Luonnonsuojelijat: yleiskatsaus
Luonnonsuojelijat ovat uskoakseni enimmäkseen rehellisiä, asiaansa uskovia hyväntahtoisia ihmisiä. Ja lisäksi aika aktiivisia. Yhdistelmä on jopa vaarallinen, varsinkin jos nämä ihmiset ovat helposti johdateltavissa ja provosoitavissa.
Asiat, joista on kyse, ovat enimmäkseen monimutkaisia, ja niillä on monta puolta. Kyse on luonnon prosesseista, joiden tunteminen vaatii perehtymistä. Niinpä valitettavan usein on käynyt, että luontoväki on vaivoja säästämättä aktiivisesti sahannut kansakunnan peruspilareita, tehden samalla hallaa myös luonnolle itselleen. Joitakin esimerkkejä:
1. Luomuviljelyn kritiikitön tukeminen
2. Suomen metsäteollisuuden mustamaalaaminen. Todellisuudessa Suomessa ei ole metsiä haaskattu, vaan puuta on metsässä. enemmän kuin koskaan. Kiitos siitä kuuluu hyvälle metsänhoidolle, uudistushakkuineen jne. Kun on paljon puuta, siitä on iloa monille metsän eläimillekin. Nuori metsä kasvaa ja tarjoaa ravintoa ja suojaa aivan erilailla kuin ikimetsä (joita niitäkin pitää kyllä jonkin verran säilyttää). Mitä tehokkaammin talousmetsiä hoidetaan, sitä enemmän meillä on varaa suojella ikimetsiä. (Ja mitä tehokkaammin PELTOA viljellään, sitä enemmän maata jää vaikkapa suojelumetsille)
3. Suomen metsäteollisuuden kiristäminen. Teollisuus maksaa suojelurahaa kuin mafialle ikään.
4. Ydinvoiman vastustaminen. Se on kuitenkin kaikkein siistein vaihtoehto sähkön tuottamisessa. Ja saavatpa ne rakkaat polttopuutkin jäädä metsään vaikkapa rakkaiden lahosienten iloksi.
5. Turkistarhaiskut. Vilpitön huoli tarhaeläinten hyvinvoinnista ajaa tekoihin, jotka ovat näiden eläinten tuhoksi. Pitäisi ensin pohtia: "Eikö turkiskasvattaja tosiaan huomaa, jos kalliit hoidokit kärsivät ja sairastuvat ja kuolevat? Voiko olla totta, että eläimiä "rääkätään" ?
6. Suurpetokysymys: Ymmärtämystä karhuja kohtaa on eniten siellä, missä niitä ei ole koskaan nähty. Karhuja halutaan, mutta ei omille nurkille!
7. Hirvet: Ne aiheuttavat tuhansia kolareita vuosittain. Ne syövät miljoonien arvosta männyntaimia. Niitä on nyt enemmän kuin koskaan "vanhoina hyvinä aikoina". Eikö pitäisi päästää hirvenmetsästäjät perinteiseen työhönsä?
Hassuimpia ilmiöitä:
1. Kuopion suunnalla pari vuotta sitten räjäytettiin (luonnonmukaisesti?) parhaita tukkipuita yhteiskunnan rahoilla maahan, lahottajasienten iloksi. Minusta lahottajia on tarpeeksi... Kirkkomme ja koulummekin kärsivät lahovaurioista. Kaikki lahoaa metsissäkin ihan kiitettävällä nopeudella. Jätäpä leppärankakasa pariksi vuodeksi... eivät kestä nostamista enää!
2. Liito-oravan suojelu on tietysti ihan OK. Kuitenkin on helppo ymmärtää myös metsänomistajaa. Pahimmillaan on kuulema riittänyt suojeluperusteeksi pari oravanpapanaa maassa. (Joista kai kukaan ei voi varmasti sanoa, ovatko ne juuri liito-oravan). Taannoin olikin Maaseudun Tulevaisuudessa leikkimielinen ilmoitus: "LIITO-ORAVAN PASKAA MYYTÄVÄNÄ. Yllätä naapurisi"
3. Taannoin kerrottiin tutkimuksesta, jossa oli pistokokeessa joka keskimäärin kahdelta koealalta kolmesta löydetty uhanalainen eliölaji. Päätelmä: pitää suojella rutkasti lisää metsiä. Minun päätelmäversioni: ko. lajit eivät ole uhanalaisia.
4. Valkoselkätikan suojelu kääntyy tikkarukkaa vastaan. Metsänomistaja saattaa varmuuden vuoksi hävittää kaikki tikat maaltaan, jottei se joudu hakkuukieltoon.
5. Erikoisen kaunista ei ole nykyinen pakollinen "maisemapuiden" (5 kpl/ha) säästäminen avohakkuussa. Nehän kaatuvat tai särkyvät tuulessa, ja PILAAVAT maiseman.
6. Soiden ennallistaminen. Suurella vaivalla hyvään kasvuun saatetut soiden männiköt tuhotaan ja ojat tukitaan. Hullua. Suomi on ja pysyy maailman soisimpana valtiona. Soita syntyy koko ajan uusia. Kaikki suomme ovat syntyneet viimeisten 10000 vuoden aikana (jääkauden jälkeen). Kyllä kurjelle piisaa lääniä.
7. "Osaran aukot" Metsähallituksen mailla (Lapissa ym) saivat luontoväen kovan tuomion 70-luvulla. Sanottiin, ettei niihin tule metsää. Nyt ollaan hiljaa, sillä niissä on jo nyt puuta enemmän kuin hakkuun hetkellä. Ja luonnon monimuotoisuutta moninverroin. Tästä oli hyvä artikkeli Maatilan Pirkassa tammikuun lopulla 2002 (Jussi Knuuttila). Metsäammattilaiset tiesivät asian paremmin. Mutta miksi ihmiselle (hakkuiden vastustajat silloin 70-luvulla) on vaikea myöntää: "En ole tämän asian ekspertti. Siksi en ota nyt kantaa" ?
