen.

"Avaajalle tiedoksi, että kyllä omistat taulun."

No, ei varmasti ole selvää, kuka taulun omistaa. Syyteoikeuden vanhentumisella ei varsinkaan ole merkitystä, koska omistusoikeus ei siitä vanhennu.

Oikeudenkäynti on luonnollisesti tarpeen, jos osapuolet ovat erimieltä oikeasta omistajasta. Mutta on kovin merkillistä sanoa, ettei omistusoikeutta voida todeta muutoin. Tokihan taulusta voidaan esittää sen hankitaa koskevia dokumentteja, joista avaaja on kertonut niiden puuttuvan häneltä. Avaaja olisi siis heikoilla oikeudenkäynnissä, eikä hänen tietenkään kannattaisi asiaa sinne asti päästää jo oikeudenkäyntikuluvastuunsakin vuoksi.

Mahdollinen riita koskisi omistusoikeuden dynaamista suojaa, joten höpinät staattisesta suojasta eivät kuulu aiheeseen.

Anonyymi kirjoitti:

Hupi jatkuu näemmä kommentistasi päätellen!

"Arvaaja arvaa, että dyykkaaja on anastanut, nyt kavaltanut, taulun taloyhtiön roskiksesta."

Minä en arvaile mitään. Olen tuonut esiin kaksi mahdollista oletusta, mikä olisi voinut olla taulun aiempi kohtalo. Edelleen vahvin vaihtoehto on: jos on kysymys arvokkaasta esineestä, voi esine olla joutunut erehdyksessä tms. syystä jätteiden sekaan, jolloin se ei ole hylätty esine. Tällöin puhutaan löytötavarasta ja siitä olisi lain mukaan joko ilmoitettava omistajalle tai poliisille. Omistus löytötavaraan säilyy oikealla omistajallaan, jos hän noutaa löytötavaran 3 kk kuluessa poliisilta. Sen jälkeen omistuoikeus joissakin tapauksissa siirtyy löytäjälle, jollei omistaja sitä nouda poliisilta.

Avaaja mainitsee taulun arvosta: "Ei mikään maailman kallein mutta minun tuloluokassa merkittävä." Kun emme tiedä avaajan tuloluokkaa, jää tietenkin epävarmaksi, minkä arvoisesta tauluista on lopulta kysymys. Tähän nähden kommentti "Roskiksesta löydetyn irtaimen dyykkaamisen muuttaminen törkeäksi kavallukseksi on sama kuin muuttaisi veden viiniksi" on todellakin hyvin hupaisa!! Tauluhan voisi olla vaikka kymmenien ellei satojen tuhansien arvoinen.

"Avaajalle tiedoksi, että kyllä omistat taulun."

No, ei varmasti ole selvää, kuka taulun omistaa. Syyteoikeuden vanhentumisella ei varsinkaan ole merkitystä, koska omistusoikeus ei siitä vanhennu.

Oikeudenkäynti on luonnollisesti tarpeen, jos osapuolet ovat erimieltä oikeasta omistajasta. Mutta on kovin merkillistä sanoa, ettei omistusoikeutta voida todeta muutoin. Tokihan taulusta voidaan esittää sen hankitaa koskevia dokumentteja, joista avaaja on kertonut niiden puuttuvan häneltä. Avaaja olisi siis heikoilla oikeudenkäynnissä, eikä hänen tietenkään kannattaisi asiaa sinne asti päästää jo oikeudenkäyntikuluvastuunsakin vuoksi.

Mahdollinen riita koskisi omistusoikeuden dynaamista suojaa, joten höpinät staattisesta suojasta eivät kuulu aiheeseen.

Lue lisää

Taulun arvosta. Jos myyn sen ja sijoitan rahat muuhun kiinteään omaisuuteen. Verottaja voi laittaa selvityspyynnön millä rahalla olen hankkinut omaisuutta.

"Näin voidaan sanoa; tämä on minulle puhdasta hupia."

Niin, siksi onkin helppo ymmärtää, miten metsään olet mennyt neuvoissasi. Kannattaisi ihan vakavasti miettiä, ettei löydettäessä arvokas taulu roskiksessa se tule uudelle omistajalle kuin manulle illallinen.

"dyykkaajan tehtävä ole mitenkään arvioida taulun arvoa dyykkaushetkellä."

Kyllä se on jokaisen käytettävä harkintakykyään asiassa, jottei joudu haitallisten oikeusseuraamusten kohteeksi. Asiassa on rikosoikeudelliset riskinsä (kuten mainittu mahdollinen löytötavaran kavallus) ja siviilioikeudelliset menettelyt, joita tulee ja myös kannattaa löytäjän omassa intressissä noudattaa.

"Jos tuntisit lainkaan lakia, tietäisit, että löytötavaralaki ei koske irtainta esinettä, jonka omistaja on ilmeisesti hylännyt."

Olet ilmeisesti lukutaidoton, sillä muuten ole selitettävissä, miten et ole ymmärtänyt aiemmin kirjoittamaani. Sinä sen sijaan olet esittänyt lukuisia asiaa koskevia väitteitä, jotka eivät vastaa voimassa olevaan lakia.

"Avaajalle tiedoksi, että kyllä omistat taulun."

Avaajalle tiedoksi, että tämä wanna-be-lawyer on todella pahasti hakoteillä asiassa. Hän näkee vain yhden puolen asiasta, vaikka tosiasiat eivät ole kaikki edes avaajan tiedossa.

"Alkuperäisen omistajan tulee kyetä käräjäoikeudessa todistamaan omistusoikeutensa pelkästään jo siitä syystä, että taulun kymmenen vuoden hallinta luo oletuksen omistusoikeudesta."

Nyt menee jo syvään huttuun, että ihmettelen kommenttejasi. Vai että irtaimen esineen kohdalla olisi olemassa jonkinlainen nautinta-aika, jonka seurauksena omistusoikeus noin vain "oletetaan" muuttuneen. Näin ei todellakaan ole!

"Älä sotke puuroja ja vellejä keskenään. Dynaaminen suoja tulee kyseeseen vain siinä tapauksessa, että taulu menisi myyntiin (= vaihdantaan), mutta se ei koske oikeutta myydä, vaan luovutuksen jälkeistä tilaa."

No, sinulla ei ole nyt edes perusasiat selvillä tätä asiaa koskevan voimassa olevan oikeuden sisällöstä. Dynaamiseen suojaan kuuluu kaikki kiistat, joissa on kysymyksenä esineen oikeaa omistajaa koskeva erimielisyys. Tässä asiassa siis on kysymys siitä kollisiosta, onko oikea omistaja mahdollisesti erehdyksessä kadottanut taulunsa ja miten löytäjän on toimittava saadakseen kumoavan saannon tauluun.

"Näin kymmenen vuoden kuluttua nykyisen haltijan ei tarvitse olkaansa kohauttaa tuollaiselle väitteelle."

Toki haltijan tulee selvittää asiaa, jos oikea omistaja esittää taulun olevan hänen omaisuuttaan. Muuten haltija voi löytää itsensä käräjiltä haastettuna riita-asiassa. Oikeudenkäyntikulut huomioon ottaen olisi erittäin järkevää tällöin selvittää taulun oikea omistaja.

Avaajalle neuvoksi, että arvokkaan talun kysymyksessä ollessa, se ei ole todennäköisesti hylätty, vaan se tulee löytötavarana lain mukaisesti toimittaa poliisille, ellei sen oikea omistaja ole tavoitettavissa.

Tämän hyvin asiantuntemattoman kirjoittajan neuvot soveltuvat ainoastaan silloin, jos taulu todella on ilmeisen selvästi hylätty. Pelkästään se, mistä esine löydetään ei ratkaiseva seikka asiassa.

Uskomatonta, että kaveri keskii omasta päästään laintulkintoja. Mutta trollauksesi tietenkin palkitsee!

Mutta olen havaitsevani horjuntaa vihdoin oikeaan laintulkinnan suuntaan, kun kirjoitat: "Esineen kunnosta, arvosta, löytöpaikasta ja muista olosuhteista voidaan yrittää päätellä, milloin esine on katsottava hylätyksi."

JUURI NÄIN asia on. Mitään oletuksia ei pidä tehdä, vaan objektiivisista olosuhteista on pääteltävä, mikä on esineen status. Jos kyseessä on arvokas esine (kuten taulu) on todennäköistä ettei se ole hylätty vaan kuten totetat jo aiemmin esittämäni tulkinnan kanssa yhdenmukaisesti, että "aidot timantti- ja kultakorut, kultaharkot, arvokkaat kellot, lompakot, seteliniput tai henkilökortit tuskin ovat joutuneet roskikseen ilmeisen hylättyinä."

Muu kirjoittamasi onkin sitten tuuttua huttua, ettei sitä sen enempää ole aihetta kommnetoida.

Anonyymi kirjoitti:

Uskomatonta, että kaveri keskii omasta päästään laintulkintoja. Mutta trollauksesi tietenkin palkitsee!

Mutta olen havaitsevani horjuntaa vihdoin oikeaan laintulkinnan suuntaan, kun kirjoitat: "Esineen kunnosta, arvosta, löytöpaikasta ja muista olosuhteista voidaan yrittää päätellä, milloin esine on katsottava hylätyksi."

JUURI NÄIN asia on. Mitään oletuksia ei pidä tehdä, vaan objektiivisista olosuhteista on pääteltävä, mikä on esineen status. Jos kyseessä on arvokas esine (kuten taulu) on todennäköistä ettei se ole hylätty vaan kuten totetat jo aiemmin esittämäni tulkinnan kanssa yhdenmukaisesti, että "aidot timantti- ja kultakorut, kultaharkot, arvokkaat kellot, lompakot, seteliniput tai henkilökortit tuskin ovat joutuneet roskikseen ilmeisen hylättyinä."

Muu kirjoittamasi onkin sitten tuuttua huttua, ettei sitä sen enempää ole aihetta kommnetoida.

Lue lisää

Tässä onkin hyvä kommentti, johon vänkääjä ei osannut edes vastata!

Anonyymi kirjoitti:

Tässä onkin hyvä kommentti, johon vänkääjä ei osannut edes vastata!

Kysymys:
Miten alkuperäinen omistaja osoittaa omistavansa taulun edelleen ja että ei ole tietoisesti hylännyt sitä roskikseen? Irtaimen pitkäaikainen hallinta lähtökohtaisesti osoittaa myös omistusoikeutta, ellei irtaimeen liity rikosta.

Taulun alkuperäinen omistaja ei avauksen tapauksessa ole edes tietoinen siitä, että taulu on nyt avauksen tekijän kellarissa ja hallinnassa. Ollut tuolla kellarissa jo kymmenen vuotta.

Vastaus:
Kollisiotilanteessa ainoa tapa on kanne käräjäoikeudessa.

Anonyymi kirjoitti:

Kysymys:
Miten alkuperäinen omistaja osoittaa omistavansa taulun edelleen ja että ei ole tietoisesti hylännyt sitä roskikseen? Irtaimen pitkäaikainen hallinta lähtökohtaisesti osoittaa myös omistusoikeutta, ellei irtaimeen liity rikosta.

Taulun alkuperäinen omistaja ei avauksen tapauksessa ole edes tietoinen siitä, että taulu on nyt avauksen tekijän kellarissa ja hallinnassa. Ollut tuolla kellarissa jo kymmenen vuotta.

Vastaus:
Kollisiotilanteessa ainoa tapa on kanne käräjäoikeudessa.

Lue lisää

"Miten alkuperäinen omistaja osoittaa omistavansa taulun edelleen ja että ei ole tietoisesti hylännyt sitä roskikseen?"

Hän ilmoittaa, ettei ole sitä hylännyt.

"Irtaimen pitkäaikainen hallinta lähtökohtaisesti osoittaa myös omistusoikeutta,"

No huh huh! Omistusoikeus ei vanhennu. Mikään ajanjakso ei lakkauta omistusoikeutta irtaimeen.

Mikä oli kinan lopputulos, oliko se jotakuinkin tämä jonka jo kirjoitin aikaisemmin: "Anonyymi

25.6.2019 15:37
Kannattaa aina lukea aloittajan selvitys, mutta tärkeintä on lukemansa ymmärtäminen.

Jätteiden luovutuspiste on jäteasema, ei siis taloyhtiön roskis, vaan se on jätteiden KERÄILYpiste johon asukkaat vievät jätteensä.

Roskiksesta löydetty/haltuunotettu esine ei ole kenenkään omaisuutta (keräilypisteeseen ei saa edes lain mukaan tuollaisia laittaa, koska sisältää maalia, riippuen siitä millä tekniikalla maalaus on tehty, eli öljymaalilla tehty taulu on siis ongelmajätettä ja jotkut maalit sisältää, ennen 80-lukua maalatut, myrkyksi luokiteltavia ainesosia), eli talteen ottaja on tehnyt hyvän työn.

Ei ole merkitystä sillä onko arvokas vaiko ei, ei talteenottaja voi sitä tietää, eikä myöskään sitä onko se joutunut sinne vahingossa vaiko ei, pitäisikö talteenottajan muka ensinnä selvittää kaikki asiat ennen kuin voi ottaa talteen???

Huomioithan sen seikan, että tuosta talteenotosta on jo 10 vuotta?

Aloittaja, pidä hyvänäsi vaan, ei sinun tarvitse kenellekkään mitään selittää".

Terveisin Lawetorder

Anonyymi kirjoitti:

Mikä oli kinan lopputulos, oliko se jotakuinkin tämä jonka jo kirjoitin aikaisemmin: "Anonyymi

25.6.2019 15:37
Kannattaa aina lukea aloittajan selvitys, mutta tärkeintä on lukemansa ymmärtäminen.

Jätteiden luovutuspiste on jäteasema, ei siis taloyhtiön roskis, vaan se on jätteiden KERÄILYpiste johon asukkaat vievät jätteensä.

Roskiksesta löydetty/haltuunotettu esine ei ole kenenkään omaisuutta (keräilypisteeseen ei saa edes lain mukaan tuollaisia laittaa, koska sisältää maalia, riippuen siitä millä tekniikalla maalaus on tehty, eli öljymaalilla tehty taulu on siis ongelmajätettä ja jotkut maalit sisältää, ennen 80-lukua maalatut, myrkyksi luokiteltavia ainesosia), eli talteen ottaja on tehnyt hyvän työn.

Ei ole merkitystä sillä onko arvokas vaiko ei, ei talteenottaja voi sitä tietää, eikä myöskään sitä onko se joutunut sinne vahingossa vaiko ei, pitäisikö talteenottajan muka ensinnä selvittää kaikki asiat ennen kuin voi ottaa talteen???

Huomioithan sen seikan, että tuosta talteenotosta on jo 10 vuotta?

Aloittaja, pidä hyvänäsi vaan, ei sinun tarvitse kenellekkään mitään selittää".

Terveisin Lawetorder

Lue lisää

"Jätteiden luovutuspiste on jäteasema, ei siis taloyhtiön roskis, vaan se on jätteiden KERÄILYpiste johon asukkaat vievät jätteensä."

Jäte vaihtaa omistajaa jo luovutuksen yhteydessä eli roskiksessa, Sopimuksella voidaan sopia myös muuta, ellei itse laista muuta johdu. Tavaran, siis irtaimen, ottaminen (suljetusta tai lukittavasta) keräyslaatikosta on rikos. Vaikka jäte- tai jätehuoltoyhtiö omistaakin näennäisesti jätteen, jätteen omistajalle on laissa asetettu omistusoikeusrajoitus eli velvollisuus luopua omistusoikeudestaan jätteen keräämistä, kuljettamista, hyödyntämistä tai loppukäsittelyä varten.

Jäte on nykyisin enää harvoin "vain jätettä", vaan rahanarvoista tavaraa, joka kierrätetään, uusiokäytetään tai vaikkapa poltetaan energiaksi.

"Roskiksesta löydetty/haltuunotettu esine ei ole kenenkään omaisuutta."

Katso edellinen kohta.

"Ei ole merkitystä sillä onko arvokas vaiko ei, ei talteenottaja voi sitä tietää, eikä myöskään sitä onko se joutunut sinne vahingossa vaiko ei, pitäisikö talteenottajan muka ensinnä selvittää kaikki asiat ennen kuin voi ottaa talteen."

Tämä pitää paikkansa ja ei pidä paikkaansa. On selvää, että lähtökohtaisesti roskiksessa oleva irtain on hylättyä ja isännätöntä edellä kuvatuin rajoittein. Löytötavaralaki ei kuitenkaan erittele sitä, mistä esine tai irtain löydetään eli roksis voi sisältää löytötavaraa. Löytötavaralaki toteaa täysin yksiselitteisesti, että laki ei koske esinettä, jonka omistaja on ILMEISESTI hylännyt. Esineen kunnosta, arvosta, löytöpaikasta ja muista olosuhteista voidaan yrittää päätellä, milloin esine on katsottava hylätyksi. Hylätyt esineet saa niiden löytäjä pitää.

Yleensä ei ole dyykkaajan tehtävä lähteä arvioimaan vaikkapa luopujan taidemakua, eikä ole dyykkaajan tehtävä arvioida myöskään luopujan tietämättömyyden astetta asiassa. Kuolinpesien ja muuttajien jäljiltä arvokasta - mutta tietoisesti hylättyä - tavaraa päätyy miljoonien edestä roskikseen vuosittain.

Jos kansalainen löytää tavaraa, jota ei pidä ilmeisen hylättynä, pitää hänen toimia ilman aiheetonta viivytystä ja löydöstä on ilmoitettava omistajalle tai toimitettava löytötavara poliisille.

"Huomioithan sen seikan, että tuosta talteenotosta on jo 10 vuotta?"

Löytötavaralaki ei varmuudella sovellu kymmenen vuotta henkilön hallussa olleeseen irtaimeen, ja toisaalta kaikki mahdollisen kavallus-, petos- tai vastaavat syyteoikeudet vanhentuvat kahden, viiden ja kymmenen vuoden hallinta-ajan kuluessa.

"Aloittaja, pidä hyvänäsi vaan, ei sinun tarvitse kenellekkään mitään selittää".

Tämä pitää täysin paikkansa.

Eräs toistaitoinen kirjoittaja on kertonut, että taulu pitää toimittaa poliisille, joka väite ei pidä lainkaan paikkaansa. Tuo anonyymi ajaa takaa törkeää kavallusta, jonka syytteen vanhentumisaika on kymmenen vuotta. Törkeä kavallus roskiksesta löydetylle irtaimelle on avauksen tapauksessa täysi mahdottomuus.

Jos olisikin niin, että alkuperäinen omistaja (tai myötäpuolensa) olisi erehdyksessä pannut taulun roskikseen, hänen oikeutensa voidaan kollisiotilanteessa todeta vain käynnistämällä riita-asiassa kanne tai saannonmoite käräjäoikeudessa. Tämä koskee kaikkea mahdollista omistamista, johon ei liity oletettua rikosta.

Nykyinen kymmenen vuoden hallintaan perustuva oletus taulun omistusoikeudesta voidaan riitauttaa vain käräjäoikeudessa.

Anonyymi kirjoitti:

"Jätteiden luovutuspiste on jäteasema, ei siis taloyhtiön roskis, vaan se on jätteiden KERÄILYpiste johon asukkaat vievät jätteensä."

Jäte vaihtaa omistajaa jo luovutuksen yhteydessä eli roskiksessa, Sopimuksella voidaan sopia myös muuta, ellei itse laista muuta johdu. Tavaran, siis irtaimen, ottaminen (suljetusta tai lukittavasta) keräyslaatikosta on rikos. Vaikka jäte- tai jätehuoltoyhtiö omistaakin näennäisesti jätteen, jätteen omistajalle on laissa asetettu omistusoikeusrajoitus eli velvollisuus luopua omistusoikeudestaan jätteen keräämistä, kuljettamista, hyödyntämistä tai loppukäsittelyä varten.

Jäte on nykyisin enää harvoin "vain jätettä", vaan rahanarvoista tavaraa, joka kierrätetään, uusiokäytetään tai vaikkapa poltetaan energiaksi.

"Roskiksesta löydetty/haltuunotettu esine ei ole kenenkään omaisuutta."

Katso edellinen kohta.

"Ei ole merkitystä sillä onko arvokas vaiko ei, ei talteenottaja voi sitä tietää, eikä myöskään sitä onko se joutunut sinne vahingossa vaiko ei, pitäisikö talteenottajan muka ensinnä selvittää kaikki asiat ennen kuin voi ottaa talteen."

Tämä pitää paikkansa ja ei pidä paikkaansa. On selvää, että lähtökohtaisesti roskiksessa oleva irtain on hylättyä ja isännätöntä edellä kuvatuin rajoittein. Löytötavaralaki ei kuitenkaan erittele sitä, mistä esine tai irtain löydetään eli roksis voi sisältää löytötavaraa. Löytötavaralaki toteaa täysin yksiselitteisesti, että laki ei koske esinettä, jonka omistaja on ILMEISESTI hylännyt. Esineen kunnosta, arvosta, löytöpaikasta ja muista olosuhteista voidaan yrittää päätellä, milloin esine on katsottava hylätyksi. Hylätyt esineet saa niiden löytäjä pitää.

Yleensä ei ole dyykkaajan tehtävä lähteä arvioimaan vaikkapa luopujan taidemakua, eikä ole dyykkaajan tehtävä arvioida myöskään luopujan tietämättömyyden astetta asiassa. Kuolinpesien ja muuttajien jäljiltä arvokasta - mutta tietoisesti hylättyä - tavaraa päätyy miljoonien edestä roskikseen vuosittain.

Jos kansalainen löytää tavaraa, jota ei pidä ilmeisen hylättynä, pitää hänen toimia ilman aiheetonta viivytystä ja löydöstä on ilmoitettava omistajalle tai toimitettava löytötavara poliisille.

"Huomioithan sen seikan, että tuosta talteenotosta on jo 10 vuotta?"

Löytötavaralaki ei varmuudella sovellu kymmenen vuotta henkilön hallussa olleeseen irtaimeen, ja toisaalta kaikki mahdollisen kavallus-, petos- tai vastaavat syyteoikeudet vanhentuvat kahden, viiden ja kymmenen vuoden hallinta-ajan kuluessa.

"Aloittaja, pidä hyvänäsi vaan, ei sinun tarvitse kenellekkään mitään selittää".

Tämä pitää täysin paikkansa.

Eräs toistaitoinen kirjoittaja on kertonut, että taulu pitää toimittaa poliisille, joka väite ei pidä lainkaan paikkaansa. Tuo anonyymi ajaa takaa törkeää kavallusta, jonka syytteen vanhentumisaika on kymmenen vuotta. Törkeä kavallus roskiksesta löydetylle irtaimelle on avauksen tapauksessa täysi mahdottomuus.

Jos olisikin niin, että alkuperäinen omistaja (tai myötäpuolensa) olisi erehdyksessä pannut taulun roskikseen, hänen oikeutensa voidaan kollisiotilanteessa todeta vain käynnistämällä riita-asiassa kanne tai saannonmoite käräjäoikeudessa. Tämä koskee kaikkea mahdollista omistamista, johon ei liity oletettua rikosta.

Nykyinen kymmenen vuoden hallintaan perustuva oletus taulun omistusoikeudesta voidaan riitauttaa vain käräjäoikeudessa.

Lue lisää

Kohtalaisen hyvin päätelty, mutta menee väärin omistusoikeuden kohdalla, koska esine ei voi hallita esinettä ja omistus perustuu esineen hallintaan, eli hallinta on siis fyysistä, että myöskin realistista eli omistaja on aina se kenen hallussa esine on.

Roskis ei ole oikeustoimikelpoinen eikä voi hallita omaisuutta, jos roskiksen omistaja ottaa esineen vastaan fyysisesti, nii tällöin esineen omistuskin siirtyy.

Se että roskikseen laitetaan jotain, ei siirrä omistusoikeutta, vaikka joku omistaa roskiksen, niin se ei ole fyysistä haltuunottoa.

Se jos roskis on lukittu, niin on ainoastaan laiton tunkeutuminen julkisessa paikkaa olevaan tilaan, eli se ei ole edes yksityinen tila.

Tiedän itse koska olin syytettynä muka varastamisesta seri-pisteestä, ja kävin siellä myöhemminkin, syyte varkaudesta kaatui.

Täällä suomessa alkaa oleen kohta 100% lait päin persettä ja niillähän tienaavat vain lakihenkilöt, ( tasa-arvoinen nimike).

Näin se onkin, paitsi että syyte kaatui varkaudesta oikeudessa, kyseinen päätös on lainvoimainen.

Siitäkin voisi päätellä sen, ettei edes jäteasema taikka seri-piste edes omista sinne tuotua, koska esitin perusteet, ettei omistusoikeus siirry heille, tästä on kyllä aikaa, että laki saattaa olla muuttunut, koska puhutaan haltuunottajasta.

Löytötavarahan on asia erikseen, paitsi alle 100€ esine on löytäjän oma.

Eli hyvät ihmiset, ottakaa talteen kaikki mahdollinen, koska talteenottamattomuus rasittaa ilmastoa, koska kaikki pitää eritellä, polttaa tai tuhota mekaanisesti.

Hienosti ja ymmärrettävästi osaat kirjoittaa, mutta olen tässä miettinyt pääni puhki, että jo löydän tienvarsiluiskasta von wrightin taulun, niin uskoisin sen tippuneen muuttokuormasta ja tällöin se on löytötavara.

Kun taas löydän roskista vaikkapa arabian piippuleimaisen maitokannun tai kopioksi luulemani Edelfeltin tai Nelimarkan latomeren, niin uskon niitä hylätyksi eli isännöttömiksi ja otan ne haltuun, niin tällöin olen niiden omistaja.

Erittäin yksinkertaista.

Tästä aiheesta on turha jatkaa, jokaisella on oma näkökantansa.

Roskiksista löytyy usein sekä Suomessa että ulkomailla arvoesineitä varkauden seurauksena. Silloin löytäjä voi syyllistyä kätkemisrikoskeen, jos vaikkapa pitäisi roskiksesta löydetyn aidon Stradivariuksen sellon.

Avaajalle kysymykset: oletko rehellinen ihminen ja tunnistitko jo löytöhetkellä taulun kohtalaisen arvokkaaksi ja miksi veit sen kellariin, etkä arvotauluna olohuoneen seinälle?

Jos olet rikkonut tarkoituksellisesti löytötavaralakia, omistusoikeus ei siirry sinulle vaikka sinulla olisikin ollut taulun hallinta jo kymmenen vuotta.

Voit testata onneasi myymällä taulun, mitään rangaistusta et siitä kuitenkaan tule saamaan.

"Roskalava Helsinki-ryhmään kuuluu Facebookissa jo yli 20 tuhatta kaupunkilaista."

"Tällä viikolla Kansallisooppera heitti roskalavalle tuolit, jotka oli suunnitellut Yrjö Kukkapuro. Viime vuonna verohallinto heitti roskalavalle Alvar Aallon suunnittelemia tuoleja."

-Lähtökohta on se, että roskalavalle heitetty tavara on roskaa, hylättyä jätettä. Mikäli lava sijaitsee kaupungin julkisella alueella, sieltä voi hakea tavaraa kuka tahansa. Suljetulle sisäpihalle ei ole pääsyä eli sinne ei kannata luvatta mennä, sanoo Kiinteistöliiton lakimies Maria Kulomäki.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/roskalavalta-voi-tehda-arvokkaita-loytoja-ilmaista-aaltoa-ja-tapiovaaraa/5120192

Tänään tonnin arvoisia, kymmenen vuoden päästä kymppitonnin.

Miten alkuperäinen omistaja osoittaa omistavansa taulun edelleen? Hänellähän ei ole edes tiedossa, että taulu on jonkun muun hallinnassa.

"Voitaneen sanoa, että nykyinen haltija on myös todennäköinen omistaja, mutta omistajuus voidaan alkuperäisen omistajan puolesta riitauttaa."

Valtaushetkellä omistajaa ei ole voitu osoittaa, joten dyykkaaja lienee kuvitellut saaneensa esineeseen alkuperäisen saannon, paikkahan kuitenkin oli taloyhtiön roskis, ei tuulikaappi tai porraskäytävä.

Olettama on, että omistus kuuluu vain yhdelle taholle kerrallaan. Omistajuus ei nyt vaadi taulun nykyiseltä haltijalta mitään toimenpiteitä. Sen sijaan, jos alkuperäinen omistaja haluaisi vedota erehdykseen ja ettei ole hylännyt taulua, hänen tulee käynnistää kanne käräjäoikeudessa.

Ilman erillisiä toimenpiteitä taulun nykyinen haltija on myös taulun ainoa omistaja. Vänkääjä ei osaa tuohon mitään lisätä.

"Roskiin heitetty tavara on lähtökohtaisesti hylättyä jätettä, mutta jäljelle jää edelleen erehdyksen mahdollisuus. Ehkäpä alkuperäinen omistaja on ilmoittanut erehdyksestään taloyhtiön ilmoitustaululla, paikallisessa lehdessä, löytötavaratoimistossa jonka lisäksi hän heti huomatessaan erehdyksen, penkoi taloyhtiön roskiksen läpi."

Löytötavaralle on yhtäaikaisesti voimassa kaksi määritelmää: tavara on kadotettu ja tavara on löydetty. Se, että alkuperäinen omistaja tulisi katumapäälle, kun saa kuulla tavaran oikean hinnan, ei tee jo kertaalleen "hylatystä" tavarasta "kadotettua" tavaraa ja siten löytötavaraa. Jonkun pitää siis osata kaivata tavaraa, jotta siitä voisi muodostua löytötavaraa.

Anonyymi kirjoitti:

"Voitaneen sanoa, että nykyinen haltija on myös todennäköinen omistaja, mutta omistajuus voidaan alkuperäisen omistajan puolesta riitauttaa."

Valtaushetkellä omistajaa ei ole voitu osoittaa, joten dyykkaaja lienee kuvitellut saaneensa esineeseen alkuperäisen saannon, paikkahan kuitenkin oli taloyhtiön roskis, ei tuulikaappi tai porraskäytävä.

Olettama on, että omistus kuuluu vain yhdelle taholle kerrallaan. Omistajuus ei nyt vaadi taulun nykyiseltä haltijalta mitään toimenpiteitä. Sen sijaan, jos alkuperäinen omistaja haluaisi vedota erehdykseen ja ettei ole hylännyt taulua, hänen tulee käynnistää kanne käräjäoikeudessa.

Ilman erillisiä toimenpiteitä taulun nykyinen haltija on myös taulun ainoa omistaja. Vänkääjä ei osaa tuohon mitään lisätä.

Lue lisää

"Olettama on, että omistus kuuluu vain yhdelle taholle kerrallaan. Omistajuus ei nyt vaadi taulun nykyiseltä haltijalta mitään toimenpiteitä. Sen sijaan, jos alkuperäinen omistaja haluaisi vedota erehdykseen ja ettei ole hylännyt taulua, hänen tulee käynnistää kanne käräjäoikeudessa."

Omistajuus ei ole voinut siirytä millään keinolla taulun nykyiselle haltijalle, jos edellinen omistaja ei ole sitä hylännyt. Mitään kanteita ei tämä asia vaadi. Oikeudessa käsitellään riita-asioita ja oikeudenkäynti on tarpeen, jos osapuolet ovat erimieltä asioista. Mikään ei viittaa siihen, että nykyinen haltija olisi riitelemässä asiasta.

"Ilman erillisiä toimenpiteitä taulun nykyinen haltija on myös taulun ainoa omistaja."

Ei. Omistusoikeus ei noin vain muutu mihinkään, vaan alkuperäinen omistaja pysyy omistajana, koska omistusoikeus ei vanhennu ajan kulumisen myötä.

Kohta 3:
Jos taulun haltija esittää vääriä tietoja poliisille, hän syyllistyy petokseen.

Kohta 4:
Kun taulun haltija vasta 10 v kuluuttua noudattaa löytötavaralakia ja toimittaa taulun poliisille hän ei silloinkaan tule taulun omistajaksi, koska ei ole noudattanut po. lain 4 § säännöstä ilmoittaa viipymättä asiasta. Taulu julistetaan valtiolle mnetetyksi, ellei sen omistaja ilmaannu 3 kk kuluessa.

Anonyymi kirjoitti:

Kohta 3:
Jos taulun haltija esittää vääriä tietoja poliisille, hän syyllistyy petokseen.

Kohta 4:
Kun taulun haltija vasta 10 v kuluuttua noudattaa löytötavaralakia ja toimittaa taulun poliisille hän ei silloinkaan tule taulun omistajaksi, koska ei ole noudattanut po. lain 4 § säännöstä ilmoittaa viipymättä asiasta. Taulu julistetaan valtiolle mnetetyksi, ellei sen omistaja ilmaannu 3 kk kuluessa.

Lue lisää

Eräillä on erikoinen ja jatkuva tapa etsiä lisää ja lisää seikkoja, joilla löytötavaroiden etsijät ja kerääjät saadaan syyllistettyä. Tavaroiden kierrätys on hyödyllistä.

"Jos taulun haltija esittää vääriä tietoja poliisille, hän syyllistyy petokseen."

Totaalisen väärä lain tulkinta, tuo ei täytä petoksen tunnusmerkkejä. Poliisille ei aiheudu vahinkoa väärän tiedon antamisesta. Jos jollekin on aiheutunut vahinkoa, vahinko on aiheutunut jo kymmenen vuotta sitten, ja rikos on sitä kautta vanhentunut.