Matti Pekkarinen
PS: Tämä lista kaipaa vielä täydentämistä. Jatkan toiste
http://matti.tuottavamaa.org/index.htm
Luonnonsuojelijat:
49
2096
Vastaukset
- eräs luonnonsuojelija
Kohta 1.
Mitä vikaa siinä luomuviljelyssä on? Kyllä sitä kannattaa tukea, ottaen huomioon miten vähäistä (suhteessa) se nykyisin on, kyllä luomuviljelyä voisi lisätä ja reippaasti.
Kohta 2.
"Puuta on enemmän metsässä kuin koskaan". No tulee metsissä jonkin verran kuljeksittua ja pistää ihmettelemään että miten helvetin vähän sitä puuta sitten ennen on ollut. Kun nyt suuria metsiä saa oikein hakemalla hakea. Kyllä sitä puuta vähemmän on, metsäteollisuus tietysti haluaa antaa toista tietoa.
Kohta 5.
Turkistarhaajat eivät tietenkään anna elukoidensa kuolla ja sairastua, mutta haluavat elukoistansa mahdollisimman suuren tuoton. Jo maalaisjärki sanoo että se on täysin ristiriidassa eläimen etujen kanssa. Ei mitään eläintä ole tarkoitettu häkissä elämään, kyllä se on pahinta mahdollista rääkkäystä.- fern
et pieleen meni tuo analyysi ja vahvasti, en tunne ketään luonnonsuojelijaa joka puolustelisi esim. kettutyttöjen toimintaa
- eräs luonnonsuojelija
fern kirjoitti:
et pieleen meni tuo analyysi ja vahvasti, en tunne ketään luonnonsuojelijaa joka puolustelisi esim. kettutyttöjen toimintaa
Mitä minä nyt kettutytöistä olen puhunut? Kerroin vain mielipiteeni turkistarhauksesta ja vaikea kuvitella todellisen luonnonsuojelijan sitä
puolustavan.
Totta on, että mm. minkit aiheuttavat valtavia tuhoja Suomen luonnossa, enkä puolustele iskuja minkkitarhoille. Silti se ei ole puolustus eläinten pienissä häkeissä pitämistä jonkun pienen turkin takia.
Ja mikä siinä analyysissä meni pieleen? Luomuviljely? Mitä vikaa?
Entäs se metsäosuus? Todellisen metsän määrä Suomessa on vähentynyt todella paljon kymmenien vuosien aikana, vaikka sitä yksipuolista viivasuoraa mäntymetsää olisi kuinka monta hehtaaria, ei se tee siitä oikeaa metsää. - Missä kuleksit?
Jos vetoat omiin havaintoihisi, niin täytyy kyllä kysyä, oletko kenties Kalliossa kulkunut metsiä etsimässä.
Kun Kehä III jää taakse, niin koko matkalla Utsjoelle saakka näkyy miltei pelkästään metsää, siellä täällä peltoa ja asutusta. - fern
eräs luonnonsuojelija kirjoitti:
Mitä minä nyt kettutytöistä olen puhunut? Kerroin vain mielipiteeni turkistarhauksesta ja vaikea kuvitella todellisen luonnonsuojelijan sitä
puolustavan.
Totta on, että mm. minkit aiheuttavat valtavia tuhoja Suomen luonnossa, enkä puolustele iskuja minkkitarhoille. Silti se ei ole puolustus eläinten pienissä häkeissä pitämistä jonkun pienen turkin takia.
Ja mikä siinä analyysissä meni pieleen? Luomuviljely? Mitä vikaa?
Entäs se metsäosuus? Todellisen metsän määrä Suomessa on vähentynyt todella paljon kymmenien vuosien aikana, vaikka sitä yksipuolista viivasuoraa mäntymetsää olisi kuinka monta hehtaaria, ei se tee siitä oikeaa metsää.tarkoitus oli kommentoida tuota keskustelun aloittajaa..ei sinua
- jupo
eräs luonnonsuojelija kirjoitti:
Mitä minä nyt kettutytöistä olen puhunut? Kerroin vain mielipiteeni turkistarhauksesta ja vaikea kuvitella todellisen luonnonsuojelijan sitä
puolustavan.
Totta on, että mm. minkit aiheuttavat valtavia tuhoja Suomen luonnossa, enkä puolustele iskuja minkkitarhoille. Silti se ei ole puolustus eläinten pienissä häkeissä pitämistä jonkun pienen turkin takia.
Ja mikä siinä analyysissä meni pieleen? Luomuviljely? Mitä vikaa?
Entäs se metsäosuus? Todellisen metsän määrä Suomessa on vähentynyt todella paljon kymmenien vuosien aikana, vaikka sitä yksipuolista viivasuoraa mäntymetsää olisi kuinka monta hehtaaria, ei se tee siitä oikeaa metsää.Milenkiintoinen termi, todellinen metsä? Suomennatko? Metlan inventointien mukaan puumäärä (=kuutiomäärä) on maassamme kasvanut vuosikymmenien saatossa. Joten väitteesi sen osalta lienee mutua.
- Jurpo
jupo kirjoitti:
Milenkiintoinen termi, todellinen metsä? Suomennatko? Metlan inventointien mukaan puumäärä (=kuutiomäärä) on maassamme kasvanut vuosikymmenien saatossa. Joten väitteesi sen osalta lienee mutua.
Puuston kokonaiskuutiomäärä on kasvanut kun puolet Suomen pelloista, soista ja huonotuottoisista rämeistä on ojitettu ja saatu kasvamaan sellupuuta. Kokonaismetsäala on siis kasvanut huomattavasti.
Mutta perinteisillä hyvillä metsämailla on enää nuorta taimikkoa tai keskenkasvuista metsää. Kunnon isoa puustoa ei löydy kuin pieniä lämpäreitä sieltä täältä. Näiden perinteisten metsäalueiden puusto on harvempaa kuin ennen ja se näkyy satelliittikuvissa.
Lopputulos on siis se, että puuston kuutiomäärä on kasvanut mutta metsät harventuneet.
Molemmat osapuolet ovat oikeassa. - HärmänJätkä
Jurpo kirjoitti:
Puuston kokonaiskuutiomäärä on kasvanut kun puolet Suomen pelloista, soista ja huonotuottoisista rämeistä on ojitettu ja saatu kasvamaan sellupuuta. Kokonaismetsäala on siis kasvanut huomattavasti.
Mutta perinteisillä hyvillä metsämailla on enää nuorta taimikkoa tai keskenkasvuista metsää. Kunnon isoa puustoa ei löydy kuin pieniä lämpäreitä sieltä täältä. Näiden perinteisten metsäalueiden puusto on harvempaa kuin ennen ja se näkyy satelliittikuvissa.
Lopputulos on siis se, että puuston kuutiomäärä on kasvanut mutta metsät harventuneet.
Molemmat osapuolet ovat oikeassa.En ymmärrä miksi jotkut itkevät vanhojen metsien perään. Kaikkihan me vanhennutaan joka päivä; Niin metsätkin. Ja mitä tulee väitteeseen: "Mutta perinteisillä hyvillä metsämailla on enää nuorta taimikkoa tai keskenkasvuista metsää." Kyllä minulla ainakin on kasvunsa lopettanutta yli 120 vuotiasta metsää, mutta pian se puidaan pois, kuten järkevää on. Olisi pitänyt puida jo aikoja sitten, mutta eihän sitä kaikkia kuvioita kerralla viitsi. Siitä keskenkasvuisesta metsästä tulee aikanaan sitä vanhaa eli päätehakkuukypsää metsää aivan vääjäämättä. Karavaani kulkee...
- jupo
Jurpo kirjoitti:
Puuston kokonaiskuutiomäärä on kasvanut kun puolet Suomen pelloista, soista ja huonotuottoisista rämeistä on ojitettu ja saatu kasvamaan sellupuuta. Kokonaismetsäala on siis kasvanut huomattavasti.
Mutta perinteisillä hyvillä metsämailla on enää nuorta taimikkoa tai keskenkasvuista metsää. Kunnon isoa puustoa ei löydy kuin pieniä lämpäreitä sieltä täältä. Näiden perinteisten metsäalueiden puusto on harvempaa kuin ennen ja se näkyy satelliittikuvissa.
Lopputulos on siis se, että puuston kuutiomäärä on kasvanut mutta metsät harventuneet.
Molemmat osapuolet ovat oikeassa.Metlan tutkimusten mukaan metsämaan pinta-ala on kasvanut 50-luvulta 5% mutta puuston kuutiomäärä 30%. Joten eipä selity pelkästään metsityksellä kuutiomäärän kasvu.
- metsä ammatt.....
jupo kirjoitti:
Metlan tutkimusten mukaan metsämaan pinta-ala on kasvanut 50-luvulta 5% mutta puuston kuutiomäärä 30%. Joten eipä selity pelkästään metsityksellä kuutiomäärän kasvu.
jupo kirjottaa paskaa.mihin kasvanu metsämaan pinta-ala?perustele.puuston kuutiot kasvaneet 30% missä?näissä risukoissako kuutioita enemmän kuin 50 luvulla.voi vittu mikä väite.
- juho
HärmänJätkä kirjoitti:
En ymmärrä miksi jotkut itkevät vanhojen metsien perään. Kaikkihan me vanhennutaan joka päivä; Niin metsätkin. Ja mitä tulee väitteeseen: "Mutta perinteisillä hyvillä metsämailla on enää nuorta taimikkoa tai keskenkasvuista metsää." Kyllä minulla ainakin on kasvunsa lopettanutta yli 120 vuotiasta metsää, mutta pian se puidaan pois, kuten järkevää on. Olisi pitänyt puida jo aikoja sitten, mutta eihän sitä kaikkia kuvioita kerralla viitsi. Siitä keskenkasvuisesta metsästä tulee aikanaan sitä vanhaa eli päätehakkuukypsää metsää aivan vääjäämättä. Karavaani kulkee...
vanhoissa metsissä asustaa suuri osa uhanalaisita lajistoa..jos et ymmättä luonnonsuojelu ydintä, miksi luet näitä palstoja?
- HärmänJätkä
juho kirjoitti:
vanhoissa metsissä asustaa suuri osa uhanalaisita lajistoa..jos et ymmättä luonnonsuojelu ydintä, miksi luet näitä palstoja?
Pitäisikö juhon mielestä luonnonsuojelun ydin ymmärtää ensin, että saisi astua pyhälle luonnonsuojelumaaperälle? Pitääkö se myös ymmärtää juuri niin kuin Pikku-Juho? Valaisepa meitä viisaudellasi. Pitäisikö kaikki metsät jättää koskemattomiksi? Jos salama sytyttää ylivanhassa metsässä metsäpalon, niin tuleeko sinulle siitä yhtä suuri suru puseroon, kuin nähdessäsi järeän moton työssään?
- aukot
Kasvu ei ole lisääntynyt yhtään Osaran
aukoillakaan.
Siinä missä Inarin korkeudella puuta kasvaa 0,1
kiintokuutiometriä hehtaarilla/vuosi on jossain Etelä-Karjalassa, Laatokan ja Saimaan välisellä
alueella kasvu on 2,5 kuutiometriä hehtaarilla/vuosi
Kasvun ratkaisee maaperän ravinnemäärä/lämpö.- ovat entisiä
Jos löydät ne aukot vielä sieltä, niin hyvä on.
- ovat
ovat entisiä kirjoitti:
Jos löydät ne aukot vielä sieltä, niin hyvä on.
Kirjoitin metsän kasvusta. Se ei ole lisääntynyt
väitetyllä tavalla. Tosiasiat pysyvät ennallaan.
Olen kulkenut alueilla ja nähnyt sen ja niitten
aukkojen taimettumisen.
Maaperän ravinto ja lämmön määrä ne näitä taimikoita kasvattaa sitten tukkimetsiksi. - Juro V
ovat entisiä kirjoitti:
Jos löydät ne aukot vielä sieltä, niin hyvä on.
On ne Osaran aukiot nyt enimmäkseen lähteneet jonkinlaiseen kasvuun eteläisessä Lapissa. Mutta alku oli hidas, ensimmäiset 20 - 30 vuotta niissä ei kasvanut monin paikoin kuivilla kangasmailla mitään eikä jokapaikassa vielä tänäkään päivänä.