Jos löytäjä luovuttaa taulun kolmannelle omanaan, hän saattaa syyllistyä petokseen edellyttäen, että taulua ei ole hylätty. Petoksen toteen näyttäminen olisi kuitenkin roskis-tavaralle käytännössä mahdotonta.

"Kun taulun haltija vasta 10 v kuluuttua noudattaa löytötavaralakia."

Löytäjä ei noudata eikä ole noudattanut löytötavaralakia, ainoastaan vie taulun poliisille. Poliisi käynnistää halutessaan esitutkinnan esitutkintalain pohjalta.

"Taulu julistetaan valtiolle mnetetyksi, ellei sen omistaja ilmaannu 3 kk kuluessa."

Ei julisteta, ellei ole rikosta, vaan jos löytäjä vaatii löytäjän oikeuttaan tauluun, se oikeus myös hänelle myönnetään. Oikeus löytöön ei vanhene.

Anonyymi kirjoitti:

Eräillä on erikoinen ja jatkuva tapa etsiä lisää ja lisää seikkoja, joilla löytötavaroiden etsijät ja kerääjät saadaan syyllistettyä. Tavaroiden kierrätys on hyödyllistä.

"Jos taulun haltija esittää vääriä tietoja poliisille, hän syyllistyy petokseen."

Totaalisen väärä lain tulkinta, tuo ei täytä petoksen tunnusmerkkejä. Poliisille ei aiheudu vahinkoa väärän tiedon antamisesta. Jos jollekin on aiheutunut vahinkoa, vahinko on aiheutunut jo kymmenen vuotta sitten, ja rikos on sitä kautta vanhentunut.

Jos löytäjä luovuttaa taulun kolmannelle omanaan, hän saattaa syyllistyä petokseen edellyttäen, että taulua ei ole hylätty. Petoksen toteen näyttäminen olisi kuitenkin roskis-tavaralle käytännössä mahdotonta.

"Kun taulun haltija vasta 10 v kuluuttua noudattaa löytötavaralakia."

Löytäjä ei noudata eikä ole noudattanut löytötavaralakia, ainoastaan vie taulun poliisille. Poliisi käynnistää halutessaan esitutkinnan esitutkintalain pohjalta.

"Taulu julistetaan valtiolle mnetetyksi, ellei sen omistaja ilmaannu 3 kk kuluessa."

Ei julisteta, ellei ole rikosta, vaan jos löytäjä vaatii löytäjän oikeuttaan tauluun, se oikeus myös hänelle myönnetään. Oikeus löytöön ei vanhene.

Lue lisää

Oikeus löytöön ei vanhene, jos toimii määräajassa, joka olisi kohdassa (4) kolme kuukautta. Kuulutuksesta siis 6 3 kuukautta.

Anonyymi kirjoitti:

Eräillä on erikoinen ja jatkuva tapa etsiä lisää ja lisää seikkoja, joilla löytötavaroiden etsijät ja kerääjät saadaan syyllistettyä. Tavaroiden kierrätys on hyödyllistä.

"Jos taulun haltija esittää vääriä tietoja poliisille, hän syyllistyy petokseen."

Totaalisen väärä lain tulkinta, tuo ei täytä petoksen tunnusmerkkejä. Poliisille ei aiheudu vahinkoa väärän tiedon antamisesta. Jos jollekin on aiheutunut vahinkoa, vahinko on aiheutunut jo kymmenen vuotta sitten, ja rikos on sitä kautta vanhentunut.

Jos löytäjä luovuttaa taulun kolmannelle omanaan, hän saattaa syyllistyä petokseen edellyttäen, että taulua ei ole hylätty. Petoksen toteen näyttäminen olisi kuitenkin roskis-tavaralle käytännössä mahdotonta.

"Kun taulun haltija vasta 10 v kuluuttua noudattaa löytötavaralakia."

Löytäjä ei noudata eikä ole noudattanut löytötavaralakia, ainoastaan vie taulun poliisille. Poliisi käynnistää halutessaan esitutkinnan esitutkintalain pohjalta.

"Taulu julistetaan valtiolle mnetetyksi, ellei sen omistaja ilmaannu 3 kk kuluessa."

Ei julisteta, ellei ole rikosta, vaan jos löytäjä vaatii löytäjän oikeuttaan tauluun, se oikeus myös hänelle myönnetään. Oikeus löytöön ei vanhene.

Lue lisää

"Totaalisen väärä lain tulkinta, tuo ei täytä petoksen tunnusmerkkejä. Poliisille ei aiheudu vahinkoa väärän tiedon antamisesta."

Niin sinun tulkintasi. Petos ei edellytä, että sille jolle annetaan erehdyttävää tietoa ainoastaan tulisi vahinkoa.

"Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai ------> sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä <------ , on tuomittava petoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."

Jos poliisi määrää löytäjälle omistusoikeuden saatuaan tältä väärien tietoja, on löytäjä syyllistynyt petokseen.

"Jos jollekin on aiheutunut vahinkoa, vahinko on aiheutunut jo kymmenen vuotta sitten, ja rikos on sitä kautta vanhentunut."

Väärin tämäkin. Kun löytäjä harhaanjohtaa poliisia ja saa löytöön omistusoikeuden, vahinko aiheutuu silloin, kun omistusoikeus siirtyy. Petos ei ole siten vanhentunut.

Anonyymi kirjoitti:

Eräillä on erikoinen ja jatkuva tapa etsiä lisää ja lisää seikkoja, joilla löytötavaroiden etsijät ja kerääjät saadaan syyllistettyä. Tavaroiden kierrätys on hyödyllistä.

"Jos taulun haltija esittää vääriä tietoja poliisille, hän syyllistyy petokseen."

Totaalisen väärä lain tulkinta, tuo ei täytä petoksen tunnusmerkkejä. Poliisille ei aiheudu vahinkoa väärän tiedon antamisesta. Jos jollekin on aiheutunut vahinkoa, vahinko on aiheutunut jo kymmenen vuotta sitten, ja rikos on sitä kautta vanhentunut.

Jos löytäjä luovuttaa taulun kolmannelle omanaan, hän saattaa syyllistyä petokseen edellyttäen, että taulua ei ole hylätty. Petoksen toteen näyttäminen olisi kuitenkin roskis-tavaralle käytännössä mahdotonta.

"Kun taulun haltija vasta 10 v kuluuttua noudattaa löytötavaralakia."

Löytäjä ei noudata eikä ole noudattanut löytötavaralakia, ainoastaan vie taulun poliisille. Poliisi käynnistää halutessaan esitutkinnan esitutkintalain pohjalta.

"Taulu julistetaan valtiolle mnetetyksi, ellei sen omistaja ilmaannu 3 kk kuluessa."

Ei julisteta, ellei ole rikosta, vaan jos löytäjä vaatii löytäjän oikeuttaan tauluun, se oikeus myös hänelle myönnetään. Oikeus löytöön ei vanhene.

Lue lisää

"Totaalisen väärä lain tulkinta, tuo ei täytä petoksen tunnusmerkkejä. Poliisille ei aiheudu vahinkoa väärän tiedon antamisesta."

Niin sinun tulkintasi. Petos ei edellytä, että sille jolle annetaan erehdyttävää tietoa ainoastaan tulisi vahinkoa.

"Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai ------> sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä <------ , on tuomittava petoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."

Jos poliisi määrää löytäjälle omistusoikeuden saatuaan tältä väärien tietoja, on löytäjä syyllistynyt petokseen.

"Jos jollekin on aiheutunut vahinkoa, vahinko on aiheutunut jo kymmenen vuotta sitten, ja rikos on sitä kautta vanhentunut."

Väärin tämäkin. Kun löytäjä harhaanjohtaa poliisia ja saa löytöön omistusoikeuden, vahinko aiheutuu silloin, kun omistusoikeus siirtyy. Petos ei ole siten vanhentunut.

Epäpätevä poliisimies ei takaa että löytäjä noudattaa lakia. Esinettä voidaan pitää hylättynä, jos sen kunto, arvo ja muutkin löytöön liittyvät olosuhteet ovat sellaiset, että niiden perusteella voidaan päätellä esine hylätyksi.

Alkuperäisen omistajan kannalta esine ei ole koskaan hylätty osoitti edellä kerrotut olosuhteet mitä hyvänsä, ellei omistaja todellakin ole tahtonut esinettä hylätä. Tavaraa on voinut joutua erehdyksessä roskalavalle esim. muuton yhetdessä, jolloin esinettä ei ole koskaan sen omistaja tahtonut hylätä eikä se siten ole hylätty.

Epäpätevät poliisimiehet tulisi erottaa välittömästi.

Anonyymi kirjoitti:

Epäpätevä poliisimies ei takaa että löytäjä noudattaa lakia. Esinettä voidaan pitää hylättynä, jos sen kunto, arvo ja muutkin löytöön liittyvät olosuhteet ovat sellaiset, että niiden perusteella voidaan päätellä esine hylätyksi.

Alkuperäisen omistajan kannalta esine ei ole koskaan hylätty osoitti edellä kerrotut olosuhteet mitä hyvänsä, ellei omistaja todellakin ole tahtonut esinettä hylätä. Tavaraa on voinut joutua erehdyksessä roskalavalle esim. muuton yhetdessä, jolloin esinettä ei ole koskaan sen omistaja tahtonut hylätä eikä se siten ole hylätty.

Epäpätevät poliisimiehet tulisi erottaa välittömästi.

Lue lisää

>>> Epäpätevä poliisimies ei takaa että löytäjä noudattaa lakia.

Onko Demarissa haastateltu ylikomisario epäpätevä?

Ylikomisario on johtava poliisipäällystön virka joko paikallispoliisin järjestysosastolla tai sisäministeriön poliisiosastolla.

"Kannattaisi sinunkin tutustua lakiin ennen kuin kirjoittaa täyttä puppua."

Tämän neuvon voi antaa erityisesti sinulle, sillä niin paljon virheellisiä käsityksiä sinulla on petoksesta ja siitä, mitä viranomiselle tulee kertoa. Palaan aiheeseen.

"Provenance" eli alkuperä on taidekaupassa oleellista. Jokin "löysin roskiksesta" ei oikein vakuuta ja ostavana osapuolena oleva taideliike voi tehdä asiasta rikosilmoituksen.

Tällöin yritetään selvittää kaikki ne tahot, jotka ovat taideteoksen jossakin ajanhetkessä omistaneet. Jos erehdyksessä roskapönttöön arvoteoksen laittanut jälkikäteen kieltää tietoisesti luopuneensa teoksesta (erehdys), voi ahkera "roskisdyykkari" jopa pahimmassa tapauksessa saada syytteen törkeästä varkaudesta.

Anonyymi kirjoitti:

"Provenance" eli alkuperä on taidekaupassa oleellista. Jokin "löysin roskiksesta" ei oikein vakuuta ja ostavana osapuolena oleva taideliike voi tehdä asiasta rikosilmoituksen.

Tällöin yritetään selvittää kaikki ne tahot, jotka ovat taideteoksen jossakin ajanhetkessä omistaneet. Jos erehdyksessä roskapönttöön arvoteoksen laittanut jälkikäteen kieltää tietoisesti luopuneensa teoksesta (erehdys), voi ahkera "roskisdyykkari" jopa pahimmassa tapauksessa saada syytteen törkeästä varkaudesta.

Lue lisää

"Jos erehdyksessä roskapönttöön arvoteoksen laittanut jälkikäteen kieltää tietoisesti luopuneensa teoksesta (erehdys), voi ahkera "roskisdyykkari" jopa pahimmassa tapauksessa saada syytteen törkeästä varkaudesta."

Ei voi saada, sillä roskapöntöstä ei voi varastaa. Varkaus on toisen irtaimen omaisuuden anastamista toisen hallusta, eikä taulu ole ollut löytöhetkellä alkuperäisen omistajansa hallussa.

Kaikki itse roskislöytöön liittyvät törkeätkin rikokset vanhenevat kymmenessä vuodessa.

Rikokseen liittyy AINA tahallisuus. Jotta petos voisi tapahtua, sen tulisi tapahtua siinä vaiheessa, kun löytäjä väittäisi ilman oikeudellisia perusteita taulun kuuluvan omistukseensa, ja samalla erehdyttämisellä aiheutuisi vahinkoa kolmannelle.

En puutu kuin tähän yhteen virheeseen: "Jos myyjä eli taulun haltija haluaa virallisen todisteen omistusoikeuteensa, hänen tulee viedä taulu poliisille käsiteltäväksi löytötavarana tai mahdolliseen rikokseen vedoten. Ellei alkuperäistä omistajaa löydy, taulun haltija saa pitää taulun ja saa omistusta osoittavan asiakirjan."

Löytötavaralaki säätää 26 § "Jos löytäjä jättää noudattamatta, mitä löytötavaran ilmoittamisesta tai toimittamisesta on edellä säädetty, tai jos hän salaa löytötavaran, kun omistaja tai muu oikeutettu sitä tiedustelee, taikka jos hän sen anastaa ilman laillista oikeutta, hän menettää kaikki löytöön perustuvat oikeutensa."

Jos siis tilanne on se, että löytäjä vasta kymmenen vuoden kuluttua vie tavaran poliisille, hän ei ole noudattanut löytötavaralain 4 §:ää toimittaa löytötavara ilman aiheetonta viivytystä poliisille. Hän ei saa silloin omistusoikeutta löytötavaraan, vaikka alkuperäistä omistajaa ei löydy. Tavara menetetään valtiolle.

"Väärin. Avauksen mukaisessa tapauksessa roskiksesta löytyvää irtainta on mahdotonta anastaa ilman laillista oikeutta, sillä roskiksesta löytyy lähtökohtaisesti vain hylättyä tavaraa "

Lukutaitoon kannataisi sinunkin panostaa, koska anastamisesta ei ole kysymys, kun löytötavaralakia jättää noudattamatta. Henkilö, joka ei ilman aiheetonta viivytystä ilmoita löytötavarasta, menettää löytötavaralain mukaiset oikeutensa tavaraan.

"Väärin. Kyse ei ole löytötavarasta vaan lähtökohtaisesti roskikseen hylätystä tavarasta, jonka todellinen omistusoikeus halutaan selvittää."

Jollei löytötavaralain 4 §:ää noudata, ei saa omistusoikeutta löytäjänä tavaraan. Asiassa ei ole mitään poliisin selvittämistä, vaan löytötavara osalta noudatetaan löytötavaralakia. Jos esine on hylätty, esineen voi vallata omakseen. Poliisi tutkii rikoksia.

"Nyt kyse ei ole löytötavarasta, vaan taulusta, joka on otettu talteen roskiksesta kymmenen vuotta sitten. Siis ilmeinen hylätty irtain esine."

Edelleenkään emme avaajan antamin tiedoin voi sanoa, onko esine hylätty, vai olisiko kysymys sellaisesta esineestä, että se olisi tullut aikanaan toimittaa poliisille tai omistajalleen löytötavarana. Niin kuin on todettu, pelkästään löytöpaikka ei ratkaise, onko pääteltävissä sitä, onko esine hylätty.

"Hallintomenettelyssä; missä ihme hallintomenettelyssä?"

Näin suuri tietämättömyys on huvittavaa! Löytötavaraa käsittelyyn soveltuu myös hallintomenettely.

"Taulun haltijan ei tarvitse missään vaiheessa syyllistää itseään omassa asiassaan."

Hehe!! On monta syytä, miksi löytäjän on syytä olla tarkkana, miten menettelee. Kukaan ei tule "omassa asiassaan" noin vain omistajaksi, kuten on useasti todettu.

Ainut mahdollisuus avaajan omistajuudelle on se, että alkuperäinen omistaja on taulun hylännyt. Jollei ole hylännyt, viimeksi mainitun omistusoikeus on voimassa. Tämän yskinkertaisen totuuden tajuamiseen sinulta menee vielä varmaankin hetki!!!

"(1) Missä on osoitettu rikos;
(2) Taulun haltija ei ole asiassa asianomistaja;
(3) Jos taulun löytäjä saattaa taulun omistuksen tutkinnan poliisin tehtäväksi, hän saa halutessaan kertoa aivan mitä tahansa, eikä hän siitä huolimatta riko lakia. Onko siitä etua, on sitten eri asia."

Sekoilet jo täydellisesti. En ole maininnut mitään rikosta tehdyn asiassa. Taulun haltija voisi olla epäiltynä löytötavaran kavaltamisesta syyteoikeuden vanhentumista koskevien reunaehtojen puitteissa. Kun kerroit jälleen virheellistä tietoa siitä, miten kuka vain voi omassa asiassaan valehdella, totesin myös sen, että asianomistajankin on pysyttävä totuudessa. Tätäkään asiaa et tiennyt!!!

Miksi taulun löytäjä veisi asian poliisin tutkittavaksi? Luuletko, että hän tekisi rikosilmoituksen itseään koskien. Olet lopullisesti sekaisin!!