Kyllä ne metsät olis aikanaan kannattanut taloudellisessa mielessäkin hakata pienempiin aukkoihin. Suurimmat aukot tais mm. Posion ja Pudasjärven välimaastossa olla yli 20km2. Aivan järjettömän kokoisia.
Sitä ihmettelen, että vielä nykyäänkin näitä kuivia kankaita aurataan Lapissa metriä syville ojille. On totta, että kyllä mänty urassa lähtee hyvin kasvuun. Mutta ennen niin sileä kangas on muutettu kulkukelvottomaksi ryteiköksi. Ne urat ei tasoitu sieltä ikinä.
Miten mahtaa tuollaisen hiekkauran reunaan kasvanut mänty kestää isompana myrskytuulia... - puulajeja
Juro V kirjoitti:
On ne Osaran aukiot nyt enimmäkseen lähteneet jonkinlaiseen kasvuun eteläisessä Lapissa. Mutta alku oli hidas, ensimmäiset 20 - 30 vuotta niissä ei kasvanut monin paikoin kuivilla kangasmailla mitään eikä jokapaikassa vielä tänäkään päivänä.
Kyllä ne metsät olis aikanaan kannattanut taloudellisessa mielessäkin hakata pienempiin aukkoihin. Suurimmat aukot tais mm. Posion ja Pudasjärven välimaastossa olla yli 20km2. Aivan järjettömän kokoisia.
Sitä ihmettelen, että vielä nykyäänkin näitä kuivia kankaita aurataan Lapissa metriä syville ojille. On totta, että kyllä mänty urassa lähtee hyvin kasvuun. Mutta ennen niin sileä kangas on muutettu kulkukelvottomaksi ryteiköksi. Ne urat ei tasoitu sieltä ikinä.
Miten mahtaa tuollaisen hiekkauran reunaan kasvanut mänty kestää isompana myrskytuulia...Lapissakin ja Koillismaalla on uusi puulaji,
lehtikuusi.
Sitten on kulotettu ja istutettu.
Ehkä tuommonen isompi kuloalue olisi uudistamisen
kannalta hyvä asia.
Etelämpänä puhutaan kaskimetsistä. kaskettu, viljelty ja jätetty oman onnensa nojaan joka metsittynyt.
Tulisiko tätä kautta tervein metsä. Niin Lapissa
kuin etelämpänä. - Juro V
puulajeja kirjoitti:
Lapissakin ja Koillismaalla on uusi puulaji,
lehtikuusi.
Sitten on kulotettu ja istutettu.
Ehkä tuommonen isompi kuloalue olisi uudistamisen
kannalta hyvä asia.
Etelämpänä puhutaan kaskimetsistä. kaskettu, viljelty ja jätetty oman onnensa nojaan joka metsittynyt.
Tulisiko tätä kautta tervein metsä. Niin Lapissa
kuin etelämpänä.Onhan noita, mökkini edustalla olevaaan saareen Kitkalla on istutettu lehtikuusta. Näyttää kasvavan niillä korkeuksilla huomattavasti hitaammin kuin kotoperäiset puulajit, mänty ja kuusi.
Pienialainen kulotus voisi olla parempi ja luonnollisempi menetelämä kuin auraus ja raskas laikutus. Onhan sitä kokeiltukin mm. Koillismaalla. Pitääpä käydä katsomassa, miltä kulotetut alueet näyttävän. - uusia puu
puulajeja kirjoitti:
Lapissakin ja Koillismaalla on uusi puulaji,
lehtikuusi.
Sitten on kulotettu ja istutettu.
Ehkä tuommonen isompi kuloalue olisi uudistamisen
kannalta hyvä asia.
Etelämpänä puhutaan kaskimetsistä. kaskettu, viljelty ja jätetty oman onnensa nojaan joka metsittynyt.
Tulisiko tätä kautta tervein metsä. Niin Lapissa
kuin etelämpänä.Kainuussakin uusia puulajeja. Kajaani Oy ( nimi
vaihtunut) on aikanaan istuttanut Amerikalaista
mäntyä (kontorta). Pitkäneulainen ja kasvaa
hyvin Ristijärven-Hyrynsalmen rajamailla (Salokylä).
Leviääkö tämä luonnostaan (väittävät ettei käpy avaudu ilman metsäpaloa). Mikä on vaikutus luonnolle? - Juro V
Juro V kirjoitti:
On ne Osaran aukiot nyt enimmäkseen lähteneet jonkinlaiseen kasvuun eteläisessä Lapissa. Mutta alku oli hidas, ensimmäiset 20 - 30 vuotta niissä ei kasvanut monin paikoin kuivilla kangasmailla mitään eikä jokapaikassa vielä tänäkään päivänä.
Kyllä ne metsät olis aikanaan kannattanut taloudellisessa mielessäkin hakata pienempiin aukkoihin. Suurimmat aukot tais mm. Posion ja Pudasjärven välimaastossa olla yli 20km2. Aivan järjettömän kokoisia.
Sitä ihmettelen, että vielä nykyäänkin näitä kuivia kankaita aurataan Lapissa metriä syville ojille. On totta, että kyllä mänty urassa lähtee hyvin kasvuun. Mutta ennen niin sileä kangas on muutettu kulkukelvottomaksi ryteiköksi. Ne urat ei tasoitu sieltä ikinä.
Miten mahtaa tuollaisen hiekkauran reunaan kasvanut mänty kestää isompana myrskytuulia...Suurin aukko oli Livojokivarressa yli 200km2. Se tehtiin 40 - 50 luvuilla ja istutettiin vasta 60 luvulla. Silloinkin taimettuminen oli nihkeää.
Kymmenien neliökilometrien aukot oli Lapissa tavanomaisia.
- häiriintyny
en jaksa aina kirjottaa vastineita samoihin asioihin...lueppa tuolta jos vähääkään kiinnostaa kyseenalaistaa asioita. tässä on yksi näkökanta. ja voin kertoo ettei ainakaan kovin kauaksi totuudesta osu.
http://www.oikeuttaelaimille.net/www/index.ph?option=com_content&task=view&id=22&Itemid=62
http://www.oikeuttaelaimille.net/www/index.ph?option=com_content&task=view&id=26&Itemid=62 - satelliitti
Onhan sitä metsää Suomessa, vaan onko tukkipuuta mitä? Millä pyörii sahat ja Kemijärven tehdas? Venäjän tuontitavaralla, kun omat hatelikot eivät kelpaa, eikä niistä sahoille ole.
On harhaista väittää Suomessa olevan puuta enemmän kuin koskaan. Suomi on hakattu maailman kartalle; rajat näkyy satelliittikuvista kuin piirrettynä. Ympärillä erottuvat Ruotsin ja Venäjän lähes hakkaamattomat metsät. Kysymys: Suomessako enemmän puuta, kuin 50 vuotta sitten?- Antivihreä
Luonnonsuojelijat retusoivat niitä kuvia mielin määrin.
Taannoinhan tunnettu luontokuvaaja jäi kiinni siitä, että oli vienyt täytetyn suden metsään! Kyllä nuo luontoihmiset osaavat.
(Vrt. ORAVAKAKKAA MYYTÄVÄNÄ) - Juro V
Antivihreä kirjoitti:
Luonnonsuojelijat retusoivat niitä kuvia mielin määrin.
Taannoinhan tunnettu luontokuvaaja jäi kiinni siitä, että oli vienyt täytetyn suden metsään! Kyllä nuo luontoihmiset osaavat.
(Vrt. ORAVAKAKKAA MYYTÄVÄNÄ)...yhtään tuoreempaa ja paremmin aiheeseen sopivaa esimerkkiä kuin tuon 30 vuoden takaisen täytetyn suden? Onko luontokuvaaja aina luonnonsuojelija?
Soveri on myöhemmällä tuotannollaan milestäni sovittanut tämän nuoreeden syntinsä monin verroin.
Suomessa metsä kasvaa kyllä nopeammin kuin ennen, koska koko Suomi on hakattu taimikoksi. Taimikon kasvunopeus on aina suurempi kuin varttuneen metsän. Tässä mielessä tehonetsätalouden väite on oikea.
Mutta siinä mielessä väite on väärä, että ei meillä enää metsiä ole... pelkkää taimikkoa, pusikkoa ja puupeltoa. Luonto on kärsinyt vaikka puumassan kasvunopeus on huipussaan. - lienee
Juro V kirjoitti:
...yhtään tuoreempaa ja paremmin aiheeseen sopivaa esimerkkiä kuin tuon 30 vuoden takaisen täytetyn suden? Onko luontokuvaaja aina luonnonsuojelija?
Soveri on myöhemmällä tuotannollaan milestäni sovittanut tämän nuoreeden syntinsä monin verroin.
Suomessa metsä kasvaa kyllä nopeammin kuin ennen, koska koko Suomi on hakattu taimikoksi. Taimikon kasvunopeus on aina suurempi kuin varttuneen metsän. Tässä mielessä tehonetsätalouden väite on oikea.
Mutta siinä mielessä väite on väärä, että ei meillä enää metsiä ole... pelkkää taimikkoa, pusikkoa ja puupeltoa. Luonto on kärsinyt vaikka puumassan kasvunopeus on huipussaan.Asia tuntuu mahdottomalta että kasvu taimikoissa on nopeampaa.
Taimien lehtivihreän määrä on piemempi kuin isompien
puitten. Lisäksi juuristo on vielä suppeammalla
alalla verrattuna isoihin puihin.
Mistä se ravinnon lisä maaperään on tullut
tai onko maapallo lämmennyt. - Juro V
lienee kirjoitti:
Asia tuntuu mahdottomalta että kasvu taimikoissa on nopeampaa.
Taimien lehtivihreän määrä on piemempi kuin isompien
puitten. Lisäksi juuristo on vielä suppeammalla
alalla verrattuna isoihin puihin.
Mistä se ravinnon lisä maaperään on tullut
tai onko maapallo lämmennyt.Kasvuun päässeen taimikon ja nuoren metsän kasvu on nopeinta. Toistaiseksi Suomem maperässä on ravinteita riittävästi ja kotoperäiset puut osaavat yödyntää sen lämmön mitä tarjolla on. Tokihan lannoitteilla kasvu vielä nopeutuu.
Mutta liekö se edes selluteollisuuden etu, koska kuitu saadaan solujen seinämistä eikä niiden hötö sisuksista.
Tukkipuita ei suomalinen metsäteollisuus taida pitää edes tavoitteena. Kun metsän nopein kasvu on ohi, niin nurin ja sellukattilaan, se on taöosmielessä kannattavinta. Voimme siis unohtaa komeat ikihongikot. Mänty on 60 - 80 vuotiaana auttamatta ikäloppu, huonosti tuottava joutopuu. Se on juuri se ikä, jolloin metsä alkaisi näyttää metsältä. - mänty
lienee kirjoitti:
Asia tuntuu mahdottomalta että kasvu taimikoissa on nopeampaa.
Taimien lehtivihreän määrä on piemempi kuin isompien
puitten. Lisäksi juuristo on vielä suppeammalla
alalla verrattuna isoihin puihin.
Mistä se ravinnon lisä maaperään on tullut
tai onko maapallo lämmennyt.kyl taimikot kasvavat nopaammin suhteessa kuin varttuneempi metsä etenkin pituutta.n,30v metsässä kasvu hidastuu huomattavasti riippuen kasvutiheydestä.ravintolisä tulee edellisestä puusukupolvesta joka on hakattu ja maatunu.olen sitä mieltä et nykyisistä taimikoista ei ikinä kehity kunnollisia metsiköitä suomee koska ilman saasteet vaikuttaa haitallisesti puun kasvuu ja puusto "neulaset"harsiintuu puun iän myötä.taudit metsissä lisääntyneet huolestuttavasti.nauttikaa taimikoista,sillä vanhaa metsää suomee ei kasva."tai jos tulee on kituvaa ja sairasta"
- aivan aivan
lienee kirjoitti:
Asia tuntuu mahdottomalta että kasvu taimikoissa on nopeampaa.