Poliisi ei ryhdy tutkimaan mitään taulun omistusoikeuksia, vaan poliisin tehtävänä on rikosten tutkiminen. Jos löytäjä toimittaa taulun löytötavarana poliisille, taulun oikeaa omistajaa voidaan olosuhteista riippuen yrittää etsiä.

"Toimittamalla taulun poliisille ja poliisin suorittaman tutkinnalla nykyinen haltija saa valtauksen kautta alkuperäisen kaltaisen omistusoikeuden tauluunsa."

Tämä on jo niin syvää huttua, ettei paremmasta väliä!!

Poliisi ei suorita mitään tutkintaa, jotta joku henkilö voisi tehdä valtauksen johonkin esineeseen. Juttusi ovat täyttä puuta heinää!!!

Kuten kerroin, mutta et ilmeisesti lukenut riittävän tarkoin: ""Varmuudella tiedämme, että avaajasta ei voi tulla enää kymmenen vuoden jälkeen --------> löytötavaralain mukaisesti <------------ taulun omistajaa," (korostus tässä).

Löytötavaralain mukainen menettely on kymmenen vuoden jälkeen poissuljettu mahdollisuus, koska löytäjä ei ole toiminut ilman aiheetonta viivästystä (ks. Löytötavaralaki 26 §).

"Jos omistajasta tulee todellinen kiista, alkuperäinen omistaja voi vahvistaa omistusoikeutensa vain käräjäoikeudessa."

Miksi siitä tulisi kiistaa? Jollei taulu ole hylätty, nykyinen haltija luovuttaa sen tietenkin oikealle omistajalleen. Ainoastaan kaltaisesi vänkääjä riitelisi asiassa korkeinta mahdollisinta oikeutta myöten häviten rahansa oikeudenkäyntikuluihin.

Nix Nax.

"Erityisesti on huomattava, että asianomistajan on poliisin suorittamassa esitutkinnassa pysyttävä totuudessa."

Erityisesti on huomattava, että nyt NAURATTAA todella paljon!

Kirjoittaja sotkee TAAS kerran puurot ja vellit keskenään. Asianomistaja on henkilö, jonka oikeutta tai etua rikos on loukannut, tai johon rikos on kohdistunut. Käytännössä siis rikoksen uhri.

Taulun haltija ei ole asianomistaja, joten hän saa kertoa omassa asiassaan kuten hänelle sopii. Hänellä ei ole totuudessapysymisvelvoitetta, ja hän saa myös valehdella, jos katsoo sen sopivaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Nix Nax.

"Erityisesti on huomattava, että asianomistajan on poliisin suorittamassa esitutkinnassa pysyttävä totuudessa."

Erityisesti on huomattava, että nyt NAURATTAA todella paljon!

Kirjoittaja sotkee TAAS kerran puurot ja vellit keskenään. Asianomistaja on henkilö, jonka oikeutta tai etua rikos on loukannut, tai johon rikos on kohdistunut. Käytännössä siis rikoksen uhri.

Taulun haltija ei ole asianomistaja, joten hän saa kertoa omassa asiassaan kuten hänelle sopii. Hänellä ei ole totuudessapysymisvelvoitetta, ja hän saa myös valehdella, jos katsoo sen sopivaksi.

Lue lisää

"Löytötavaraa käsittelyyn soveltuu myös hallintomenettely."

????? Ihan sanattomaksi vetää. Kuka ystävällinen osaisi suomeksi selittää, mitä tuossa kerrotaan?

"Poliisi ei suorita mitään tutkintaa, jotta joku henkilö voisi tehdä valtauksen johonkin esineeseen."

Jos asiassa on syytä epäillä rikosta, poliisi suorittaa esitutkinnan poliisilain ja esitutkintalain mukaan. Jos taas kyse on ilmeisen isännättömästä ja hylätystä esineestä, poliisi toimii löytötavaralain mukaan. Jos kyseessä on arvokas taulu, kuten joku jo on osannut ennustaa, poliisi ei voi tietää asiaa etukäteen. Poliisi tutkii ja selvittää.

Ellei alkuperäistä omistajaa löydy, eikä rikosta katsota tapahtuneeksi, poliisilta saatu asiakirja toimii omitusoikeusdokumenttina. Haltija saa roskiksesta otettuun ja ilmeisen hylättyyn tauluun alkuperäisen kaltaisen omistusoikeuden.

"Jollei taulu ole hylätty, nykyinen haltija luovuttaa sen tietenkin oikealle omistajalleen."

Missä se omistaja on, jolle kymmenen vuotta sitten mukaan roskiksesta haalittu taulu luovutetaan?

"Jos löytäjä toimittaa taulun löytötavarana poliisille, taulun oikeaa omistajaa voidaan olosuhteista riippuen yrittää etsiä."

JA ellei alkuperäistä omistajaa ja mahdollista hylkääjää löydy, omistusoikeus siirtyy poliisin antamalla asiakirjalla taulun nykyiselle haltijalle, joka on toimittanut taulun poliisin haltuun.

"Varmuudella tiedämme, että avaajasta ei voi tulla enää kymmenen vuoden jälkeen löytötavaralain mukaisesti taulun omistajaa,"

Varmuudella tiedämme, että aivan vamasti voi tulla. Se, jonka hallinnassa taulu on, on myös oletusarvoisesti taulun omistaja. Toimittamalla taulun poliisille ja poliisin (tarvittaessa) suorittamalla tutkinnalla nykyinen haltija saa omistusoikeusasiakirjan tauluunsa. Arvokkaan taulun osalta joko esitutkintalain ja poliisilain mukaan tai puhtaasti löytötavaralain pohjalta tai tietenkin sekä että. Poliisin on noudatettava lakia ja käytettävä harkintaa.

Jos omistajasta tulisikin todellinen kiista (haltija vs. hylkääjä-kadottaja), alkuperäinen omistaja voi vahvistaa omistusoikeutensa vain käräjäoikeudessa.

Olet niin oikeassa!

Taulu vaan seinälle ja sitten makaamaan vaaka-asentoon aurinkoon. Ellei sada.

Ei siinä sen kummempaa.

Kertoo Moktar-Valuuttakauppias, trollauksen ykkösnyrkki.

Mitä mieltä muuten olet avaajan tilanteesta maahanmuuttomyönteisessä mielessä? Vaikuttaako Talvivaaran ympäristöasiat, uraanin louhiminen tai Jussin siivapyörä ja hammasratas asiaan?

Entisen nimimerkki Urpo Lehtinen (entinen Lakimies93, entinen Meedio, entinen Verottajan esimies, entinen Ylikomisario, entinen.....) höpinät kannattaa jättää omaan arvoonsa. Sehän pystyy jankkaamaan jostakin täysin tyhjästä vaikkapa 500 viestin verran.

Sillä ei ole kaikki kotona, joten kenenkään ei pidä tuhlata aikaansa hänen kanssaan. Se jankuttaa samasta asiasta vaikka maailman tappiin. Lawandorder ja Urpo Lehtinen ovat samaa kastia eli puhdasta pelleilyluokkaa. Mistä lienevät tännekin löytäneet.

Anonyymi kirjoitti:

Entisen nimimerkki Urpo Lehtinen (entinen Lakimies93, entinen Meedio, entinen Verottajan esimies, entinen Ylikomisario, entinen.....) höpinät kannattaa jättää omaan arvoonsa. Sehän pystyy jankkaamaan jostakin täysin tyhjästä vaikkapa 500 viestin verran.

Sillä ei ole kaikki kotona, joten kenenkään ei pidä tuhlata aikaansa hänen kanssaan. Se jankuttaa samasta asiasta vaikka maailman tappiin. Lawandorder ja Urpo Lehtinen ovat samaa kastia eli puhdasta pelleilyluokkaa. Mistä lienevät tännekin löytäneet.

Lue lisää

Juu, vakuutan sen kaverin olevan aivan sekaisin. Kuvittelee jostain ihme syystä olevansa perintöoikeuden professori?!

MoktarValuuttakauppiashan se tittelikuninkaana on.

"Tarkoituksella hylättyä esinettä ei pidä sotkea hukattuun tai hylättyyn tavaraan, joka on varastettu. Silloinhan omistusoikeus ei vaihdu, mutta kymmenen vuotta vanhassa asiassa alkuperäisen omistusoikeutensa voi osoittaa vain käräjäsalissa."

Oikeasti! Hei sinulle hupiveikko. Miksi kirjoitat tällaista tuupaa, jossa muka hylätyn tavaran voisi varastaa. Hylätty esine on isännätön, eikä siihen koskaan voi kohdistus varkautta. Omistusoikeuden voi osoittaa tarvittaessa esineen hankintaa koskevin dokumentein eikä siihen tarvita oikeudenkäyntiä.

"Veikko Hupi ei ollut tarkoittanut hylätä taulua, mutta se ei sopinut 2000-luvun alussa kodin silloiseen sisustukseen. On käynyt kuulemma erehdys."

Erehdys eikä ole hylätty? Kuulostaa siltä, että taulu on todellisuudessa isännätön ja hylätty, erehdystä ei ole tapahtunut, eikä Veikko Hupi saa taulua itselleen.

Jos taulu olisi hukattu tai vahingossa kadotettu tai hylätty varastettuna, Veikko Hupin mahdollisuudet olisivat paljon paremmat. Mahdollinen rikos, siis alkuperäinen varkaus, on kuitenkin jo vanhentunut.

"Mitkä ovat Veikko Hupin mahdollisuudet saada taulu itselleen ja miten hänen tulisi edetä?"

Et halua luopua taulusta, jota olet hallinnoinut jo kymmenen vuoden ajan. Toisaalta alkuperäinen omistaja haluaa ns. omansa. Taulun omistusta siis koskee kollisio, eikä vastausta ole suoraan olemassa. Asian ratkaisee tässä käräjäoikeus. Jos alkuperäinen omistaja kykenee osoittamaan omistuksensa asiakirjoin, rikoksen seurauksena omistusoikeus ei vanhene.

> Hupiveikko: "Omistusoikeuden voi osoittaa tarvittaessa esineen hankintaa koskevin dokumentein eikä siihen tarvita oikeudenkäyntiä."

Tämä ei pidä lainkaan paikkaansa, jos sekä alkuperäinen omistaja että nykyinen haltija pitävät esinettä omanaan.

> Mitkä ovat Veikko Hupin mahdollisuudet saada taulu itselleen ja miten hänen tulisi edetä? Tiedossahan on hyvin, että väkivalta ja omavaltaisuus ei Hupiveikkoa asiassa auta.

Haltijan ei tarvitse vapaaehtoisesti missään olosuhteissa enää näin kymmenen vuoden, tai lyhyemmänkään ajan, kuluttua luopua hallinnastaan, vaikka eteen kannetaan mikä määrä dokumentteja. Jos haltija on toiminut hyvässä uskossa, edes varastetun esineen hallinnasta ei tarvitse luopua, eikä alkuperäisellä omistajalle ole kuin muutama mahdollisuus takaisin saamiseen. Rikosasiassa ensimmäinen vaihtoehto on poliisi ja riita-asiassa kanne käräjäoikeudessa.

Omistajalla on omaisuutensa takaisin ottamiseksi sallittu pakkokeinolain mukainen niin sanottu itseapu vain, jos esine on anastettu paikan päällä ja oikea omistaja on heti todennettavissa, ei muutoin. Ilman viranomaista Veikko Hupi itse syyllistyy rikokseen vaikkapa anastaessaan taulun haltijan seinältä. Edes poliisilla ei ole oikeutta kajota esineeseen ilman painavaa syytä ja epäiltyä rikosta.

> Hylätty esine on isännätön, eikä siihen koskaan voi kohdistus varkautta.

Millainen esine on mielestäsi silloin, kun varastettu esine löytyy roskasäiliöstä? Onko esine ensisijaisesti varastettu vaiko hylätty? Varastettu, eikö totta, jolloin esineen tietoisesti pitävä henkilö syyllistyy oikeudettomasti joko anastukseen tai kätkemisrikokseen tai molempiin.

> Jollei taulu ole hylätty, nykyinen haltija luovuttaa sen tietenkin oikealle omistajalleen.

Avauksen tapauksessa oikea omistaja ei ole tiedossa, eikä mikään edellytä kymmenen vuotta taulua hallinnutta henkilöä luovuttamaan taulua ilman eri selvitystä, joka tapahtuu käräjillä.

Anonyymi kirjoitti:

> Hupiveikko: "Omistusoikeuden voi osoittaa tarvittaessa esineen hankintaa koskevin dokumentein eikä siihen tarvita oikeudenkäyntiä."

Tämä ei pidä lainkaan paikkaansa, jos sekä alkuperäinen omistaja että nykyinen haltija pitävät esinettä omanaan.

> Mitkä ovat Veikko Hupin mahdollisuudet saada taulu itselleen ja miten hänen tulisi edetä? Tiedossahan on hyvin, että väkivalta ja omavaltaisuus ei Hupiveikkoa asiassa auta.

Haltijan ei tarvitse vapaaehtoisesti missään olosuhteissa enää näin kymmenen vuoden, tai lyhyemmänkään ajan, kuluttua luopua hallinnastaan, vaikka eteen kannetaan mikä määrä dokumentteja. Jos haltija on toiminut hyvässä uskossa, edes varastetun esineen hallinnasta ei tarvitse luopua, eikä alkuperäisellä omistajalle ole kuin muutama mahdollisuus takaisin saamiseen. Rikosasiassa ensimmäinen vaihtoehto on poliisi ja riita-asiassa kanne käräjäoikeudessa.

Omistajalla on omaisuutensa takaisin ottamiseksi sallittu pakkokeinolain mukainen niin sanottu itseapu vain, jos esine on anastettu paikan päällä ja oikea omistaja on heti todennettavissa, ei muutoin. Ilman viranomaista Veikko Hupi itse syyllistyy rikokseen vaikkapa anastaessaan taulun haltijan seinältä. Edes poliisilla ei ole oikeutta kajota esineeseen ilman painavaa syytä ja epäiltyä rikosta.

> Hylätty esine on isännätön, eikä siihen koskaan voi kohdistus varkautta.

Millainen esine on mielestäsi silloin, kun varastettu esine löytyy roskasäiliöstä? Onko esine ensisijaisesti varastettu vaiko hylätty? Varastettu, eikö totta, jolloin esineen tietoisesti pitävä henkilö syyllistyy oikeudettomasti joko anastukseen tai kätkemisrikokseen tai molempiin.

> Jollei taulu ole hylätty, nykyinen haltija luovuttaa sen tietenkin oikealle omistajalleen.

Avauksen tapauksessa oikea omistaja ei ole tiedossa, eikä mikään edellytä kymmenen vuotta taulua hallinnutta henkilöä luovuttamaan taulua ilman eri selvitystä, joka tapahtuu käräjillä.

Lue lisää

"> Hylätty esine on isännätön, eikä siihen koskaan voi kohdistus varkautta.

Millainen esine on mielestäsi silloin, kun varastettu esine löytyy roskasäiliöstä? Onko esine ensisijaisesti varastettu vaiko hylätty? Varastettu, eikö totta, jolloin esineen tietoisesti pitävä henkilö syyllistyy oikeudettomasti joko anastukseen tai kätkemisrikokseen tai molempiin."

Roskasäiliö löytöpaikka kertoo, että esine on hylätty, jonka saa ottaa ja pitää. Haltuun otetun esineen arvosta, laadusta ja kunnosta olisi siis osattava päätellä, onko esine alun perin varastettu tai muutoin erehdyksessä roskasäiliössä. Jotta epäselvyyttä ei tulevaisuudessa syntyisi, epävarmassa tilanteessa esinettä olisi syytä käsitellä löytötavarana. Ennakkotapausten määrä asiassa lienee kuitenkin vähäinen eli mitä tapahtuu rikosoikeudellisesti, jos sellaisen esineen pitää, joka ei ole tarkoituksella hylätty.

Avauksen taulu ei ole millään muotoa selvä tapaus varsinkaan kymmenen vuoden jälkeen, koska arvokas taulu on hyvin mahdollista hylätä, ellei se viehätä omaa silmää ja makua. Taloyhtiöiden roskikset ja keräyspisteet ovat täynnä epämääräistä tavaraa, designiä ja antiikkia, joiden arvoa on usein mahdotonta tietää.

>>> "Väärin. Poliisi ei tutki taulun alkuperää. Sellainen ei ole poliisin tehtävä."

Kuka sitten tutkii omistajuuden? <<<

Ensimmäisen kommentin kirjoittaja on väärässä.

Poliisilain mukaan poliisitutkinnalla tarkoitetaan muuta poliisin toimitettavaksi laissa säädettyä tutkintaa kuin rikoksen johdosta toimitettavaa esitutkintaa.

Löytötavara-asetuksen mukaan poliisin ja löytötavaratoimiston tulee hankkia tietoja siitä, kuka on löytötavaran omistaja, jos niitä on hankaluudetta saatavissa. Omistajalle on ilmoitettava löydöstä. Rikoksella viety omaisuus ei ole löytötavaraa, ja ellei omistaja muutoin ole selvillä, poliisi pyrkii silloinkin selvittämään omistajaa. Poliisi nykyisin jopa omilla Facebook-sivuillaan etsii irtaimelle omistajia.