Taimien lehtivihreän määrä on piemempi kuin isompien
puitten. Lisäksi juuristo on vielä suppeammalla
alalla verrattuna isoihin puihin.
Mistä se ravinnon lisä maaperään on tullut
tai onko maapallo lämmennyt.Kyllä kyllä, myönnetään monelta osin. Että se hyöty
saattaisi olla, taloudellinen hyöty siinä että
otetaan massana aina sileäksi ja uusi puusukupolvi
tilalle. 30-40 vuotta vanhana paljaaksihakkuut.
Helpoin ja nopein tapa korjata kerralla ja kierto
nopeutuu.
Itsellä tässä on taimikoita ja niissä aina näkyy
ns. riukuuntuminen. Ovat kasvaneet liian tihenä.
Näitä harventelee niin niissä neljä-viisi vuotta
näkyy sitten latvan oksien lisäkasvuna ja jne.
Sitten näissä kuusikoissa on se ettei siellä alla
kava muuta kuin sammalta ja sieniä. Näkyvinä.
Ainahan siellä on tietenkin muutakin.
Esim. metsämarjoja ja mustikoita ei juuri näy.
Kuitenkin nämä pinta-alat ovat niin pieniä ettei
niissä nopeaan kiertoon pysty. Tai pystyy mutta
näkymä on ankea.
Itse olen monen puulajin metsän kannalla jossa
poistetaan ylispuita, eli kasvunsa lopettaneita
ja sitten näitä alispuita. Molemmat häiritsevät
monimuotoisuutta. Lisäksi on tuo riistan viihty-
vyys tärkeä. - jupo
Samanlaisissa sateliittikuvissa, mitkä on otettu kohtisuoraan esim. Ruotsin päältä, näyttää Suomessa ja Norjassa olevan enemmän puustoa. Tällähän ei ole mitään tekemistä puumäärän kanssa, vaan kuvan reuna-alueilla puuston varjostus on tietenkin suurempi kuin suoraan alapuolella olevan kohteen varjostus. Samanlaista viherkusetusta on esitetty ennenkin.
Rajat näkyvät tietenkin, koska rajavyöhyke on hakattu auki. Kuten sähkölinjatkin.
Puun tuonti ei ole puun puutteen vuoksi pakollista. Se on halvempaa kuin kotimainen.
Vastaus: Suomessa on enemmän puuta kuin 50 vuotta sitten. Lähteenä Metlan valtion metsien inventoinnit, mitkä ovat ainoita, todellisia mittaukseen perustuvia lähteitä tähän aiheeseen liittyen. - metsä ammattilainen
jupo kirjoitti:
Samanlaisissa sateliittikuvissa, mitkä on otettu kohtisuoraan esim. Ruotsin päältä, näyttää Suomessa ja Norjassa olevan enemmän puustoa. Tällähän ei ole mitään tekemistä puumäärän kanssa, vaan kuvan reuna-alueilla puuston varjostus on tietenkin suurempi kuin suoraan alapuolella olevan kohteen varjostus. Samanlaista viherkusetusta on esitetty ennenkin.
Rajat näkyvät tietenkin, koska rajavyöhyke on hakattu auki. Kuten sähkölinjatkin.
Puun tuonti ei ole puun puutteen vuoksi pakollista. Se on halvempaa kuin kotimainen.
Vastaus: Suomessa on enemmän puuta kuin 50 vuotta sitten. Lähteenä Metlan valtion metsien inventoinnit, mitkä ovat ainoita, todellisia mittaukseen perustuvia lähteitä tähän aiheeseen liittyen.kuulkaa kyllä motillisesti suomessa puuta vähemmän nyt kun 50v sitten.miten selitätte kun nykyään ha puustoa motillisesti kolmasosa verrattuna 50v taaemmas.kertoo puuston rakenteesta.
- jupo
metsä ammattilainen kirjoitti:
kuulkaa kyllä motillisesti suomessa puuta vähemmän nyt kun 50v sitten.miten selitätte kun nykyään ha puustoa motillisesti kolmasosa verrattuna 50v taaemmas.kertoo puuston rakenteesta.
Voisitko arvoisa ammattilainen perustella jollakin muullakin lailla kuin toteamalla "Kuulkaa, kyllä sitä on vähemmän"? Vilkaise linkkiä ja perustele sen jälkeen ammattilaisena esittämäsi "faktat".
http://www.metla.fi/tiedotteet/2004/2004-06-14-vmi10-info.htm - metsä ammattilainen
jupo kirjoitti:
Voisitko arvoisa ammattilainen perustella jollakin muullakin lailla kuin toteamalla "Kuulkaa, kyllä sitä on vähemmän"? Vilkaise linkkiä ja perustele sen jälkeen ammattilaisena esittämäsi "faktat".
http://www.metla.fi/tiedotteet/2004/2004-06-14-vmi10-info.htmkerropa jupo ensin paljonko hakkaamattomassa metsässä ha keskimäärin motillisesti puuta?entäs hoidetussa päätehakkuu kypsässä metsässä?entä toisharvennus metsässä?entä ens harvennuksessa?ja sit sitä pienemmäs?vastaa näihin nii kerron sinulle mielenkiintoisen jutun.muista tutkimukset selaa monien tilaamia tuloksia toisiinsa saat ihmeellisen yhtälön puuston tilasta.metla tekee rahasta kaikkee,annetaa väärä käsitys puuston tilasta.tiiät varmaa prosentuaalisesti mitenkä paljon erityyppisiä metsiä suomen rajojen sisällä on?tee lasku toimitus.et pääse millää"lähellekää"parhaita puusto määriä.
- jupo
metsä ammattilainen kirjoitti:
kerropa jupo ensin paljonko hakkaamattomassa metsässä ha keskimäärin motillisesti puuta?entäs hoidetussa päätehakkuu kypsässä metsässä?entä toisharvennus metsässä?entä ens harvennuksessa?ja sit sitä pienemmäs?vastaa näihin nii kerron sinulle mielenkiintoisen jutun.muista tutkimukset selaa monien tilaamia tuloksia toisiinsa saat ihmeellisen yhtälön puuston tilasta.metla tekee rahasta kaikkee,annetaa väärä käsitys puuston tilasta.tiiät varmaa prosentuaalisesti mitenkä paljon erityyppisiä metsiä suomen rajojen sisällä on?tee lasku toimitus.et pääse millää"lähellekää"parhaita puusto määriä.
Pitääkö minun yrittää perustella sinun esittämiäsi, absurdeja väittämiä? Laita linkki tai viite johonkin tietolähteeseen mihin perustat väittämäsi. Metlan tekemät valtion metsien inventoinnit perustuvat tarkkoihin koealamittauksiin, toisin kuin sinun "musta tuntuu-tietosi".
- metsä ammattilainen
jupo kirjoitti:
Pitääkö minun yrittää perustella sinun esittämiäsi, absurdeja väittämiä? Laita linkki tai viite johonkin tietolähteeseen mihin perustat väittämäsi. Metlan tekemät valtion metsien inventoinnit perustuvat tarkkoihin koealamittauksiin, toisin kuin sinun "musta tuntuu-tietosi".
oo vaa utelias,mieti.laske.vertaile.esm.metla tehny kaikille metsäyhtiöille v-03 laskelmat puustosta.tsekkaa niitä jos järki ei muuhun riitä.vertaa valtakunnallisia tuloksia 50 vuotta sit ja nykyisiä.kerro missä puusi sijaitsee?
- jupo
metsä ammattilainen kirjoitti:
oo vaa utelias,mieti.laske.vertaile.esm.metla tehny kaikille metsäyhtiöille v-03 laskelmat puustosta.tsekkaa niitä jos järki ei muuhun riitä.vertaa valtakunnallisia tuloksia 50 vuotta sit ja nykyisiä.kerro missä puusi sijaitsee?
Järkeni riittää hyvin pitämään järjettömyydet omassa arvossaan. Väität haukea linnuksi ja minun pitäisi se yrittää perustella. Oletko ymmärtänyt mitä keskustelu tarkoittaa? Se ei tarkoita tällaista tilannetta, missä yksi hullu esittää perustelemattomia näkemyksiään olettaen toisen viisaamman perustelevan ne.
Esitin väitteen ja sen tueksi tutkimustuloksen. Pyynnöistäni huolimatta et ole esittänyt mitään hihasta heitettyjen kommenttiesi tueksi, tulee mieleen lähinnä lasten juupas-eipäs-kinastelut. Minun mielenkiintoni ei riitä tinkaamaan jonkun pässin kanssa, älyllinen keskustelu kiinnostaa enemmän. Käyttämäsi nimimerkki yhdistettynä suoltamaasi puppuun, loukkaa sellaisia jotka ovat metsäammattilaisia muutenkin kuin nimimerkkinä. - metsä ammattil.....
jupo kirjoitti:
Järkeni riittää hyvin pitämään järjettömyydet omassa arvossaan. Väität haukea linnuksi ja minun pitäisi se yrittää perustella. Oletko ymmärtänyt mitä keskustelu tarkoittaa? Se ei tarkoita tällaista tilannetta, missä yksi hullu esittää perustelemattomia näkemyksiään olettaen toisen viisaamman perustelevan ne.
Esitin väitteen ja sen tueksi tutkimustuloksen. Pyynnöistäni huolimatta et ole esittänyt mitään hihasta heitettyjen kommenttiesi tueksi, tulee mieleen lähinnä lasten juupas-eipäs-kinastelut. Minun mielenkiintoni ei riitä tinkaamaan jonkun pässin kanssa, älyllinen keskustelu kiinnostaa enemmän. Käyttämäsi nimimerkki yhdistettynä suoltamaasi puppuun, loukkaa sellaisia jotka ovat metsäammattilaisia muutenkin kuin nimimerkkinä.voi sinua raukkaa.ei vaa yö unet kärsi.tiedän sinun koealat ja paljon enemmän mittauksista kuin sinä.kun olet vastaillu aikaisempii kysymyksiin laitan sinulle faktaa jotka hämmentää ajatuksesi.kerropa miks venäjältä tuodaa puuta ja kohta sellaisia määriä et...ja ei yhtää halvempaa kuin kotimaan puu?
- Ohhoh!
metsä ammattil..... kirjoitti:
voi sinua raukkaa.ei vaa yö unet kärsi.tiedän sinun koealat ja paljon enemmän mittauksista kuin sinä.kun olet vastaillu aikaisempii kysymyksiin laitan sinulle faktaa jotka hämmentää ajatuksesi.kerropa miks venäjältä tuodaa puuta ja kohta sellaisia määriä et...ja ei yhtää halvempaa kuin kotimaan puu?
Missä olet mahtanut tämän "ammattilaispäte-
vyyden" hankkia?
Kyllähän nyt alkeellisellakin sisälukutaidolla
saa selville aivan kuka tahansa että Suomessa
on puuta enemmän kuin koskaan.
Opiskelun tuoksinnassa suomenkielen oppitunnit
taisivat jäädä väliin. - metsä ammatt
Ohhoh! kirjoitti:
Missä olet mahtanut tämän "ammattilaispäte-
vyyden" hankkia?
Kyllähän nyt alkeellisellakin sisälukutaidolla
saa selville aivan kuka tahansa että Suomessa
on puuta enemmän kuin koskaan.
Opiskelun tuoksinnassa suomenkielen oppitunnit
taisivat jäädä väliin.jos nii haluutte uskoa nii OK!
- vialla
Metsien ojituksessa. Olen seurannut asiaa aivan
vierestä, koska olin itse hakkaamassa puut pois
ojalinjalta. Aikaa on n. 35 vuotta. Ojat vedettiin
oja-auralla (catepillar) ja puhdistettiin suraavana
kesänä ja nämä ojitetut alueet lannoitettiin.
Nyt on havaittavissa, ettei olisi pitäny näitä
soita ojittaa, eikä lannoittaa.
On muutamia korven laiteita jossa ojitus on
ollut paikallaan.