Lain esitöiden mukaan epäselvissä tapauksissa tulee soveltaa löytötavaralakia pois lukien rikoslaki. Edelleen, irtain voidaan takavarikoida poliisin toimesta vain, jos on syytä olettaa, että sitä voidaan käyttää todisteena rikosasiassa, se on rikoksella viety tai se tuomitaan menetetyksi.

Poliisi siis tutkii poliisitutkinnan sekä esitutkinnan kautta ja mahdollisuuksiensa mukaan taulun omistajuutta, siis ilmeistä alkuperää. Asian selvittämisvelvollisuutta ei missään vaiheessa voida siirtää löytäjälle, ja poliisille jää asiassa laaja harkintavalta. Poliisi ei ole missään vaiheessa täytäntöönpanoviranomainen.

>>>"Hän ei saa siis mitään dokumenttia poliisilta."

Siis taulun haltija ei voi selvityttää asiaansa poliisilla, ja vaikka poliisi selvittäisikin asiaa, haltija ei saa poliisilta dokumenttia, jonka mukaan taulu on jätetty poliisin haltuun tai pidetään edelleen poliisin luvalla haltijalla. Taulun haltija ei myöskään saa haltuunsa diaarinumeroa, jossa asian selvittely olisi käynnistetty. >>>

Ensimmäisen kommentin kirjoittaja on jälleen väärässä.

Löytötavara-asetuksen mukaan poliisin on annettava löytäjälle maksutta kuitti löytötavaran vastaanottamisesta. Kuittiin on merkittävä löytöä koskevat tiedot ja löytäjän vaatimukset sekä ilmoitus löytäjän oikeuksista ja siitä, miten löytäjän tulee niiden toteuttamiseksi menetellä. Kuitti annetaan sisäasiainministeriön vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella.

Jos kyseessä on ilmeisen arvokas esine, esineestä voidaan kuuluttaa virallisesti myös eri medioissa kuten paikallislehdissä.

Poliisin ns. S-ilmoitus eli sekalaisilmoitus saattaa koskea myös omistusoikeuden selvittämistä, jonka jälkeen tutkitaan, käynnistetäänkö varsinainen esitutkinta (rikos, ei rikosta, lisätietojen kerääminen...). Kun kyseessä on muu poliisin toimivaltaan kuuluva tutkinta kuin rikoksen esitutkinta, asiasta kirjataan S-ilmoitus. Tällaista muuta kuin esitutkintaa kutsutaan poliisitutkinnaksi.

Ellei omistusoikeuden selvittäminen johda haluttuun lopputulokseen, asia voi edetä vain oikeusteitse.

Minä voin ottaa taulun haltuuni ja ongelma ratkeaa sillä. Taulu annettu Hakaniemen torilla mustapartaiselle miehelle ilman korvausta, jos joku kysyy. Dyykattu kama on dyykkaajan ja sillä selvä.

>>> "Ja tiedoksi tietämättömyydellesi: tällainen päätös omistusoikeuden määräämisestä löytäjälle on hallintomenettelyä."

Kuka siitä omistusoikeudesta hallintomenettelyssä nyt määrää, kun poliisi ei asiaa tutki?

Poliisi ei siis tutki asiaa, mutta jos tutkisi, poliisin päätöksenteko taulun omistuksesta olisi hallintomenettelyä, vaikka hallintolakia ei NIMENOMAISESTI sovelleta lainkäyttöön, esitutkintaan, poliisitutkintaan eikä ulosottoon. >>>

Ensimmäisen kommentin kirjoittaja on jälleen väärässä.

Poliisin tulee sekä poliisitutkintana että tarvittaessa esitutkintana hankkia tietoja siitä, kuka on löytötavaran omistaja, jos niitä on hankaluudetta saatavissa. Hallintolakia ei sovelleta poliisitutkintaan eikä esitutkintaan.

Poliisi ei päätä omistuksesta, mutta voi kirjata S-ilmoituksen.

Anonyymi kirjoitti:

Minä voin ottaa taulun haltuuni ja ongelma ratkeaa sillä. Taulu annettu Hakaniemen torilla mustapartaiselle miehelle ilman korvausta, jos joku kysyy. Dyykattu kama on dyykkaajan ja sillä selvä.

Lue lisää

Olen kanssasi ihan samaa mieltä.

Saivartelu kuitenkin jatkukoon, koska niin paljon väärää tietoa tässä ketjussa eräs henkilö on antanut.

"Varmuudella tiedämme, että avaajasta ei voi tulla enää kymmenen vuoden jälkeen löytötavaralain mukaisesti taulun omistajaa."

On poliisin tehtävä poliisilakiin, esitutkintalakiin, löytötavaralakiin ja löytötavara-asetukseen sekä mahdollisesti pakkokeinolakiin (esim. takavarikointi) ja rikoslakiin perustuen tutkia asiaa ja toimia asiassa, jos sellainen tehtävä tulee kohdalle.

Se, että dyykkaaja ei ole epävarmuudessaan toimittanut taulua poliisille välittömästi, ei estä poliisia soveltamasta kaikkia edellä kuvattuja lakeja omalta osaltaan.

Löytötavaralain 26 § mukaan, jos "löytäjä" jättää noudattamatta, mitä löytötavarasta on säädetty taikka hän anastaa sen ilman laillista oikeutta, hän menettää kaikki löytöön perustuvat oikeutensa. Oletuksena roskiksessa on hylättyä tavaraa, yleensä jätettä, eikä roskiksesta yleensä voi anastaa.

Nyt (saivartelun seurauksena) tiedossa ei siis ole, onko taulu hylätty, kohdistuuko siihen rikos, onko taulu hylätty rikoksen seurauksena vai onko taulu roskiksessa erehdyksessä. Löytäjä eli dyykkaaja menettää oikeutensa vain silloin, jos taulu katsotaan poliisin suorittamassa tutkinnassa löytötavaraksi. Muussa tapauksessa dyykkaaja saa pitää laissa määrätyt oikeutensa tauluun.

Avauksen tekijä voi marssia poliisin luo, joka kirjaa ja käynnistää asiassa S-ilmoituksen.

Moktar-Valuuttakauppias ei ole nyt taaskaan ajan tasalla asiasta. Tuskin kenelläkään on ollut tarkoitus kehua hänen lain tuntemustaan.

> Oleellista syyllisyyttä punnitaessa on se seikka...

Suomessa tuskin on yhtään tapausta, jossa syyteharkintaan (= kyse rikosasiasta) olisi otettu avauksen taulua vastaava roskis-tapaus. Sen sijaan työnantaja on purkanut työsuhteita, jos roskiksesta on anastettu.

Siirtolavoilta harvoin kannattaa viedä mitään, sillä niistä löytyvissä huonekaluissa on usein lutikoita.

> Eritoten ellei asianomistaja ole edes tehnyt aikanaan katoamisilmoitusta. Silloin voidaan pitää ilmeisenä, että esine on hukattu tarkoituksella.

Kyllä, keskustelua lieneekin jatkettu vain akateemisella tasolla. Dyykkaajalla ei kuitenkaan ole hylätystä taulusta omistusta osoittavaa asiakirjaa ilman eri toimenpiteitä.

Valuuttakauppias-Moktar: "Avaajalta ovat kuitenkin viimeksi mainitun lakiin perustuvat oikeudet menetetty, joten siitäkään ei hänelle ole apua."

Valkku tapansa mukaan höpöttää taas ihan omia tarinoitaan ja yrittää harhauttaa ilmeisen tarkoituksella muita keskustelijoita... Trolli mikä trolli.

Löytötavaralaki nimenomaisesti toteaa, että laki ei koske esinettä, jonka omistaja on ilmeisesti hylännyt. Miten taulun haltija siis voisi menettää oikeutensa esineeseen, josta laki itse toteaa, että sitä ei voida soveltaa? Valkun yhtäaikaiset kehäpäätelmät ja Chewbacca-puolustuksen alkeet eivät koskaan ole tuottaneet tulosta!

Taulun haltija voi menettää lakiin perustuvan oikeutensa vain löytötavaraan.

Jotta taulun haltija voisi menettää todellisen omistusoikeutensa, poliisin tulisi S- tai R-ilmoituksen kautta todeta taulun olevan löytötavara. Vastaavalla tavalla joko poliisitutkinnassa - tai esitutkinnassa mahdolliseen rikokseen liittyen - taulu voidaan todeta hylätyksi ja isännättömäksi. Taulun haltija saa poliisilta asiaa koskevan asiakirjan.

Alkuperäinen omistaja voi riitauttaa taulun omistuksen kanteen kautta käräjäoikeudessa.

Anonyymi kirjoitti:

Valuuttakauppias-Moktar: "Avaajalta ovat kuitenkin viimeksi mainitun lakiin perustuvat oikeudet menetetty, joten siitäkään ei hänelle ole apua."

Valkku tapansa mukaan höpöttää taas ihan omia tarinoitaan ja yrittää harhauttaa ilmeisen tarkoituksella muita keskustelijoita... Trolli mikä trolli.

Löytötavaralaki nimenomaisesti toteaa, että laki ei koske esinettä, jonka omistaja on ilmeisesti hylännyt. Miten taulun haltija siis voisi menettää oikeutensa esineeseen, josta laki itse toteaa, että sitä ei voida soveltaa? Valkun yhtäaikaiset kehäpäätelmät ja Chewbacca-puolustuksen alkeet eivät koskaan ole tuottaneet tulosta!

Taulun haltija voi menettää lakiin perustuvan oikeutensa vain löytötavaraan.

Jotta taulun haltija voisi menettää todellisen omistusoikeutensa, poliisin tulisi S- tai R-ilmoituksen kautta todeta taulun olevan löytötavara. Vastaavalla tavalla joko poliisitutkinnassa - tai esitutkinnassa mahdolliseen rikokseen liittyen - taulu voidaan todeta hylätyksi ja isännättömäksi. Taulun haltija saa poliisilta asiaa koskevan asiakirjan.

Alkuperäinen omistaja voi riitauttaa taulun omistuksen kanteen kautta käräjäoikeudessa.

Lue lisää

Sinä olet se joka sotkee asioita ilmeisen tahallisesti.

"Löytötavaralaki nimenomaisesti toteaa, että laki ei koske esinettä, jonka omistaja on ilmeisesti hylännyt. Miten taulun haltija siis voisi menettää oikeutensa esineeseen, josta laki itse toteaa, että sitä ei voida soveltaa?"

Kuten vaihtoehdossa B (alkuperäinen omistaja ei ole hylännyt taulua) olen todennut, tauluun voisi tulla sovellettavaksi tällöin löytötavaralaki. Löytäjä saisi löytötavaraan omistuoikeuden 3 kk kuluttua toimitettuaan sen poliiisille. Mutta tämä vaihtoehto ei voi koskea avaajaa, koska hän on mentellyt löytötavaralain vastaisesti ja siten menettänyt oikeutensa löytöön.

"Jotta taulun haltija voisi menettää todellisen omistusoikeutensa, poliisin tulisi S- tai R-ilmoituksen kautta todeta taulun olevan löytötavara."

Jos vaihtoehto A (taulu on omistajansa hylkäämä) soveltuu, taulun haltija ei voi menettää omistuoikeuttaan mitenkään, koska hän on saanut sihen laillisen omistuoikeuden valtauksen myötä.

"Vastaavalla tavalla joko poliisitutkinnassa - tai esitutkinnassa mahdolliseen rikokseen liittyen - taulu voidaan todeta hylätyksi ja isännättömäksi. Taulun haltija saa poliisilta asiaa koskevan asiakirjan."

Ei varmasti saa poliisilta mitään asiakirjaa, jossa taulu todettaisiin hylätyksi. Poliisilla ei ole toimivaltaa tehdä ratkaisuja taulun omistuoikeudesta. Teoriassa avaaja voisi tässä tilanteessa nostaa itse vahvistuskanteen siitä, onko taulu hylätty. Mutta se edellyttäisi, että hänen tiedossaan olisi, kuka taulun aikaisempi omistaja oli, joka taulun hylkäsi. Muussa tilanteessa oikeudenkäynniltä riita-asiassa puuttuisi vastapuoli.

Käytännössä siis omistaa, mutta teoriassa välttämättä ei. Taulu on suurella todennäköisyydellä hylätty eli keskustelu on tästäkin eteenpäin täysin akateemisella tasolla.

Todellista omistusoikeutta ei rajoita juuri mikään seikka, eli omistaja hallinnoi, vallitsee ja päättää siitä rajoituksetta. Jos ajatellaan, että taulu olisi tunnetun taiteilijan tunnettu teos ja vaikkapa kymppitonnin arvoinen, ja haltija menee myymään teosta arvostetun huutokauppakamarin kautta, huutokauppakamari pyytää usein omistusoikeutta kuvaavat tai vastaavat paperit. Ellei omistusta osoittavia papereita ole, taulu ei myöskään välttämättä tule myyntiin, ja jos on syytä epäillä rikosta, huutokauppakamari saattaa jopa tehdä ilmoituksen viranomaiselle.

Ellei taulua kykenekään vapaasti myymään, omistusoikeus näyttäisi olevan rajoitettu, ei rajoittamaton kuten omistusoikeus on yleensä. Arvokas esine käyttäytyy tai saattaa käyttäytyä siinä mielessä kuten rekisteröitävä irtain (auto, vene, lentokone, avioehto, arvopaperi...) tai kiinteistö eli sitä ei myydä ilman dokumentteja.

Jos taulun arvo on kymppejä tai satasia, ketään ei kiinnosta.

Jos taulun haltija haluaa luovuttaa taulun ilman epäilyttäviä ehtoja, hänen on käännyttävä poliisin puoleen. Poliisi kykenee virkansa puolesta määräajan kuluttua kirjoittamaan omistusoikeutta vastaavat paperit. Toinen vaihtoehto on luovuttaa taulu lähipiiriin ja kirjoittaa luovutusta vastaava asiakirja. Tällöin luovutuksen saajan tulee toimia hyvässä uskossa eli saaja ei saa ryhtyä vilpilliseen oikeustoimeen tai voi menettää oikeutensa hänkin.

Mahdollisista dokumenteista huolimatta mikään ei kuitenkaan estä alkuperäistä omistajaa hakemasta käräjillä taulua takaisin hallintaansa. Tämä koskee kaikkea mahdollista omaisuutta ja melkein poikkeuksetta.

"Opetettava: "Olen hakannut päätäni seinään.""

Ahaa! Nyt ryhdytään valheellisesti jo muuttamaan lainauksia, kun asiaperustein ei enää pärjätä väittelyssä!!!

Kirjoitinhan: "Olen hakannut sinun päätäsi seinään ja siitä näyttää olevan sinulle hyötyä..."

Ilmeisesti teki kipeää!

Mutta asiaa. Oikeusasiamiehen kanteluasia on hyvin poliisin toimivaltaa kuvaava. Poliisi selvittää asiaa, eli etsii veneen oikeaa omistajaa. Muuhun poliisilla ei olisikaan ollut toimivaltaa. Kanteluasiassa veneen omistuoikeutta on tutkinut käräjäoikeus (koska sillä on ainoastana toimivalta siihen) ja se on ratkaisut asian veneen alkuperäisen omistajan hyväksi.

Tarvitseeko joku vielä muuta opetusta? Luulisi tämän oikeusasiamiehen päätöksen jo päättävän tämän keskustelun poliisin toimivallan puuttumisesta. Asiassa toimivalta tutkia veneen omistusoikeus oli ainoastaan käräjäoikeudella.

Klo 0:44 lauantaiaamuna, baarista tulossa? Tekstikin on sen mukaista.

Kommentoinnit hallintomenettelyistä ja omistusoikeuksista Opetettava olikin jo aivan oikein unohtanut. Hyvä niin.

>>> Opetettava kertoo aluksi: "Väärin. Poliisi ei tutki taulun alkuperää. Sellainen ei ole poliisin tehtävä."

Opetettava jatkaa: "Kuten jo totesin, poliisilla ei ole toimivaltaa tutkia taulun omistuoikeutta eikä se tee sellaisesta mitään hallintopäätöstä." <<<

Ymmärränkö oikein, että edellisistä vaitteistä huolimatta poliisi voi tutkia taulun alkuperää ja omistusoikeutta ja poliisilla on toimivalta tutkia omistusoikeutta? Jos poliisi tutkii, kyseessä on poliisitutkinta, eikä silloin lainkaan sovelleta hallintomenettelyä.

Anonyymi kirjoitti:

>>> Opetettava kertoo aluksi: "Väärin. Poliisi ei tutki taulun alkuperää. Sellainen ei ole poliisin tehtävä."

Opetettava jatkaa: "Kuten jo totesin, poliisilla ei ole toimivaltaa tutkia taulun omistuoikeutta eikä se tee sellaisesta mitään hallintopäätöstä." <<<

Ymmärränkö oikein, että edellisistä vaitteistä huolimatta poliisi voi tutkia taulun alkuperää ja omistusoikeutta ja poliisilla on toimivalta tutkia omistusoikeutta? Jos poliisi tutkii, kyseessä on poliisitutkinta, eikä silloin lainkaan sovelleta hallintomenettelyä.

Lue lisää

"Ymmärränkö oikein, että edellisistä vaitteistä huolimatta poliisi voi tutkia taulun alkuperää ja omistusoikeutta ja poliisilla on toimivalta tutkia omistusoikeutta? Jos poliisi tutkii, kyseessä on poliisitutkinta, eikä silloin lainkaan sovelleta hallintomenettelyä. "

Ymmärrät ihan oikein. Nähdäkseni myös nimim. Opetettava ymmärtää nyt asian eli hän on muuttanut opetuksen myötä mielipidettään. Hyvä niin.

Anonyymi kirjoitti:

"Ymmärränkö oikein, että edellisistä vaitteistä huolimatta poliisi voi tutkia taulun alkuperää ja omistusoikeutta ja poliisilla on toimivalta tutkia omistusoikeutta? Jos poliisi tutkii, kyseessä on poliisitutkinta, eikä silloin lainkaan sovelleta hallintomenettelyä. "

Ymmärrät ihan oikein. Nähdäkseni myös nimim. Opetettava ymmärtää nyt asian eli hän on muuttanut opetuksen myötä mielipidettään. Hyvä niin.

Lue lisää

Valheet jatkuu, ja ymmärtäähän sen kun asiaperusteet ovat loppu. :D

Anonyymi kirjoitti:

Kommentoinnit hallintomenettelyistä ja omistusoikeuksista Opetettava olikin jo aivan oikein unohtanut. Hyvä niin.

Kirjoitin 20.7. klo 1:13

Ei varmasti saa poliisilta mitään asiakirjaa, jossa taulu todettaisiin hylätyksi. Poliisilla ei ole toimivaltaa tehdä ratkaisuja taulun omistuoikeudesta. Teoriassa avaaja voisi tässä tilanteessa nostaa itse vahvistuskanteen siitä, onko taulu hylätty. Mutta se edellyttäisi, että hänen tiedossaan olisi, kuka taulun aikaisempi omistaja oli, joka taulun hylkäsi. Muussa tilanteessa oikeudenkäynniltä riita-asiassa puuttuisi vastapuoli.

Mites nyt suu pannaan???

Ihan loogista, mutta siitä huolimatta omistusoikeus saattaa olla rajoitettu.

Mikään ei estä nykyistä haltijaa ripustamasta taulua paraatipaikalle olohuoneessa. Mitä arvokkaampi taulu kuitenkin on (tai muu irtain esine) kyseessä, sen varmemmin jossakin vaiheessa luovutusta kysytään omistukseen tai itse irtaimeen liittyviä asiakirjoja. Vertaa kallis antiikki, kellot ja korut, joita on usein mahdotonta myydä ilman dokumentteja.

Esimerkki eräistä huutokauppaehdoista:

"Helanderilla on oikeus kieltäytyä ottamasta kohdetta huutokaupattavaksi, mikäli Helanderin toiminnan kannalta ilmenee perusteltu syy, esimerkiksi – mutta näihin tilanteisiin rajoittumatta – esineen aitouden, omistus- tai myyntioikeuden tai muun myyntiin vaikuttavan seikan osalta ilmenevän epäselvyyden johdosta."

https://www.helander.com/ehdot

Ellei omistaja kykene myymään omaisuuttaan, omistusoikeus on rajoitettu.

Jotta haltija voisi saada "täyden" omistusoikeuden asiakirjoineen, taulun haltija voi antaa taulun omistusoikeuden poliisin tutkittavaksi. Poliisi selvittää juttua poliisitutkinnan keinoin ja tarvittaessa kuulutuksin, ja haltija saa juttuaan koskevat asiakirjat. Toinen vaihtoehto on luovuttaa taulu lähipiiriin, ja luovutuksesta tehdään virallinen luovutuskirja.

Alkuperäinen omistaja voi aina omistusoikeutta koskevassa riita-asiassa nostaa kanteen käräjäoikeudessa. Omistusoikeus ei sinänsä vanhene, ellei tuosta oikeudesta ole nimenomaisesti luopunut.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan loogista, mutta siitä huolimatta omistusoikeus saattaa olla rajoitettu.

Mikään ei estä nykyistä haltijaa ripustamasta taulua paraatipaikalle olohuoneessa. Mitä arvokkaampi taulu kuitenkin on (tai muu irtain esine) kyseessä, sen varmemmin jossakin vaiheessa luovutusta kysytään omistukseen tai itse irtaimeen liittyviä asiakirjoja. Vertaa kallis antiikki, kellot ja korut, joita on usein mahdotonta myydä ilman dokumentteja.

Esimerkki eräistä huutokauppaehdoista:

"Helanderilla on oikeus kieltäytyä ottamasta kohdetta huutokaupattavaksi, mikäli Helanderin toiminnan kannalta ilmenee perusteltu syy, esimerkiksi – mutta näihin tilanteisiin rajoittumatta – esineen aitouden, omistus- tai myyntioikeuden tai muun myyntiin vaikuttavan seikan osalta ilmenevän epäselvyyden johdosta."

https://www.helander.com/ehdot

Ellei omistaja kykene myymään omaisuuttaan, omistusoikeus on rajoitettu.

Jotta haltija voisi saada "täyden" omistusoikeuden asiakirjoineen, taulun haltija voi antaa taulun omistusoikeuden poliisin tutkittavaksi. Poliisi selvittää juttua poliisitutkinnan keinoin ja tarvittaessa kuulutuksin, ja haltija saa juttuaan koskevat asiakirjat. Toinen vaihtoehto on luovuttaa taulu lähipiiriin, ja luovutuksesta tehdään virallinen luovutuskirja.

Alkuperäinen omistaja voi aina omistusoikeutta koskevassa riita-asiassa nostaa kanteen käräjäoikeudessa. Omistusoikeus ei sinänsä vanhene, ellei tuosta oikeudesta ole nimenomaisesti luopunut.

Lue lisää

Poliisi ei voi tutkia omistuoikeutta, koska siltä puuttuu toimivalta ratkaista mitään omistusoikeudellisia kysymyksiä. Ainoastaan yleisillä tuomioistuimilla on toimivalta tutkia omistusoikeuden kohtaloa. Poliisi voi ainoastaan etsiä oikeaa omistajaa, jos asia tulee heille löytötavaralain mukaisesti vireille. Mitään poliisitutkintaa asiassa ei voida käynnitää, koska poliisilla ei ole toimivaltaa sellaista tehdä (esitutkinta olisi eri asia, jos heräisi kysymys rikosepäilystä).

Ja sitten vielä opetusta hallintomenettelystä. Löytötavaralain lisäksi asiassa voidaan soveltaa hallintolakia, sillä hallintolaki on toissijainen oikeuslähde löytötavaralain ohessa. Esim. virkamiehen esteellisyyteen sovelletaan hallintolakia löytötavaraa koskevassa asiassa, koska löytätavaralaissa ei ole esteellisyyttä koskevia säännöksiä. Kaikki poliisin tekemät päätökset löytötavaa koskien ovat hallintopäätöksiä, joihin soveltuu hallintolaki. Myös valitusoikeus niihin menee hallintoprosessin mukaisesti.

Mikään ei estä taulun nykyistä halitijaa luovuttamasta taulua oikealle, alkuperäiselle omistajalleen, jos tämä tulee pyytämään taulua itselleen. Tällöin mitään kannetta ei tarvita tuomioistuimeen.

Jos taulu sen sijaan onkin alkuperäisen omistajan hylkäämä, mikä taulun ollessa arvokas on epätodennäköistä, taulun nykyinen haltija on saaanut siihen valtauksella omistusoikeuden ja saa pitää sen. Mutta tämä vaihtoehto on kieltämättä akateeminen.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan loogista, mutta siitä huolimatta omistusoikeus saattaa olla rajoitettu.

Mikään ei estä nykyistä haltijaa ripustamasta taulua paraatipaikalle olohuoneessa. Mitä arvokkaampi taulu kuitenkin on (tai muu irtain esine) kyseessä, sen varmemmin jossakin vaiheessa luovutusta kysytään omistukseen tai itse irtaimeen liittyviä asiakirjoja. Vertaa kallis antiikki, kellot ja korut, joita on usein mahdotonta myydä ilman dokumentteja.

Esimerkki eräistä huutokauppaehdoista:

"Helanderilla on oikeus kieltäytyä ottamasta kohdetta huutokaupattavaksi, mikäli Helanderin toiminnan kannalta ilmenee perusteltu syy, esimerkiksi – mutta näihin tilanteisiin rajoittumatta – esineen aitouden, omistus- tai myyntioikeuden tai muun myyntiin vaikuttavan seikan osalta ilmenevän epäselvyyden johdosta."

https://www.helander.com/ehdot

Ellei omistaja kykene myymään omaisuuttaan, omistusoikeus on rajoitettu.

Jotta haltija voisi saada "täyden" omistusoikeuden asiakirjoineen, taulun haltija voi antaa taulun omistusoikeuden poliisin tutkittavaksi. Poliisi selvittää juttua poliisitutkinnan keinoin ja tarvittaessa kuulutuksin, ja haltija saa juttuaan koskevat asiakirjat. Toinen vaihtoehto on luovuttaa taulu lähipiiriin, ja luovutuksesta tehdään virallinen luovutuskirja.

Alkuperäinen omistaja voi aina omistusoikeutta koskevassa riita-asiassa nostaa kanteen käräjäoikeudessa. Omistusoikeus ei sinänsä vanhene, ellei tuosta oikeudesta ole nimenomaisesti luopunut.

Lue lisää

Tämä on varmasti totta sen suhteen että jos taulu on kovinkin arvokas, voi ostaja vaatia dokumentteja siitä. Kuitenkin, esine on katsottava hylätyksi koska se on roskikseen laitettu (mikä voisi olla enempää osoitus että joku esine on hylätty kuin se että se on laitettu roskikseen?) Vaikka tässä tapauksessa olisi vaikka mikä mahdollista, on kaikista todennäköisintä se että taulu on hylätty ja vaikka asia jonnekin etenisi, sitä myös kaikissa oikeusasteissa hylättynä pidettäisiin.

Mutta huomioipa tässä se seikka että esine voidaan katsoa hylätyksi mikäli on syytä olettaa että se olisi hylätty. Tässä tapauksessa esine on löydetty roskiksesta, joten ei ole mitään syytä olettaa ettei se olisi ollut hylätty. Tuo esimerkki veneestä johon viittaat, on täysin eri asia sillä vene on ollut vedessä missä vene yleensäkin on. Siinä on suuri syy olettaa että vene on irtaantunut ja lähtenyt vesille itsekseen. Sen sijaan taas taulu ei voi siirtyä itsekseen roskikseen.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta huomioipa tässä se seikka että esine voidaan katsoa hylätyksi mikäli on syytä olettaa että se olisi hylätty. Tässä tapauksessa esine on löydetty roskiksesta, joten ei ole mitään syytä olettaa ettei se olisi ollut hylätty. Tuo esimerkki veneestä johon viittaat, on täysin eri asia sillä vene on ollut vedessä missä vene yleensäkin on. Siinä on suuri syy olettaa että vene on irtaantunut ja lähtenyt vesille itsekseen. Sen sijaan taas taulu ei voi siirtyä itsekseen roskikseen.

Lue lisää

Hyvin perusteltu.

Teoreettinen ongelma on kuitenkin edelleen siinä, että taulu on voinut joutua roskikseen kolmannen osapuolen toiminnan johdosta, erehdyksessä tai rikoksen seurauksena. Rikos tosin olisi jo ilmeisen vanhentunut.

Se, että taulu on roskiksessa tarkoituksella, on ylivoimaisesti todennäköisin vaihtoehto, ja roskikseen heiteteään paljon arvokastakin design- ja antiikkitavaraa. Jotta dyykkaja kuitenkin saisi omistusoikeuttaan tukevat asiakirjat, ainoa tapa on kääntyä poliisin puoleen, mutta jopa poliisitutkinnan jälkeen omistusoikeus voidaan riitauttaa käräjillä aluperäisen omistajan toimesta. Kyse on kollisiotilanteessa näytöstä.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvin perusteltu.

Teoreettinen ongelma on kuitenkin edelleen siinä, että taulu on voinut joutua roskikseen kolmannen osapuolen toiminnan johdosta, erehdyksessä tai rikoksen seurauksena. Rikos tosin olisi jo ilmeisen vanhentunut.

Se, että taulu on roskiksessa tarkoituksella, on ylivoimaisesti todennäköisin vaihtoehto, ja roskikseen heiteteään paljon arvokastakin design- ja antiikkitavaraa. Jotta dyykkaja kuitenkin saisi omistusoikeuttaan tukevat asiakirjat, ainoa tapa on kääntyä poliisin puoleen, mutta jopa poliisitutkinnan jälkeen omistusoikeus voidaan riitauttaa käräjillä aluperäisen omistajan toimesta. Kyse on kollisiotilanteessa näytöstä.

Lue lisää

"Se, että taulu on roskiksessa tarkoituksella, on ylivoimaisesti todennäköisin vaihtoehto"

No, ei tietenkään ole. Arvokas taulu on todennäköisimmin joutunut sinne erehdyksessä, esim unohtunut muuttokuormasta ja joku muu on sen sitten "arvottomana" heittänyt roskiin.

En ole itse koskaan nähnyt roskiin heitettävän arvokasta design tavaraa, joten nämä dyykkarien unelmat voisi jo unohtaa!!

> Mitään poliisitutkintaa asiassa ei voida käynnitää, koska poliisilla ei ole toimivaltaa sellaista tehdä.

Mitä ihmettä, onko tuon tekstin trollaaja aivan sekaisin? Poliisilla ei siis ole toimivaltaa selvittää omaisuuden alkuperää ja omistusoikeutta? Missä kohtaa laissa poliisin toimivaltaa on edellä kuvatulla tavoin rajattu, ja kuka asiaa sitten selvittää? Tähän saakka laki on kertonut juuri päin vastoin.

Poliisitutkintaa on kaikki muu poliisin suorittama tutkinta paitsi esitutkinta. Jos kyseessä on rikosepäily, suoritetaan esitutkintaa ja epäselvässä tapauksessa kenties molempia. Esitutkinta ja poliisitutkinta eivät välttämättä ole erillisiä, vaan poliisitutkinnassa ilmi tulleen rikosepäilyn vuoksi saattaa ilmetä aihe käynnistää esitutkinta. Tämä kai nyt on kaikille selvää!

Jos poliisiasemalle kannetaan Edelfeltin arvokas taulu, niin poliisiko hätistää Edelfeltin löytäjän pihamaalle ja toteaa, että no can do? Ei näin, kyllä poliisi noudattaa lakia.

Tarvittaessa poliisi jopa käyttää julkista kuulutusta. Jos kukaan ei vaadi vaikkapa arvokasta rikoksen kohdetta itselleen kuuden kuukauden kuluessa kuuluttamisesta, Edelfelt siirtyy joko valtiolle tai kohteen ollessa löytötavara Edelfeltin löytäjälle löytötavaralaissa säädetyllä tavalla. Helminen-Kuusimäki-Salminen kertovat opuksessaan, että rikospoliisitoiminta jaetaan esitutkintaan, rikosprosessuaalisiin pakkokeinoihin, löytötavaraan sekä poliisitutkintaan. Kuten on yleisesti tiedossa, näiden raja ei ole useinkaan selvä.

Poliisin valintaa ohjaa tarpeellisuusvaatimus, eikä poliisi voi välttämättä valita juuri sitä keinoa, mikä olisi helpoin, kätevin tai poliisille itselleen parhaiten sopiva. Poliisin on myös muistettava, että vain sellainen toimintatapa on oikeutettu, jolla voidaan saavuttaa se tulos, jota toiminnalla tavoitellaan.

Anonyymi kirjoitti:

> Mitään poliisitutkintaa asiassa ei voida käynnitää, koska poliisilla ei ole toimivaltaa sellaista tehdä.

Mitä ihmettä, onko tuon tekstin trollaaja aivan sekaisin? Poliisilla ei siis ole toimivaltaa selvittää omaisuuden alkuperää ja omistusoikeutta? Missä kohtaa laissa poliisin toimivaltaa on edellä kuvatulla tavoin rajattu, ja kuka asiaa sitten selvittää? Tähän saakka laki on kertonut juuri päin vastoin.