Muualla suot kasvavat rahkaa, ei metsää.
Seurausilmiöitä ojituksesta oli että kalakanta
lammessa hävisi ja metsälähteet myöskin ovat
menneet ojien mukana. Ehkä suunnitelmat olivat
virheellisiä.
Lisäksi kanalintukannat tuhoutuivat. Ympäristö
ojitti myös talo talolta. Suo suolta ja metsä
metsältä. Sama lopputulos.
Asia oli rahan siirtoa onnekin muuaalle.- Juro V
Kalakanta ei hävinnyt pelkästään pienistä lammista. Ojitukset pilasivat suuria vesistöjä.
Oli aivan idioottimaista ojittaa esim. Lapissa suuria avosoita. Niissä ei kasva enää mitään muuta kuin saraa - Ei puita, ei hillaa.
Monet ojitetut suot puskee ensin mhyvin mäntyä ja kuusta, mutta vähän isompina kasvu hidastuu, ne räsistyvät ja lopulta kuolevat. Tosiaan vain joidenkin soiden reunamia, joissa kasvoi isoa pustoa ennestään, olisi kannattanut ojittaa. Kaikki puuttomat tai pikkupuustoa kasvavat suoalueet olisi parasta jättää ojittamatta. - vierestä seurannut
Sama ilmiö myös pohjois-suomessa, rahansiirtoa valtiolta metsäorganisaatioille.
- hävettää oikeen oman lajimm...
aivan, MIKS HELV:::::Ä ihmisen täytyy edes tunkea nokkaansa semmoselle alueeelle mist ei tiiä mitään, ainoastaan luulee tietävänsä !!
mua niin kyrsii tommoset hoito-toimen piteet ja mielipiteet siitä miten metsiä pitäis hakata ja lannoittaa,eiköhän se LUONTOÄITI tiedä parhaiten kuitenkin..eli paras kun ihminen ei koskis niihin metsiin ollenkaan.mutta on jo koskenut ja pysyvästi muuttanut luontojärjestelmää,niin sen takia sitten pitää nyt pähkäillä että miten sen metsän sais mahd. hyvinvoivax kun ite on ensin sen pilannu.
- jufo
tehtiin paljolta jo 60-luvulla..ja tärkeää on huomata että niitä vastuistivat nimenomaan paikallinen väestö ja poromiehet..et näitä ota lainkaan huomioon? Päätalo kirjoittaa kirjoissaa värikkäästi millaista vastustusta ne paikallisissa herättivät
- asioita
Vaikeita asioita Lapin ihmisille. Myös altaat oli vaikeita asioita.
Lokkaan jäi 200 000 pinokuutiota puuta hakkaamatta
altaaseen.
Käsitykseni mukaan UKK-puistoa vastustettiin sillä
perusteella että siitä tulee petopuisto joka tuhoaa
poroelinkeinon.
Kemijoen lohen menetys, niin. Paljon on Lappi
saanut maksaa. Saksalaisen tuhot.
Nyt on tuo Vuotos. - Juro V
Minun tietääkseni Osaran aukot tehtiin 40 - 50 luvuilla. Eiköhän niiden aukkojen puilla makseltu neukuille sotakorvauksia.
- kaatoivat
Isoilta alueilta myrsky kaatoi 80-luvun alkupuolella siemenpuuasentoista ja muutakin metsää.
Mauri, Sirkka jne.
Isoja tuhoja. Umpimetsässä kaatuneitten puitten osuus oli pieni mutta ne hakkuualueelle jätetyt,
ne meni järkeään. - jufo
Juro V kirjoitti:
Minun tietääkseni Osaran aukot tehtiin 40 - 50 luvuilla. Eiköhän niiden aukkojen puilla makseltu neukuille sotakorvauksia.
sillon aloteltiin, mutta huomaatko että vistiketjun aloittaja puhuu -70-luvusta
- Uuno
"En ole tämän asian ekspertti. Siksi en ota nyt kantaa"
-Erittäin hyvä periaate. Oletko harkinnut itse sen soveltamista?
"Kyse on luonnon prosesseista, joiden tunteminen vaatii perehtymistä."
"...pari oravanpapanaa maassa. (Joista kai kukaan ei voi varmasti sanoa, ovatko ne juuri liito-oravan)."
"Erikoisen kaunista ei ole nykyinen pakollinen "maisemapuiden" (5 kpl/ha) säästäminen avohakkuussa. Nehän kaatuvat tai särkyvät tuulessa, ja PILAAVAT maiseman."
"Nyt ollaan hiljaa, sillä niissä on jo nyt puuta enemmän kuin hakkuun hetkellä. Ja luonnon monimuotoisuutta moninverroin."
Heh.- hehhehheee
Oivallista tosiasioilla vittuilua.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hengenvaaralliset kiihdytysajot päättyivät karmealla tavalla, kilpailija kuoli
Onnettomuudesta on aloitettu selvitys. Tapahtuma keskeytettiin onnettomuuteen. Tapahtumaa tutkitaan paikan päällä yhtei803529Ajattelen sinua iltaisin, aamulla, päivittäin
Ehkä siinä jo pientä vinkkiä. Oot jäänyt pahasti mieleen. Sun katse on niin syvä ja oot niin lempeä. Hyvä olla sun kanss1071792- 1061102
- 991075
- 60923
Priden osallistujamäärä suuri pettymys!
Ei lähellekään sataatuhatta, vaikka mukaan on värvätty kaikki aktivistit jopa homot katolta heittelevä islamistinen aate164840- 42836
IS Viikonloppu 28.-29.6.2025
3- merkitty Kovis Erkki Vuokilalta. Oikean reunan (kuvituksellinen) pääkuva on hauska, mutta siitä johdetun sanan merkit57791Joku kysyy
Missä on syy? Jossainhan se syy täytyy olla persujen kannatuksen alenemiseen. Kannatuksen alneminen ei näy pelkästään g59769Kannan sinua mukanani
Aina sydämessäni ❤️ Niin kauan kun henki pihisee ja veri virtaa suonissani, niin olet osa minua tavalla, josta olen kii28735