Poliisitutkintaa on kaikki muu poliisin suorittama tutkinta paitsi esitutkinta. Jos kyseessä on rikosepäily, suoritetaan esitutkintaa ja epäselvässä tapauksessa kenties molempia. Esitutkinta ja poliisitutkinta eivät välttämättä ole erillisiä, vaan poliisitutkinnassa ilmi tulleen rikosepäilyn vuoksi saattaa ilmetä aihe käynnistää esitutkinta. Tämä kai nyt on kaikille selvää!

Jos poliisiasemalle kannetaan Edelfeltin arvokas taulu, niin poliisiko hätistää Edelfeltin löytäjän pihamaalle ja toteaa, että no can do? Ei näin, kyllä poliisi noudattaa lakia.

Tarvittaessa poliisi jopa käyttää julkista kuulutusta. Jos kukaan ei vaadi vaikkapa arvokasta rikoksen kohdetta itselleen kuuden kuukauden kuluessa kuuluttamisesta, Edelfelt siirtyy joko valtiolle tai kohteen ollessa löytötavara Edelfeltin löytäjälle löytötavaralaissa säädetyllä tavalla. Helminen-Kuusimäki-Salminen kertovat opuksessaan, että rikospoliisitoiminta jaetaan esitutkintaan, rikosprosessuaalisiin pakkokeinoihin, löytötavaraan sekä poliisitutkintaan. Kuten on yleisesti tiedossa, näiden raja ei ole useinkaan selvä.

Poliisin valintaa ohjaa tarpeellisuusvaatimus, eikä poliisi voi välttämättä valita juuri sitä keinoa, mikä olisi helpoin, kätevin tai poliisille itselleen parhaiten sopiva. Poliisin on myös muistettava, että vain sellainen toimintatapa on oikeutettu, jolla voidaan saavuttaa se tulos, jota toiminnalla tavoitellaan.

Lue lisää

Tuo henkilö on ilmeisesti sekoittanut aluksi asiat keskenään, ja pyrkii nyt heittelemään savukranaatteja peliin.

Löytötavaralain pohjalta toimivaltaisella poliisilla tarkoitetaan sen poliisipiirin poliisia, jonka alueelta omaisuus on löydetty. Löytäjällä on oikeus myös toisen poliisipiirin välityksellä ilmoittaa löydöstä tai toimittaa löytötavara löytöpaikkakunnan poliisille.

Poliisin toimenkuvaan nimenomaisesti kuuluu selvittää omistajaa. Jos Edelfeltin oikea omistaja riidatta löytyy tai voidaan löytötavaralain pohjalta määrätä, asiassa ei ole mitään epäselvää. Poliisi voi selvittää asiaa myös sekalaisilmoituksen kautta.

Kaveri tarkoittanee sitä, että riita-asiassa, jossa kaksi tai useampi osapuoli riitelee omistusoikeudesta, poliisi ei ole tutkinnastaan huolimatta ole toimivaltainen päättämään asiasta. Riita-asiassa toimivalta on käräjäoikeudella, ja todellisia omistajia voi olla vain yksi, yhteisomistajuus pois lukien.

Omistusoikeus voi siirtyä löytötavaran löytäjälle joko määräajan kuluttua, hylätylle tavaralle suoraan sekä poliisitutkinnan tai esitutkinnan jälkeen. Jos myös Edelfeltin alkuperäinen omistaja vaatii taulua hallintaansa, päätöksen yhdestä ja ainoasta omistajasta tekee käräjäoikeus.

Anonyymi kirjoitti:

> Mitään poliisitutkintaa asiassa ei voida käynnitää, koska poliisilla ei ole toimivaltaa sellaista tehdä.

Mitä ihmettä, onko tuon tekstin trollaaja aivan sekaisin? Poliisilla ei siis ole toimivaltaa selvittää omaisuuden alkuperää ja omistusoikeutta? Missä kohtaa laissa poliisin toimivaltaa on edellä kuvatulla tavoin rajattu, ja kuka asiaa sitten selvittää? Tähän saakka laki on kertonut juuri päin vastoin.

Poliisitutkintaa on kaikki muu poliisin suorittama tutkinta paitsi esitutkinta. Jos kyseessä on rikosepäily, suoritetaan esitutkintaa ja epäselvässä tapauksessa kenties molempia. Esitutkinta ja poliisitutkinta eivät välttämättä ole erillisiä, vaan poliisitutkinnassa ilmi tulleen rikosepäilyn vuoksi saattaa ilmetä aihe käynnistää esitutkinta. Tämä kai nyt on kaikille selvää!

Jos poliisiasemalle kannetaan Edelfeltin arvokas taulu, niin poliisiko hätistää Edelfeltin löytäjän pihamaalle ja toteaa, että no can do? Ei näin, kyllä poliisi noudattaa lakia.

Tarvittaessa poliisi jopa käyttää julkista kuulutusta. Jos kukaan ei vaadi vaikkapa arvokasta rikoksen kohdetta itselleen kuuden kuukauden kuluessa kuuluttamisesta, Edelfelt siirtyy joko valtiolle tai kohteen ollessa löytötavara Edelfeltin löytäjälle löytötavaralaissa säädetyllä tavalla. Helminen-Kuusimäki-Salminen kertovat opuksessaan, että rikospoliisitoiminta jaetaan esitutkintaan, rikosprosessuaalisiin pakkokeinoihin, löytötavaraan sekä poliisitutkintaan. Kuten on yleisesti tiedossa, näiden raja ei ole useinkaan selvä.

Poliisin valintaa ohjaa tarpeellisuusvaatimus, eikä poliisi voi välttämättä valita juuri sitä keinoa, mikä olisi helpoin, kätevin tai poliisille itselleen parhaiten sopiva. Poliisin on myös muistettava, että vain sellainen toimintatapa on oikeutettu, jolla voidaan saavuttaa se tulos, jota toiminnalla tavoitellaan.

Lue lisää

"Jos kukaan ei vaadi vaikkapa arvokasta rikoksen kohdetta itselleen kuuden kuukauden kuluessa kuuluttamisesta, Edelfelt siirtyy joko valtiolle tai kohteen ollessa löytötavara Edelfeltin löytäjälle löytötavaralaissa säädetyllä tavalla."

Oletetaan, että Edelfelt on löytötavara, vaan ei hylätty: koska löytäjä ei ole toiminut löytötavaralain mukaan, vaan on pitänyt taulua oikeudettomasti kymmenen vuoden ajan, taulu siirtyy valtiolle.

Oletetaan, että Edelfelt on hylätty, eikä alkuperäistä omistajaa löydy: taulu on ja pysyy löytäjällään.

Koska ei ole varmuudella tiedossa, onko taulu hylätty vai löytötavara, poliisi on ainoa virallinen taho, joka asiaa voi selvittää.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos kukaan ei vaadi vaikkapa arvokasta rikoksen kohdetta itselleen kuuden kuukauden kuluessa kuuluttamisesta, Edelfelt siirtyy joko valtiolle tai kohteen ollessa löytötavara Edelfeltin löytäjälle löytötavaralaissa säädetyllä tavalla."

Oletetaan, että Edelfelt on löytötavara, vaan ei hylätty: koska löytäjä ei ole toiminut löytötavaralain mukaan, vaan on pitänyt taulua oikeudettomasti kymmenen vuoden ajan, taulu siirtyy valtiolle.

Oletetaan, että Edelfelt on hylätty, eikä alkuperäistä omistajaa löydy: taulu on ja pysyy löytäjällään.

Koska ei ole varmuudella tiedossa, onko taulu hylätty vai löytötavara, poliisi on ainoa virallinen taho, joka asiaa voi selvittää.

Lue lisää

> Koska ei ole varmuudella tiedossa, onko taulu hylätty vai löytötavara, poliisi on ainoa virallinen taho, joka asiaa voi selvittää.

Niin mutta anonyymi henkilö kertoo, että mitään poliisitutkintaa tauluasiassa ei voida käynnistää, koska poliisilla ei ole toimivaltaa sellaista tehdä. Ja jos olisikin toimivalta, niin tehtävä päätös käsiteltäisiin hallintolain mukaisessa hallintomenettelyssä.

Anonyymin mukaan kukaan ei voi tehdä mitään ja ilmeisesti Edelfelt kuuluu nyt 100 % tapauksissa valtiolle. On todella vaikea yrittää tulkita lakia oikein ja olla samaa mieltä tuon anonyymin kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

> Koska ei ole varmuudella tiedossa, onko taulu hylätty vai löytötavara, poliisi on ainoa virallinen taho, joka asiaa voi selvittää.

Niin mutta anonyymi henkilö kertoo, että mitään poliisitutkintaa tauluasiassa ei voida käynnistää, koska poliisilla ei ole toimivaltaa sellaista tehdä. Ja jos olisikin toimivalta, niin tehtävä päätös käsiteltäisiin hallintolain mukaisessa hallintomenettelyssä.

Anonyymin mukaan kukaan ei voi tehdä mitään ja ilmeisesti Edelfelt kuuluu nyt 100 % tapauksissa valtiolle. On todella vaikea yrittää tulkita lakia oikein ja olla samaa mieltä tuon anonyymin kanssa.

Lue lisää

Tuo "anonyymi henkilö" ilmeisesti haluaa vain pelleillä. Perusteita hänen väitteilleen kun ei ole olemassa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo "anonyymi henkilö" ilmeisesti haluaa vain pelleillä. Perusteita hänen väitteilleen kun ei ole olemassa.

Anonyymi ihmettelee lukutaidottomuuttanne kommentoijat. Siispä on aika selittää lukutaidottomille rautalangasta lakiasioita.

Tämä edellinen anonyymi on varsin asiantunteva. Virheellistä oiekuskirjallisuutta on tosin hänkin löytänyt, koska omistusoikeus ei vanhennu, vaikka omaisuus olisi pitkään ollut kadoksissa sen omistajalta. Sellainen omaisuus ei siten ole hylättyä, eikä siihen tule löytäjästä omistajaa.

Omistusoikeuden todistaminen on aina eri asia kuin sen omistajuus. Vaikka todisteita alkuperäisellä omistajalla ei enää olisikaan omistusoikeudestaan esineeseen, omistusoikeus ei silloinkaan vanhennu, mutta käytännössä voi alkuperäisellä omistajalla olla mahdotonta saattaa omistamaansa omaisuutta taas haltuunsa, jos joku onneton luuseri sen on haltuunsa ottanut ja haluaa sinnikkäästi pitää toisen omaa.

>>> "Poliisi ei tutki taulun alkuperää. Sellainen ei ole poliisin tehtävä....."

No kuka ihme sitä sitten tutkii, naapurin papparainen ei ainakaan eikä talonmies ?

No, niin!

"Juuri löytötavaralaissa kerrotaan se, että lakia ei sovelleta hylättyyn tavaraan."

Jep. Huomasit varmaankin, että korjasin Urpon tekstissä olleen virheen, kun hän väitti: "saman lain pohjalta dyykkaaja saa omistusoikeuden hylättyyn tavaraan." Löytötavaralailla ei ole mitään tekemistä hylätyn tavaran kanssa. Sitä sovelletaan ainoastaan löytöihin (jotka eivät siis ole omistajansa hylkäämiä).

"Epäselvissä tapauksissa on nimenomaisesti toimittava löytötavaralain mukaisesti eli tavaraa käsitellään lähtökohtaisesti löytötavarana. Ymmärrätkö?"

Juuri näin esitin aiemmin ja perustelin asiaa myös oikeusasiamiehen päätöksessä 1533/04/06 olleella viittauksella hallituksen esitykseen 29/1988.

Selvyyden vuoksi siteeraus vielä kerran tässä: Oikeusasiamies siteeraa hallituksen esitystä 29/1988, jossa on todettu, että epäselvissä tapauksissa on sovellettava löytötavaralakia. Ei siis voida noin vain olettaa esinettä hylätyksi, vaan ensisijainen menettelytapa on viedä asia löytönä poliisille, jollei oikeaa omistajaa ole tiedossa.

Kas näin! On hienoa havaita, että ainakin sinä olet ymmärtänyt lukemaasi.

"Poliisin toimenkuvaan nimenomaisesti kuuluu selvittää omistajaa,"

Kyllä vain! Poliisi etsii oikeaa omistajaa löytötavaralle. Mutta poliisi ei voit tutkia omistusoikeuden pätevyyttä. Se kuuluu yleisten tuomioistuinten toimivaltaan. Luitko lainkaan edellä kertomaani selvittämisen ja tutkimisen erosta? Ks. aiemmin kirjoittamani uudestaan ja sisäistä myös sen sisältö!

"Ihan turhaan puhuit, koska hallintolakia ei sovelleta lainkäyttöön tai poliisi- ja esitutkintaan. Löytötavaralaki on osa lakia ja lainkäyttöä."

On näköjään tarpeen selittää, mitä on lainkäyttö. Mikä tahansa lain soveltaminen ei ole lainkäyttöä, vaan viranomaiset yleensä tekevät hallintopäätöksiä ja tällaista menettelyä kutsutaan hallintomenettelyksi. Lainkäyttöä tekevät tuomioistuimet. Poliisin toimet löytötavaralakia soveltaessaan ovat hallintoa, eikä poliisi tee lainkäyttöratkaisuja lainkaan.

"Ellei poliisitutkimuksesta huolimatta alkuperäistä omistajaa löydy, taulu on ja pysyy dyykkaajan hallussa."

Tässä erehdyt. Poliisi soveltaa sille toimiteun löydetyn esineen omistajaa etsiessään löytötavaralakia. Mitään poliisitutkimusta ei asiassa tehdä eikä voidakaan tehdä, koska poliisi toimii löytötavaralain mukaisesti. Ymmärrätkö?

"Sen sijaan saadakseen alkuperäisen kaltaisen omistusoikeuden tauluun, hänen kannattaa toimittaa taulu poliisille, joka selvittää alkuperää ja omistajuutta."

Eihän avaajan nyt enää 10 vuotta sitten löytämäänsä hyödytä poliisille toimittaa, koska hänen olisi tullut toimia ilman aiheetonta viivytystä. Viittaan jälleen löytötavaralain 26 §:ään.

Jos avaaja toimittaa taulun poliisille kertoen totuuden sen löytämisestä, poliisi takavarikoi taulun ja se voidaan myöhemmin asiankuuluvassa menettelyssä julistaa valtiolle menetetyksi.

Anonyymi kirjoitti:

No, niin!

"Juuri löytötavaralaissa kerrotaan se, että lakia ei sovelleta hylättyyn tavaraan."

Jep. Huomasit varmaankin, että korjasin Urpon tekstissä olleen virheen, kun hän väitti: "saman lain pohjalta dyykkaaja saa omistusoikeuden hylättyyn tavaraan." Löytötavaralailla ei ole mitään tekemistä hylätyn tavaran kanssa. Sitä sovelletaan ainoastaan löytöihin (jotka eivät siis ole omistajansa hylkäämiä).

"Epäselvissä tapauksissa on nimenomaisesti toimittava löytötavaralain mukaisesti eli tavaraa käsitellään lähtökohtaisesti löytötavarana. Ymmärrätkö?"

Juuri näin esitin aiemmin ja perustelin asiaa myös oikeusasiamiehen päätöksessä 1533/04/06 olleella viittauksella hallituksen esitykseen 29/1988.

Selvyyden vuoksi siteeraus vielä kerran tässä: Oikeusasiamies siteeraa hallituksen esitystä 29/1988, jossa on todettu, että epäselvissä tapauksissa on sovellettava löytötavaralakia. Ei siis voida noin vain olettaa esinettä hylätyksi, vaan ensisijainen menettelytapa on viedä asia löytönä poliisille, jollei oikeaa omistajaa ole tiedossa.

Kas näin! On hienoa havaita, että ainakin sinä olet ymmärtänyt lukemaasi.

"Poliisin toimenkuvaan nimenomaisesti kuuluu selvittää omistajaa,"

Kyllä vain! Poliisi etsii oikeaa omistajaa löytötavaralle. Mutta poliisi ei voit tutkia omistusoikeuden pätevyyttä. Se kuuluu yleisten tuomioistuinten toimivaltaan. Luitko lainkaan edellä kertomaani selvittämisen ja tutkimisen erosta? Ks. aiemmin kirjoittamani uudestaan ja sisäistä myös sen sisältö!

"Ihan turhaan puhuit, koska hallintolakia ei sovelleta lainkäyttöön tai poliisi- ja esitutkintaan. Löytötavaralaki on osa lakia ja lainkäyttöä."

On näköjään tarpeen selittää, mitä on lainkäyttö. Mikä tahansa lain soveltaminen ei ole lainkäyttöä, vaan viranomaiset yleensä tekevät hallintopäätöksiä ja tällaista menettelyä kutsutaan hallintomenettelyksi. Lainkäyttöä tekevät tuomioistuimet. Poliisin toimet löytötavaralakia soveltaessaan ovat hallintoa, eikä poliisi tee lainkäyttöratkaisuja lainkaan.

"Ellei poliisitutkimuksesta huolimatta alkuperäistä omistajaa löydy, taulu on ja pysyy dyykkaajan hallussa."

Tässä erehdyt. Poliisi soveltaa sille toimiteun löydetyn esineen omistajaa etsiessään löytötavaralakia. Mitään poliisitutkimusta ei asiassa tehdä eikä voidakaan tehdä, koska poliisi toimii löytötavaralain mukaisesti. Ymmärrätkö?

"Sen sijaan saadakseen alkuperäisen kaltaisen omistusoikeuden tauluun, hänen kannattaa toimittaa taulu poliisille, joka selvittää alkuperää ja omistajuutta."

Eihän avaajan nyt enää 10 vuotta sitten löytämäänsä hyödytä poliisille toimittaa, koska hänen olisi tullut toimia ilman aiheetonta viivytystä. Viittaan jälleen löytötavaralain 26 §:ään.

Jos avaaja toimittaa taulun poliisille kertoen totuuden sen löytämisestä, poliisi takavarikoi taulun ja se voidaan myöhemmin asiankuuluvassa menettelyssä julistaa valtiolle menetetyksi.

Lue lisää

Väität siis että poliisi ei tutki asiaa ja taulun alkuperää, koska sillä ei ole toimivaltaa mitään tutkia eikä selvittäminen ole poliisin tehtävä. Sen verran kuitenkin väität poliisin tutkivan asiaa että osaavat takavarikoida taulun ja pyrkivät saamaan sen valtion omistukseen.

Kerro lisää tuosta menettelystä, jossa mitään ei tutkita mutta takavarikoidaan.

Kuulostaa ihan siltä, että arvokkaan taulun kohdalla taulun haltijan kannattaa palkata tuollaisia poliiseja vastaan ihan oikea lakimies. Jos kyseessä on poliisin mielivalta, guuglaa "Månsson ja Fredman" tai "Haara ja Tuomivaara".

Anonyymi kirjoitti:

Väität siis että poliisi ei tutki asiaa ja taulun alkuperää, koska sillä ei ole toimivaltaa mitään tutkia eikä selvittäminen ole poliisin tehtävä. Sen verran kuitenkin väität poliisin tutkivan asiaa että osaavat takavarikoida taulun ja pyrkivät saamaan sen valtion omistukseen.

Kerro lisää tuosta menettelystä, jossa mitään ei tutkita mutta takavarikoidaan.

Kuulostaa ihan siltä, että arvokkaan taulun kohdalla taulun haltijan kannattaa palkata tuollaisia poliiseja vastaan ihan oikea lakimies. Jos kyseessä on poliisin mielivalta, guuglaa "Månsson ja Fredman" tai "Haara ja Tuomivaara".

Lue lisää

Hehe!
Jos avaaja itse menee toimittamaan taulua poliisille löytötavarana kertoen jemmanneensa sitä 10 vuotta kellarissaan, poliisi toteaa, että löytötavaralain mukaiset oikeudet eivät tule löytäjän hyväksi (Ks. löytötavaralaki 26 §).

Poliisi toki silloinkin etsii löytötavaralain mukaisesti oikeaa omistajaa, mutta jollei sitä löydy, isännätön esine voidaan julistaa valtiolle menetetyksi. Koska taulua ei voida luovuttaa avaajalle, poliisi tekee takavarikon. Perusteeksi kirjataan löytötavaralain 4 §:n vastainen toiminta sekä 26 §:ssä säädetty löytäjän oikeuksien menettäminen. Kirjatut tiedot on saatu suoraan taulun poliisille toimittaneelta henkilöltä, joten eipä siinä ole mitään "tutkintaa" tarvinnut tehdä.

Avaaja voi palkata tietenkin vaikka kuinka hienon ja kalliin asianajajan itselleen. Laissa säädetty ei muutu siitä miksikään! :D

"Täysin väärin. Dyykkaaja kertoo ystävällisesti poliisille pitäneensä taulua alusta saakka hylättynä, koska se löytyi roskien seasta, eikä siten toimittanut taulua poliisille löytötavaralain mukaisesti."

Hetkinen! Jos avaaja on pitänyt taulua hylättynä ei hänellä tietenkään ole mitään tarvetta asioida asiassa poliisin kanssa. Joten tällainen kertomasi tilanne ei ole mahdollinen. Löytötavaralaki ei koske hylättyä esinettä, eikö tämä lakitieto ole vieläkään mennyt perille!!!!

"Saamien uusien tietojen valossa dyykkaaja haluaa selvittää taulun alkuperää ja omistajuutta, jolloin poliisi kirjaa S-ilmoituksen. Koska poliisi tietää taulusta vielä vähemmän, laissa kuvattu poliisitutkinta suoritetaan."

Hetkinen! Mistä uusista tiedoista mahdat puhua?

Poliisi ei tutki taulun alkuperää. Dyykkari voi palkata tähän tehtävän ihan omalla kustannuksellaan yksityisetsivän tms. jos niin haluaa toimia.

Poliisille on laissa suotu mahdollisuus antaa virka-apua yksityisellekin henkilölle erityistapauksessa.

Ks. poliisilaki 9 luku 1,2 §:
"Poliisi voi antaa virka-apua myös yksityiselle, jos se on välttämätöntä tämän laillisiin oikeuksiin pääsemiseksi ja oikeuden loukkaus on ilmeinen. Virka-avun antamisen edellytyksenä on lisäksi, että yksityistä estetään pääsemästä oikeuksiinsa ja oikeuksiin pääseminen edellyttää poliisin toimivaltuuksien käyttämistä."

Mutta kuten lakitekstistä huomaat, edellytykset virka-avun antamiseksi ovat tiukat. Oikeuden loukkauksen on oltava ilmeinen, mitä avaajan tapauksessa ei ole olemassa. Jonkun pitäisi lisäksi olla estämässä avaajaa pääsemästä oikeuksiinsa (kuka tämä olisi?)

"Näin edeten dyykkaajalla on hyvät mahdollisuudet saada tauluun alkuperäisen kaltainen omistusoikeus. Tai vaihtoehtoisesti alkuperäinen omistaja löytyy."

Hetkinen! Jos taulu on hylätty, kuten vaikutat olettavan, ei taululla ole mitään omistajaa vaan se on isännätön. Silloin ei ole tarvetta etsiä omistajaakaan.

Avaaaja ei voi saada löytötavaralain mukaisesti omistusoikeutta tauluun enää, koska ei ole toiminut asiassa ilman aiheetonta viivytystä.

Poliitutkinnasta poliisilaki säätää:
"Poliisitutkinnalla tarkoitetaan muuta poliisin toimitettavaksi laissa säädettyä tutkintaa kuin rikoksen johdosta toimitettavaa esitutkintaa. Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, poliisin on toimitettava poliisitutkinta, jos se on ilmoituksen perusteella tai muusta erityisestä syystä tarpeen kadonneen henkilön löytämiseksi taikka palonsyyn selvittämiseksi."

Laissa ei ole säädetty poliisin tehtäväksi yksityisen esineen omistusoikeuden tutkimista. Siksi poliisi ei tutki asiaa.

Perustuslaissa jo on omistusoikeus turvattu, joten ei se mihinkään lakkaa vaikka aikaa kuluisi kuinka paljon.

Kyllä lakkaa, hylkäämiseen ja passiivisuuteen.

Valuuttakauppias tiesi, kääntykää poliisin puoleen.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä lakkaa, hylkäämiseen ja passiivisuuteen.

Valuuttakauppias tiesi, kääntykää poliisin puoleen.

Valuuttakauppiashan oli sitä mieltä, että taulu kuuluu valtiolle!

Anonyymi kirjoitti:

Valuuttakauppiashan oli sitä mieltä, että taulu kuuluu valtiolle!

Valkku-Moktarhan myös kertoi, sillä kertaa sillanrakennustekniikan ja hammaslääketieteen dosenttina, että winwapinassa varat kuuluvat vain valtiolle joka ne myös pitää. Sen lisäksi ponssin piti maksaa kaksi kertaa eli kerran valtiolle ja toisen kerran tunkille. Pieleen meni sekin satu kuten Valkulla aina.

Anonyymi kirjoitti:

Valuuttakauppiashan oli sitä mieltä, että taulu kuuluu valtiolle!

Juu, Valkku myös sanoi että Talvivaaran ympäristöasioita ei olisi mitenkään voinut hoitaa paremmin. Kamalaa huttua tuon miehen suusta.

Omistusoikeus lakkaa hylkäämiseen ja passiivisuuteen, mutta sitäkään Valkku ei tiennyt.

"Vaikka esineoikeudet eivät vanhennu, ajan kulumisella voi olla vaikutusta myös niiden osalta. Oikeustoimen pätemättömyyteen on vedottava kohtuullisessa ajassa, ja oikean omistajan pitkäaikainen passiivisuus voi johtaa omistusoikeuden menettämiseen."

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2002/20020187

Ellei kadonnutta esinettä aktiivisesti etsi ja vaadi itselleen, omistusoikeuden voi vallan mainiosti menettää. Sama koskee avauksen taulua.

Ja nyt jäämme odottelemaan Valkun saivarteluja, kun hän vain maahanmuutoltaan ehtii.

Antaa Valuuttakauppias-Moktarin hoitaa tuo asia.

Kannattaa aina epäillä päinvastaista kuin Valuuttakauppias, silloin yleensä menee oikein.

Ymmärrät kai että löytötavaran kavallus tulee kysymykseen vain, jos esine ei ole omistajansa hylkäämä?

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärrät kai että löytötavaran kavallus tulee kysymykseen vain, jos esine ei ole omistajansa hylkäämä?

Valkulle on turha selittää asioita.

Rikollista varastaa rosvon rahat.

Anonyymi kirjoitti:

Rikollista varastaa rosvon rahat.

Mutta jos nyt kuitenkin...
https://keskustelu.suomi24.fi/t/13957773/trollin-oppi-omistusoikeudesta
https://keskustelu.suomi24.fi/t/13976144/trollin-oppi-omistusoikeudesta-osa-iii

Pelle Hermannin pikkuveli ei aivan osunut oikeaan, taaskaan.

Casino-arpa on vähäarvoinen löytö, jonka löytäjä saa pitää, ellei omistaja ei ole vaikeudetta selvitettävissä. Roskista löydetyn arvan kohdalla ei yleensä ole mahdollista omistajaa selvittää.

Anonyymi kirjoitti:

Pelle Hermannin pikkuveli ei aivan osunut oikeaan, taaskaan.

Casino-arpa on vähäarvoinen löytö, jonka löytäjä saa pitää, ellei omistaja ei ole vaikeudetta selvitettävissä. Roskista löydetyn arvan kohdalla ei yleensä ole mahdollista omistajaa selvittää.

Lue lisää

Casino-arpa oli nyt 250 000 euron arvoinen.

Anonyymi kirjoitti:

Casino-arpa oli nyt 250 000 euron arvoinen.

Nyt et ymmärrä. Casino arpa oli raaputtamaton ja sen arvo omistajalleen oli sen ostohinta. Vähäarvoisen löydön saa ostaja pitää.

Kun löytäjä raaputtaa voiton, se on hänen onnensa. Tilannetta voisi tarkastella toisin, jos arpa olisi jo raapuetttu ja alkuperäinen omistaja olisi tietoinen voitosta.

Anonyymi kirjoitti:

Casino-arpa oli nyt 250 000 euron arvoinen.

Juu, kyllä tuo kuuluu valtiolle löytötavaralain mukaan,

Samalla tavalla kuin arvokkaaksi osoittautunut taulu, myös Casino-arpa osoittautui avokkaaksi. Arpa oli hylätty roskikseen vahingossa kuten taulukin ja poliisilla ei ole muuta tapaa kuin noudattaa löytötavaralakia.

Arpa ja taulu kuuluvat valtiolle.

Anonyymi kirjoitti:

Juu, kyllä tuo kuuluu valtiolle löytötavaralain mukaan,

Samalla tavalla kuin arvokkaaksi osoittautunut taulu, myös Casino-arpa osoittautui avokkaaksi. Arpa oli hylätty roskikseen vahingossa kuten taulukin ja poliisilla ei ole muuta tapaa kuin noudattaa löytötavaralakia.

Arpa ja taulu kuuluvat valtiolle.

Lue lisää

Pitää noudattaa löytötavaralakia aivan kuten taulunkin osalta, sillä ei ole mitään muita mahdollisuuksia.

Ei omistusoikeus casinoarpaan tai tauluun lakkaa ajan kulumisen myötä. Alkuperäinen omistaja omistaa edelleen arvan (tai taulun), jollei ole sitä hylännyt. Omistusoikeus ei vanhennu ajan kulumisen myötä.

Arpa on omistajansa ja taulu on omistajansa. Löytötavaralaki sopii sekä arpaan että tauluun, molemmat olivat roskiksessa. Roskiksesta ei saa dyykata mitään, sillä siellä olevat asiat kuuluvat omistajilleen, ellei niitä ole hylätty. Kukaan ei hylkää raaputtamatonta arpaa tai hinnakasta taulua.

Anonyymi kirjoitti:

Pitää noudattaa löytötavaralakia aivan kuten taulunkin osalta, sillä ei ole mitään muita mahdollisuuksia.

Ei omistusoikeus casinoarpaan tai tauluun lakkaa ajan kulumisen myötä. Alkuperäinen omistaja omistaa edelleen arvan (tai taulun), jollei ole sitä hylännyt. Omistusoikeus ei vanhennu ajan kulumisen myötä.

Arpa on omistajansa ja taulu on omistajansa. Löytötavaralaki sopii sekä arpaan että tauluun, molemmat olivat roskiksessa. Roskiksesta ei saa dyykata mitään, sillä siellä olevat asiat kuuluvat omistajilleen, ellei niitä ole hylätty. Kukaan ei hylkää raaputtamatonta arpaa tai hinnakasta taulua.

Lue lisää

" Löytötavaralaki sopii sekä arpaan että tauluun, molemmat olivat roskiksessa"

Aivan oikein. Ja löytötavaralain mukaan vähäarvoisen tavaran saa löytäjä pitää. Siksipä ei tarvitse edes pohtia, missä arpa oli löydettäessä tai olisiko se josskin erehdyksessä tms. syystä.

Laki on selvä vähäarvoisen löydön osalta.

Anonyymi kirjoitti:

" Löytötavaralaki sopii sekä arpaan että tauluun, molemmat olivat roskiksessa"

Aivan oikein. Ja löytötavaralain mukaan vähäarvoisen tavaran saa löytäjä pitää. Siksipä ei tarvitse edes pohtia, missä arpa oli löydettäessä tai olisiko se josskin erehdyksessä tms. syystä.

Laki on selvä vähäarvoisen löydön osalta.

Lue lisää

250 000€ on paljon rahaa, ei lainkaan vähäarvoista.

Anonyymi kirjoitti:

250 000€ on paljon rahaa, ei lainkaan vähäarvoista.

Casino-arvan voi ostaa vitosella, se on vähäarvoinen.

Anonyymi kirjoitti:

250 000€ on paljon rahaa, ei lainkaan vähäarvoista.

Juurikin, sen takia se kuuluu valtiolle. Raaputtamaton arpa ei ole välttämättä hylätty ja se on omistajansa. Löytötavaralaki on taulun ja arvan osalta yksiselitteinen.

Anonyymi kirjoitti:

Juurikin, sen takia se kuuluu valtiolle. Raaputtamaton arpa ei ole välttämättä hylätty ja se on omistajansa. Löytötavaralaki on taulun ja arvan osalta yksiselitteinen.

Jos arpa tai taulu osoittautuu arvokkaaksi...? Molemmat ovat olleet roskiksessa eli molemmat kuuluvat valtiolle ellei niitä ole hylätty.

Anonyymi kirjoitti:

Jos arpa tai taulu osoittautuu arvokkaaksi...? Molemmat ovat olleet roskiksessa eli molemmat kuuluvat valtiolle ellei niitä ole hylätty.

Arpa oli aluksi ilmeisesti varastettu ja heitetty raaputtamattomana roskikseen. Sitten se oli vielä anastettu. Ihan sama kuin avauksen taulun kanssa, ellei sitä ollut hylätty. Oliko 250 000 € arpa hylätty ja arvoton? No ei.

Anonyymi kirjoitti:

Arpa oli aluksi ilmeisesti varastettu ja heitetty raaputtamattomana roskikseen. Sitten se oli vielä anastettu. Ihan sama kuin avauksen taulun kanssa, ellei sitä ollut hylätty. Oliko 250 000 € arpa hylätty ja arvoton? No ei.

Lue lisää

Vähäarvoisen löydän saa löytäjä pitää. Ei tarvitse miettiä, oliko hylätty vai ei. Joskus asiat on niin helppoja, että joitakin se pännii.

Anonyymi kirjoitti:

Vähäarvoisen löydän saa löytäjä pitää. Ei tarvitse miettiä, oliko hylätty vai ei. Joskus asiat on niin helppoja, että joitakin se pännii.

Juuri niin. Sen takia arpa ja taulu kuuluvat valtiolle.